|
|
14.03.2008 19:58 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| No tuo suden (3013) väritys eroaa muutenkin siitä lopullisesta, jossa on myös VR-logo keulassa. | ||||
|
|
14.03.2008 19:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| Näppäily virheet on korjattu. | ||||
|
|
14.03.2008 19:01 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 822 helmikuussa 2008? 28041? 27621? | ||||
|
|
14.03.2008 18:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| kyllä on kooooooorkea silta | ||||
|
|
14.03.2008 18:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| sudella ei ole edessä vr merkkiä hieman orvon näköinen ilmas sitä | ||||
|
|
14.03.2008 18:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| nää on iha parhata | ||||
|
|
14.03.2008 18:12 | Jussi Pihlajamäki | ||
| Tällä puolella rataa kaikki tosiaan on lähes ennallaan, mutta toisella puolen rataa ei ole jäljellä oikeastaan kuin aseman alta lähtevä tie. | ||||
|
|
14.03.2008 18:03 | Aleksi Kallio | ||
| Myyrmäen asema ei 25 vuodessa ole muuttunut ulkoisesti oikeastaan yhtään. Lipunmyynti on vaan lopetettu ja metsän tilalla on ostoshelvetti.. | ||||
|
|
14.03.2008 17:58 | Petri Koskela | ||
| Jarmon kaksi kommenttia sitten muistelema viritys näkyy tässä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/5103 | ||||
|
|
14.03.2008 17:47 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Melkoinen yllätyshän tämä oli - ikävä sellainen. Tosin näin vuosien päästä tämäkin on mielestäni aika hauska junayhdistelmä. Vaunuina perässä Ei 22764 + 22757 + 22767 + 22798 + 22272 + 22795 + EFi 22372 + 22375 + Ei 22771 + 22793 + 22641 + 22631 + 22612 eli 52 aks. | ||||
|
|
14.03.2008 17:25 | Eljas Pölhö | ||
| Miksi pitäisi poistaa? Tässä uudessa on vähemmän kamaa edessä kuin edellisessä ja tämä näyttää lisäksi vaunun kunnon vuotta aikaisemmin. Onhan täällä sivuilla kauheasti vetureita, rakennuksia, vaunuja ym joista on useampiakin kuvia, jopa samana päivänä otettuja. | ||||
|
|
14.03.2008 17:16 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mihin aikaan ohitti Korson, koska huomenna pitäis mennä kuvaamaan.?????? | ||||
|
|
14.03.2008 17:12 | Miika Rissanen | ||
| Jos kuvaaja suo, niin tämä voitaisiin ihan hyvin poistaa, ellei joku huomaa tästä jotain tärkeää yksityiskohtaa joka aikaisemmasta puuttui. | ||||
|
|
14.03.2008 17:11 | Miika Rissanen | ||
| Totta, ja pitemmän päälle tuosta taitaa kertyä aika iso hävikkikin :/ | ||||
|
|
14.03.2008 17:09 | Jani Tuominen | ||
| Varsin hieno kuva. (Käyttäjä muokannut 14.03.2008 17:10) | ||||
|
|
14.03.2008 17:03 | Ilari Eskelinen | ||
| Kellosaaren laitos on varavoimala ja siinä on kaksi polttoöljykäyttöistä turbiiniyksikköä sähköntuotantoon. Kellosaaren voimala on valmistunut vuonna 1974 ja sen tuotantoteho on 118 megawattia. Laitoksen koneiston toimitti saksalainen Kraftwerk Union. | ||||
|
|
14.03.2008 17:02 | Jani Tuominen | ||
| Tosiaan, ihmettelinkin joskus Tavastilassa, että mikä ihmeen rata toikin on. | ||||
|
|
14.03.2008 17:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja vaunustohan oli 2 Gbln + Hkba + Vgkak + 3 Vgobo + Vgk + 3 Vgkak + Vgobo + Hkba | ||||
