Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2023 15:01 | Kari Roininen | ||
| Miten Seinäjoen vanhan tallin pääty? Raide ainakin siinä on? | ||||
|
|
04.02.2023 13:49 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida olla Kokkola, takana näkyvä tallin osa ei sovi ja tässä kohtaa tallin päässä ei näytä olleen kiskoja Kokkolassa. | ||||
|
|
04.02.2023 13:33 | Kari Roininen | ||
| Voisiko olla Kokkola? Tuo kirjain päädyssä näyttäisi olevan G. Gamlakarleby? | ||||
|
|
04.02.2023 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturit valtionrautateillä - kirja esiin kirjahyllystä: K4 - veturien sijoitus käyttöön oton myötä (4.1918 - 12.1919): eniten niitä oli Pasilassa (9 kpl) ja Riihimäellä 6 veturia. Veturit 633 ja 634 Tampereella. 635 ja 636 Seinäjoella. Kuvan kone, 637, oli toukokuussa 1918 Pasilassa. Kylälä - lietsoin oli käytössä 6 veturissa 1918 - 1920. 637 oli yksi näistä. K4-sarjaan asennettiin poistohöyryimurit vuosina 1928 - 1934. Eli se laatikko lämmittäjän puolella ohjaamon alla. Vesi meni siihen omalla painollaan ja poistohöyryllä kiihdytettiin sen virtausnopeutta siten, että se meni takaiskuventtiilin kautta kattilaan, painetta vasten. Veden syöttö kattilaan oli tietenkin säädettävissä. Lisäksi veturit 631 - 637 olivat turvepolttoisia lyhyitä aikoja vuosina 1921 - 1935. Turpeella lämmittämistähän harrastettiin Seinäjoella nyt ainakin. Tammikuussa 1931 Wilsoneita oli Karjaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Veturi 621 oli Viipurissa ja 634 Seinäjoella. Elokuussa 1939 kaikki sarjan koneet olivat Riihimäellä. |
||||
|
|
04.02.2023 11:40 | Erkki Nuutio | ||
| AGA-alalyhdyt ja kaasusäiliö asennettiin 1923/24, mutta kuva on myöhempi. Voisiko jopa olla välirauhan 1940/41 ajoilta ja konepajan (Hki) jäljiltä. Silloin ehkä jo tiedettiin tyyppimerkinnän muuttaminen Tv2:ksi (1942). Paikkavihje on ruma, tilapäisen tuntuinen lipputanko. Sellaista ei esiinny muissa täällä olevissa kuvissa. Halkotilan korotuskin viittaa välirauhan/sodan aikaan. Hieno kuva. |
||||
|
04.02.2023 11:15 | Jarno Piltti | ||
| Ymmärsinkö oikein, oliko Gma ja Gli vain maalattu valkoiseksi ilman mitään jäitä tai muita vakiolämpövarusteita? | ||||
|
04.02.2023 11:11 | Jarno Piltti | ||
| Tenderin laitojen korotus näyttää epästandardilta tai ainakin riemunkirjavalta. Tässäkin näyttää tyyppi ja nopeusmerkintä puuttuvan hytin kyljestä? | ||||
|
04.02.2023 11:06 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä! Miellyttävä kaupunkimaisema kurpan taustana. | ||||
|
|
04.02.2023 11:04 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva syvältä höyryajan ytimestä! Voisiko olla että hytin tekstit on valokuvausteknisistä syistä häivyttäytynyt pois (jpg-pakkaus pitkän ketjun viimeinen lenkki)? | ||||
|
03.02.2023 23:58 | Jorma Kattelus | ||
| Tuosta vasemmalta puuttuu kartano. Ei ole Vanha Juvantie ylikulku silta mielestäni. | ||||
|
03.02.2023 23:20 | Hannu Peltola | ||
| Kuva sopisi hyvin Konzan talleilta otetuksi. | ||||
|
|
03.02.2023 23:18 | Hannu Peltola | ||
| Hytissä ei ole minkäänlaisia tekstejä, mikä on vähän erikoista. Veturitallialue ei näytä millään lailla tutulta, voisiko kuva olla luovutetusta Karjalasta? Esan huomio tuulikauluksesta aikatauluttaa kuvan 1920- tai 1930-luvulle. Minne K4:t olivat tuolloin sijoitettuna? Veturi on puunattu hienoon kuntoon! | ||||
|
|
03.02.2023 23:03 | John Lindroth | ||
| Veturissa on jo kankikoneistolle valaistus. | ||||
|
03.02.2023 22:59 | Robert Sand | ||
| Näkyikö saunavaunu jossain myös? | ||||
|
|
03.02.2023 22:57 | John Lindroth | ||
| Kiva saada tänne näitä vanhoja kuvamuistoja!Myös kyltti ja numerot asianmukaisesti on kiillotettu! | ||||
|
03.02.2023 22:54 | Jonne Seppänen | ||
| Harvinaista herkkua nykyään. Tilaajana toimistokalusteliike Framery | ||||
|
03.02.2023 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on varmaan ratapihan länsipään tasoristeyksestä, jota ei enää ole. Asemarakennus on tällä samalla puolella rataa kuin kuvaaja. Kohtausraiteet olivat toisella puolella ja napero tällä aseman puolella. | ||||
