Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.04.2008 05:06	Markku Blomgren
		71 vaunua, no huh huh, taitaa olla pisimpiä tavarajunia suomessa, painoahan tosin ei ole paljoakaan, olettaen että kyseessä on tyhjät vaunut... Mikähän mahtaa olla suurin sallittu junan pituus rataverkolla, 800m? Vartiuksen junathan ovat olleet raskaimpia, 5000t+, mutteivät vissiin noin pitkiä?
	21.04.2008 05:04	Markku Blomgren
		Jaa, vieläkös nämä ovat käytössä Joutsenossa? Taitavat vaan pysytellä tehtaan mailla eivätkä enään nouda vaunuja Joutsenon ratapihalta. Niitä vaihtotöitä näkee usein suoritettavan tupla-deeverillä, taitaa tosin junapainot olla sitä luokkaa plus kohtuu kova nousu tehtaalta asemalle.
	21.04.2008 00:15	Mika T. Polamo
		Juu löytyi, mutta silloinhan ainakin Pääskylahden tunnelin länsipään pitäisi olla todella hieno. Muuraustalkoot?
	21.04.2008 00:06	Tomi Raitio
		Ei mitään tietoa mistä otettu. Mutta nämä tälläiset vanhojen kiskojen näkeminen jotenki jämähdyttää minut. Rupean aina miettimään minkälaista tässäkin on ollut, kun junat vielä näillä kiskoilla kulki. (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 00:07)
	21.04.2008 00:03	Pauli Kyllönen
		Tai sitten vaan pendolinot eivät yksinkertaisesti riitä jokaiseen vuoroon. IC41 ja IC60 olivat UJA:n alussa myös tälläisiä vuoroja että Helsingistä seuraavat pysähdyspaikat olivat Psl, Tkl ja Tpe, jonka jälkeen sitten menivät ihan tavallisen IC:n tapaan. Tosin ne sitten muutettiin Pendolinoiksi koska Pendojen kierto oli liian tiukka pohjoisessa. Tosin mä en sitä vaan ymmärrä miksei voisi esim. Oulun ja Jyväskylän vaunut mennä samassa junassa Tampereelle ja siellä sitten lisätä veturi siihen Jyväskylän suuntaan lähtevään junaan. Ja tarkoitan just nyt IC83:a ja IC43:a. (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 00:04) (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 00:05)
	20.04.2008 23:28	[Tunnus poistettu]
		Hieno kuva! Kiitos jorma tästä kuvasta!!
	20.04.2008 23:24	[Tunnus poistettu]
		Hieno kuva!!!
	20.04.2008 23:22	[Tunnus poistettu]
		Upea kuva!!
	20.04.2008 23:06	Tuomas Pätäri
		Todellakin upeita kuvia. Vastaus noihin muurauksiin löytyi toisesta kuvatekstistä, meillä ei liene tarpeeksi upeita linnoja. Mutta on meillä paremman väristä vettä.
	20.04.2008 22:59	Mika T. Polamo
		Upeaa. Mutta, onko ilta vai aamu - kumpi on itäpuoli? Matkustajajunia on (tai oli kun viimeksi tuolla heiluin) enemmän länsipuolella (ja tavara idässä). Lyhyt matkustajajuna sopisi kuitenkin itäpuolelle. Ja miksei meillä ole noin hienoja tunnelimuurauksia kuin tuossa alakulmassa?
	20.04.2008 22:48	Janne Ridanpää
		Tarkemmassa aura-analyysissa on hyvä ottaa huomioon muutama seikka. Ensinnäkin, Kotalan aura on sikäli ainutlaatuinen ja arvokas, että se on käsittääkseni ainoa säilynyt symmetrinen laatikkoaura. Toiseksi, täysin käsikäyttöisiä auroja säätöpyörineen ja -kankineen ei taida niitäkään montaa olla. Mieleeni tulee tällä hetkellä vain tuo Kotalan laatikko ja oman yhdistyksen Etv-Rto 23 Lahdesta. Kerrottakoon viimeksi mainitusta vielä sen verran, että aura voi hyvin ja uutta maalia on jo tämän kevään aikana saatu pintaan mukavasti.
	20.04.2008 22:47	Heikki Itävuo
		Ja rata joen molemmilla puolilla.
	20.04.2008 22:36	Jussi Liimatta
		Jannekin kerkesi ennen kommenttiani. Nopeasti ajateltuna juuri tuolla välillä.
	20.04.2008 22:33	Jussi Liimatta
		No, menihän siinä 19 min. tiesi oikein eli Tampere-Kokemäki rataosalla oleva tasoristeys Järventausta.
