Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.02.2023 08:39 | Eljas Pölhö | ||
| Esa: Vaunut ei oikein ole minun alaani. Olen kopioinut vaunukohtaiset muutoslistat vasta vuoteen 1964 saakka, joten vielä menee jonkun aikaa ennen kuin pystyisin edes teoriassa löytämään jonkun tarkistuksen. Ei minulla ole mitään muistikuvaakaan 2-akselisista kattolavavaunuista. Harvoinpa on sun vaunutiedoissa ollut mitään epäiltävää, joten mikset olisi tässäkin ihan oikeassa. | ||||
|
01.02.2023 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päätyikkunoista näkee, kuinka Kalvitsan makasiini oli lähisukua Oulun rautatien makasiinille. Vaasan radan makasiinista ikkunajärjestelyineen paras esimerkki on Suinulassa, tosin laajennettuna sekin. Vekkuli juttu oli se, kun makasiinin tavaraoven kynnyksen korkeus maanpinnasta oli aikoinaan määrätty sovitettavaksi paikkakuntalaisten hevoskärryjen pohjan korkeudelle. Todellisuudessa mainittu mitta taisikin olla suuressa määrin vakio. Ovi näkyy poikkileikkauksessa oikealla. Hyvä, kun laitoit mittapiirustuksen näkösälle, herra Panu, joten tackar och pockar. |
||||
|
01.02.2023 05:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoisin rautatien palveluskunnan jäsenten elelleen varsin sopuisasti tällaisessa miljöössä, siitä todisti aikanaan voimakas yhteishengen ylläpito. Toralinna-ilmiö syntyi isommasta porukasta, henkilökemioiden vaatiessa välillä aikamoista säätämistä. Työväenasumuksissa (esimerkiksi Mäntän Pättiniemessä ja miksei myös Karhulan Sunilassakin) sovut yhteiskeittiössä saattoi hyvinkin olla koetuksella. |
||||
|
01.02.2023 05:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knut Nylander kuoli 1886, joten hänen aikaisempia ratoja (pääasiassa Oulun radan) varten laatimiaan piirustuksia käytettiin vielä vuosien ajan, muun muassa Viipuri - Sortavala - Joensuu, Kotka - Kouvola ja vielä Tampere - Pori - radalla. Ja kuten kuvassa mainitaan, niin Savon radalla myös käytettiin Nylanderin piirustuksia. Rakennusmestarit saattoivat pikkuvillailua yksityiskohdissa harrastaakin, riippuen tekijöiden ja ainespuiden saatavuudesta ja laadusta. |
||||
|
01.02.2023 05:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asuinrakennuksen ikkunat ovat ilmiselvästi Vaasan radan vahtituvan mallisia. Oikein hauskaa, sillä se kertoo ajasta, jolloin kvartaalihyypiöitä ei päästetty hyppimään silmille. | ||||
|
01.02.2023 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä minä niin mieleni pahoitin tuon rautakauppatusinaikkunan takia! | ||||
|
01.02.2023 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva miljöö! Nappisilmä-Lada erikoisvanteilla! Hauskaa, että "Rutiloff" katsotaan säilyttämisen arvoiseksi. Maakellari vasemmalla näyttää omatekoiselta. Oikeanpuoleisen talon tyylistä päätellen arvelen sen olevan 1920-luvulta. |
||||
|
31.01.2023 23:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.mobility.siemens.com/global/en/company/vision.html | ||||
|
|
31.01.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva kattolava+virroitinvaunu on BG 04898 vuodelta 1968. Alunperin se oli Ek 1041 vuodelta 1945.Torpedotuulettimesta päätellen se on takuuvarmasti sodanjälkeiseen Ek-sarjaan kuulunut. Se toinen 2-akselinen kattolavavaunu oli "nollateeteevee" BG 04828 eli ent. F 3629. Muita kaksiakselisia kattolavavaunuja en tiedä olleen olemassa. Mitäpä Eljas tuumailee? Onko näin? |
||||
|
31.01.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä nyt ihmeessä Erkki perhana manaa Isoon Omenan vartionatsia hätiin, voi lähteä henki...? | ||||
