Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
06.02.2023 21:45 | Otto Tuomainen | ||
| Kyseinen yritys on siis Gepard Express. Se harjoittaa nykyään bussiliikennettä Brno - Wien välillä, mutta sillä on myös rautatiekalustoa. Ymmärsin niin että Gepard Express liikennöisi rataa väliaikaisratkaisuna vuokraten kaluston itselleen ja radan tulevaisuus päätetään myöhemmin. | ||||
|
06.02.2023 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
06.02.2023 19:08 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
06.02.2023 18:23 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä taitaakin selittää, miksi Riihimäellä oli 2.5.1962 peräti 4 kpl Pieksämäen Tr2-vetureita. Aiheesta oli keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/58784 yhteydessä. | ||||
|
06.02.2023 18:00 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoista, miten paljon filmi (ja kuvan skannaaminen) vaikuttaa tunnelmaan ja hämää aivoja ajankohdan arvioinnissa! | ||||
|
06.02.2023 17:45 | Maria Shishkova | ||
| Kirkas ja terävä kuva! Upea! | ||||
|
|
06.02.2023 17:27 | Erkki Nuutio | ||
| Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen. | ||||
|
|
06.02.2023 16:43 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs tapa määritellä aikakautta on tarkistaa milloin tenderille alettiin vyöryttää myös halkoja. Halkopino näyttää tulleen vyörytettynä tenderille. (Resiinan artikkelit polttoaineen antolaitteista. Lisäksi muistelen kuulleeni halkojen vyörytyksen alkaneen sota-aikana.) | ||||
|
|
06.02.2023 16:36 | Eljas Pölhö | ||
| Esan kommenttiin: Höyryvetureilla, etenkin tavaraliikennepuolella, kattilan määräaikaiskatsastus/korjaus tuli useimmiten eteen ennen kilometrikertymää. Eli konepajakäynnin ajoitti ensinnä vastaantullut km-määrä tai kattila-aika. Vetureiden muutoksia ei tehty numerojärjestyksessä vaan konepajakorjausten ajoituksen määräämässä järjestyksessä. Joitakin muutoksia, esim. Tr2 1960-luvun alussa, tehtiin Hyvinkäällä siinä järjestyksessä kuin varikko pystyi vapauttamaan vetureita varsinaisten määräaikaiskorjausten välillä (esim. Pieksämäki lähetti lyhyen ajan sisällä koko siellä olleen satsin hiljaisemman kesäkauden ajaksi Riihimäelle odottamaan vuoroaan). | ||||
|
06.02.2023 16:26 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas kaunis talvinen kuva! | ||||
|
|
06.02.2023 16:13 | Kari Roininen | ||
| Näitä veturitalleja on tehty ilmeisesti samoilla piirustuksilla useitakin. Monessa sama räystäskuvio,päädyissä samoin. Kuka lie arkkitehti ollut? Ainakin se vaikeuttaa tunnistusta... | ||||
|
|
06.02.2023 16:13 | Mikko Herpman | ||
| Juu, Jussi on tarkkana kattokoristeiden kanssa, eipä sattunut omaan silmään nuo!! Sattui tämä vanha kuva https://vaunut.org/kuva/40252 Seinäjoelta, ja kuvassa näkyy jo nuo sähkökoukut ja eristeet. Eli tolppa on varmaankin tulossa. Tämä kuva siis ehkä on otettu 1928 jälkeen. | ||||
|
|
06.02.2023 16:06 | Jussi Tepponen | ||
| Koristekuviot (10 koristetta oven puolen lappeella) ja paikka muutenkin sopii Seinäjoen veturitalliin, kun vertaa esim tähän kuvaan: http://www.rky.fi/read/asp/hae_kuva.aspx?id=132784&ttyyppi=jpg&kunta_id=743 Tällöin kuvalle löytyy ajoitusta Eljaksen kommentista. |
||||
|
06.02.2023 15:59 | Jouni Halinen | ||
| Kun tätäkin kuvaa katsoo tarkemmin, niin "postitorvien" vasemmalla puolella on näillä postivaunuilla tyytiilinen vaunun sivulla oleva "postilaatikko" näistä posti lähti sitten manuaalipelillä eteen tai taakse päin "24/7" | ||||
|
06.02.2023 15:58 | Jouni Hytönen | ||
| Tässäkään ei ole enää Kiviluomaa, joka oli liikennepaikkarakennuksella varustettu paikka, joka jäi alkuperäisen ratalinjan varteen sivuun nykylinjauksesta. Se sijaitsi hiukan nykyisen Parkanon aseman koillispuolella. | ||||
|
06.02.2023 15:42 | Timo Salo | ||
| Sattumana upea kuva, josta ei löydä hakemallakaan merkkejä tästä p...a-ajasta...? Täytyy ite kokeilla vielä miltä tämä näyttää mustavalkoisena, tai ruskeanharmaana! Tuli muuten kymmeniä vuosia kuvalle ikää lisää! (sepeli ehkä((?)) ainoa, joka kuuluu nykyaikaan) | ||||
|
|
06.02.2023 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja kuvan 637:ssa ei ole Friedmann - poistohöyryimuria. Kilometrikertymä oli peruste huolloille ja konepajareissujen ajoittumiselle veturin uran aikana. Mutta: tehtiinkö muutostöitä kulloisenkin veturisarjan numerojärjestyksessä? Matkustajavaunupuolella käytäntöä kyllä noudatettiin, siitä huolimatta, että se aiheutti etsintäpyyntöjä ja kehotuksia lähettää konepajalle, pitkin rataverkkoa. |
||||
|
|
06.02.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan aikataulun Parkanosta tuli Kairokoski vuonna 1971, kun Tpe - Pko - Sk - oikorata avattiin yleiselle liikenteelle. Olikohan 1960 vielä käyttöä Parkanon veturitallille? |
||||
|
06.02.2023 14:43 | Timo Salo | ||
| Kaksi koolia identifioitu kuvasta/kommenteista: OH2FWS ja OH3LMG.... :-) | ||||
|
|
06.02.2023 14:27 | Jussi Tepponen | ||
| Ei ole Karjaa, ainakaan kuvan https://vaunut.org/kuva/76791 kohdalta. Jyrkemmässä tallin lappeessa on katon harjan kaksoiskoristeen ja tallin oven puoleisen räystään välillä Karjaan kuvassa yhdeksän koristetta, tässä kuvassa kymmenen, eli tämän kuvan lape on hieman pidempi. | ||||
|
|
06.02.2023 14:17 | John Lindroth | ||
| Tietyt yksityiskohdat kylläkin puoltaa Karjaata. | ||||
|
06.02.2023 14:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Dm12:n numero on 4412, ei 4112. Vilppulan tasoristeysturmassahan tuo vaurioitui 5.5.2020 ja syttyi palamaan. | ||||
|
|
06.02.2023 13:38 | Mikko Herpman | ||
| Pylvään mahdollinen käyttökohde voisi olla lähtöpylväs valaisinlinjalle taikka syöttö ratapihalla oleviin muihin rakennuksiin. Tallin seinässä näyttäisi olevan koukut ja pienet posliinieristimet. Mahtaisiko tulla syöttö tallista tässä ulos ja pylvään päästä sitten avojohtona ratapihan valaistukseen. Uudemmissa kuvissa tulee valaisinlinja myös tallin kulmaan. Toinen mahdollisuus voisi olla talliin tuleva sähkönsyöttö. | ||||
|
|
06.02.2023 12:45 | Eljas Pölhö | ||
| K4 637 sijoittelu ennen sota-aikaa (sota-aikana osia ei saanut kiillottaa): Pasilasta sijoitus muuttui Seinäjoelle tammikuussa 1920. Sieltä Vaasaan kesäkuussa 1930 ja kun Vaasa yhdistettiin Seinäjokeen, niin palasi Seinäjoen kirjoihin tammikuuhun 1935 saakka. Helmikuusta 1935 sodan alkuun 637 oli Riihimäen varikon kirjoilla. Täten Karjaa on hyvin mahdollinen 1919 ja 1935-1939 ja sattumoisin mahdollinen 1920-1934 Helsingin konepajalla käynnin ja sen käynnin koeajon yhteydessä. |
||||
|
06.02.2023 12:20 | Hannu Peltola | ||
| Palaan vielä tämän kuvan osalta taustoihin ja lisätietoihin: Fast Mailin veturi S-2 oli parasta, mitä Great Northernilla oli höyrykaudella tarjota henkilöjuniin. Veturisarjan yksilöt vastasivat parisenkymmentä vuotta the Empire Builderin ja Fast Mailin vedosta sähköistämättömillä osilla GN:n pääradalla. Veturi oli tehokas, nopea ja luotettava, mutta ongelmana oli ympärilyöntiherkkyys erityisesti tavarajunissa. Myöhempinä vuosina sarjaa käytettiin myös tavarajunissa, mutta siinä käytössä veturi oli väärässä tehtävässä. Tästä