Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.01.2024 13:08 Jimi Lappalainen  
  Sattumakuva. Oliko tuosta jotain hyötyä, että pyöräkerrat olivat aivan päädyissä? Yleensä kaksiakselisissa vaunuissa ne ovat hieman keskemmällä.
kuva 28.01.2024 13:02 Jimi Lappalainen  
  Kuka opastinpuhelimeen soitti ja kuka siihen vastasi? Mitä puhuttiin? En tiedä tuosta koko prosessista mitään.
kuva 28.01.2024 12:48 Sami Mikkonen  
  Mukkulankadullekin saatiin puomit valojen lisäksi. Nyt ei kuitenkaan liikennettä ole ollenkaan.
kuva 28.01.2024 12:11 Tero Korkeakoski  
  Oliko nosturi vielä pystyssä tuolloin? Ei ihan ole kuva-alalla...
kuva 28.01.2024 11:54 Teemu Saukkonen  
  Obrk-liikennettäkin vielä on. Luulin niiden tulleen roumtetuksi.
kuva 28.01.2024 09:25 Kurt Ristniemi  
  Satiirisessakin kirjoituksessa (Työmies 3.12.1913) varsinaiset faktat saattavat olla pikemminkin okein kuin väärin.
Oli miten oli, mutta rautateiden oman henkilökunnan kertomaa tuskin on syytä epäillä:

Viipurin asemapäällikön apulaisen kirje N:o 317, 26.2.1927:
"Aina siitä lähtien kun ulkoa mustaksi ja sisältä harmaaksi maalattuja To ja T vaunuja on käytetty liikenteessä, on huomattu matkustavan yleisön vierovan näitä synkän näköisiä vaunuja..."

Työläisvaunut siis olivat kuin olivatkin mustia. Ja siten myös synkän näköisiä. Olikohan siinä synkkyydessä jokin tarkoituskin takana?
kuva 28.01.2024 09:13 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1914 Liikkuva kalusto -kirja (joka muuten on musta) kertoo:

"16 kpl III l matka vaunun muuttaminen työläisvaunuiksi
Nrot 1110-1125. K T kirj No 717 7/11 -13 mukaan toimitetaan työ Fredriksbergin konepajassa.
Elok 20 An 16 kpl Työläisvaunua No 1110-1125. 5000"

Kirja kertoo nimenomaan vaunujen muuntamisesta, ei esim. kokonaan uusien korien rakentamisesta vanhoille aluskehyksille. Muuntamisessa muutettiin lähinnä vaunujen sisustus. Vanhaksi käyneitä pieniä ja matalia III lk vaunuja muunnettiin mahdolllisimman vähin kustannuksin (5000 mk / 16 vaunua).