|
|
31.01.2023 21:39 | Erkki Nuutio | ||
| Niinhän niitä massoja asetuksiin ja muualle tupataan nöyrien hallintoalamaisten noudatettaviksi. En vain ole nähnyt loogisia perusteluja paino-sanan syrjäyttämiselle ja korvaamiselle massa-sanalla. Looginen näkemys asiaan on, että kiihtyvyyden/hidastuvuuden kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä massavoima. Mutta: Maan vetovoiman suuruisen kiihtyvyyden (g = 9.81 m/s2) kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä PAINOvoima. Painovoima on siis täsmällinen, erityissuuruinen massavoima. Ja se on suuruudeltaan juuri se mitä mitä normaalisti tarkoitetaan, ja joka meitä koskettaa. Tällä perusteella tulen jatkossakin käyttämään paino-sanaa kokonaispainon, akselipainon ym. yhteydessä. Jos korskea hallintopäällysmies vänkää vastaan, kysyn tältä tarkoittaako hän esimerkiksi akselimassaa 1,5 g:n, 2,0 g:n vai 1.0 g:n hidastuvuuden vaikuttaessa. (tässä vaiheessa hallintopäällysmiehen olematon pinna ehkä katkeaa, haettaa ehkä vartija-apua suoraan Isosta Omenasta). |
||||
|
31.01.2023 20:33 | Kuronen Jarmo | ||
| Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus on Tka:n talli. Ei taida olla hirveesti siitä kuvia. | ||||
|
|
31.01.2023 20:12 | Martti Vuorikoski | ||
| Merkinnät opeteltu vuonna 1981 autokoulu revolla oulaisissa eli loru meni näin kanna, koko, akseli/ kantavuus, kokonaispaino, akselipaino, massoista pitäisi puhua nykyaikana. | ||||
|
31.01.2023 17:39 | Timo Salo | ||
| Näenkö väärin, vai onko tässäkin ravintoLAvaunu vinossa vasempaan...??? | ||||
|
31.01.2023 16:20 | John Lindroth | ||
| Tulikohan alkuperäinen piippu mukana Englannista vai oliko se tallessa Museorautatien varastossa? | ||||
|
|
31.01.2023 15:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän Etv-numero oli Etv Rto 16, mutta se saattoi jäädä vain paperilla annetuksi, koska ei vielä 1970 alussa ollut korvannut vanhaa merkintää (Etv-numerosarjat määriteltiin jo 1961-62 tienoilla). 1 rtj:n Etv-numeroita olivat mm. jäähöylät 3 ja 14 sekä lumiaurat 15-18 ja 20-21 ja sepeliaura 120. Numeroa 19 ei ole ainakaan sillä muuntolistalla mitä nyt katson. Vanhat aurat 1E ja 1F ehdittiin hylätä 15.4.1959 juuri alta pois ennen Etv-numeroiden jakoa. | ||||
|
31.01.2023 15:49 | Timo Salo | ||
| Tuokin on hyvä, on mistä valita:https://vanhatkartat.fi/#14.34/60.45482/22.25282 | ||||
|
|
31.01.2023 15:32 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vanhoja ratapihoja on kiehtovaa tutkia Turun karttapalvelun kautta. Esimerkiksi tämän kuvan sijainti vuoden 1973 ilmakuvassa: https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201973&cp=6702763,23457678&z=0.5&title=Vorg%20kuvan%2098174%20sijainti. Ilmakuvia tutkimalla on helppo nähdä logistiikan siirtyminen kiskoilta kumipyörille. 70-luvulla näkyy suuret ratapihat joilla näkyy paljon vaunuja, 80-luvulla samat ratapihat jo pitkälti vaunuista tyhjenneinä ja 90-2000-luvuilla myös raiteiden häviäminen. |
||||
|
|
31.01.2023 15:00 | Petri Nummijoki | ||
| Lunta raiteilla-kirjan mukaan olisi vuodelta 1906. Ko. auran hylkäys oli 13.12.1971, joten on tällä vielä voinut olla töitä jäljellä. | ||||
|
31.01.2023 14:04 | Juha Pokki | ||
| Toissa kesänä telineessä oli vielä jonkin sortin pyörä. Nyt on näköjään otettu käyttöön. | ||||
|
|
31.01.2023 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea löytö! | ||||
|
|
31.01.2023 12:11 | Antti Grönroos | ||
