Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.06.2024 11:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos selventävistä tiedoista Sv12/Dv12:n käyttöönotoista sekä arviosta sen ja raskaan kiskotuksen vaikutuksista mm. Tv2 -vetureihin. 8.64 tein VR:n kuukausilipulla Suomi-kierroksen. Pettymys oli tällöin todeta Oulun Tv2:t ulkojonossa ruostumassa, ehkä suoja piipun päällä. Puolikino-paperikuviani on säilynyt, mutta niitä ei ole täällä. Tapion ja Ilkan kuvia ulkojonosta löytyy täällä. Sensijaan löytyy täältä kuvani suuresta Tv2 -romutuksesta Joensuussa 8.67 https://www.vaunut.org/kuva/113194?tag0=0%7CTv2%7C: Tein harjoitteluni päätyttyä Lokomolla heinäkuun lopulla 67 taas Suomi-kierroksen VR:n kuukausilipulla. Anti oli höyrymielessä niukempi eikä junalla enää päässyt monille paikkakunnille, joille vuonna 64 vielä pääsi. Löytyi toki mm. Raahen 135, Eskolan veturijono ja Hyvinkään Knp:n HV1 575, josta jäljempänä. Yöpymiset kiertomatkoilla olivat alempaa reppuritasoa. Harjateltta, makuupussi, toilettivehkeet ja puolikinokamera kassissa ja kävellen leirintäalueelle - jos löytyi. Joskus tuli kylmä yöllä, koska rullattavia muovipatjoja ei ollut tarjolla eikä ollut sellaiselle tilaakaan kassissa. Kerran tulin illalla Haapajärvelle. Sumu oli niin tiheä ettei viittä metriä pidemmälle nähnyt. Oli pakko leiriytyä aseman nurkille. Aamulla kun sumu oli hälvennyt tulivat ystävälliset poliisit herättämään. Totesin telttautuneeni urheilukentälle. Tietysti kävin taas Rautatiemuseossa Helsingissä. Museon Arne Boström kertoi veljensä Bore Boström perustavan Veturien Ystävät ry:tä. Hän lupasi lähettää tiedon missä ja milloin perustava kokous on. Ei lähettänyt tietoa. Niinpä tulin vasta 9.67 jäseneksi n:o 15. Säästyinpä yhdistyksen huomionosoitukselta perustajajäsenilleen 50-vuotisjuhlassa. Pidän yhä luultavana loppukesää 1964 oheisen Hv2 777:n kuvaamiselle. On varma havainto (valitettavasti ei valokuvaa) Toijala-Tampere H409 -junasta sen pysähtyessä jonain 8.67 arkiaamuna Hatanpäällä klo 6.28. Olin siellä kertomassa terveisiä Lokomon aikaiselle työkaverilleni. Höyryveturit Valtionrautateillä mukaan Hv2 779 poistettiin liikenteestä 11.67. Se oli luultavimmin Hatanpäällä 8.67 seisahtunut veturi. 777 puolestaan poistettiin liikenteestä 5.1965. Estettä sen käytölle Porin junan edessä vuonna 1964 ei liene. Tuskin hiilikirjanpitokaan eritteli tamperelaishiiliä Toijalan suuntaan samoista hiilistä Porin suuntaan. Lokomon ensimmäinen, Hv1 575 poistettiin liikenteestä 4.65. Sitä ennen se piipahteli joskus Tampereellakin. Kuvasinkin sen sumusäällä syksyllä 1964. 8.67 se oli jo pahoin ruostuneena Hyvinkään knp:llä. Sain vuonna 71 kuvallisen kirjoitukseni siitä Tekniikka-kuukausilehteen. Kuinka ollakaan muutama viikko sen ilmestymisen jälkeen Aamulehti uutisoi, että RR Oy oli sopinut 575:n ulkoisesta kunnostuksesta ja siirrosta Lokomon pääportille. Ehkä sopimusta oli valmisteltu jo ennen kirjoitustani. Lokomo on siirtymässä Lahdesjärven alueelle. Toivon että arkkitehdille annetaan tehtäväksi sijoittaa 575 tulevien rakennusten sisään, vastaanottotilan komistukseksi. Hyvin valaistuna ja jopa liike+ääni -animoituna siitä tulisi vaikuttava kokemus tulijoille. |
||||
|
16.06.2024 11:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Ledit valehtelevat. | ||||
|