Löytyisiköhän tuo K T kirj No 717/11-13 jostakin? Siinä ehkä kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä.
kuva 28.01.2024 01:58 Esa J. Rintamäki  
  Olisikohan Seinäjoella ollut ainakin Vr3 Kukossa ratapiharadio, vaikka se ei tiukasti tulkiten linjaradio ollutkaan...?
kuva 27.01.2024 22:46 Stefan Baumeister  
  Kyllä Sr1 3105 otti tuo 58894. Mielenkiintoinen oli tänään myös että tuo Sr2 3233 jäi ensi kytketty 3403 kanssa ja odotin että se jatka 3365:lla Äänekoskelle niin kuin viime lauantaina Sr1 3072 teki mutta lopuksi veturi vaihdettiin ja Dv12 2629 jatkui rungon kanssa 3365:na lähes tunnin myöhässä Äänekoskelle.
kuva 27.01.2024 20:57 Jarno Piltti  
  Lupaopastimet L1 ja L2 eivät olleet tarkoitettu veturinkuljettajalle. Junanlähettäjä antoi pysähtyneen junan tapauksessa konduktöörille luvan antaa opasteen "lähde", tai ohikulkujunan tai pysähtyneen konduktöörittömän junan tapauksessa asemamiehelle luvan antaa opaste "ohikulku sallittu" tai "lähde". Katso vuoden 1957 Jt 64 §.
kuva 27.01.2024 20:24 Vertti Kontinen  
  Kiitos, Stefan! Itsekin kuvasin 3403:n ja toivoin sen lähtevän takaisin Tampereelle 58894:n keulilla, ei lähtenyt. Sinne lähti Sr1 3105
kuva 27.01.2024 19:59 Stefan Baumeister  
  Tosi hieno kuva Vertti! Kuvasin tänään pari tuntia aikaisemmin saman veturin T3403 kanssa. On viime aikana nähnyt Sr2 sarjan enemmän tavarajunan käytössä Jyväskylässä, 9. joulukuuta T3403 kulki Sr2:lla ja myös T3451 on nykyä usein Sr2 vedolla.
kuva 27.01.2024 19:48 Petri Nummijoki  
  Ei kai yhdessäkään VR:n höyryveturissa ehtinyt olla aktiivikäytön aikana linjaradiota? Höyryajan jälkeenkin taisi ainakin Lättähattuja olla vielä ilman linjaradiota. Menee siis varmaan 1980-luvun puolelle, ennen kuin linjaradion varaan on voitu laskea jotain.
kuva 27.01.2024 16:49 Panu Breilin  
  Kun opastinpuhelimeen soitettiin niin tuo torvi alkoi soida ja valomajakka vilkkua. Näillä ensimmäisillä kauko-ohjatuilla rataosilla ei alkuvaiheessa vielä ollut linjaradiota käytössä ja siksi piti olla opastinpuhelinjärjestelmä.
kuva 27.01.2024 16:45 Esa J. Rintamäki  
  Rakennettiin mottiliikennettä varten. Kun motit lakkautettiin 1953, niin tilalle tulivat Veerat (VR:n linja-autot). Sitten Pohjolan Liikenne ja sen poistuttua Mäkelän onnikat.
kuva 27.01.2024 16:42 Esa J. Rintamäki  
  Äänimerkki puhelimeen kutsumiseksi?
kuva 27.01.2024 16:08 Jimi Lappalainen  
  Kuva etupihalta: https://vaunut.org/kuva/166703
kuva 27.01.2024 15:37 Jimi Lappalainen  
  Miksi noissa 60-luvun laitekaapeissa on tuo torvi?
kuva 27.01.2024 15:35 Simo Virtanen  
  Tuota punaista nollaa en tiennytkään. Olen joskus ajatellut olleen kuskin omaa tuunausta ja makuasioita.

Nämä lyhyet ohjaamot ovat sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vähänkin pidemmällä kuskilla hinkkaa istuin takaseinää, eikä sinne saa edes takkia naulaan. En ihmettele, että tarjolle tuli vähän pitempi lyhyt ohjaamo.
kuva 27.01.2024 14:13 Mikko Ketolainen  
  Nytkö kulki T7145/7146 sähkövedolla?
kuva 27.01.2024 13:41 Jimi Lappalainen  
  Konkari Muurinen ei valitettavasti tätä kommenttia ole enää lukemassa, mutta esimerkiksi Pätäri on. En tiedä kuka tuo montusta kysynyt käyttäjä on ollut. Mutta, tuo kuoppa ei olekaan kääntöpöydän monttu. Kääntöpöytä oli tuosta kohdasta noin 110 metriä eteläkaakkoon. Mitattuna Paikkatietoikkunan työkaluilla.
kuva 27.01.2024 13:21 Jimi Lappalainen  
  Samaan tyyliin kuin Dr13 2325:een? https://vaunut.org/kuva/65710
kuva 27.01.2024 13:16 Jimi Lappalainen  
  Rahkolan pieni toimistokoppi ( https://vaunut.org/kuva/36799 ) on tietysti purettu, mutta nykyään on olemassa uusi Rahkolan liikennepaikka.
kuva 27.01.2024 13:13 Jimi Lappalainen  
  Kouran kumpaakaan asemarakenusta, ei vanhaa eikä uutta, ole varsinaisesti lopullisesti purettu. Vanha: https://vaunut.org/kuva/102412 ja uusi: https://vaunut.org/kuva/9592 (molemmat tosin eri näköisiä kuin asemana ollessaan.)
kuva 27.01.2024 12:44 Toni Puolatie  
  Ryhdikkään näköinen autokin, vaikka kuvanottohetkellä on vähintään nelisen vuotta vanha. Päällä oleva kontti sen sijaan näyttää melko tuoreelta.