| Jimi, toi raide meni lähelle sitä kohtaa mistä autot ajetaan Viking Lineen. 90-luvulla siellä oli päätepuskin ja siinä oli kiinni seis-levy. Raiteesta haarautui vaihde Marinumiin. Ennen sitä oli päätepuskin mutta kaksi raidetta ja vaihde olivat Marinumin edessä. Voi olla, että Marinumin terassin alla on edelleen ne raiteet. Kun se valmistui, niin muistan, että terassin vieressä olevan tiehen oltiin laitettu kiskojen päälle asfalttia. | ||||
|
|
31.01.2023 10:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on jo varmaan vuonna 1970 ollut täysin historiallinen? Aluskehyksessä on teksti "Välik 10.59 PSL" eli edellisestä korjauksestakin oli kulunut jo tovi. Miltä vuodelta aura on? | ||||
|
31.01.2023 10:01 | Antti Grönroos | ||
| Kauheen iso auraaja ei tästä mahdu, pienellä willellä juu. | ||||
|
|
31.01.2023 09:48 | Eljas Pölhö | ||
| Lumiaura "1 rtj N:o 1-B". Koska numeroihin numerosarakkeessa ei voi liittää kirjaimia, niin tunnus kannattaisi laittaa myös kuvatekstiin mahdollista myöhempää hakua varten. "1"-alkuisia lumiauroja oli useita ja ne eroitettiin toisistaan numeroa seuranneella kirjaimella. Kuvassa näkyvä numerointitapa on ennen Etv-numeroiden kautta. | ||||
|
31.01.2023 02:13 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä. Ja jos haluat nostaa rinkan selkään, kun juna saapuu pienelle väliasemalle, mutta se ei käy koska solki on mennyt erikoisen raon läpi, mutta ei tule vetämällä takaisin, sitten hiki nousee otsalle. Nm. kokemusta on. |
||||
|
30.01.2023 22:59 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ravintolavaunu on pendoissa aina ollut kallellaan keittiön puolelle. Pendossahan on perinteiset rautajouset eikä aktiivisesti säätyvä ilmajousitus kuten kaksikerrosvaunuissa. | ||||
|
30.01.2023 21:52 | Jouni Ijäs | ||
| Onko nuo putket jotain hukkapaloja, jotka menee SSAB:lla takaisin masuuniin? | ||||
|
|
30.01.2023 20:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joka toinen vaunu on aavistuksen kallellaan vasemmalle, joka toinen oikealle; samoin kuin tuossakin: https://vaunut.org/kuva/155882. Kyseessä ei taida olla vika vaan ominaisuus. | ||||
|
30.01.2023 18:37 | Timo Salo | ||
| 2009 saanut olla sisätiloissa, miksi lie heivattu ulos 2022?https://vaunut.org/kuva/156251?u=349 | ||||
|
30.01.2023 17:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä minäkin veikkaan | ||||
|
30.01.2023 16:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kemistä viedään Kolariin...heh, yleensä toisinpäin.. Taitaa tosiaan olla testijuna.. | ||||
|
30.01.2023 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Vieläkö tämäkin Haapamäellä jonnekin mahtuu? | ||||
|
30.01.2023 15:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin niille taisi käydä, mutta kuva on tosi hieno! | ||||
|
|
30.01.2023 15:11 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Lastina taitaa olla maakaasuputkia eli niitä, joille ei sittemmin tainnut mitään käyttöä olla? Kuva on kyllä upea. | ||||
|
|
30.01.2023 13:59 | Mikko Herpman | ||
| Noo, toki jos on sattunut reilusti läskiä istumaan epätasaisesti voisihan se vaunuja kallistaakin.. Mutta toisaalta jos lippulaivalla on tässä 200km/h lasissa pienikin heitto radassa jo paiskoo junaa aika reippaasti. Miten lie vaikuttaisiko myös vaikkapa sopivasti kuluneet pyöräkerrat myös heittoa kovassa vauhdissa, ja miten on iskunvaimentimet iskussaan jotka vaimentavat heittoja.. Pendossa oikoradalla kun vauhtia 200 tai yli niin jo vain paiskoo sivuttain. Kun vauhti putoaa 140 tai alle menee juna jo suhteellisen heilumatta jos rata on tasainen. |
||||
|