	20.04.2008 22:32	Janne Ridanpää
		Tasoristeysten nimistä ei ole mitään tietoa, mutta ammutaan, että Karkku-Vammala -väli.
	20.04.2008 22:17	Heikki Halonen
		Järventausta
	20.04.2008 21:45	[Tunnus poistettu]
		Tää viisseiska, samoin kuin IC 43:kin tuntuvat olevan jotenkin Pendo-paikkauksia, mikäli olen tulkinnut oikein: pysähtymiskäyttäyminen on identtinen Pendojen kanssa, ajoaika Hki-Tpe-välillä on varsin vauhdikas (1h 32min) ja muutenkin tuo jotenkin haiskahtaa pre-Pendolino-vuorolle (tai oikeammin IC instead of Pendolino-vuorolle). Mm. sellaiseen olen kiinnittänyt huomion, että miksi IC83:n perässä tulee hirveällä kiireellä IC43, josta on kumminkin vaihtoyhteys Tampereella Jyväskylään? Tässä täytyy olla joku salaliitto kyseessä, tai sitten toisena vaihtoehtona Pendolinot eivät vaan yksinkertaisesti ole riittävän luotettavia pelejä kulussa olevien junaparien kappalemäärän suhteen, joten osa on ollut pakko korvata IC-rungoilla. Olenko ajatuksieni kanssa yksin?
	20.04.2008 21:07	Joni Lahti
		Joo, siinä kirjassa sivulla 263 on kartta, jota juuri katson. Sehän kuvaa ensijaisesti kaupungin leirejä ja kasarmeja, mutta rautalinja näkyy, samoin aseman paikka. Mutta se risteys ylempänä ei aukea edellisen sivun kartastakaan. Olisiko vihjettä?
	20.04.2008 21:04	[Tunnus poistettu]
		Itse olen nähnyt jonkinlaisen jatkosodan aikaisen kartan Petroskoista Jukka Kulomaan kirjassa Äänislinna: Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941-44, josta nuo mainitsemani tiedot pääosin olen saanut. Oletko John nähnyt mainitsemasi kartan tuosta kirjasta? (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 21:06)
	20.04.2008 21:00	[Tunnus poistettu]
		Jatkosodan aikainen asema on Petroskoin toinen. Rautatien saantia on Petroskoihin yritetty muutamaan otteeseen. Ensimmäinen kerta ajoittuu 1870-luvulle; tällöin hanke ei edennyt rahoitusvaikeuksien takia. Seuraavan kerran rataa yritettiin saada v. 1895, mutta Siperian radan rakentaminen vei pohjan Petroskoin-radalta. Kolmannen kerran asiaan palattiin 1910-luvun alussa, mikä muutaman vuoden jälkeen johti tuloksiin. Rataa Pietari-Murmansk alettiin rakentaa v. 1914, Petroskoihin tultiin v. 1915 ja säännöllinen junaliikenne Pietariin alkoi tammikuussa 1916. Murmanskissa oltiin loppuvuodesta 1916. Alun perin rautatien piti ulottua vain Petroskoihin, mutta I maailmansodan vaatima nopea yhteys Jäämerelle sotilaiden, aseiden ja huoltojoukkojen siirtämiseen sai Venäjän duuman myöntämään radalle lisärahoitusta sekä runsaasti lisää työntekijöitä: sotavankeja Itävallasta, palkattuja työntekijöitä Kiinasta, Puolasta, Suomesta jne. On huomattava, että asukasmääräänsä nähden Petroskoilta kesti todella kauan päästä säistä riippumattoman, ympärivuotisen liikenneyhteyden piiriin. V. 1914 Petroskoissa lasketaan olleen n. 20 500 asukasta. Suomessa näin suuret kaupungit olivat harvassa, mutta monet paljon pienemmätkin taajamat olivat jo rataverkon piirissä. Petroskoin ensimmäinen asema v. 1915: http://lcweb2.loc.gov/cgi-bin/query/I?prok:7:./temp/~pp_6TEr::displayType=1:m856sd=prokc:m856sf=20242:@@@
	20.04.2008 20:59	Joni Lahti
		1942 karttapiirroksen mukaan asema on sijainnut selvästi Neglinkajoen luoteispuolella, silloisesta opettajaopistosta kilometrin verran. En tiedä, pitikö Suollusmäessä sitten vaihtaa junan kulkusuuntaa, kun lähdettiin kohti Hyrsylän mutkaa? - Olisi kiva, jos joku tunnistaisi tuon häkäkuormurin. Se ei näytä kovin vanhalta mallilta. Voisiko olla jokin National, Opel tai Volvo? - Osalla miehistä on vaalean harmaa kenttäpusero päällään, josta voisi päätellä, että on sateinen päivä ei kuitenkaan talvella:) (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 21:02)
