Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2023 13:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys on aiheellinen. Rovaniemen nykyinen asema on tosiaan alingossa keskustaan nähden, joten nousua vanhalle asemalle saavuttaessa on ilmeisesti täytynyt olla tai sitten maastoa on jotenkin leikattu entisiin aikoihin verrattuna. | ||||
|
|
24.01.2023 10:14 | Timo Salo | ||
| Jopas nyt löytyi "kohde" ensi kesäksi. Rovaniemestä kuitenkin tulee ajettua läpi Pohjois-Norjaan mennessä, niin täytyy samalla mennä katsomaan nuo molemmat rakennukset. Ilmeisesti tuo linkkaamani rakennus on todella asemapäälikön talo(?) päiväkotikäytössä ja tuo varsinainen asema muussa uudiskäytössä (kuvataidekoulu?). Joku paikallinen historiafriikki: Miksi niitä ei poltettu 1944?Ihmetyttää myös radan kulku tuohon paikkaan, muistaakseni nousu uudelta asematasolta on melkoinen. Onko ratalinja kiertänyt jotenkin?https://www.google.fi/maps/place/Rovaniemi/@66.5014587,25.7221573,101m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x442b4bbd76772553:0x158088adb48841c4!8m2!3d66.5039478!4d25.7293906 | ||||
|
24.01.2023 09:53 | Hannu Peltola | ||
| En ole käynyt Norrtäljessä ja minulle tämä upposi hyvin vanhana rautatieasemana. Kiitos Panu täsmennyksestä ja mielenkiintoisista linkeistä! | ||||
|
|
24.01.2023 09:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin, Google mapsissakin lukee kuvan rakennuksen kohdalla "Norrtälje busstation". | ||||
|
24.01.2023 00:45 | Arttu Räsänen | ||
| Laitetaan, kun ehditään =) Kivaa saada tällaistakin palautetta joskus, kiitos vaan. | ||||
|
24.01.2023 00:24 | John Lindroth | ||
| G1 tenderi hyvinkin! | ||||
|
24.01.2023 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuulia Saalasti on Tapion tytär. | ||||
|
|
23.01.2023 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Tuulia ollutkin Saalastin tänne hankkimia? On näköjään täyskorjattu Vaasassa syksyllä 1986. Ja noin meitä vanhoja opetettiin kaunokirjoittamaan muinaisessa kansakoulussa, Tuulia-teksti on juuri presiis tällaista! (Akvilan mustetta Pelikan-täytekyniin litran pullosta.) |
||||
|
23.01.2023 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka on näitä vipuja paljon, vanhan liiton kuljettajilla ei lienee suoranaista kuoleman hätää - olihan psykoteknillisessä testausvaunussa A 94 vipuja jopa enemmän...? | ||||
|
23.01.2023 20:45 | Teppo Niemi | ||
| Entäs jos tuossa oli nopeusmerkki 1, jossa nopeutta osoittava luku 80 vaihteen lisäkilvellä varustettuna? Ainakin Helsingin suunnasta oli tuollaiset molemmilla raiteilla Huopalahteen saavuttaessa. (Ja yksi syy numero-opastimien käyttöön ottoon) |
||||
|
|
23.01.2023 20:44 | Panu Breilin | ||
| Toisin kuin mitä kuvatekstissä lukee niin tämä rakennus ei ole Norrtäljen entinen rautatieasema. Tämä on uudisrakennus jota ei ollut olemassa rautatien aikaan. Norrtäljen asemarakennus sijaitsi tästä kuvauspaikalta parisataa metriä koilliseen. Alun perin Norrtäljessä oli puinen asemarakennus joka näytti tältä: https://digitaltmuseum.se/021018103790/norrtalje-jarnvagsstation Myöhemmin se korvattiin kivisellä asemarakennuksella joka taas oli tämän näköinen: https://digitaltmuseum.se/021018103793/norrtalje-jarnvagsstation |