30.01.2023 13:02 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa näkyy hyvin kuinka veturisarjan päätyovet suljettiin pysyvästi vuonna 1991 (tai 1991 alkaen). Sarjan vetureista numerot 401-426 (muutettu 10001-10026:ksi 1958-60) oli varustettu päätyovin ja palkein. Numerot 436-450 (10027-10050:ksi 1960-63) olivat ilman päätyovia uudesta lähtien. Päätyovien tarkoitus oli sallia matkustajien ja junahenkilökunnan pääsy veturin läpi silloin, kun junaa ajettiin ohjausvaunusta ja sen molemmin puolin oli vaunuja. Käytännössä tämä ei tainnut olla kovin yleisesti käytetty tapa. Kuvan veturi vastaanotettiin 31.3.1947 ja hylättiin SBB:ltä 31.5.1997 ja silloin sen ajokilometrimäärä oli kunnioitettava 8'352'583 km eli sarjan toiseksi suurin (409/10007 oli 8'455'009 km). |
||||
|
|
30.01.2023 13:01 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa kohdin eikö SN ole 200? Mietin jos vaunun matkalla 200km/h (56m/s) vauhdissa vanu heiluu vaunun matkan mitalla 5cm yläreunasta suuntaansa niin on se melkoista ravistusta siellä sisällä, ja oman kokemuksen mukaan nuo "fiiatit" ei juuri heilahtele huonoimillakaan radoilla. Oisin taipuvainen Esan analyysiin, mutta ehkä korrektimmin "epätasaisen kuormauksen" merkeisä, epätasaisesti varatuista paikoista :D | ||||
|
|
30.01.2023 12:42 | Mikko Herpman | ||
| Tuossa IC kuvassa kun katsoo rataa, pölkyt näkyvät olevan melko tasaisesti ja muutenkin siistin näköistä rataa, lieneekö topattu ja laitettu vasta tuon kesän aikana. Eli juna ei sitten juurikaan heilu. Tässä kuvassa puolen vuoden päästä rata jo vähän päässyt painumaan ja myös saanut vähän heittoakin...!? | ||||
|
30.01.2023 09:58 | Mikko Nyman | ||
| Topi: näin on, mutta oliko tällainen käytäntö mahdollista ennen JKV:tä? | ||||
|
30.01.2023 09:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ekkö nää nää, lähtivä kelekkommaa junnaa Kemmii. Toisen häätyi lähtä hänen kansa konnee pääle kahavia keittelemmää. Iha justiinsa ova Oolusa. | ||||
|
|
30.01.2023 05:35 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin ratpihalla on tälläkin hetkellä paikkoja, joissa voi vihreätä näyttävän suojastusopastimen jälkeen tulla aja 35 -opastetta näyttävä pääopastin. | ||||
|
|
30.01.2023 01:36 | Timo Salo | ||
| Onko kyseessä joku koulutusajo, kun on kaksi ukkoa ohjaamossa? | ||||
|
|
29.01.2023 21:54 | Petri Soronen | ||
| Krhm… UE Wonderboom merkkinen BT-kaiutin. :D | ||||
|
|
29.01.2023 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen esine: - ristillä koristettu kynttilä vaiko narusaippua? | ||||
|
29.01.2023 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savupiipusta päätellen laajennus sisältää lämpimän tavarasuojan. Muuten makasiini on vekkulin näköinen perusmakasiini. |
||||
|
29.01.2023 19:23 | Eljas Pölhö | ||
| 634 ja 638 hyvättiin n.2014 ja pari vuotta sitten odottivat romutusta. 661 oli romutettavana pari vuotta sitten ja 662 romutettiin jo 2017. Tiedoksi, että kirjassa "Motorlok i Sverige" on väärät valmistusvuodet. Oikeat ovat 634/1968, 638/1969 (en muista oliko laatassa 1968), 661/1970 ja 662/1971. | ||||
|
29.01.2023 18:25 | Elias Murto | ||
| Saatiin näemmä tänne foorumille uusi (ilma)kuvaaja! | ||||
|
29.01.2023 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä näkymä on sittemmin muuttunut täydellisesti. | ||||
|
|
29.01.2023 16:58 | Timo Salo | ||
| Taitaa olla kaikkien tekijöiden tulos! Ihmetyttää vaan tuon IC-kaluston "ryhdikäs" jono (korkeampi vaunukin ja puskimien puute pendossa?)...https://vaunut.org/kuva/157348?u=349 | ||||
|
29.01.2023 16:15 | Markku Naskali | ||
| Tie on varsin suora ja nopeusrajoitus alhainen... | ||||