|
|
03.02.2023 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei rouvashenkilöoletettu olisikin pysäkin- tai laiturivaihteenhoitaja? Postiryökkynä? Vai onko jokun junan setämiesoletetuista lainannut virkalakkinsa tädille? | ||||
|
|
03.02.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halkopiipun tuulikaulus on sotaa edeltänyttä mallia. | ||||
|
|
03.02.2023 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| 27.6.1980 oli perjantai, joten siitä syystä lienee puuvaunu kytkettynä junaan. Tampereelta lähdettäessä puuvaunu oli junan viimeisenä vaununa. Kulkihan 104 nyt Jämsän kautta. |
||||
|
03.02.2023 19:32 | Timo Salo | ||
| Kohdassa 0:40 sama tilanne ilman "feikkiä"...:https://www.youtube.com/watch?v=-NdhB6lWa7s | ||||
|
03.02.2023 18:25 | Topi Lajunen | ||
| Ja tarkennuksena Timon kommenttiin: vielä on meillä käytössä sähkökalustoa - Sr1 ja Sm2 - joissa tuon kalustossa tehtävän tasasuuntauksen jälkeen se pysyy tasasähkönä ajomoottoreille asti. | ||||
|
|
03.02.2023 18:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja jostakin muistelen, että Syrjän asema oli radan pohjoispuolella, ja kohtaus raiteet eteläpuolella. Turvalaite kanavien jäänteitä näyttää olevan junan ja vaihdekepin välissä. Nyt Kaipainen kyllä Kenttäpuhelimen käyttöä käsitellyttä VRn ohjetta. | ||||
|
|
03.02.2023 16:01 | Juha Kutvonen | ||
| Tämän täytyy olla P 104 Joensuusta Turkuun. Iltajuna siinä mielessä, että se saapui Turkuun klo 18:30. Varkauteen juna ehti klo 11:49. Oma kuvausharrastukseni alkoi juurikin tästä P 104:stä, jonka kuvasin Könönpellossa kesäkuussa 1980. Tarkkaa päivää ei ole tiedossa, mutta sen on täytynyt olla aivan kesäkuun alussa, kun koulun loputtua (6. lk) tulin mummolaan kesälomalle. |
||||
|
03.02.2023 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Viime talven kuvasta voidaan huomata että lunta on enemmän kuin tänä vuonna. Vectronin lumiaura aika luminen, onko havaintoja miten tuo aura heittää lunta sivuille kun ajetaan linjalla. Tässä sarjassa taitaa olla vetureista isoin aura ja lähimpänä lumen pintaa. | ||||
|
03.02.2023 15:33 | Panu Breilin | ||
| Melkein kuin "vanhan ajan" tavarajuna joka olisi lajiteltu Pieksämäen laskumäessä ja jossa nyt olisi vaunukuormia matkalla eri paikkoihin ympäri Länsi-Suomea. | ||||
|
|
03.02.2023 12:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kiinnittää huomiota, että maitovaunut Gma olivat sarjassa 314xx ja lihavaunut Gli sarjassa 316xx. Kumpaakaan sarjaa ei ollut enää käytössä 1968. Onkohan tämä vaunu saanut jonkun viimehetken käyttötarkoituksen muutoksen ennen hylkäystään. | ||||
|
|
03.02.2023 12:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää näyttää ihan oikealta tavarajunalta :) | ||||
|
03.02.2023 11:08 | Timo Salo | ||
| Näkyyhän tuossa muuten nostettava kaide vaunun oikealla puolella! Vaalea, ilmeisesti jopa metallista tehty ylösnostettava kaide? Muuten nykypäivänä 2*4:sen laudan käyttäminen moisessa rakenteessa ei tulisi kuuloonkaan. Näinä aikoina kun taas ammutaan yli noissa turva-asioissa. Nostolavallakaan ei saa työskennellä ilman turvavaljaita, vaikka korkeus olisi luokkaa 2 metriä... Puhumattakaan tikapuista, joita saa käyttää VAIN NOUSEMISEEN, ei työskentelyyn. | ||||
|
03.02.2023 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kiva kun historiallisesta vanhasta asemarakennuksesta löytyy valokuva. | ||||
|
|
03.02.2023 10:11 | Juha Kutvonen | ||
| VR SUO :) | ||||
|
03.02.2023 09:58 | Timo Salo | ||
| Puppekin sen tietää mikä on parasta bissee, mutta tuo ei kyllä oikein sovi työmaalle noin vastuunalaisessa tehtävässä... | ||||
|
|
03.02.2023 03:00 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vau mikä kuva! | ||||
|
|
03.02.2023 01:00 | Uwe Geuder | ||