|
|
14.03.2008 16:57 | Jorma Toivonen | ||
| Junassa 48-akselia, pituus 233m, paino 565tn (veturin kanssa). Mukana myös VAK III/III-vaunuja, butyyliakrylaattia Forcitille Hankoon. | ||||
|
|
14.03.2008 15:21 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ammattimies ei mittaa tarvitse. Tai oikeastaan tuossahan lisätään puruja "Porvoon mitalla". Taidan keittää itsekin kahvit - tosin tylsästi suodatinvehkeellä. | ||||
|
|
14.03.2008 15:11 | Ilari Eskelinen | ||
| Selviää tuosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Voikkaan_paperitehdas | ||||
|
|
14.03.2008 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Simo, tarkoittanet junia 1272 / 1271. Nehän ovat tavarajunia, joissa on mukana III luokan matkustajavaunu(-ja). Siihen aikaan tavarajunila kuljetetiin myös kappaletavaraa, jota purettiin ja lastattiin väliasemilla, sekä suoritettiin vielä väliasemilla vaunujen ottoja ja jättöjä. Lisäsi suurin sallittu nopeus ja ajonopeus ovat olleet pienempiä kuin nykyään. Siksi matkanopeus jää alhaiseksi. Graaffisesta tai 'kuljettaja-aikataulusta' näkisi näiden junien seisonta-ajat asemilla, ja silloin voisi saada paremman käsityksen siitä miksi juna on näin hidas. | ||||
|
|
14.03.2008 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Simo, vempuilla on käsittääkseni tarkoitettu Dv11 sekä Dv15 ja Dv16 sarjoja. Vempuja voi kytkeä ainoastaan moniajoon kaksi kappaletta (eli yhdestä ohjaamosta ajettavaksi). Kuvassa olevat veturit ovat Dv12 sarjaa, ja niitä voidaan virallisesti kytkeä kolme kpl yhteisajoon eli ajettavaksi yhdellä kuljettajalla. 1990-luvun alkupuolella olin pongaamassa neljän veturin säännöllisä nippuja. Kaskinen - Seinäjoki välillä tälläinen nippu koostui kahdesta Dv12-parista, joista kummassakin oli oma kuljettaja. |
||||
|
|
14.03.2008 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Harri, ei nyt ihan kaikkia: Yksi kappale on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä ja kaksi kappaletta Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:llä Haapamäellä | ||||
|
|
14.03.2008 14:37 | Simo Haavisto | ||
| Onko tuota junaa työnnetty ihmisvoimin vai lehmäkö sitä on vetänyt kun matka-aikaa on tosiaan saatu tuhraantumaan 5 tuntia sadalle kilometrille!!!! | ||||
|
|
14.03.2008 14:33 | Simo Haavisto | ||
| Voidaanko noilla Vempuilla ajaa monikytkennäisesti, eli niin että joka ohjaamossa ei tarvita ukkkoa vahtimaan konetta? | ||||
|
|
14.03.2008 14:17 | Harri Pesonen | ||
| konnari näki kulkiessaan toimiiko generaatori vai ei olikos näissä jo akkuja ?? et tavalaan näki lataako vai ei.. | ||||
|
|
14.03.2008 14:15 | Harri Pesonen | ||
| varmaan jo romutettu koko tämä sarja....... | ||||
|
|
14.03.2008 14:13 | Harri Pesonen | ||
| mihis joutuikaan nykyään noi voikaan tehtaan veturit kun tehdas lopetettiin......?? | ||||
|
|
14.03.2008 14:13 | Harri Pesonen | ||
| Tai tarkemmin lievästi radioktiivista Radiumia loisteaineena tuohon kun vie säteilymittarin ihan viereen niin näyttää pientä lukemaa aktiivisuudesta | ||||
|
|
14.03.2008 13:59 | Simo Haavisto | ||
| Eikä ole voinutkaan saada mittatartuntaa, kun raiteet on rakennettu joko kaksoismonarkian tai Unkarin oman kuningaskunnan aikana pitkälti :) Moszkva tér on suuri ja tehokas vaihtopiste, 56 on legendaarinen linja koska se vie todella kauniiseen Hüüvösvölgy:iin, eli Kylmälaaksoon. Matka taittuu pikaratikkamaisesti, puistotien ja omakotitaloalueitten halki. Kääntöympyrän kiskotus on tosiaan hiukan ronskimmin tehtyä, jos kompastuu, on oma syy. Taustalla häämöttää myös Ganz nivelvaunu, joita nelos ja kutoslinjoilla käytettiin ennen Combinoja. Hauska lisätieto: unkariksi on olemassa myös erilliset muodot lukusanoille, meidän kielemme tapaan. Eli yksi on egy, mutta ykkönen / ykkös on egyes. Eli nelosen ratikka on negyes villamos :) | ||||
|
|
14.03.2008 13:53 | Simo Haavisto | ||
| Tatroja olisi nyt edulliseen ulosheittohintaan Duunarisaksan puolelta tarjolla liki pilvin pimein, esim. metrisen leveyden Hallesta. Vaunut olisivat vielä uudistettuja! Tatrat ovat ihan mainioita ja kestäviä kulkupelejä, vaikka lastentautejahan noissa tuppasi olemaan. | ||||
|
|
14.03.2008 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tarkastellaan yksinomaan Sr12-sarjaa (eli Dv12-vetureita 2701-2760) niin onhan niillä ajettu aluksi melko paljon matkustajunia, koska ne olivat yksi VR:n kolmesta matkustajavaunujen höyrylämmitysvalmiuden omaavasta dieselveturityypistä. Nämä veturit korvasivat mm. Pr1:t Helsingin paikallisliikenteestä ja ajettiin niillä jo 60-luvullakin myös muutamia pikajunavuoroja. Jos sen sijaan tarkoitat Dv12-sarjaa kokonaisuutena eli mukaan otetaan myös Sv12-veturit (eli numerot 2501-2568 ja 2601-2664) niin silloin sarjan päätyönä voidaan sanoa olleen aina tavarajunien vetäminen. Sv12-veturit nimittäin olivat aluksi lähes yksinomaan tavarajunakäytössä ja niitä oli koko ajan myös lukumäärällisesti enemmän kuin Sr12-vetureita. | ||||
|
|
14.03.2008 13:45 | Tapio Muurinen | ||
| Milloin lienee se Nummen soraraide (lähtö Kupittaa It. jälkeen Turkuun päin) jo purettu. Penkkaa oli vielä 1970-luvulla jäljellä, mutta se katkesi viimeistään Pispalantiehen. Parhaiten sen muistan muutamasta romuautosta, jotka oli pukattu siitä alas, l. "asia hoidettu". Se oli myös yleinen polunpohja. Varmaankin se raiteenpätkä, n. 0,5 km, on ollut aktiivikäytössä 1900-luvun alkukymmeninä. Tuskin tänäpäivänä saisi ympäristölupaa soranottoon kirkkoharjusta. - Kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/31013 taustan rakennusten eteen sen vanhan ratapohjan sijoittaisin. | ||||
|
|
14.03.2008 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vastaamisesta tulla mitään, mutta yritetään nyt vielä kerran: Kyllähän sarjaa on käytetty koko historian ajan kaikenlaisten junien (niin jäejestely- kuin jopa erikoispikajunien säännöllisenä vetäjänä. Sv12 (Dv12 25xx) sarjan käyttöä alkuvaiheessa matkustajaliikenteessä rajoitti matkustajavaunujen lämmitykseen tarvittavan höyrynkehittimen puute (viimeiset käytännössä pelkästään höyrylämmitteiset vaunut poistuivat 1970-luvun alussa.) Sr12 (Dv12 27xx) sarja sen sijaan oli uutena varustettu höyrynkehittimellä, jotka myöhemmin poistettiin tarpeettomina. Esimerkkejä sarjan niin pika kuin erikoispikajunakäytöstä on vaunut.org:ssä runsaasti, esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/46355 . | ||||