16.06.2024 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ainakaan äkkinäisesti löydä Verkkoselostuksestakaan luetteloa rataosistamme, joiden liikenteenohjaus ei vielä perustu akselinlaskentaan. Lista on epäilemättä lyhyt, ja senkin tiedän, ettei Siuron läpi kulkeva rataosa löydy siltä listalta. Kuitenkin liikenteenohjaukseltaan akselinlaskentaan perustuvilla rataosillakin käytetään ylikäytävien turvalaitoksissa ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/ohje_2012_varoituslaitosten_tekniset_web.pdf ) raidevirtapiirejä. Arkihavaintojen perusteella olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että tällä Llh-Rma/Mn -rataosalla olisi kuvassa esitellyn kaltaiset erkat ― joiden yli kuljettaessa satunnainen rautatiematkustaja saattaa tuntea istumalihaksissaan yksittäisen kiskonjatkoksen aiheuttaman sykäyksen ― hälyytysosuuksien rajoilla, mutta itse tasureiden kohdilla akselinlaskijat. Toisaalta kysymykseen, onko Siuron läpi kulkevan rautatien ohjausjärjestelmään tulossa muutoksia, löytyy myöntävä vastaus prujun https://digirata.fi/wp-content/uploads/2020/04/Digirata_loppuraportti_02042020.pdf sivulta 97. Siinä on esitelty uuden eurokulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoaikataulu. Tällä hetkellä matkaneuvojat ja koeajokuljettajat testailevat tätä »mittarilentosysteemiä» Kouvola-Kotka/Hamina -rataosalla (»KoKoHa») ( https://yle.fi/a/74-20078828 ). Vuoden-parin kuluessa kaikki vanhat ja värikkäät valo-opastimet joitain asetteluratapihojen raideopastimia eli »silmiä» (ruots. ögonen) lukuunottamatta on kaivettu juurineen maasta ensimmäisen kaupallisen testiradan (»EKA») varrelta. Ja tämä kaupallisen testailun rataosa on juurikin Lielahti-Rauma/Mäntyluoto. Kuitenkin tuntematta järjestelmän teknisen toteutuksen hienouksia sen syvällisemmin ― muuten kuin että se perustuu pääosin mobiiliverkon yli reaaliajassa siirrettävään tietoon ― kuvittelen, etteivät tällaiset raidevirtapiirit liity eurokulunvalvontaan. Kolmosvaihtoehtona nämä erkat saattaisivat liittyä Siuron nykyisellään poliiseilla turvattuun »kolmosraiteeseen» (r. 013). Mitenköhän uusi jkv suhtautuu moisiin turvalaitoksiin? Tätä vaihtoehtoa tukee sekin, kun nämä kiskot näyttävät ainakin minun silmiini tästä kuvasta kuusikymppistä ohuemmilta. Et varmaankaan tullut katsoneeksi leimoja? Ja (kiskon)jatko(s)kysymyksenä siihen: Kummoset kiskot Siuron kolmosella mahtaa olla? |
||||
|
16.06.2024 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi olla 1930-luvulta! | ||||
|
16.06.2024 06:53 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vanhaa hyvää aikaa ja tylsyys tekee tuloaan. Hieno kuva. | ||||
|
|
16.06.2024 05:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1909 Suomessa suunniteltiin aaltopeltisten vaunujen rakentamista Helsingin - Malmin jätejuniin. Ks. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14683.0 |
||||
|
15.06.2024 17:51 | Timo Salo | ||
| Herra Esa, onko Pursolla jo Ylöjärvelläkin jokin toimipiste??? | ||||
|
|
15.06.2024 16:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttääkö raideopastin T902 vain yhtä punaista valoa vai onko se vilkkuvien ledien aiheuttama illuusio? | ||||
|
15.06.2024 16:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunutyypin synnystä on tietoa keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14679.0 | ||||
|
15.06.2024 15:29 | Jussi Valkonen | ||
| Merkittäköön vielä annaaleihin, että tämä oli eka kerta kun matkustin böörische Südbahnin sähkövedolla. Aiemmin tällä radalla dieselöitiin iloisesti 218+n-vaunuilla. Hiljaiseen aikaan 650 solo tai 628 tupla. Oi niitä aikoja. | ||||