| > Pitkillä RAUTATIEosuuksilla tuo 25 kV on taas lähes pakko "Lähes pakko" kuulostaa hieman liioitellulta. Kyllä 1,5 kV ja 3 kV tasajännitettä toimii monien maiden rautateillä. Myös 15 kV 16,7 Hz vaihtojännite on laajasti käytössä ja sillä esim. 300 km/h:n luotijunaliikenne onnistuu. Toki 25 kV 50 Hz taitaa nykytekniikalla olla paras ratkaisu maissa, jossa yleisen sähköverkon taajuus on 50 Hz ja muita historiallisia syitä ei ole. |
||||
|
02.02.2023 19:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Tampereelta löytyy vastaavaa designia ainoana paikkana Suomessa. | ||||
|
|
02.02.2023 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raideopastimet ("dvärgsignal") sijoitettu mielenkiintoisella tavalla. | ||||
|
|
02.02.2023 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Hannu ja Timo, jazz-kitaristit improvisoivat ja joskus minäkin omalla kitarallani. Kattolavavaunuissa ilman muuta on työskennellessä irtokaiteet laitettuna paikalleen. Kuvan vaunu on lähtövalmidessa, koska kaiteet ylittävät "gabariitin" = aukean tilan ulottuman. Ensimmäinen Ttv, siis Ttv 3 (ex Dm7 4026) tuli käyttöön 1970, eli pari vuotta kuvan BG:n ja 04828:n jälkeen. Siinä kaiteet nyt ainakin olivat. Johdonvetojunissa kaiteet myös pakostikin olivat, joutuivathan lankatyökunnat välillä töihin yöaikaankin. Joitakin yksittäisiä neliakselisia kattolavavaunuja oli myös olemassa; ne eivät kuuluneet johdonvetojuniin, ainakaan virallisesti. |
||||
|
|
02.02.2023 17:59 | Hannu Peltola | ||
| Milloin tämä Gma oli hylätty? | ||||
|
02.02.2023 17:21 | Timo Salo | ||
| Tuo rooppi-sana on minulle uusi, mutta sopii tähän erittäin hyvin! Sinne rooppiin ne Sallisen rekat juurikin "ajoivat"... | ||||
|
|
02.02.2023 17:19 | Timo Salo | ||
| Haittaavat työntekoa... | ||||
|
|
02.02.2023 17:13 | Kari Haapakangas | ||
| Rooppihan tarkoittaa usein vetistä kuoppaa tai monttua. Oulusa pysäköintilaitos nimettiin virallisesti Kivisydämeksi, mutta kansan suussa se tunnetaan rooppina. | ||||
|
|
02.02.2023 16:57 | Teemu Saukkonen | ||
| On kai työn aikana ollut jonkin sortin kaiteet? | ||||
|
02.02.2023 16:53 | Seppo Rahja | ||
| Norra poikki kun on noin kallellaan. | ||||
|
02.02.2023 16:42 | Miro Heinonen | ||
| Nuppulinnasta kulkee nykyään arkisin HSL:n bussilinjat 966 ja 967. Molemmilla pääsee Jokelaan, ensiksi mainitulla myös Purolaan ja jälkimmäisellä Kellokoskelle. | ||||
|
|
02.02.2023 16:11 | Timo Salo | ||
| Hannukin varmaan tietää, että 70-luvulla oli esim. tapana tehdä nostot dieseltrukin sarvissa olevalla erälavalla ja sillä asentaja hivutettiin ajamalla kohteeseen.. Tuo on hiukan samaa luokkaa? | ||||
|
|
02.02.2023 15:33 | Hannu Peltola | ||
| On tämä ollut aikamoisen improvisaation lopputulos! Miten mahtaisi 2020-luvun työsuojelutarkastaja suhtautua tällaiseen viritelmään? | ||||
|
|
02.02.2023 15:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä Magirus Deutz -rekkojen ohjautumisessa "notkoon" pahin vika oli ratin ja selkänojan välissä. Ja vaikka ajoneuvona olisi ollut GAZ, Jyry-Sisu, Kenworth tai Skaania - Vaappis, niin vika ei suinkaan ollut merkistä riippuvainen, ei ollenkaan...? |
||||
|
|
02.02.2023 14:04 | Timo Salo | ||
| Kyseessä on varmaankin sama mutka, joka myöhemmin tunnettiin "Viitasen mutkana". Mielenkiintoisia nuo "rahvaan" suuhun juurtuneet slangiutuneet sanat, tuossakin voi olla vinha perä... (Sallisen Magirus Deutz rekat eivät aina selviytyneet ko. mutkasta, vaan löytyivät koulun ja mutkan välisestä notkosta!)https://koneporssi.com/tyokoneet-2/tervetuloa-koneporssin-osastolle-maxpoon/ | ||||
|
|
02.02.2023 13:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Hiukan matkaa Nokian suuntaan maantiessä oli "Rooppilan mutka". Myös muistan käytetyn muotoa "Krooppila". Tulee mieleen vapaaherra Kruusin nimi. Liittyy jotenkin Knuutilan kartanoon, joka lahjoitti tontin koululle v. 1907. | ||||
|
02.02.2023 12:53 | Hannu Peltola | ||
| Mutta ihan mukavaa oli, että samasta sarjasta löytyi Viikon kuva, vaikka siinä ei ollutkaan tavoitteenani ollutta IC5:ta... | ||||
|
02.02.2023 12:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko tällä linjavaihteella jokin virallinen nimi? | ||||