Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2023 13:49 | Mikko Herpman | ||
| Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti! | ||||
|
09.12.2023 13:43 | Mikko Herpman | ||
| Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä? | ||||
|
09.12.2023 13:38 | Otto Tuomainen | ||
| 810-sarjan moottorivaunujen käyttö tällä Nezvěstice - Příkosice -välillä päättyy huomenna 10.12. voimaan tulevien uusien aikataulujen myötä. Vääjäämättömästi näidenkin sympaattisten kaksiakselisten vaunujen käyttöalue supistuu. | ||||
|
09.12.2023 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Sotakypärä. | ||||
|
09.12.2023 11:49 | Timo Salo | ||
| Nykyään kerran illassa kahtena päivänä viikossa... Hurraahuuto Postille!!! | ||||
|
09.12.2023 11:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan Scania on oiva esimerkki siitä, että isot valmistajat pystyivät tuolloin tekemään vain alustoja. Niitä ne tekivät tehokkaasti noin kolmen kuukauden kiinteän tuotantosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan oli arvuuteltu kysynnän jakautumaa koskien akseliväliä, akselistojen lukumäärää (vain 2- ja 3-akselisia voitiin tehdä), vetoakselin välityssuhdetta, jousitusta (trapetsi- tai parabelilehti- tai ilmajousitus vaihtelevasti eri akseleilla) ja osin myös moottorin ja vaihteiston mallia. Ostaja joutui valitseman tehtaan myymättömistä tai kohta valmistuvista yksilöistä. Tehdas, Scania, Volvo, MB tai muut (kuin Sisu) toimivat tiukan suunnitelmatalouden puitteissa. Ennen 70-lukua isojen tehtaiden vakiokama kelpasi, koska tarvittiin lähinnä vain 2- ja 3-akselisia (nosto- tai vetävätelisiä) alustoja ja tehtaiden vakio-akselivälitkin kelpasivat. 70-luvun mittaan ja erityisesti 80-90-luvuilla tilanne muuttui raskaiden autojen osalta täysin. Suomessa käyttöön otettujen autojen osalta vain Sisu pystyi joustavuuteen ja sai tämän ansiosta suuresti lisää kilpailukykyä (oli useana 80-luvun alkuvuotena kannattavin valtionyhtiöistä). Isot eivät pystyneet (pystyivät toimittamaan vain ns. päällerakentajan käsikirjoja muutostöitä varten), vaan maahantuojan korjaamolla tai päällerakentajan luona runkoja ja nivelakselistoja lyhenneltiin tai pidenneltiin, runkovahvistuksia ja kokonaisia apurunkoja, lisäiltiin, taka- ja etukselistoja jousituksineen lisäiltiin, jotta halutunlainen 4- tai 5-akselinen auto syntyisi, muutettiin epäsopivia vetopyörästön välityksiä toiseksi jne. Vasta tämän perään päällerakentajan luona rakennettiin mm. hydraulijärjestelmä putkistoineen ja lopulta varsinainen kuormatila. Tämä oli pääsyy miksi rautakautisten automallien valmistus lopetettiin mm. Scanialla ja uudet joustavammin tehtävissä olevat mallistot tulivat tilalle. Muunneltavuus ei edelleenkään ole riittävä, kun ottaa huomioon että puoliperävaunun vetoauto on kuorma-autovalmistajille ainoa aidosti sarjatuote. Kaikki muut yksilöitä ja toisistaan poikkeavia. Useimmilla valmistajilla ja niiden komponenttitoimittajilla on ollut suurimittaisiakin yrityksiä parempaan muuntelukelpoisuuteen, osa julkisia (esim. MAN, ZF), osa salattuja (kuten Volvo). Käynnissä oleva sähköistymismuutos tuo tähän uusia mutkia. Itse olen mukana hankkeessa, jolla olisi edellytykset helpottaa olennaisesti kuorma-autoalustojen muuntelukelpoisuutta. Muuntelukelpoisuuden puutteista nykytoimijoilla kertoo mm. se että uusiin ja käytettyihin kuorma-autoihin omatekoisia akselistoja ja jousituksia on Suomessakin