||||
|
|
23.01.2023 20:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Rata oli siinä, missä valtatie on nyt. Paikka: https://tinyurl.com/2s3v2y8m | ||||
|
|
23.01.2023 19:56 | Mikko Nyman | ||
| Todennäköisesti se, että Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan St. Mårtensdalin radalta tultaessa ei näyttänyt koskaan Aja-opastetta ennen kuin juna oli mennyt tämän tolpan ohi. Ja miksi näin, siksi koska Helsinkiin päin mennessä oli pitkä (sn80-) myötävaihde ilman numero-opastinta. Em. perustuu pähkäilyyn, ei faktaan. |
||||
|
|
23.01.2023 19:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Mikäs siihen oli syynä? Jokin poikkeuskytkentä opasteissa? | ||||
|
|
23.01.2023 19:04 | Mikko Nyman | ||
| Tässä suojastusopastimessa ei palanut koskaan vihreä valo. | ||||
|
|
23.01.2023 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Finländaren oli hyödyksi kun alkuvaiheessa ruotsinlaivat veivät Norrtäljen satamaan. Kun ruotsinlaivat siirtyivät muualle, Tukholmaan ja Kapellskäriin, ei junaa joko tarvittu (Sthlm) tai ei ollut (Kapellskär). Tieliikenteen osalta asia on joitakin vuosia sitten saatu kuntoon pääosin moottoriliikennetien Kapellskär - Sthlm muodossa. Jos Ruotsissa olisi ollut harrastusta Suomen ja suomalaisten tarpeille, olisi rautatie Kapellskär - Sthlm ollut todellisuutta jo toistasataa vuotta sitten. Suunnitelmia olikin, lähinnä toivotun transitoliikenteen suhteen mm. 1890...1910 välillä. Suunnitelmia kuvaa osittain ja viitteittensä osalta paremmin tämä kirjoitus: https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2002.pdf (Järnvägsmuseet årsbok 2002), s. 86-101. Neuvotteluja Transitosta ei käynyt Ruotsi/SJ ja Suomi/SVR, vaan edellinen ja Venäjä. Sortokausien aikana Suomi joutuu täysin syrjään (kuten Haaparanta - Tornio yhteydestäkin). Tämä ei Ruotsia häirinnyt, päinvastoin. Olisi hyvä jos joku ehtisi tutustua viitteissä ilmoitettuihin vanhoihin ruotsalaisiin suunnitelmiin ja raportoida niiden sisällöstä. |
||||
|
|
23.01.2023 16:56 | Jarno Piltti | ||
| Laita ihmeessä lisää kuvia jos vain junia niistä löytyy! | ||||
|
23.01.2023 16:32 | John Lindroth | ||
| Tietäisköhän ruots.Ånglokslära jotain Jakobssonin savutorvesta,Ruotsissa on ainakin ollut käytössä gnistsläckare av finsk modell joka ei kuitenkaan vastaa tuota Jakobssonia. "Locomotives burning wood"googlettamalla löytyy huomattava joukko erilaisia piippumallien poikkileikkauksia.Ainakin G1 veturissa 207 (Nohab) näyttää olleen tehdaskuvassa Jakobssonin savutorvi.Kuva löytyy ruots. Järnvägsmuseet sivulta. | ||||
|
|
23.01.2023 16:20 | Jouni Hytönen | ||
| Rakennusta ei ymmärtääkseni ole edes siirretty, vain rata on muuttanut sen edestä täysin toisaalle. | ||||
|
|
23.01.2023 16:03 | Timo Salo | ||
| Onko hirsirunko siirretty johonkin, vai sijaitseeko jossain lähellä nykyistä asemaa pöheikön piilossa? Ilmeisesti päiväkoti "asemapäällikkö"?https://www.google.fi/maps/@66.501684,25.7232665,3a,75y,115.6h,84.64t/data=!3m6!1e1!3m4!1sb9xpH7xoSP8dQRsAY3AKEw!2e0!7i16384!8i8192 | ||||
|
|
23.01.2023 15:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä asemarakennus on edelleen olemassa. | ||||
|
|
23.01.2023 13:50 | Timo Salo | ||
| Kiitos Erkki hienosta historialinkistä ja mikä tärkeintä: Tuli keskikouluruotsille käyttöä heti n. 50 vuoden jälkeen opiskelusta... :-)Kiva on myös nähdä tuo Rovaniemen WANHA asema, ollut hieno..... (piiput vähän huonossa hapessa, polttiko tuon sakemannit, vai nokivalkea?) | ||||
|
|
23.01.2023 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tuo tenderi olla ex. G1-sarjan veturista? Sellaisesta SLM:n tekemästä? | ||||
|
|
23.01.2023 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Pari kiinnostavaa kuvaa Rovaniemen asemalta sodan jäljiltä sivuilla 62 ja 63 : https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2014.pdf (Järnvägsmuseets årsbok Spåret 2014) Osuvamman sijasta linkitän tähän kuvaan. |
||||
|
23.01.2023 09:38 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni H: "kaupunkiliikennettä" on muuallakin kuin Hesassa vaikka nyt ovatkin omineet sen nimen itselleen. Helsingin omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on JKOY, eli siinä on sama lyhennelogiikka kuin KLOY:llä. Toisaalta "kaupunkiliikenne" ei kuulosta lyhenteeltä vaan pidenteeltä. | ||||
|
|
23.01.2023 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halkopolttoisilla savutorven suunnittelukriteerit ovat tietenkin samat kuin hiilivetureilla. Kipinänsammuttajan kehitykseen meni näemmä oma aikansa, ennenkuin nykyinen turbiinimalli vakiintui. Virtausvastuksen kannalta kovin monimutkaista ei hyödyttänyt tehdä. Maailmalla kipinänsammuttajamalleja olikin leegio: Villin lännen vehkeistä itävaltalaiseen Rihosek-malliin, puhumattakaan "diamond"-mallista, jollaisia oli iänkaikenvanhoissa Kraussin vetureissa. Olisi vaan kovasti mielenkiintoista saada tietää Suomessa jonkin aikaa käytössä olleen Jakobsson-savutorven sisuskaluista...? |
||||
|
23.01.2023 09:26 | Jouni Hytönen | ||
| Vilppulassa on nykyisin yksi vaihde enemmän, mutta Ostolassa (Ähtäri) enää kolme. Tervajoki on menettänyt kaikki vaihteensa ja Vaasankin merkitys rautatiemaailmassa on vahvasti supistunut. | ||||
|
|
23.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarnon toteamus liikennepaikoista ja niiden semaforeista rautatietilastoissa on oikea. Kaivelin arkeologisten kaivausten myötä kokoamaani aineistoa Vaasan radalta. Käsillä on vuosi 1905, ja jokunen asema poimittuna: NIKOLAINKAUPUNKI: II luokan asema /sivu- ja syrjäraiteiden pituus 11 573 metriä / yksinkertaisia vaihteita 54 kpl / semafooreja 1 / vaununkääntölavoja 1 kpl / veturinkääntölavoja 1 kpl, pituus 12,5 m / siirtolavoja (= traversseja) 1 kpl / vaunuvaakoja 1 kpl / 1 höyrykone veden nostoa varten / veturitallissa vesihanoja 10 kpl ja 1 kpl tulipalojen varalta / loput tiedoista koskevat rakennusten laatua ja lukumääriä. TERVAJOKI: IV lk asena / raiteita 1 234 m / 6 kpl yksinkert. vaihteita / 1 hlyrykone vedennostoa varten / 1 vesihana vesitornissa. (Ei semaforia.) OSTOLA: V lk asema / 1 306 m raiteita / 5 yksinkert. vaihdetta / 1 semafoori. VILPPULA: III lk asema / 1 748 m raiteita / 13 yksinkert. vaihdetta / 1 veturinkääntölava, pit. 12,5 m / ASEMAIN VÄLILLÄ: 27 304 m raiteita / 64 kpl yksinkert. vaihteita. Vuoden 1906 tilastossa mainitaan Vaasan radalla semafoorien olevan Nikolainkaupungissa, Seinäjoella (3 kpl), Töysässä, Ostolassa, Myllymäellä, Haapamäellä (3 kpl) ja Kangasalla (2 kpl). Ja vielä vuosi 1913: (puhutaan edelleenkin semafooreista) NIKOLAINKAUPUNKI: II lk asema / 1 semafori. SEINÄJOKI: II lk asema / 4 semafooria. OSTOLA: V lk asema / 1 semafori. VILPPULA: III luokan asema / Ei ollut nyt semafooreja! Töysä oli alennettu vaihteeksi, joten sen merkintöjä ei enää ole asemakohtaisessa tilastossa. Kaikkiaan sivu- ja syrjäraiteiden pituus oli Vaasan radalla (vuonna 1913) 102 847 metriä, yksinkertaisia vaihteita 398 kpl, täysenglantilaisvaihteita 9 kpl ja puolienglantilaisia 4. Semaforeja oli 12 kpl, keskitettyjä vaihteita 7 (nämä olivat Seinäjoella), vedennostohöyrykoneita 16 kpl, asemahuoneuksia 26, veturitalleja 8, yksi rasvakaasutehdas (!) ja 28 tavaramakasiinia, muun muassa. |
||||
|
23.01.2023 08:58 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsena nalle tuli tutuksi Maailman vahvimpana nallena mm. nimikkolehtensä sivuilta. Bamse on jotain myöhempien aikojen ja toki alkukielistä hapatusta samaan tapaan kuin Tikkis-tikkarit piti jostain kumman syystä muuttaa Dumleiksi. :) | ||||
|
|
23.01.2023 08:54 | Arttu Räsänen | ||
| 250D on loistava värifilmi myös valokuvauskäyttöön. Elokuvafilmi soveltuu kehitettäväksi myös tavallisessa C-41-kehitysprosessissa. Ennen kehitystä täytyy vaan poistaa elokuvafilmin hiilipitoinen valosuojakerros eli "remjet" kemikaalikylvyllä ja vesihuuhtelulla. Muuten musta hiilimönjä sotkee ja pilaa kehitteet ja kehityskoneen. En tiedä, onko Suomessa paikkoja jotka kehittävät tällaista filmiä. Kehitän filmini itse valokuvauskerhon laitteilla ja kemikaaleilla. | ||||
|
|
23.01.2023 02:58 | Jouni Halinen | ||
| Jorma mä katoin ensin mikä on firman virallinen verkkosivun osoite ja sehän on kaupunkiliikenne.fi ,mutta niin kuin Jorma kirjoittaa, niin sinne pääsee myös kloy.fi kautta. Miksi näin eikö sivusto voisi olla pelkästään kloy.fi?. Mutta kyllä ainakin minun suussani kloy kuulostaa hiukan vaikeelta. Olisko fiksua puhua pelkästään Kaupunkiliikenteestä? kun tämän lafkan asioista kirjoitetaan esim. täällä?. Vaikka ovathan hsl.fi ja hkl.fi napakoita osoitteita. | ||||
|
|
23.01.2023 00:56 | Jorma Rauhala | ||
| PSKL tarkoittaa "Paskaliikennettä", onhan kyse huumorisivustosta JLF. Oikea ja ainoa lyhenne on KLOY. Löytyy netistäkin kirjoittamalla hakuun www.kloy.fi eli siis entinen Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Osakeyhtiö. On turha yrittää luoda uusia KL tai PKL höpötyksiä. |
||||
|
23.01.2023 00:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Tyylekkäästi sivulta. | ||||
|
Kuvasarja: PAI65703 Lahdesta Heinolaan |
22.01.2023 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti vain junan "vaihtotyöhenk.kunta" ohjaili kulkua kauko-ohjaimella ohjaamosta käsin (koskematta VETURIN hallintalaitteisiin!!!)? (sn35). | ||||
|
Kuvasarja: PAI65703 Lahdesta Heinolaan |
22.01.2023 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvinen kuvasarja! | ||||
|
22.01.2023 20:41 | Pasi Seppälä | ||
| Junalla varustettua talvimaisemaa parhaimmillaan jota vielä oikean laidan jyhkeät kuuset hienosti korostavat. Komea otos kertakaikkiaan. | ||||
|
|