|
|
15.06.2024 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Se riippuu ihan kaluston omistajasta, VR Osakeyhtiö Henkilöliikenteestä , minkä verran kunnossapitoa ja korjauksia tilataan VR Fleetcarelta. | ||||
|
|
15.06.2024 07:38 | Petri Sallinen | ||
| S-littera rautatielaitoksen omistamien säiliövaunujen tunnuksena oli käytössä aina vuoteen 1920 asti. Listojen perusteella S-vaunuja oli tuolloin 20 kpl. Vuonna 1921 listoilla oli jo 20 kpl Go-litteralla varustettuja vaunuja. | ||||
|
15.06.2024 01:09 | Mika Laaksonen | ||
| Hienoa ja piristävää nähdä pitkästä aikaa asiantuntevan harrastajan kuvia ja kommentteja täällä. | ||||
|
14.06.2024 23:39 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tästä tapahtumasta ole vaunut.orgissa liiemmin kuvia, vaikka aiheutti aikamoisen liikennehäiriön. Roopen kuvaan nähden otettu vieläpä vastakkaiselta puolelta raiteisiin nähden. | ||||
|
|
14.06.2024 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni VR FleetCaren pitäisi keskittyä enemmän oman kaluston kunnossapitoon pitääkseen suomalaiset matkustajat tyytyväisinä. Pendoissa muiden vikojen lisäksi runsaasti matkustajien tarpeiden helpottamiseksi luotutuja WC-tilojen sulkemisia. Entä missä piileksivät Sm4:t, kierroissa on ollut kuulemma puutteita. Dm12:t taitavat olevan ainavaan murheenryyneinä. Vasta sitten voidaan ottaa "vierasta kalustoa" saneeraukseen, kun oma kalusto alkaa olla lähes toimintakuntoisena - miloinkohan? Unohdetaan "ns. herrojen" bonukset. | ||||
|
14.06.2024 22:57 | Jaakko Aumala | ||
| Komee kuva. Kannatti nähdä vaivaa. | ||||
|
14.06.2024 21:41 | Simo Virtanen | ||
| Ei se montaa hetkeä ota kun ensimmäiset palikkaveturit ovat kurpahtaneita. | ||||
|
14.06.2024 21:05 | Juha Toivonen | ||
| Tämän veturiyksilön ja sen "romanialaisten-, sekä myös Bulgarialaisten-, Kiinalaisten sisarien" = 060 DA huippunopeus oli 100 km/h, mutta esim. Romanian Rautatiet CFR tilasi samoja vetureita myös henkilöjunaliikenteeseen 120 km/h nopeudella, = 062 DA. Tämän jälkeen seurasi sarja "onnettomia jatkokehitelmiä" = 061 Alco (2 kpl), 066, ja 067, sekä 070 ja 071. Em lisäksi Iraniin ja Kreikkaan toimitetut Alco-moottoriset viritelmät. No success! Näiden lisäksi CFR 067- ja 068 sarjoihin numeroitiin 1524 raidelevyiset rajaliikenneveturit, jotka noudattelivat kuitenkin teknisesti 060-sarjaa, raideleveyttä lukuun ottamatta. | ||||
|
14.06.2024 20:16 | Miitre Timonen | ||
| Tästä saisi 6 Peräkylän Pendolinoa asentamalla moottorit välivaunuihin. | ||||
|
14.06.2024 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan meillä maailman epätarkin mittayksikkö, ratakilometri :) | ||||
|
|
14.06.2024 19:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten tilanne on kehittynyt? | ||||
|
|
14.06.2024 19:54 | Miitre Timonen | ||
| Rautateilläkin voisi käyttää omia mittayksiköitä esim. rautatiepeninkulma. | ||||
|
|
14.06.2024 19:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Yksi solmu = yksi merimaili tunnissa = 1 852 m / h, joten 10 solmua on 18,52 km/h. 10 000 solmua olisi siis lähempänä. | ||||
|
14.06.2024 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Hanasaaren tulien sammumisesta on jo melkein 14 kk. Voimalaitoksen purku on meneillään. Salmisaari B:n tulet.sammuvat, kunhan korvaavat kaukolämmön tuotantolaitokset valmistuvat. Rakennustyöt mm..Salmisaaren energiatuotantoalueella ovat käynnissä. |
||||
|