	20.04.2008 20:56	Tuukka Ryyppö
		Nosiis toki joku Kuala Lumpur on voipi olla vähän eri sarjaa. Mutta eipä Euroopassakaan sitten paljon muuta ole kuin pikkukaupunkeja. Kyllä Berliinistäkin sitä mehtää löytyy aika etsimättä. Senkus hurauttaa S-Bahnilla metsänreunaan ja eikus pitkin Land Brandenburgia rämpimään. On meinaan kauniitä järvimaisemia! Mutta kyllä mä tavallaan allekirjoitankin sen, että Berliini on pikkukaupunki. Aika väljäähän on, esim. metroissa hyvin harvoin on yhtä kovaa rysistä kuin Helsingin metrossa ruuhka-aikaan. Aina mahtuu vaivatta sisään. Suomessa metropolilla tunnutaan tarkoitettavan paikkaa, jonka päättäjät tajuavat olevansa kaupungissa eivätkä jossain kyläpahasessa. Ja silloin kyllä Berliini ja Helsinki ovat metropoleja. Sitten taas jos lähdetään määrittelemään raja niin, ettei Kuala Lumpur olekaan huomattavan suuri metropoliksi, putoavat toki Stadi ja Berliini pojes listalta.
	20.04.2008 20:42	Tuukka Ryyppö
		Muttaniin, tuossa on siis mikrofoni, josta käsin asemalla kopissa majaileva konduktööri pölisee ne turhat outoutensa ilmoille. Ja on tossa sitten toki muutakin junanlähetyskalustoa. Ei kyllä ihan mahdu kaaliin, että mihin tuollaista kuluerää muka tarvitaan. Metrot kuitenkin lähtevät ihan iloisesti ilman konduktöörejäkin, ihan ilman ongelmia. Myöskään sitä en ole vielä keksinyt, että miksi joillakin asemilla on oltava nuo tolpat, kun toisilla taas konnari istua pönöttää jatkuvasti siellä kopissaan mitään näkemättä. Varsinkin se Friedrichsfelde-ostin heppu on jännä, kun sen kopista ei ilmeisesti edes ole teoreettistakaan näköyhteyttä laiturille junan ollessa laiturissa. Kai se valvontakameroiden pohjalta on työnsä tekevinään.
	20.04.2008 20:40	[Tunnus poistettu]
		Mielenkiintoinen kuva hetken aikaa suomalaisena olleesta Äänislinnasta. Lisätäänpäs tähän linkki sivustolle, josta löytyy sekä tämä että reippaat 100 muuta vanhaa Äänislinna-kuvaa: http://heninen.net/folder.cgi?C=1&L=2&F=aanislinna Niin, tämän kuvan rautatieasemahan ei sijainnut nykyisen aseman tilalla vaan pari-kolme kilometriä siitä luoteeseen. Vanhan aseman ratapiha taitaa nykyisin olla tavaraliikenteen käytössä. Tuo kuvan asema, tyypillistä neuvostoliittolaista 1930-luvun pylväsarkkitehtuuria edustava pytinki ei taida olla enää paikallaan. Tunnistaisikohan joku tuon kuorma-auton merkin ja valmistajan? :) (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 20:45)
	20.04.2008 20:37	Tuukka Ryyppö
		Itse asiassa aika harvassa ovat asemat, joilla ei konduktööriä olisi. Käsittääkseni jokaisella on. Eivätkä kuuluta vain zurückbleiben bitte", vaan enemmänkin epäselvää mölinää. Esim. Warschauer Straßen konduktööri on suosikkejani: "Essheben naa'arensfl. Eenstei bjte. Tsorokblii bjte." (Suomeksi: "S7 Ahrensfeldiin. Olkaa hyvä ja astukaa sisään. Olkaa hyvä ja pysykää poissa ovien tieltä.") Friedrichsfelde-Ostilla on sitten taas usein töissä kunnon yli-intoilija.. Kuuluttaa sekä Einstegin-kohdassa, että myöskin Zurückbleiben-kohdassa suurimman osan väliasemista mukana :D Ostbahnhofilta taas jos lähtee pe-la -yönä tai la-su -yönä joskus kolmen-neljän aikaan liikkeelle, kuulee pikkutyttömäisen äänen listaavan parin minuutin ajan kaikkia itäisiä S-Bahn -asemia kertoessaan, mihin kaikkialle junasta on vaihtoyhteys. (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 20:37)
	20.04.2008 20:32	Tuukka Ryyppö
		Woaw! Mikset, Anssi hyvä, kertonut Skattalla olevan tällaistakin?