HPI-moottorilla näyttäis olevan (kun on tuo punanen 0 tehomerkinnässä), melko loppupään nelosia siis kuitenkin.
kuva 27.01.2024 12:16 Teemu Saukkonen  
  Yhteen näistä on näköjään laitettu pakoputkiin kunnon tötteröt.
kuva 27.01.2024 12:07 Lari Åhman  
  Ovat varsin koomisen näköisiä kyseisellä P-ohjaamolla ja vailla kattoilmanohjainta varustetut autot. Kontin ollessa kyydissä on varmasti ilmanvastuksella tuhlattu useampi litra dieseliä. Tuo 4-sarjan ns. korkea ohjaamo vastaa PGR-sarjassa G-ohjaamoa mm. lattiakorkeutensa osalta.
kuva 27.01.2024 12:03 Teemu Saukkonen  
  Enpä ole huomannut tuota kysymystä, nyt en enää muista missä se sanottiin. Jokatapauksessa normaalit junat peruttiin ja korvattiin tällä aamupäivällä, kun olin vasta tulossa Kouvolaan.
kuva 27.01.2024 11:41 Timo Salo  
  Kummasti nuo Deeverit kulkee myös hangessa! Sattumana kerrassaan mainio kuva...!
kuva 26.01.2024 22:04 Otto Tuomainen  
  Tšekin rautatiehallinnolla (Správa železnic) on käytössään kolme VT-72B evakuointipanssarivaunua. Niiden sijoituspaikat ovat Praha, České Budějovice ja Přerov. Vaunuja käytetään mm. rautatieonnemuuksien raivaustöissä.
kuva 26.01.2024 21:37 Simo Virtanen  
  Harvinaisia tällaiset R-ohjaamoiset Scaniat Transpointilla. R-ohjaamo on korkeammalla kuin toisten kuvien P-ohjaamo.

Yleensä kuljetusyritykset ovat suosineet korkeammalla olevia ohjaamoja tällaisissa runkolinjoja ajavissa autoissa, mutta Transpoint oli varmasti suurin poikkeus.

Samoin vieressä oleva maisteri-Volvo on matalalle sijoitettu FM-ohjaamoa.
kuva 26.01.2024 19:26 Rainer Silfverberg  
  Lival?
kuva 26.01.2024 11:25 Esa J. Rintamäki  
  Ahaa, äffä mukana tässä Tapsan tavarajunassa, joten mm. jarrujen tarkastukseen oli pätevä "konehtööri" mukana.

F 3706 oli vuodelta 1938 ja hylättiin vuonna 1976.
kuva 26.01.2024 11:15 Esa J. Rintamäki  
  Vahvana oletuksena: - kappaletavaraa.

Muutahan "isoa" teollisuutta Nikkilässä ei tainnut ollakaan, lukuunottamatta paikkakunnan tunnettua "järkilataamoa"...?
kuva 26.01.2024 10:24 Jouni Hytönen  
  Yllättävän paljon vaunuja on ollut matkalla Porvooseen, varmaan toki nämä Nikkilän vaunut ovat oikeasti matkalla jonnekin muualle päin Suomea.
Kuvasarja:
Tavarajuna T 1658 Porvooseen
 