14.06.2024 18:36 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vanhaan kysymykseen vastaus: Kuurnan seisake oli tästä noin 500 metriä Kontiomäelle päin tasoristeyksessä, nykyisen Kuurnantien alikulkusillan pohjoispuolella. | ||||
|
|
14.06.2024 18:16 | Miitre Timonen | ||
| AP:n suuruusluokka vaikuttaa oikealta. 10 solmua ei taida ihan riittää :D | ||||
|
14.06.2024 18:00 | Panu Breilin | ||
| Toisaalta Suomessa on kuljetettu matkustajia (varusmiehiä) jopa tavaravaunuissa vielä vuonna 2005. | ||||
|
|
14.06.2024 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, katsos, VR pääsee nyhtämään hynää korjaamisesta ja mielin määrin, koska kuljetuskustannukset Ruattista Suomeen ovat pienemmät kuten esim. Saksaan...? | ||||
|
|
14.06.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on hyvä ja mielenkiintoinen. Ei vissiinkään mene montaakaan vuotta siihen, kun Salmisaari B-voimalasta sammuu tulet kattilasta...? Hyvin kuvattu Finljandija-talo, kun se ei "aaltoile" suunnittelijansa nimen kunniaksi, ainakaan vielä. Etualalla olevat kerrostalot ovat Toinen linja 17 (vasen, keskellä) ja 19 (oikea alanurkka). |
||||
|
|
14.06.2024 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuosta tulee mieleen BeamNG.drive -videopelin avulla tehdyt Cars vs. Potholes -videot, kuten tämä: https://www.youtube.com/shorts/n2MhyszIc08 :D | ||||
|
|
14.06.2024 17:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustajien kuljettamiseen pitää olla jonkinlainen tyyppihyväksyntä. | ||||
|
|
14.06.2024 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, että Suomeen tulee Ruotsista työtä, mutta asia, jota en pysty käsittämään, on se, että VR kyllä mielellään modernisoi muiden vaunuja, mutta romuttaa omia, samankaltaisia vaunujaan. En tule koskaan ymmärtämään sitä. | ||||
|
|
14.06.2024 17:16 | Sauli Vähäkoski | ||
| Sieltä kuva on otettu. Alkoi vaan tuohon suuntaan jo päivällä kahden jälkeen auringon vastavalo kuvaamista haittaamaan. | ||||
|
|
14.06.2024 16:45 | Rasmus Viirre | ||
| On hienon näköstä hommaa! Vaikkei kuvassa ole junaa taikka mitään tunnelmavalaistusta, nättiä! | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mahtava kuvasarja! | ||||
|
14.06.2024 16:41 | Rasmus Viirre | ||
| Onpa hieno paikka ja aukeama radalle. Tai ainakin ollut.. Liekö millaiset maisemat nykyään? | ||||
|
14.06.2024 16:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Jännä että yksi deeveri vastaa kahta Sr3:a tässä junassa... | ||||
|
|
14.06.2024 16:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Eli noin vain pannaan eri telit ja pystyy liikennöimään rataa pitkin. Miksi lie tilanne eri jos pitäisi kuljettaa matkustajia tai rahtia... | ||||
|
|
14.06.2024 15:20 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on entinen B7-vaunu vuodelta 1980. Ensimmäinen B7 nro 5201 valmistui vuonna 1979 ja A7 5221 vuonna 1980. | ||||
|
14.06.2024 15:04 | Pasi Seppälä | ||
| Lauantaiaamuisen T2221:n muistan hyvin. Mutta muistaakseni sen perässä kulki usein toinen rahti, jossa oli usein osana Tad-tyyppisiä siilovaunuja. Mikä olikaan sen numero? Riku varmaan muistaa? | ||||
|
|
14.06.2024 12:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otettu Kallion kirkon tornista? | ||||
|
|
14.06.2024 12:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Millin putoamisen aika (t) saadaan kaavasta 0,001 m = 1/2 x 9,81 m/s² x t². Mää sain 0,01414 s. En tiedä nostosillan pituutta, olisiko n. 50 m? Meerin pyörästön pituuttakaan en tiedä, veikataan 20 m. 70 m / 0,01414 s = 5000 m/s eli 18000 km/h? | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 12:23 | Timo Haapanen | ||
| Valtavan hieno kuvasarja! | ||||
|
|
14.06.2024 11:56 | Riku Outinen | ||
| Niin, silloin ennen konepajan vaunut kiersi Kouvolan kautta. Joskus vajaa 20 vuotta (herranjumala 20 vuotta) sitten lauantai-aamun 2221 Pieksään oli aina jännitysnäytelmä kun siinä näkyi vaunuja mitä ei normaalisti Kouvolassa näkynyt. | ||||
|
|
14.06.2024 11:25 | Vertti Kontinen | ||
| Ja pitkäänhän tämä teki jonkinlaisen kierroksen Päijänteen eteläpuolelta. Kyseinen junahan alkoi kulkemaan vasta joskus 2022 aikoihin | ||||
|
|
14.06.2024 11:19 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12- ja Sr12-vetureiden valmistuminen oli varmasti keskeinen tekijä Tv1-2-vetureiden poistumisessa sekä myöhemmin osassa Hr1- ja Tr1-poistoistakin ja Tk3-vetureihinkin vaikutti etenkin välillisesti sitä kautta, että Vr11-, Vv15- ja Vv16-vetureita riitti entistä enemmän vaihtotöihin ja jakelujuniin. Mutta Hv1-3-vetureiden poistumisessa ei Sv12- ja Sr12-sarjoilla tainnut olla lopulta kovin suurta roolia vaan Hv:n osalta vaikutti enemmän Lättähattujen lisääntynyt määrä, Dm4-vaunujen siirtyminen Lättähattujen tieltä entistä enemmän kaukoliikenteeseen sekä raskaan sarjan vetureiden (Hr1, Hr11, Hr12) lukumäärän kasvu ja ajopiirien laajentuminen ratojen kunnon parantuessa. Perustelu on siinä, että Hv1-3-sarjoilla ajettiin esim. 1956 yhteenlaskettuna noin 9,1 miljoonaa kilometriä mutta vuoden 1964 lukema oli enää 2,1 miljoonaa kilometriä ja käytännössä 1964 ei ollut Sv12-sarja ehtinyt vaikuttaa Hv1-3-vetureihin vielä juuri mitään. Sv12-vetureita saatiin kaupalliseen ajoon vasta 1964 lähtien ja aluksi lähes pelkästään tavaraliikenteeseen. Sv12-vetureiden vuoden 1964 kilometrisuoritteesta vain 4 % tuli henkilö- ja pikajunista. Noin vuodesta 1965 lähtien ehkä esiintyi sitä, että aivan viimeisiä jäljellä olevia Hv1-3-vuoroja siirtyi Sv12- ja Sr12-vetureille, joka saattaa ylikorostaa jälkimmäisten merkitystä Hv-vetureiden korvaajina. Sv12-vetureista numerot 2501-2532 sijoitettiin uutena Ouluun, 2533-2556 Seinäjoelle ja 2557-2568 Pieksämäelle. Sr12-vetureista ensimmäinen erä eli 2701-2712 sijoitettiin Helsinkiin. Muilla 1960-luvun puolella valmistuneilla Sr12-vetureilla 2713-2748 sijoitusvarikot vaihtelivat jo alkuvuosina. Varmastikin Tampereen voi sanoa olleen 2712:n jälkeen valmistuneiden Sr12-vetureiden tärkein käyttövarikko alkuaikoina mutta muutamia tästä erästä oli myös Helsingissä, Seinäjoella, Oulussa ja Pieksämäellä. |
||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 11:18 | Vertti Kontinen | ||
| En voi kuin kiittää! | ||||
|
|
14.06.2024 10:59 | Julius Ylitalo | ||
| 10 solmua veikkaisin, varmaa tietoa ei ole | ||||
|
|
14.06.2024 10:44 | Miitre Timonen | ||
| Laskutehtävä: Jos sillan toinen puoli on 1 mm:n alempana kuin tämä puoli, niin kuinka kovaa Meerin pitää ajaa, jotta se pääsee tuosta yli? | ||||
|
14.06.2024 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Falun-Grycksbo-rataosa on myöhemmin suljettu liikenteeltä, sillä seisotetaan kaksiakselisia avovaunuja odottamassa kohtaloaan. | ||||
|
|
14.06.2024 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäiset tämän uusimman ruotsalaisen teräsvaunuperheen edustajat ovat vuodelta 1979. Olikohan ensimmäinen perinteiseltä numeroltaan 5205 eli tämä on melko alkupäästä. | ||||