	20.04.2008 20:27	Tuukka Ryyppö
		Jos sanot S-Bahn, sano sitten ihmeessä myös RegionalExpress (tai landemmalla RegionalBahn) :) Noita kuvassakin näkyviä junia voisi aika hyvin verrata pääkaupunkiseudun Y- ja Z-juniin. Pointti on aika tasan sama.
	20.04.2008 20:27	Pauli Oikkonen
		Seisooko toi vaan assalla kunnes tulee lähtöaika? Blech, pitää itte käydä joskus kattomassa. :)
	20.04.2008 20:26	Tuukka Ryyppö
		Tuo asema on metrosta vaihtaessa ihan kaamea tiilimuuri. Ei yhtään kiva.
	20.04.2008 20:25	Tuukka Ryyppö
		Aluejuna kai olisi parempi ilmaisu. Paikallisjuna kuulostaa jotenkin köhlöltä, kun normaali asemaväli on se viidentoista minuutin luokkaa.
	20.04.2008 20:12	Tuukka Ryyppö
		Kiskojen välissä oleva materiaali on puolisentoista metriä leveitä neliönmuotoisehkoja betonilaattoja. Ja HBf:n emämunaisuus perustuu lähinnä siihen, että ne sen molemmilla puolilla olevat tornit, joissa on tuhansia kerrosneliömetrejä, ovat yhä täysin tyhjät. Jälleenyhdistymisen yhteydessä olivat ihmiset niin ekstaasissa, että uskottiin todella Berliinin väkiluvun kasvavan kuuteen miljoonaan. Ja senpä luvun pohjalta tämä 3,5-miljoonainen kaupunki sitten on rakennettukin. Niistä HBf:n torneista näkee tosiaan suoraan läpi, kun vaikka Reichstagin katolta katselee. Ei ole toimistopöytiä tiellä. DB on nyt siirtämässä pääkonttoriaan Potzdamer Platzilta tuonne omistamiinsa HBf:n torneihin. On nimittäin vähän tyhmää maksaa isoa vuokraa tiloista samaan aikaan kun itsellä olisi tiloja tyhjillään. HBf:ssä ärsyttää myöskin sen syrjäisyys. Ei siinä ole mitään järkeä, että keskelle ei mitään on väsätty tuollainen jättipytinki samaan aikaan kun kaupunki on täynnänsä käyttämättömiä huippumoderneja toimistotiloja. Toisaalta, ymmärrän kyllä tietysti tarpeen etelä-pohjoinen -välin linjalle. Ei paljoa järkeä ollut, kun kaikkien etelän suunnan junien piti kiertää idän tai lännen kautta tukkien samalla sitä ahdasta itä-länsi -rataa. Ja pohjois-etelä -rata nyt ei oikein voi hirveästi muualla olla kuin juuri siinä missä se nyt on. HBf:n kiva puoli on, että jos siitä ei tykkää, ei sitä ole mikään pakko käyttää. Junaan voi aina nousta OstBf:ltä, Gesundbrunnenilta tai Südkreuzilta. Ehkä tylsäberliinin asukeilta ei kyllä luonnistu vaeltaminen HBf:n läpi OstBf:lle länteen suuntaavaa junaa odottelemaan. Ja jos taas HBf:n kauppojen myöhäis- ja sunnuntaiaukiolo houkuttaa, voi niistäkin naatiskella myös OstBf:llä. Sanotaanko, että HBf:n suuruus on typerää. Osa sitä samaa innocenttia sekoilua jonka takia koko kaupunki on ihan krätspum, että nuoristilojen ikkunat ovat viikosta toiseen rikki kun ei ole korjaamiseen varaa. Ja sitten vedetään jotain be.berlin - ihmisläheinen kaupunki -kampanjaa pirun kalliilla ja vedetään Spreen varsi täyteen betonia hulluun hintaan...