26.01.2024 10:17 Hannu Peltola  
  Hauskaa, että koostit nämä kuvasarjaksi! On aina mukavaa katsella kuvasarjaa yksittäisen junan etenemisestä linjallaan, se on melkein kuin virtuaalimatkailua.
kuva 26.01.2024 09:58 Hannu Peltola  
  Oho, satunnaiskuvina tulee aina yllätyksiä! Tätä upeata Pertun kuvaa en ollut nähnytkään. Hieno otos!
kuva 26.01.2024 09:45 Jouni Hytönen  
  Jos kuvausvuosi on 1968, auton vuosimalli ei ehkä ole 70-luvun puolelta. Vai jatkaako tämä sujuvasti teknisten vitsien sarjaa: vuonna 1968 oli tehty jo valmiiksi varastoon vuosimallit 1969, 1970 ja 1971, koska tiedettiin, ettei isoja teknisiä muutoksia kuitenkaan ole luvassa. :)
Kuvasarja:
Vr11
 
26.01.2024 01:36 Eljas Pölhö  
  T3-sarjan vetureista vain neljään (72-75) asennettiin SRM-vaihteisto, mutta se oli niin ongelmallinen, että nro 76 toimitettiin Voith-vaihteistoisena ja 73 & 74 saivat Voithin jo 1959.
kuva 25.01.2024 23:17 Arto Papunen  
  Nyt osaa näistä C36:ista on ruvettu purkamaan..
Kuvasarja:
Vr11
 
25.01.2024 22:38 Hannu Peltola  
  Ruotsalaisvetureista T3-sarjassa oli SRM:n vaihteisto: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=22&litra=T3&typenr= Näitä ei ole säilynyt jälkipolville.
Kuvasarja:
Vr11
 
25.01.2024 22:03 Erkki Nuutio  
  Vaikka Vv15/16:t ja niiden Voithit ovatkin olleet toimivampia, ovat Vr11:t ja niiden SRM-vaihteistot olleet ammattilaiskäytössä pitkään.
Ensimmäisenä vakavasti otettavana dieselveturisarjanamme niillä on liikennekuntoisena museoyksilöllä erityisarvo.
Tämä koskee myös tämän SRM-vaihteistoa. Olihan alkuaan tarkoitus valuuttapulassamme tehdä melkein kaikki kotimaassa: suunnittelu Valmet-Lokomo, moottorit ja vaihteistot lisensseillä Tampella ja loput Valmet-Lokomo.
Linnavuoren 309D -dieselmoottori, joka tuli vuoden 1957 Valmet 33D -traktoriin ei ehtinyt Vr11:n apumoottoriksi.

Valitettavasti olin lapsi isäni kuollessa, enkä tiennyt kysellä. Isän jäljiltä on vain veturisuunnittelun tutustumismatkalla otettu kuva Ruotsin vempusta. Näistä kaiketi ainakin osassa oli SRM-vaihteisto.
Onko näitä tai näiden vaihteistoja varaosineen mahdollisesti tallentunut museotarkoituksiin?
Kuvasarja:
Vr11
 
25.01.2024 18:48 Simo Tuominen  
  Olemme museolla keskustelleet vaihteiston vaihdostakin, jos jostain saisimme Voithin -vaihteiston vielä tänä päivänä, niin voisimme sellaisen varastoida kuitenkin varalle. Asennukseen löytyvät tarvittavat piirrustukset myös.

Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kun tämä SRM-vaihteisto kuitenkin on tässä, niin tutkimme mahdollisuutta ottaa se uudelleen käyttöön. Olisihan se museaalinenkin. Tämän hetken tietojen mukaan, ei ole ollut tiedossa että vaihteisto olisi ollut vaurioitunut. Mikäli vaurio olisi esivaihteessa, tämän korjaus/pois ottaminen ei olisi niin iso töinen kuin itse vaihteiston. Esivaihteen pois nostaminen onnistuu jopa ilman hytin ottamista pois. Toinen heikko lenkki on joidenkin tietojen mukaan ollut planeettavaihteiston jarruvanteet, joita olisi korjausissa vaihdeltu kuitenkin kestävimpiin. Muutenhan tämä vaihteisto olisi aika yleistä ja hyväksi todettua tekniikkaa esivaihdetta lukuunottamatta.

Se minkä takia veturin n:o 1805 hytti ja konepeitot vaihdettiin n:o 1818 veturiin, oli näiden parempi kunto.

Alunperin museoitavaksi yksilöksi tuli 28.6.1985 n:o1812 jossa oli myös SRM-vaihteisto ja alkuperäiset pyöräkerrät. 1805 hylättiin 3.7.1986. Sittemmin suoritetuista teknillisissä tarkastuksissa ja Toijalassa 19.8.1986 käydyissä neuvottelussa todettu sopivammaksi museointitarkoituksiin. Museoveturiseura ry pyysi kirjeellään 8.2.1990 maalaustarjousta veturiin Kuopion konepajalta. Maalaus ja näyttelykuntoon saattaminen onnistui
veloituksetta veturin vaihdolla. Kirjeiden mukaan 1805:ssa oli kevennetyt pyöräkerrat joita voitiin käyttää raidejarrujen kanssa, näistä oli pula Kuopion konepajalla, eikä ollut laitteita ja resursseja teettää näitä.
kuva 25.01.2024 16:29 Hannu Peltola  
  Ison veden takana vastaava kapeaaraiteisen radan moottorivaunu oli vähän suurempi. Iso maa, isot vaunut!
https://www.trains.com/ctr/photos-videos/photo-of-the-day/king-of-the-maine-two-footers/

Kuvassa on 610 mm raideleveyksisen Sandy River & Rangeley Lakes -rautatien moottorivaunu Strongin asemalla 1934.
kuva 25.01.2024 16:14 Hannu Peltola  
  Wau! RLR:n moottorivaunusta en ole koskaan nähnyt valokuvaa. Aivan uskomaton hyrysysy! Mitähän mahtaisi Traficomin tarkastaja sanoa, jos tänä päivänä yrittäisi saada tuollaiselle liikennöintiluvan?
kuva 25.01.2024 15:25 Tapio Keränen  
  Olisiko kaide vaihtunut Dm7 4176:sta https://vaunut.org/kuva/47008?tag0=3%7CDm7%7C4176?
kuva 25.01.2024 15:24 Jussi Tepponen  
  Ja tässä kuva vaunusta RLR:n moottorivaunun perässä 1930-luvulta:
https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/116
Kuvasarja:
Vr11
 
25.01.2024 15:11 Petri Nummijoki  
  Kaippa tämä on haluttu säilyttää nomenomaan SRM-vaihteistolla, jos moiseen vaivaan ryhdyttiin, että veturiin 1818 siirrettiin konesuojat ja hytti veturista 1805. 1804 ja 1805 olisivat olleet jo valmiiksi Voith-vaihteistolla. Tosin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/115547 yhteydessä kerrottiin, että vetureissa 1804 ja 1805 oli Voith-muutoksen jälkeen ongelmana lämmönvaihdin, vaikka Vv15/Dv15-sarjassa moista vikaa ei ollut, joten ilmeisesti Vr11- ja Vv15-vetureiden välillä oli muutakin eroa kuin vaihteisto.
Kuvasarja:
Vr11
 
25.01.2024 14:58 Hannu Peltola  
  Onko ollut mietinnässä vaihtaa tähän Voithin vaihteisto? Se tekisi koneesta ilmeisesti käyttökelpoisemman.
kuva 25.01.2024 14:54 Hannu Peltola  
  Tässä on vielä Ilkan kuva LRJ:n ajoilta: https://vaunut.org/kuva/77987?t=lrj
kuva 25.01.2024 14:53 Hannu Peltola  
  Kiitoksia tiedosta! Muistelin, että LRJ:n vaunu olisi ollut replika, mutta kyseessä oli tosiaan juuri tämä sama vaunu.