Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01.2024 18:09 | Petri Nummijoki | ||
| Vr11-vetureissa sekä Vv15-vetureistakin numeroissa 1955-1988 oli kaksinajolaitteet vain takapäässä (lyhyen konesuojan suunta), joten eiköhän lyhyet konesuojat vastakkain ollut selvästi yleisin kytkentätapa näissä sarjoissa. Vv15-veturit 1989-2012 sekä kaikki Vv16-veturit eli numerot 2013-2040 voitiin kytkeä kaksinajoon miten päin tahansa. Nämä uusimmat saattoivat siis olla myös peräkkäin tai pitkät konesuojat vastakkain kuten tässä. | ||||
|
|
23.01.2024 17:20 | Jaakko Keränen | ||
| Oliko näissä vemppujen pariajoissa vakiintunut tapaa miten päin veturit kytkettiin yleensä pariksi? Tässä veturit ovat kytketty pitkät nokat vastatusten. Jälkimmäisessä veturissa on kuvassa tosin etupään merkit parin keskellä? Deeverien osalta muistelen 80-luvulta, että yleensä pyrittiin kääntämään deeveriparin ensimmäinen veturi pitkä nokka eteenpäin työturvallisuussyistä (esim. tasoristeyksen nokkakolarissa veturin ohjaamo jäi kauemmaksi törmäyksestä). |
||||
|
23.01.2024 15:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Aluksi mietin että olisi voinut olla myös Ykspihlajan matkustajaliikenteen laturi, mutta tuollaisia laiturielementtejä ei siihen aikaan vielä ollut. | ||||
|
|
23.01.2024 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ettei olisi sotilaslaituri? Asiantuntijat kertonevat, että onko Kokkolasta Lohtajalle kuinka pitkälti matkaa. |
||||
|
|
23.01.2024 14:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä varten tuossa pussiraiteella oli laituri? | ||||
|
23.01.2024 13:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö tuolla on tänä päivänä opastimissa virta päällä? Ihan uskomatonta. | ||||
|
23.01.2024 12:25 | Kimmo Huhta | ||
| Hieno on koko tämä Porvoon tavarajunan kuvasarja. Kummasti on vaunuja liikkunut Porvooseenkin. Tuntuu niin eksoottiselta nykyajasta käsin. | ||||
|
|
23.01.2024 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kioskin ikkunassa julistetaan ruattiksi että täällä myydään Pauligin jäätelöä. | ||||
|
23.01.2024 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi, olisiko lennätinlinja seurannut vanhan radan linjausta ja vasemmalla näkyvä linja olisi HPY:n tai PTH:n linja? | ||||
|
|
23.01.2024 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kenelläkään Espoon ratapihakaaviota 1930-luvun alusta tai liikenneosaston kiertokirjekokoelmia 1923 -1935, siis ajalta kymmenisen vuotta eteenpäi Espoon ratapihakaaviosta https://vaunut.org/kuva/42642 . Eli Onko Espoon itäien tulo-opastin korvaantunut kolme siipisellä? | ||||
|
|
23.01.2024 11:11 | Panu Breilin | ||
| Korialla on erilainen maasto eli ei ole tuollaista kallioleikkausta ja korkeuseroa. Myöskään teollisuusraidetta (Voikkaan suunnan radan kolmioraide) ei ollut vielä kuvan ottoaikaan. | ||||
|
23.01.2024 10:36 | Ilkka Hovi | ||
| Molemmat talot ovat vuokrataloja ostetulla tontilla. Korjaustyöt jatkuvat ja korjattavaksi tulee vielä radan toisella puopella oleva lepohuone. Kts Kymen Sanomat 23.1.2024. | ||||
|
|
23.01.2024 09:58 | Petri Nummijoki | ||
| Jaa mutta sopiikohan lennätinlinjojen sijainti Koriaan? Olisivatko ne voineet olla liikennepaikan kohdalla poikkeavasti sijoitetut? | ||||
|
23.01.2024 09:35 | Timo Haapanen | ||
| Olipa kiva video! | ||||
|
23.01.2024 08:23 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Simo täydellisestä tietopaketista! Tuo "kahvimyllyn kahva" vastaa kai tietyllä lailla uudempien veturien tehorattia, jos oikein ymmärrän. | ||||
|
|
23.01.2024 07:33 | Simo Tuominen | ||
| Timo, Ajopöydässä vasemmalta oikealle; 1) Suunnanvaihto. 2) Pieni pyöreä musta, Voith- vaihteiston kytkimen irroitusventtiili. 3) Ajoventtiili, (tehonsäätö, suoratoimijarru, kuljettajan valvontaventtiili. 4) Käynnistysventtiili. 5) Westinghouse- jarruventtiili (junajarru). 6) kuljettajan penkin vieressä seinällä, hiekoitusventtiili. |
||||
|
23.01.2024 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikuttavat ihan konkreettisilta syiltä höyryvetureiden pelkkänään ajamalla tapahtuvien siirtojen suosimiseen hinausten sijaan. Dieselveturit eivät hinauksessa ollessaan vaadi miehitystä, kun kaikki hinauslomakkeessa luetellut kraanat on käännetty ja nappulat painettu hinuukunnon edellyttämiin asentoihin, joten niiden siirto hinaamalla sen sijaan on monella tapaa pelkkänään ajattamista edullisempaa. | ||||
|
23.01.2024 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähänlaiseen kukoistukseen Wiipuri rautateineen olisikaan kohonnut, jos ei perkeleensikiö Talliinin Joopi hypännyt sänkyyn perhosparta-Aatun kanssa? Eikö ryss- eiku - anteeksi, neuvostoanastajalle riitä ikinä mikään? |
||||
|
23.01.2024 00:34 | Niko Salo | ||
| Hyvä näin 14 vuoden jälkeen kommentoida, mutta kuvan ohjaamo on ilmeisesti E231-500 Yamanote linjan yksiköstä. Kun tarkkaan katsoo niin keskimmäisessä näytössä näkyy 11 vaunua. | ||||
|
|
23.01.2024 00:00 | Petri Nummijoki | ||
| Entä Koria vasemmanpuoleiseen kuvaan Lahden suunnasta tultaessa? Siihen ainakin kaarre, kolme siipeä, kaksoisraide ja vasemmalla oleva "teollisuusraide" voisivat sopia. Isäni on myös kertonut, että ainakin (vielä) 1960-luvun alkupuolella käytiin Rautatieopistosta tutustumassa Korian asetinlaitteeseen, joten sitä ilmeisesti pidettiin jollain tavalla merkittävänä ja voisi siksi olla päätynyt kuvauskohteeksikin. | ||||
|
|
22.01.2024 22:45 | Petri Kiviniemi | ||
| Voisiko vasemmanpuolimmainen kuva olla Espoo? | ||||
|
|
22.01.2024 22:36 | Timo Haapanen | ||
| Mitä ovat nuo ajopöydän vivut, näkymä poikkeaa aika lailla Dv15/16 komentosillasta. | ||||
|
|
22.01.2024 22:33 | Petri Nummijoki | ||
| Sellaisen käsityksen olen saanut, että höyryveturit pyrittiin siirtämään ajamalla. Jopa aikataulukirjassa on ollut vakituisia veturisiirtojunia. Johtuuko sitten siitä, että lämpimänä oleva höyryveturi vaati joka tapauksessa valvontaa ja kylmänä siirrettäväkin vähintään laakereiden tarkkailua ja voitelua? Oliko muitakin syitä tai vaihtoehtoisesti koko mielikuva väärä? | ||||
|
|
22.01.2024 19:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja varmasti vanhempien aikojen kuvioissa vaikuttaa sekin, kun alkujaan Nallet eivät olleet pelkkiä vaihtovetureita, vaan niillä ajettiin junia. Tavarajunia ja jopa matkustajajuniakin. Siinähän ne siirtyivät paikkakunnalta toiselle samaa hyömyä. | ||||
|
|
22.01.2024 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai, niinpäs onkin. Luulen että ennen vanhaan, joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla vetureiden hinailu siirtotarkoituksessa, ei siis vikaantumisen takia, on luultavasti ollut paljon harvinaisempaa kuin myöhempinä aikoina. Ehkäpä Jorma tai muut aikalaiset raottavat hieman tätä...? | ||||
|
|
22.01.2024 19:18 | Petri Nummijoki | ||
| En tarkoittanut varsinaisesti kuvaa https://www.vaunut.org/kuva/84406 vaan sen alla olevaa keskustelua. | ||||
|
|
22.01.2024 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On toki. Uudenkaupungin päivystysdeeveri vaihdettiin sähköistyksen valmistumiseen asti päivittäin 3 × Dv12 -tavarajunalla, josta aina yksi erkani sinne päiväksi. Mäntyluodon päivystysdeeveri ajetaan paikalle edelleen päivittäin Porista PAImentolaisjunana. Mutta jos puhutaan Vempuista tai yleisemmin 2000-luvun Rauman vaihtovetureista, menee hinauslomakkeiden täyttelyksi ja allekirjoitteluksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, ehkä 2020-luvun puolella hieman aiempaa enemmän; sen suhteen, että Raumallekin on joskus tuotu Deevereitä pelkkänään ajamalla. | ||||
|
|
22.01.2024 19:00 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän niitä ole omin koneinkin ajettu ainakin, jos hyväksytään muukin aikakausi kuin 2000-luku. Tässä on yksi esimerkki: https://www.vaunut.org/kuva/84406. | ||||
|
22.01.2024 18:25 | Riku Outinen | ||
| Koska Kemi käynnistyi ja puuvirrat muuttuivat. | ||||
|
22.01.2024 18:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Simo taitaa meinata näitä maanteitten malmijunia: https://vaunut.org/kuva/127588 | ||||
|
|
22.01.2024 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin Rauman Nalle vaihdettiin ainakin 2000-luvun puolella Tampereen kesken hinaamalla, niinkuin Seeprat ja Deeveritkin. Ja eikös se ollut niinkin, että Tampere oli näissä kaikissa se varsinainen käärrmeenpesä? Eli sinne ja sieltä toimitettiin Nallet, niinkuin muutkin päivystysveturit, maakuntiin, kuten Poriin, Raumalle, Turkuun ja Helsinkiin? | ||||
|
|
22.01.2024 17:56 | Mikko Nyman | ||
| Jos aivan tarkkoja ollaan, kuvassa oikealla näkyvää valo-opastinta kutsuttiin aikoinaan kaksivaloiseksi pääopastimeksi, vaikka siinä olikin kolme lamppua. Panu Breilin itse asiassa selostaakin kuvatekstissään tälle syyn: "Kolmivaloinen pääopastin vastasi kaksisiipistä siipiopastinta", mistä kaksivaloisen pääopastimen nimitys periytyikin. | ||||
|
22.01.2024 17:45 | Timo Salo | ||
| Sattumana tohinaa Tampereella kuva, UPEA! (En ole ennen tätä bongannut, vaikka n. vuosi sitten ollut tapetilla!) | ||||
|
22.01.2024 17:21 | Timo Salo | ||
| Taisi mennä kollimaattorihommiksi... | ||||
|
|
22.01.2024 16:45 | Jari Välimaa | ||
| Sitä tutkitaan nyt puolen vuoden aikana, rakennusvirhe vai sijainti jossa vaunu joutuu vaunun jälkeen mutkaan. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=61.50423677573871&lon=23.820321410894394&zoom=19 | ||||
|
|
22.01.2024 16:13 | Timo Salo | ||
| Onko siihen ongelmakohtaan tullut joku routavaurio, vai profiilissa jotain muuta häsmänkänkkää? (Nostaa osan teleistä kenties ylös ja pois kiskoilta???) | ||||