	20.04.2008 20:05	Eljas Pölhö
		Heh, kylläpäs tarvittiin monta ukkoa selittämään sama asia kuin mitä Veera sai ilmaistuksi muutamalla sanalla :)
	20.04.2008 19:19	Joni Lahti
		Kuvassa Portsmouthista näkyy, miten virtakiskot poikkoilevat vaihteiden takia puolelta toiselle. Ainakin jokin aika sitten "teknisen kehityksen kotimaassa" olivat virtakiskot näin suojaamattomia. Myös syöttökaapelit näkyvät pinta-asennuksena: http://www.railfaneurope.net/pix/gb/station/Portsmouth/Southsea/P%2BSsea-lineeast-02.jpg (Käyttäjä muokannut 20.04.2008 19:20)
	20.04.2008 19:10	Eero Heinonen
		114 alias 161 on M-Real Oyj:llä Simpeleellä.
	20.04.2008 18:32	Eljas Pölhö
		Kemi Oy:llä oli kaksi Otso4 -veturia, Saalasti 113 ja 114. Tämä voisi olla 113, kun ei oikein näytä 2005 uusitulta.
	20.04.2008 18:12	Jonne Reitti
		Taisimpa bongata tuon saman kaksikon eilen Pietarsaaren satamasta järjestelyhommissa. Toisinsanoen nuo tukkivat mun tien hetkeksi aikaa ;)
	20.04.2008 17:55	Ilari Eskelinen
		Onko tämä: Otso4 114/1977, Käytössä Puhoksen veturipalvelulla uudella tunnuksella Otso4DD (Otso 4 DD), Saalasti 161/2005 ?
	20.04.2008 17:52	Ilari Eskelinen
		Tehtaassa on 3 paperikonetta, joista 2 on käytössä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymin_paperitehdas
	20.04.2008 17:45	Osmo Röntynen
		VR:n henk.kunnalla oli vapaaliput tietysti, mutta siinä oli vain tietty määrä matkoja. Oli ruudukot, joihin pantiin päivämäärämerkintä, kun matkalle lähdettiin ja konduktööri sen sitten leimasi. Muistaakseni poikamiehellä ruudukkoja eli matkoja oli 12 kpl/vuosi ja perheellisellä 24 kpl/vuosi.
	20.04.2008 17:00	Olli Keski-Rahkonen
		Onhan se. Valmistaja on sama, ja alunperin suunniteltu käyttötarkoituskin molemmille on toimia kiitojunien vetäjänä.
	20.04.2008 16:46	Topi Lajunen
		Ja tokihan Ilmalan ratapihakin kuuluu Helsingin liikennepaikkaan.
	20.04.2008 16:09	Veera Pohjola
		Onko Hr11 jotain sukua näille?
	20.04.2008 15:58	Mika T. Polamo
		Sama "about"-meininki on havaittavissa myös kamerani kellossa ja pendojen kulussa.
	20.04.2008 15:44	Pauli Oikkonen
		Kiskobussissa on tunnelmaa, kiskobussissa matka katkeaa.. :D
	20.04.2008 15:43	Pauli Oikkonen
		Minähän voisin täällä Helsingissä keräillä Eilejä :D
	20.04.2008 15:39	Tauno Hermola
		Öh, ollut siinä uskossa, että VR:n henkilökunnalla olisi ollut vapaaliput, näin ei sitten (ainakaan tuohon aikaan) ole vissiin ollut, kun tuommoisia on pitänyt kirjoitella?
	20.04.2008 15:16	Veera Pohjola
		Eipä näytä paljon tullu vaurioita
	20.04.2008 15:10	Tuomas Pätäri
		Kyllä on juna niin nätisti mutkalla kuin vain voi olla! Komea on.
	20.04.2008 15:09	[Tunnus poistettu]
		Hieno kuva Move90:stä ja kuusaanniemen paperitehtaasta.
	20.04.2008 15:06	Tuomas Pätäri
		Todella komeita kuvia onkin, ja oikeaan vuodenaikaan - kesämatkassa olisi vaaransa että "unohtuu" matkan varrelle Yyterin sannoille loikoilemaan. Junatkin ovat lyhyydestään huolimatta näyttäviä.
	20.04.2008 14:46	Lari Nylund
		Pitihän sitä tiedustella, kun niin houkuttelevasti oli lippu mukaan laitettu. Tuo vasemmassa yläkulmassa oleva varauskuitti paikkatiedoille oli sellainen, joka pienemmiltä asemilta annettiin asiakkaalle puhelun jälkeen. Lipunmyyjä soitti isommalle asemalle, josta tehtiin paikanvaraus ja annettiin varauksen tiedot kuittiin kirjoitettavaksi. Näin vältyttiin pienemmälle asemalle hankkimasta arvokkaita tietokoneita.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset