|
|
28.01.2024 13:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. Oliko tuosta jotain hyötyä, että pyöräkerrat olivat aivan päädyissä? Yleensä kaksiakselisissa vaunuissa ne ovat hieman keskemmällä. | ||||
|
|
28.01.2024 13:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuka opastinpuhelimeen soitti ja kuka siihen vastasi? Mitä puhuttiin? En tiedä tuosta koko prosessista mitään. | ||||
|
|
28.01.2024 12:48 | Sami Mikkonen | ||
| Mukkulankadullekin saatiin puomit valojen lisäksi. Nyt ei kuitenkaan liikennettä ole ollenkaan. | ||||
|
|
28.01.2024 12:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko nosturi vielä pystyssä tuolloin? Ei ihan ole kuva-alalla... | ||||
|
|
28.01.2024 11:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Obrk-liikennettäkin vielä on. Luulin niiden tulleen roumtetuksi. | ||||
|
|
28.01.2024 09:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Satiirisessakin kirjoituksessa (Työmies 3.12.1913) varsinaiset faktat saattavat olla pikemminkin okein kuin väärin. Oli miten oli, mutta rautateiden oman henkilökunnan kertomaa tuskin on syytä epäillä: Viipurin asemapäällikön apulaisen kirje N:o 317, 26.2.1927: "Aina siitä lähtien kun ulkoa mustaksi ja sisältä harmaaksi maalattuja To ja T vaunuja on käytetty liikenteessä, on huomattu matkustavan yleisön vierovan näitä synkän näköisiä vaunuja..." Työläisvaunut siis olivat kuin olivatkin mustia. Ja siten myös synkän näköisiä. Olikohan siinä synkkyydessä jokin tarkoituskin takana? |
||||
|
|
28.01.2024 09:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1914 Liikkuva kalusto -kirja (joka muuten on musta) kertoo: "16 kpl III l matka vaunun muuttaminen työläisvaunuiksi Nrot 1110-1125. K T kirj No 717 7/11 -13 mukaan toimitetaan työ Fredriksbergin konepajassa. Elok 20 An 16 kpl Työläisvaunua No 1110-1125. 5000" Kirja kertoo nimenomaan vaunujen muuntamisesta, ei esim. kokonaan uusien korien rakentamisesta vanhoille aluskehyksille. Muuntamisessa muutettiin lähinnä vaunujen sisustus. Vanhaksi käyneitä pieniä ja matalia III lk vaunuja muunnettiin mahdolllisimman vähin kustannuksin (5000 mk / 16 vaunua). Löytyisiköhän tuo K T kirj No 717/11-13 jostakin? Siinä ehkä kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä. |
||||
|
|
28.01.2024 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Seinäjoella ollut ainakin Vr3 Kukossa ratapiharadio, vaikka se ei tiukasti tulkiten linjaradio ollutkaan...? | ||||
|
|
27.01.2024 22:46 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä Sr1 3105 otti tuo 58894. Mielenkiintoinen oli tänään myös että tuo Sr2 3233 jäi ensi kytketty 3403 kanssa ja odotin että se jatka 3365:lla Äänekoskelle niin kuin viime lauantaina Sr1 3072 teki mutta lopuksi veturi vaihdettiin ja Dv12 2629 jatkui rungon kanssa 3365:na lähes tunnin myöhässä Äänekoskelle. | ||||
|
|
27.01.2024 20:57 | Jarno Piltti | ||
| Lupaopastimet L1 ja L2 eivät olleet tarkoitettu veturinkuljettajalle. Junanlähettäjä antoi pysähtyneen junan tapauksessa konduktöörille luvan antaa opasteen "lähde", tai ohikulkujunan tai pysähtyneen konduktöörittömän junan tapauksessa asemamiehelle luvan antaa opaste "ohikulku sallittu" tai "lähde". Katso vuoden 1957 Jt 64 §. | ||||
|
|
27.01.2024 20:24 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos, Stefan! Itsekin kuvasin 3403:n ja toivoin sen lähtevän takaisin Tampereelle 58894:n keulilla, ei lähtenyt. Sinne lähti Sr1 3105 | ||||
|
|
27.01.2024 19:59 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuva Vertti! Kuvasin tänään pari tuntia aikaisemmin saman veturin T3403 kanssa. On viime aikana nähnyt Sr2 sarjan enemmän tavarajunan käytössä Jyväskylässä, 9. joulukuuta T3403 kulki Sr2:lla ja myös T3451 on nykyä usein Sr2 vedolla. | ||||
|
|