|
|
22.01.2024 16:00 | Mikko Ketolainen | ||
| Joo, mutta ns. perinteinen jokapäiväinen liikenne pohjoisesta Äänekoskelle ja illalla Äänekoskelta pohjoiseen on loppunut. | ||||
|
|
22.01.2024 15:00 | Jari Välimaa | ||
| Tämä 56 tonninen vaunu on vähän kuin juna. Onnettomuuksien runsaan määrän vuoksi liikennöintiä muutettiin https://www.tampereenratikka.fi/nysse-tiedottaa-pysakkikaytanto-muuttuu-toistaiseksi-kaupin-kampuksen-ratikkapysakilla/ | ||||
|
|
22.01.2024 13:46 | Petri Kiviniemi | ||
| Oikeanpuolimmainen Malmi. Vrt. kuva https://vaunut.org/kuva/166642 | ||||
|
|
22.01.2024 13:26 | Simo Virtanen | ||
| Totta, Lapissa Transpoint jyrää edelleen malmijunia kumipyörillä. Kappaletavaraliikenne myytiin Postille. Tuo sopii hyvin rautateiden historiaan, koska nimensä mukaisesti Valtion Rautateiden kumipyöräliikenne alkoi Lapista saaden nimen Pohjolan Liikenne. |
||||
|
22.01.2024 12:56 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Helsingin kaupungilla on karttapalvelussa erinomaisella kattavuudella ilmakuvia eri vuosilta: https://kartta.hel.fi/link/dkHQDn Ilmakuvista voi vertailla, että taustan sivuraiteet on purettu vuosien 1976-88 välillä. Samasta linkistä löytyvän rakennustietokannan avulla voi samoin todeta että Malmin uusi asema ja siihen liittyvät kiinteistöt ovat valmistuneet vuosina 1986-87 osittain noiden samojen sivuraiteiden päälle. |
||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Blackwater |
22.01.2024 12:35 | Jussi Kortman | ||
| Mielenkiintoinen kuvasetti. Minulla taitaa olla tästä radasta myös dvd. | ||||
|
22.01.2024 12:29 | Jouni Hytönen | ||
| Koura on purettu, samoin Rahkola. | ||||
|
|
22.01.2024 11:46 | Jouni Hytönen | ||
| En itse Jyväskylässä ainakaan nähnyt näiden koskaan vaihtuvan ajamalla. Uskaltaisin sanoa, että hinattu on vähintään 1980-luvun lopulta lähtien. Dv15/16-sarjojen vetureita hinailtiin myös Kuopion konepajalle korjauksiin. | ||||
|
|
22.01.2024 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Maisemat ovat tässä sen verran paljon muuttuneet, että piti vertailla muihin kuviin, ennen kuin edes uskalsi sanoa rintamasuunnan olevan pohjoiseen. Minulla ei ole mitään muistijälkeä noista vasemman reunan sivuraiteista. Ehkä niitä ei enää edes kesällä 1988 ollut? | ||||
|
22.01.2024 10:22 | Tommi K Hakala | ||
| "Se tummempi vihreä" Erittäin iso peukalo tälle projektille. |
||||
|
|
22.01.2024 10:12 | Timo Oinonen | ||
| Tuleeko tuosta sitten valmistuessaan 1805 vai 1818? | ||||
|
|
22.01.2024 09:56 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi tuossa hitaalle kulkijalle myös hissikin käytettävissä, vasen tumma ovi. | ||||
|
|
22.01.2024 09:48 | Tommi Koskinen | ||
| Ylivieskasta asti ei, mutta Haapajärvi-Äänekoski 2 kertaa viikossa eli läpikulkevaa liikennettä on edelleen. | ||||
|
22.01.2024 09:47 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mahtaisiko kuitenkaan olla? Ala-Kintauden keskisyvyys on Järviwikin mukaan 5.24 m. | ||||
|
|
22.01.2024 08:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajettiinkohan noita Vemppujen pidempiä siirtoajoja (kuten tässä Porista Helsinkiin) koskaan omin konein, vai aina hinauksessa? | ||||