käytöstä on Great Northernin historiikissa todettu: "The S-2's at times were used in freight service, but using them in this way was like harnessing a high spirited race horse to a lumber wagon". Kuvassa näkyvä veturi #2584 on säästynyt jälkipolville ja nykyisin veturi on esillä Havressa Montanassa: https://vaunut.org/kuva/123658?paik=havre Postijunissa ensimmäinen vaunu oli tyypillisesti varsinainen postivaunu Railroad Post Office, RPO ja sellainen on myös tässä junassa ensimmäisenä vaununa. Great Northern aloitti henkilövaunujen maalaamisen näyttävään oranssi-vihreään "Empire Builder" -värityskaavioon 1947, kun samanniminen pikajuna uusittiin uudella vaunukalustolla. Maalaus eteni pikku hiljaa myös posti- ja matkatavaravaunuihin ja ehkä noin vuonna 1950 tällainen kuvan näkymä olisi ollut mahdollinen. Osa RPO- ja matkatavaravaunuista oli jo saanut Empire Builder -värityksen, mutta valtaosa vaunuista oli vielä perinteisiä vaununvihreitä. O-4 -sarjan Mikadot olivat ainoat Great Northernin höyryveturit, jotka oli rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaisten USRA-vakiotyyppien mukaisesti. United States Railroad Administration sääteli suuren sodan aikana veturimallit, joita veturitehtaat saivat rakentaa. Sallittuja USRA-tyyppejä oli 12 erilaista, joista järeimpiä olivat 2-8-8-2 -pyöräjärjestyksellä olleet Mallet-veturit. O-4 on USRA Heavy Mikado -speksien mukainen veturi. Great Northern käytti tätä sarjaa apuvetureina, mutta myös varsin paljon merenrannassa kulkeneella Vancouver B.C. - Seattle -linjalla yhdessä vanhemman O-3 -sarjan Mikadojen kanssa. |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
06.02.2023 11:52 | Robert Sand | ||
| Verkossa tuli uutinen vastaan jossa on kerrottu että joku on kiinnostunut tästä radasta ja liikenne saattaa jatkua jo kesällä. Pidetään peukut. Myös Třemešná ve Slezsku – Osoblaha radalla on alkanut liikenne taas viime viikolla. Jotain teknisiä ongelmia oli veturissa mutta suunta on oikea. https://vysocina.rozhlas.cz/jindrichohradeckou-uzkokolejku-chce-provozovat-brnenska-spolecnost-gepard-8925294 |
||||
|
06.02.2023 10:38 | Timo Anttila | ||
| Hieno kuva. Pikkupoikana meillä oli tuollainen Veturi leikkikaluna jossain sivuraiteella Pieksämäen veturitallin takana. Muistan kun korjattiin siitä kello. Lapsuusmuistoja… | ||||
|
|
06.02.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Onko ehdotuksia pylvään tehtävästä? Tieto voisi auttaa ajoituksessa. Ei ole lipputanko, mutta olisiko lähetysantenni sotilastarpeita varten? Meteriaali: maalattu puu tai teräs, lujitemuovi? Karjaamahdollisuutta koskien pitäisi kaiketi tallin yhden sivuikkunakehyksen yläreunan pilkahtaa kattilaa ylempänä. |
||||
|
|
06.02.2023 10:05 | Petri Nummijoki | ||
| Siirtyminen pelkästään Lättähattujuniin lienee tapahtunut tällä radalla noin kesäaikataulun 1963 alussa. Mutta täällähän oli vielä Dm2:n jälkeen sellainen välivaihe, että yksi junapari oli (pääasiassa kai Hv4-vetoinen) veturijuna https://www.vaunut.org/kuva/104169 ennen puhdasta Lättähattuaikaa. | ||||
|
|
06.02.2023 09:40 | Tommi K Hakala | ||
| Uskomatonta nähdä romurivissä Dm12....kuitenkaan eivät ole ihan museaalisen ikäisiä. | ||||
|
|
06.02.2023 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9816 muutettiin sittemmin vaunuksi BT 01161. Muutostyö lienee tehty noin 1978 - 79 tienoilla. Omien muistiinpanojeni mukaan noin puolenkymmentä Po 98XX - vaunua sai A7 - telit. Nekin olivat enimmäkseen sotien jälkeisenä pula-aikana käyttöönotettuja vaunuja. 9816:n pituus puskimenpäitse: 20 800 mm. |
||||
|
06.02.2023 09:36 | Jari Ahokas | ||
| Dr12 2222 sorsapoikue elää muistoissa ja kuvissa. Numeronlevyn osalta taival jatkuu Haukivuorella https://youtu.be/GqTiiUvy4xI | ||||
|
06.02.2023 09:18 | Marko Vornanen | ||
| VR korvasi junan IC 711 Kuopio-Rovaniemi klo 07:19 kalustovian vuoksi linja-autolla väliltä Kajaani-Oulu Sr2 3208+Edfs+ERd+CEd+Edo. Linja-auto lähti Kajaanin rautatieaseman edestä junan lähtöaikaan klo 09:17 ja kiersi väliasemien kautta Ouluun. Oulusta matka jatkuu Rovaniemen suuntaan junalla Sr1 3106+2 Ed + Rx. Kajaanissa alkuperäinen runko tarvittiin sinne vikaantuneen Pendolinon korvaajaksi. | ||||
|
06.02.2023 08:16 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos Hannu! | ||||
|
|
05.02.2023 23:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Karjaata puoltaisi se, että koristeiden ohessa olleen pylvään kiinnityspisteet näkyvät edelleen vuoden 2012 kuvassa. | ||||
|
|
05.02.2023 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Myönnyn myös Mikon Karjaa-ehdotukseen. Veturi on tuomut junan Hangosta (?) ja peruuttelee p.a.-täydennyksen jälkeen kääntöpöydälle ja levolle pilttuuseensa. | ||||
|
|
05.02.2023 22:00 | Jonne Seppänen | ||
| Normaalista poikkeava kokoonpano | ||||
|
|
05.02.2023 21:48 | Panu Breilin | ||
| Naarajärven raakapuunlastaus on aika vilkasta nykyisin, kun Temun raakapuunlastauspaikka poistettiin viime vuonna käytöstä. | ||||
|
05.02.2023 21:41 | Panu Breilin | ||
| Etualalla ovat Dm12 4414, Sr1 3099 ja 3063 sekä Dr16 2806. | ||||
|
|
05.02.2023 21:38 | Panu Breilin | ||
| Metsän puolella edestä taakse lueteltuina ovat: Dm12 4412, Sr1 3066, 3060, 3062, 3047, 3095 ja 3074. Niiden edessä raiteen vierellä puolestaan ovat 3054 ja 3103. | ||||
|
05.02.2023 18:45 | Tapio Keränen | ||
| Alusta näyttää kovin paljon säiliövaunusta otetulta. | ||||
|
|
05.02.2023 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Että tällainenkin "konstruktio". Onko vaunun ylärakenne omatekemä ja ovi myös? Näyttäisi olevan. Tehdasvaunuissa on/oli myös jonkinlainen numerointisysteemi, ainakin GAS:llä Mäntässä. |
||||
|
|
05.02.2023 17:25 | Hannu Peltola | ||
| Onpa erikoinen vaunu! Voisikohan aluskehyksenä olla jokin vanha säiliövaunun alusta? Pääty on melkein kuin Gbk-vaunusta ja kori itsessään on suhteellisen modernin oloinen. | ||||
|
|
05.02.2023 17:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea! Erisävyistä harmaata jatkuu silmän kantamattomiin... | ||||
|
|
05.02.2023 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Kari, aivan totta! Tässä on varoitusvalot, mutta ne eivät Jenkeissä ole mikään kulkemisen este. Esikuvan Terminal Avenuen tasoristeys oli pikkuisen avarampi, pienoisrautatiessä maisemia joutuu aina tiivistämään. | ||||
|
05.02.2023 16:54 | Jan Jahkola | ||
| On! Myös vähän Keski-Eurooppalaista tunnelmaa kuvassa, ainakin mielestäni. | ||||
|
05.02.2023 16:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Rasmus: kävittekö Raudaskylässä syksyllä? ;) | ||||
|
|
05.02.2023 15:52 | Kari Haapakangas | ||
| Tuossa on kyllä tappava tasoristeys. Muurin portista tulevalla ajoneuvolla on nollanäkyvyys. | ||||
|
05.02.2023 15:32 | Veeti Rissanen | ||
| Tämä on veikeä kuva, varsinkin kun laiturin mutka jäänee historiaan aseman remontin jälkeen! | ||||
|
05.02.2023 14:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Ja Savossa sudet näköjään vielä liikkuvat kunnon laumoissa! | ||||
|
|
05.02.2023 14:06 | Stefan Baumeister | ||
| Upea kuva! Olin juuri tuossa IC63 kyydissä eilen :-) | ||||