22.01.2023 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Minusta lyhenne PKL olisi parempi, jos on vaan kaksi kirjainta, niin sekaantuu helposti muihin KL:liin. 4 kirjaiminen taas on muistamisen takia liian pitkä. Laitetaan tästä nyt "lepopäivän ratoksi" oikein äänestys käyntiin. PKL on vähän saman jatkumoa kuin HKL ja HSL Eikä PKL taida olla edes mikään (Kurdien?) terroristijärjestö? | ||||
|
22.01.2023 19:15 | Miro Heinonen | ||
| Päreessä oli vielä vanhan Käenkujan pysäkin nimi. | ||||
|
22.01.2023 18:47 | Miro Heinonen | ||
| Miksi Pikku Huopalahden sisempi silmukka purettiin? Munkkiniemessä sellainen on Käpylän tavoin jäljellä. | ||||
|
22.01.2023 18:37 | Miro Heinonen | ||
| Pysäkkikatoskin on sopivasti vihreydessään etäistä sukua Helsingille. | ||||
|
Kuvasarja: PAI65703 Lahdesta Heinolaan |
22.01.2023 18:28 | Markus Räsänen | ||
| Koko kuvasarja on hieno. Kuvat tuo upeasti esille sommittelun ja talven maisemat ja historialliset paikat (Heinolan rautatiesilta). | ||||
|
|
22.01.2023 17:44 | Miro Heinonen | ||
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on lyhennetty Joukkoliikennefoorumilla PSKL:ksi, minä sen sijaan aion käyttää myös KL:ää. | ||||
|
22.01.2023 17:02 | John Lindroth | ||
| Upea talvinen siltakuva! | ||||
|
|
22.01.2023 16:16 | Timo Salo | ||
| Tämä on taattua Jukka M.-laatua, mutta nuo muut kolme on ihan "tavallisia" talvikuvia...Vaikeaa vaan tuo laadukkaitten kuvien otto! Itse olin hetki sitten Lentävänniemen venesatamassa ottamassa laadukasta Pispala-/Junakuvaa. Juuri kun IC ajoi näkösälle, niin joku "sulonen pikku haukku" tuli vääntämään paskat kuvan etureunaan! Kuvauspaikan vaihto teki taas sen, että junakuva meni v...x. On ainakin mukava Pispalakuva ilman junaa. (omaan arkistoon) | ||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
22.01.2023 15:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä ovat pk-seudun kivikukot olleet ylipäänsä? Tuo Helsingin Kaisaniemen puiston nyppylä lienee siis ollut sellaiseksi tarkoitettu mutta oliko esim Pasilassa tai Oulunkylässä, Huopalahdessa ? Pitäjänmäellä on iso maakellari, onko se toiminut kivikukkona, esim silloin kun Mannerheimin juna oli pysäköity sinne? | ||||
|
22.01.2023 14:17 | Martti Vuorikoski | ||
| Ylikulkua ei ole suinkaan purettu, vaan täytetty. | ||||
|
|
22.01.2023 14:14 | Jarno Piltti | ||
| A little bit of Hollywood in your 35mm still camera? vihjailee mainoslause. Missä näitä voi nykyään edes kehittää? | ||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
22.01.2023 14:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvia ei vorgissa taida olla tästä? Helsinkiin ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan suoraan peruskallioon "kivikukkoa" eli vara-asemaa. Raiteen 1 puolella on edelleenkin nähtävissä vara-aseman panssariovi, joka on jumittunut kutsuvasti raolleen. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1944 https://www.facebook.com/photo.php?fbid=3400098726938050&set=p.3400098726938050&type=3 |
||||
|
|
22.01.2023 14:06 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva, Heinolan sillat parhaimmillaan! | ||||
|
22.01.2023 14:04 | Jarno Piltti | ||
| Pahuksen rahdit, aina myöhässä tai etuajassa! | ||||
|
22.01.2023 13:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, viikon kuvaksi vaan! | ||||