27.01.2024 19:48 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai yhdessäkään VR:n höyryveturissa ehtinyt olla aktiivikäytön aikana linjaradiota? Höyryajan jälkeenkin taisi ainakin Lättähattuja olla vielä ilman linjaradiota. Menee siis varmaan 1980-luvun puolelle, ennen kuin linjaradion varaan on voitu laskea jotain. | ||||
|
|
27.01.2024 16:49 | Panu Breilin | ||
| Kun opastinpuhelimeen soitettiin niin tuo torvi alkoi soida ja valomajakka vilkkua. Näillä ensimmäisillä kauko-ohjatuilla rataosilla ei alkuvaiheessa vielä ollut linjaradiota käytössä ja siksi piti olla opastinpuhelinjärjestelmä. | ||||
|
|
27.01.2024 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakennettiin mottiliikennettä varten. Kun motit lakkautettiin 1953, niin tilalle tulivat Veerat (VR:n linja-autot). Sitten Pohjolan Liikenne ja sen poistuttua Mäkelän onnikat. | ||||
|
|
27.01.2024 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äänimerkki puhelimeen kutsumiseksi? | ||||
|
|
27.01.2024 16:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva etupihalta: https://vaunut.org/kuva/166703 | ||||
|
|
27.01.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi noissa 60-luvun laitekaapeissa on tuo torvi? | ||||
|
|
27.01.2024 15:35 | Simo Virtanen | ||
| Tuota punaista nollaa en tiennytkään. Olen joskus ajatellut olleen kuskin omaa tuunausta ja makuasioita. Nämä lyhyet ohjaamot ovat sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vähänkin pidemmällä kuskilla hinkkaa istuin takaseinää, eikä sinne saa edes takkia naulaan. En ihmettele, että tarjolle tuli vähän pitempi lyhyt ohjaamo. |
||||
|
|
27.01.2024 14:13 | Mikko Ketolainen | ||
| Nytkö kulki T7145/7146 sähkövedolla? | ||||
|
|
27.01.2024 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Konkari Muurinen ei valitettavasti tätä kommenttia ole enää lukemassa, mutta esimerkiksi Pätäri on. En tiedä kuka tuo montusta kysynyt käyttäjä on ollut. Mutta, tuo kuoppa ei olekaan kääntöpöydän monttu. Kääntöpöytä oli tuosta kohdasta noin 110 metriä eteläkaakkoon. Mitattuna Paikkatietoikkunan työkaluilla. | ||||
|
|
27.01.2024 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Samaan tyyliin kuin Dr13 2325:een? https://vaunut.org/kuva/65710 | ||||
|
|
27.01.2024 13:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Rahkolan pieni toimistokoppi ( https://vaunut.org/kuva/36799 ) on tietysti purettu, mutta nykyään on olemassa uusi Rahkolan liikennepaikka. | ||||
|
|
27.01.2024 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Kouran kumpaakaan asemarakenusta, ei vanhaa eikä uutta, ole varsinaisesti lopullisesti purettu. Vanha: https://vaunut.org/kuva/102412 ja uusi: https://vaunut.org/kuva/9592 (molemmat tosin eri näköisiä kuin asemana ollessaan.) | ||||
|
|
27.01.2024 12:44 | Toni Puolatie | ||
| Ryhdikkään näköinen autokin, vaikka kuvanottohetkellä on vähintään nelisen vuotta vanha. Päällä oleva kontti sen sijaan näyttää melko tuoreelta. HPI-moottorilla näyttäis olevan (kun on tuo punanen 0 tehomerkinnässä), melko loppupään nelosia siis kuitenkin. |
||||
|
|
27.01.2024 12:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Yhteen näistä on näköjään laitettu pakoputkiin kunnon tötteröt. | ||||
|
|
27.01.2024 12:07 | Lari Åhman | ||
| Ovat varsin koomisen näköisiä kyseisellä P-ohjaamolla ja vailla kattoilmanohjainta varustetut autot. Kontin ollessa kyydissä on varmasti ilmanvastuksella tuhlattu useampi litra dieseliä. Tuo 4-sarjan ns. korkea ohjaamo vastaa PGR-sarjassa G-ohjaamoa mm. lattiakorkeutensa osalta. | ||||
|
|
27.01.2024 12:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpä ole huomannut tuota kysymystä, nyt en enää muista missä se sanottiin. Jokatapauksessa normaalit junat peruttiin ja korvattiin tällä aamupäivällä, kun olin vasta tulossa Kouvolaan. | ||||
|
|
27.01.2024 11:41 | Timo Salo | ||
| Kummasti nuo Deeverit kulkee myös hangessa! Sattumana kerrassaan mainio kuva...! | ||||
|
|
26.01.2024 22:04 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekin rautatiehallinnolla (Správa železnic) on käytössään kolme VT-72B evakuointipanssarivaunua. Niiden sijoituspaikat ovat Praha, České Budějovice ja Přerov. Vaunuja käytetään mm. rautatieonnemuuksien raivaustöissä. | ||||
|
|
26.01.2024 21:37 | Simo Virtanen | ||
| Harvinaisia tällaiset R-ohjaamoiset Scaniat Transpointilla. R-ohjaamo on korkeammalla kuin toisten kuvien P-ohjaamo. Yleensä kuljetusyritykset ovat suosineet korkeammalla olevia ohjaamoja tällaisissa runkolinjoja ajavissa autoissa, mutta Transpoint oli varmasti suurin poikkeus. Samoin vieressä oleva maisteri-Volvo on matalalle sijoitettu FM-ohjaamoa. |
||||
|
|
26.01.2024 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Lival? | ||||
|
|
26.01.2024 11:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, äffä mukana tässä Tapsan tavarajunassa, joten mm. jarrujen tarkastukseen oli pätevä "konehtööri" mukana. F 3706 oli vuodelta 1938 ja hylättiin vuonna 1976. |
||||
|
|
26.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vahvana oletuksena: - kappaletavaraa. Muutahan "isoa" teollisuutta Nikkilässä ei tainnut ollakaan, lukuunottamatta paikkakunnan tunnettua "järkilataamoa"...? |
||||
|
|
26.01.2024 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Yllättävän paljon vaunuja on ollut matkalla Porvooseen, varmaan toki nämä Nikkilän vaunut ovat oikeasti matkalla jonnekin muualle päin Suomea. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna T 1658 Porvooseen |
26.01.2024 10:17 | Hannu Peltola | ||
| Hauskaa, että koostit nämä kuvasarjaksi! On aina mukavaa katsella kuvasarjaa yksittäisen junan etenemisestä linjallaan, se on melkein kuin virtuaalimatkailua. | ||||
|
|
26.01.2024 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Oho, satunnaiskuvina tulee aina yllätyksiä! Tätä upeata Pertun kuvaa en ollut nähnytkään. Hieno otos! | ||||
|
|
26.01.2024 09:45 | Jouni Hytönen | ||
| Jos kuvausvuosi on 1968, auton vuosimalli ei ehkä ole 70-luvun puolelta. Vai jatkaako tämä sujuvasti teknisten vitsien sarjaa: vuonna 1968 oli tehty jo valmiiksi varastoon vuosimallit 1969, 1970 ja 1971, koska tiedettiin, ettei isoja teknisiä muutoksia kuitenkaan ole luvassa. :) | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
26.01.2024 01:36 | Eljas Pölhö | ||
| T3-sarjan vetureista vain neljään (72-75) asennettiin SRM-vaihteisto, mutta se oli niin ongelmallinen, että nro 76 toimitettiin Voith-vaihteistoisena ja 73 & 74 saivat Voithin jo 1959. | ||||
|
|
25.01.2024 23:17 | Arto Papunen | ||
| Nyt osaa näistä C36:ista on ruvettu purkamaan.. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisvetureista T3-sarjassa oli SRM:n vaihteisto: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=22&litra=T3&typenr= Näitä ei ole säilynyt jälkipolville. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka Vv15/16:t ja niiden Voithit ovatkin olleet toimivampia, ovat Vr11:t ja niiden SRM-vaihteistot olleet ammattilaiskäytössä pitkään. Ensimmäisenä vakavasti otettavana dieselveturisarjanamme niillä on liikennekuntoisena museoyksilöllä erityisarvo. Tämä koskee myös tämän SRM-vaihteistoa. Olihan alkuaan tarkoitus valuuttapulassamme tehdä melkein kaikki kotimaassa: suunnittelu Valmet-Lokomo, moottorit ja vaihteistot lisensseillä Tampella ja loput Valmet-Lokomo. Linnavuoren 309D -dieselmoottori, joka tuli vuoden 1957 Valmet 33D -traktoriin ei ehtinyt Vr11:n apumoottoriksi. Valitettavasti olin lapsi isäni kuollessa, enkä tiennyt kysellä. Isän jäljiltä on vain veturisuunnittelun tutustumismatkalla otettu kuva Ruotsin vempusta. Näistä kaiketi ainakin osassa oli SRM-vaihteisto. Onko näitä tai näiden vaihteistoja varaosineen mahdollisesti tallentunut museotarkoituksiin? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 18:48 | Simo Tuominen | ||
| Olemme museolla keskustelleet vaihteiston vaihdostakin, jos jostain saisimme Voithin -vaihteiston vielä tänä päivänä, niin voisimme sellaisen varastoida kuitenkin varalle. Asennukseen löytyvät tarvittavat piirrustukset myös. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kun tämä SRM-vaihteisto kuitenkin on tässä, niin tutkimme mahdollisuutta ottaa se uudelleen käyttöön. Olisihan se museaalinenkin. Tämän hetken tietojen mukaan, ei ole ollut tiedossa että vaihteisto olisi ollut vaurioitunut. Mikäli vaurio olisi esivaihteessa, tämän korjaus/pois ottaminen ei olisi niin iso töinen kuin itse vaihteiston. Esivaihteen pois nostaminen onnistuu jopa ilman hytin ottamista pois. Toinen heikko lenkki on joidenkin tietojen mukaan ollut planeettavaihteiston jarruvanteet, joita olisi korjausissa vaihdeltu kuitenkin kestävimpiin. Muutenhan tämä vaihteisto olisi aika yleistä ja hyväksi todettua tekniikkaa esivaihdetta lukuunottamatta. Se minkä takia veturin n:o 1805 hytti ja konepeitot vaihdettiin n:o 1818 veturiin, oli näiden parempi kunto. Alunperin museoitavaksi yksilöksi tuli 28.6.1985 n:o1812 jossa oli myös SRM-vaihteisto ja alkuperäiset pyöräkerrät. 1805 hylättiin 3.7.1986. Sittemmin suoritetuista teknillisissä tarkastuksissa ja Toijalassa 19.8.1986 käydyissä neuvottelussa todettu sopivammaksi museointitarkoituksiin. Museoveturiseura ry pyysi kirjeellään 8.2.1990 maalaustarjousta veturiin Kuopion konepajalta. Maalaus ja näyttelykuntoon saattaminen onnistui veloituksetta veturin vaihdolla. Kirjeiden mukaan 1805:ssa oli kevennetyt pyöräkerrat joita voitiin käyttää raidejarrujen kanssa, näistä oli pula Kuopion konepajalla, eikä ollut laitteita ja resursseja teettää näitä. |
||||
|
|
25.01.2024 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Ison veden takana vastaava kapeaaraiteisen radan moottorivaunu oli vähän suurempi. Iso maa, isot vaunut! https://www.trains.com/ctr/photos-videos/photo-of-the-day/king-of-the-maine-two-footers/ Kuvassa on 610 mm raideleveyksisen Sandy River & Rangeley Lakes -rautatien moottorivaunu Strongin asemalla 1934. |
||||
|
|
25.01.2024 16:14 | Hannu Peltola | ||
| Wau! RLR:n moottorivaunusta en ole koskaan nähnyt valokuvaa. Aivan uskomaton hyrysysy! Mitähän mahtaisi Traficomin tarkastaja sanoa, jos tänä päivänä yrittäisi saada tuollaiselle liikennöintiluvan? | ||||
|
|
25.01.2024 15:25 | Tapio Keränen | ||
| Olisiko kaide vaihtunut Dm7 4176:sta https://vaunut.org/kuva/47008?tag0=3%7CDm7%7C4176? | ||||
|
|
25.01.2024 15:24 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tässä kuva vaunusta RLR:n moottorivaunun perässä 1930-luvulta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/116 |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 15:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kaippa tämä on haluttu säilyttää nomenomaan SRM-vaihteistolla, jos moiseen vaivaan ryhdyttiin, että veturiin 1818 siirrettiin konesuojat ja hytti veturista 1805. 1804 ja 1805 olisivat olleet jo valmiiksi Voith-vaihteistolla. Tosin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/115547 yhteydessä kerrottiin, että vetureissa 1804 ja 1805 oli Voith-muutoksen jälkeen ongelmana lämmönvaihdin, vaikka Vv15/Dv15-sarjassa moista vikaa ei ollut, joten ilmeisesti Vr11- ja Vv15-vetureiden välillä oli muutakin eroa kuin vaihteisto. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Onko ollut mietinnässä vaihtaa tähän Voithin vaihteisto? Se tekisi koneesta ilmeisesti käyttökelpoisemman. | ||||
|
|
25.01.2024 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vielä Ilkan kuva LRJ:n ajoilta: https://vaunut.org/kuva/77987?t=lrj | ||||
|
|
25.01.2024 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta! Muistelin, että LRJ:n vaunu olisi ollut replika, mutta kyseessä oli tosiaan juuri tämä sama vaunu. | ||||