toimittaa yhä mm. VTA (https://www.vta.fi/tuotteet/vta-akselistot/5-akseliset.html ) ja Nummek . Tämä Jarkko Savolan tutkintotyö näyttää mistä touhusta on kyse esimerkiksi Scaniaa koskien: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42748/Savola_Jarkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y . Linja-autoalustoista voi vielä todeta, että Volvolla ja Scanialla lienee niissä lopun ajat. Toiminta on raskaasti tappiollista, kun Kiinalla on suuruuden ekonomia + dumppaus ja oman tuotteen laajempi muunneltavuus ei tuo riittävästi etua. |
||||
|
09.12.2023 10:06 | Pekka Kerola | ||
| Onko käytöstä pois jääneen varoituslaitoksen relekoju päässyt uusiokäyttöön? | ||||
|
|
09.12.2023 09:42 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Vuoteen 1965 asti kirjepostia jaettiin kahdesti päivässä kuutena päivänä viikossa. | ||||
|
|
09.12.2023 09:36 | Kari Haapakangas | ||
| On muuten ollut todella käyttäjäystävälliset palveluajat postilla, lennättimellä ja pankilla, mutta tuollaisiahan ne olivat vielä 80-luvulla. Muistan hyvin, miten äidillä oli töiden jälkeen kiiru kauppaan. Se kun sulkeutui arkisin klo 17 ja lauantaisin klo 14. | ||||
|
09.12.2023 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Auvo Kostiainen: Santeri Nuorteva - kansainvälinen suomalainen (SHS, 1983, 224 s.) Nuorteva kuoli poikkeuksellisesti, siis luonnollisesti vuonna 1929. Kuolemalla ajoissa hän välttyi gulagilta ja niskalaukaukselta. Oli nimittäin joitain vuosia Gyllingin tukena Neuvosto-Karjalan hallinnon johdossa. |
||||
|
09.12.2023 07:15 | Jari Välimaa | ||
| Tämä 114 on muuttanut sarjatunnukseen MLNRV1 vuonna 2013. Eikä siis ole enää NRV1 | ||||
|
|
09.12.2023 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä tulee linja-autonalustojen siirtelyihin vain itse alustaa ajamalla, niin itsekin muistan ihan lapsuusvuosiltani omakohtaisesti sellaisen. Siinä tilanteessa siirrettävän "ajoneuvon" kuljettajalla oli yllään moottoripyöräilijän kamppeet. Ne alustat olivat sen ajan mittapuun mukaan normaaleja palkkirunkoisia alustoja normaalilla akselivälillä (hyvin usein 6 m tai ihan vähän alle). Suhtaudun hieman kriittisesti ajatukseen, että esim. Scanian K112:n lyhyitä alustoja (=alustassa oli lyhyet väliaikaiset siirtopalkit akselien välillä ennen korittamisvaihetta) olisi ajettu pitkiä matkoja muun liikenteen mukana. Ainakaan hyviä ajettavia sellaiset eivät missään nimessä olleet. Scania N113CLL:n alustakomponentit väliaikaisine palkkeineen ja kuljettajan tilapäisine istuimineen näkyvät seuraavassa ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg Kyseisen alustan (komponenttien) päälle rakennettiin HKL 9409 seuraavana syksynä. | ||||
|
|
09.12.2023 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, onneksi Hjalmar Nortamo oli aikoinaan vahvistanut teoriasi todeksi, vaikkakin poikkeuksena. | ||||
|
|
08.12.2023 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Wikipedian mukaan kyllä. Santerin iskän mainitaan olleen asemapäällikkö. Kerttu myöhemmässä elämässään opiskeli rakennusinsinööriksi ja työskenteli vesivoimalaitoksilla. Ei siis niin ylettömän turhaa sakkia, nämä Nuortevat. Santeri itse oli ollut myös Ameriikan raitilla puupuukolla kultaa vuolemassa. Britit karkoittivat hänet sitten neuvosto-onnelaan. |
||||
|
|
08.12.2023 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, osoitteessa Lemuntie 3 - 5, eli kadun Mäkelänkadun puoleisella sivulla. Kutter - veljekset rakennuttivat tontilla vieläkin sijaitsevan koritehtaansa juuri ennen talvisotaa. Sittemmin 1977 tienoilla sen toiminta siirtyi Espooseen, Kivenlahden teollisuusalueelle. Vanha tehdas oli käynyt ahtaaksi. |
||||
|
08.12.2023 23:09 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän Horažďovice předměstín reitin liikennöinti siirtyy České dráhylta Arrivalle sunnuntaina 10.12. Arrivan käyttöön on tulossa yhdeksän näitä 650-sarjan junia. | ||||
|
|
08.12.2023 21:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Asiasta toiseen, oliko Santeri Nuorteva Kerttu Nuortevan (neuvostovakooja 2. maailmansodan aikana) isä? | ||||
|
|
08.12.2023 19:34 | Jaakko Pehkonen | ||
| En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta minusta tämä Fenniarailin väritys sopii Vectroniin paremmin kuin VR:n vihreä. | ||||
|
|
08.12.2023 19:30 | Timo Haapanen | ||
| Muistanpa myös nähneeni mainitunlaisen alustansiirtoajon kuusikymmenluvulla, näky aiheutti suurta ihmetystä, kun oli talvipakkanen ja sellaisella avomallilla päästeltiin :) | ||||
|
|
08.12.2023 19:02 | Erkki Nuutio | ||
| Neuvostola alkoi tilapäisesti kunnostaa vuonna 1918 räjäyttämäänsä siltaa kun Tarton rauhansopimus oli tehty, muttei vielä ratifioitu. Kun eduskunta oli sopimuksen hyväksynyt ja presidentti sen vahvistanut pyydettiin Neuvostolan ulkoasiainkomissaari Tsitzeriniltä kutsu sopimusasiakirjojen vaihtamiseen Moskovassa. Suomen valtuuskunta lähti Helsingistä 27.12.1920 illalla klo 21.45 Terijoelle lähteneellä junalla, johon oli liitetty valtuuskunnan vaunuina 1 boggivaunu, 1 konduktöörivaunu, jossa keittiö ja 1 tavaravaunu, jossa oli mm. matkalla tarvittavat halot. Matkan arviotiin kestävän kaksi viikkoa. Valtuuskunnan lääkäri oli tohtori Hannes Ryömä (Aamulehti 28.12.1920 s.2). Valtuuskunta saapui Moskovaan 29.12.1920 klo 1.20 . Vastassa asemalla oli Neuvostolan ulkoasiainkomissariaatin edustajana Santeri Nuorteva. (Aamulehti 31.12.1920 s.4). Tilapäisesti kunnostettu Rajajoen silta oli siis kestänyt ylityksen. |
||||
|
08.12.2023 18:44 | Timo Haapanen | ||
| Veturit matkalla Tampereelle https://juliadata.fi/live/train?n=10333 | ||||
|
08.12.2023 18:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jotkut jo eläköityneet, vanhemman kaartin kuljettajat ovat kertoneet pitäneensä neukkutavarajunissa tablettia ohjaamon lattialla, kun sieltä se kuitenkin jossain kohtaa matkaa löytyisi sen potkun jälkeen. | ||||
|
|
08.12.2023 18:08 | Markku Naskali | ||
| Lisäänpä soppaan vielä sen että murteiden ilmaisu tekstinä on lähes mahdotonta. Vokaalien pituus, konsonanttien voima ja vivahde-erot sekä erilaiset alku- ja loppuhenkoset jne... | ||||
|
|
08.12.2023 17:47 | Simo Virtanen | ||
| Pitkään meni tämänkin näyn näkemisessä. Kilpaileva rautatieoperaattori ajaa linjalla pakasta vedetyllä sähköveturilla. Eikö tämä ole kiertotietä Venäjän sotaretken seurausta? | ||||
|
08.12.2023 17:42 | Simo Virtanen | ||
| Itäradan olisi määrä liittyä tähän rataan juuri näillä main. En nyt varmaksi muista oliko se juuri ennen 6-tien alitusta vai välittömästi sen jälkeen. | ||||
|
|
08.12.2023 17:15 | Reijo Salminen | ||
| Missä herra Esa tuo Kutteri oli Lemuntiellä? Tein sillä kadulla ylen labrassa aikoinaan dippatyöni. | ||||
|
|
08.12.2023 17:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| SA-3 kytkimet ovat väljiä kun juna hidastaa kuuluu pam pam pam ja sama toistuu kiihdyttäessä, laskekaa huviksenne jos vaunun välissä on väljää noin 5cm niin mitä se tekee kun tuo 5cm kerrotaan 50. | ||||
|
|
08.12.2023 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autokorirakenne/Kutterilla (Vallilassa Lemuntiellä) työnsuunnittelu oli hyvin hoidettu, kuulemma. Osasivat siellä kertoa tunnin tarkkuudella asiakkaalle, milloin kasikutter-bussi on valmiina haettavaksi. Kerran eräs alusta tuotiin ajamalla tehtaan portille, tuntia ennen sovittua aikaa. Työnjohtaja ei suostunut ottamaan alustaa työn alle noin vain. No, alusta kuskeineen joutui kiltisti odottamaan sen tunnin ajan...! |
||||
|
|
08.12.2023 15:50 | Reijo Salminen | ||
| Puhdas arvaus: Isoohonkyrööseen! | ||||
|
08.12.2023 15:37 | Markku Naskali | ||
| Siinäpä sitä ovat sopivalla säällä puhelinlangat laulaneet! Muistan lapsuudesta hyvin kuinka etenkin pakkasella langoista kuului ääni. Aikuiset väittivät että taas ne akat siellä juoruaa. Saattoivat juorutakin, mutta ääni kyllä syntyi jonkin muun fysikaalisen ilmiön toimesta. | ||||
|
|
08.12.2023 15:08 | Lasse Reunanen | ||
| Itsekin muistan nähneeni linja-auton alustoja siirtoajossa, eli on pakko olla 80-lukua. Kävin vuosituhannen vaihteessa Carruksella tutustumassa, niin muistelisin siellä kerrotun, että vielä 90-luvulla olisi ajamalla tuotu runkoja. Silloinhan ne olivat jo lyhyitä mihin koritehdas hitsasi väliosan haluamallaan lattiakorkeudella ja tavaratilalla. Tehdasalueella siirtelevät noita yhä ajamalla kaiketi. | ||||
|
|
08.12.2023 15:01 | Aki Karvonen | ||
| 103 kävi Suolahdessa. | ||||
|
|
08.12.2023 13:29 | Markus Selin | ||
| Nyt kun 113 (ex. 34) on poistettu, tämä 114 (ex. 37) on vanhin edelleen linjaliikenteessä oleva vaunu ja se täyttää 50 vuotta tasan kolmen viikon päästä. | ||||
|
|
08.12.2023 11:33 | Erkki Nuutio | ||
| Ainakin vielä 60- ja paljolti 70-luvullakin alustat normaalisti vietiin alustatehtaalta (Vanaja, Sisu) ja satamasta ajamalla. Kuski istui laudasta kyhätylla istuimella jopa talviaikana. Antoivathan nauhoilla kiinnitetyt koekilvet täyden turvan kuskille ja muille. 40-50 -luvuilla linja-auton alustoja tuotiin ajamalla myös Haaparannan Tornion kautta Göteborgista ja Södertäljestä. Tuskin oli aina edes koekilpiä. Mistä niitä olisi yöllä saatu! Alustan suoraan ostaneella ei kaiketi ollut edes mahdollisuutta koekilpiin (vakuutettu) ja rekisteröimättömän autonalustan siirtoajo yksityishenkilön toimesta viranomaiselta vuokratuilla siirtokilvillä lienee ollut epäselvä kysymys, ja joka tapauksessa vaiva ja kustannus. |
||||
|
|
08.12.2023 10:40 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän linja-autojen alustoja ajamalla siirretty, kun traktoreitakin on 1940-50-luvuilla haettu ajamalla Helsingistä maakuntiin useiden satojen kilometrien päähän. Syynä oli varmaan osaltaan toimituskulujen välttäminen mutta osittain sekin, että bensiini- ja petroolimoottoreilla varustettuja traktoreita piti sisäänajaa, joten niille täytyi järjestää kevyttä ajoa alkuun joka tapauksessa. | ||||
|
|
08.12.2023 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa on sentään hytti. Onkohan pelkkä urbaanilegenda, että linja-autojen alustoja olisi myös siirrelty ajamalla koritehtaille? | ||||
|
|
08.12.2023 08:41 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kävisikö Isoohinkyrööhin. | ||||
|
|
08.12.2023 08:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lassen tarkkoja havaintoja. Auto lienee ajettu Scanian koekilvillä Södertäljestä Värtanin satamaan ja Siljan autolauttaan ja sillä tänne Eteläsatamaan. Kilvittä on ajettu tulliselvityksen jälkeen tuohon paikkaan. Sataman lastaushenkilö lienee ajanut (pienehkö, mutta silti kiva palkkio). Kohta Scan-Auton mies tulee koekilpien kanssa ja ajaa autonalustan päällirakentajalle, ehkä kuitenkin Scan-Auton kautta. |
||||
|
08.12.2023 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama rakennus: https://vaunut.org/kuva/161285 | ||||
|
|
08.12.2023 08:22 | Petri Sallinen | ||
| Isokyröhö. | ||||
|
08.12.2023 08:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi kun Anssi ei ole enää aktiivinen, hänellä voisi olla suuremman resoluution versio tästä kuvasta :) | ||||
|
|
08.12.2023 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kävin sukulaisvierailulla Parkanossa pari päivää sitten. Kauppareissussa mukana olleena huomasin oranssiin kuosiin maalatun HKL:n "sarana"-ratikan "asuvan" yhden huoltoaseman pihalla: - "Jopas jotain, onko yhdeksäisen päättäri jo täällä?" |
||||
|
|
08.12.2023 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo Scania 111 Super (Super tarkoitti turboahtimella varustettua moottoria ja tuo kuskin puoleisessa maskissa oleva vaakaviiva on Super-teksti) lienee tuliterä. Autossa ei näytä olevan rekisterikilpeä ja runkoaisatkin kiiltelee puhtaassa maalissa, eikä niiden päällä näy minkäänlaisia päällirakenteita. Ei edes apurunkoa, johon vaihtolavalaite tai tukkipankot kiinnittyisi. Ei ole myöskään mitään aikakauden varusteita, ei edes ojakeppejä eikä Michelin-ukkoja. Olisiko juuri satamaan laivattu auto ollut tuollaisessa paikassa odottamassa siirtoajoa päällirakenteiden asennukseen ja varusteluun? | ||||
|
|
08.12.2023 01:48 | Arto Papunen | ||
| Sähköveturi taisi olla Porin junassa Tampereelle asti. | ||||
|
|
08.12.2023 01:21 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tietoa, että tuliko T7145 Suolahteen sähkön vaiko dieselin voimin? | ||||
|
|
08.12.2023 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tua ny oli sellaasta ylihärmäläästen miälipirestä. Lieneekö silläkään tosiasiooren kans minkäänlaasta tekemistä...? | ||||
|
07.12.2023 22:23 | Esko Maasalo | ||
| Kiitos hienosta sivustosta; sieltähän sitä meluasiaakin löytyi juuri kuten olin kuvitellut. Veturi ei tainnut tehdä yhtään retkeä Turkuun, en ainakaan itse sitä Toijalan radalla koskaan kuullut! Meluasia ei olekaan niin yksinkertaista, riippuu äänentaajuksista, sävyistä ja vähän kuulijan korvistakin! |
||||
|
|
07.12.2023 21:15 | Timo Haapanen | ||
| Kuullostaa vähä siltä niinku meis nurmoolaasis olis muka jotain vikaa :) | ||||
|
07.12.2023 21:00 | Jorma Rauhala | ||
| Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vuonna 1953. Ei ole ole voinut olla Hämeenkylässä ja Ojakkalassa. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla vuonna 1953. | ||||
|
|
07.12.2023 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, köppäästä joutua puhumhan nuan nurmoolaasittaan, mitä ihimisetkin sanoovat? Yhyren varman asiantuntijan kyllä tiärän sanua: Trossoo - Valee, jok'on tuttu kiriasta "Isoon taloon ankka". |
||||
|
07.12.2023 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kovjoen Simplex-veturi on valmistunut vuonna 1953. Ei ole ole voinut olla Hämeenkylässä ja Ojakkalassa. Lienee ostettu suoraan Vapolle käytettäväksi firman eri turvesoilla vuonna 1953. | ||||