|
|
14.03.2008 13:30 | Simo Haavisto | ||
| Teekolmoset ovat ulkoa todella mukavan näköisiä, semmoisia pulleita sämpylöitä :) Sisustus vaan on hiukan ankea, ne alkuperäiset muovikupit ainakin. | ||||
|
|
14.03.2008 13:16 | Simo Haavisto | ||
| Tyhmä kysyy, viisaat vastatkoon: Onko noilla Sr12 / Dv12 vetureilla ensin ajettu pääasiassa henkilöjunia, sis pikajunia myöten? Olen toki niitten veämissä katkuisissa Vaasan-junissa matkustanut, mutta mielikuva pikajunaveturina on uusi. | ||||
|
|
14.03.2008 13:07 | Simo Haavisto | ||
| Tuo näyttää jo ihan oikealta kaupunkiradalta :) Harmi, että mallia noudatettiin muualla niin myöhään, eikä varsinaista keinulautaa kai muualla lainkaan. M-radassa on jo sellaista S-bahn tunnelmaa. | ||||
|
|
14.03.2008 12:47 | Topi Lajunen | ||
| Olen siis ollut mukana harvinaisuudessa, mukava tietää :) | ||||
|
|
14.03.2008 12:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei täällä ole lumesta juuri tietoakaan. Pyöräillessäni kuvauspaikalle traktorit puhdistivat katuja Nummelan keskustassa hiekotushiekasta auringon paistaessa. :) | ||||
|
|
14.03.2008 12:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuinkahan suotavaa tuo pölyäminen on ympäristönäkökulmasta? Ferrioksidiahan tuo taitaa pääasiassa kuitenkin olla. | ||||
|
|
14.03.2008 11:44 | Perttu Karttunen | ||
| Herttinen sentäs miten voikin olla niin erilaiset näkymät. Hetken jo katoin että Nummelan kirjeenvaihtaja on kyllä nyt mokannu päivämäärän, nimittäin täällä Outokummun korkeudella kun katsoo ikkunasta pihalle, on siellä puolen metrin lumikinokset. | ||||
|
|
14.03.2008 11:42 | Lari Nylund | ||
| Martinlaakson radan keinulautamaisuutta voi tutkia näistä kuvista. Asemat ovat hieman korkeammalla kuin muu ratalinja, jolloin asemilta lähdetään alamäkeen ja näin saadaan kiihdytykseen painovoimalta apua. Vastaavasti asemille saavutaan ylämäkeen eli jarruttamisessakin on luonnonvoimat apuna. | ||||
|
|
14.03.2008 11:39 | Lari Nylund | ||
| Tästä Martinlaakson eteläpuolella olleesta puolenvaihtopaikasta on muistaakseni edelleen muistot jäljellä ajolankojen muodossa eli sähköistys puolelta toiselle on tallessa, vaikka vaihteet on poistettu jo vuosia sitten. Nuoremmille kerrottakoon, että Martinlaakson M-junat saapuivat itäiselle raiteelle ja aloittivat paluumatkan Helsinkiin vaihtamalla puolta heti lähdön jälkeen. Nykyisinhän Vantaankoskelle saavutaan vaihteen kautta läntiselle raiteelle, josta lähdetään takaisin päin. Onkos joht. Nymanilla muisteluita tämän aseman alueelta nuoruusvuosiltaan? | ||||
|
|
14.03.2008 11:07 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Hyvä kuva, näin se maisema muuttuu. Millekkähän näyttää 30 vuoden kuluttua? Ken elää, hän näkee. | ||||
|
|
14.03.2008 11:04 | Jarmo Pyytövaara | ||
| En muista, koskaan sorakuopalla vaunuja nähneeni, 50-60 lukujen vaihteessa sora tuotiin autoilla asemalle ja kipattiin vaunuihin, Lastauspaikka oli tavaramakasiinin vastapäätä, Nakolinnan aidan vieressä, se oli ratapölkky viritelmä ja maata päällä. Sama rata johti Itäharjun alueelle. Nakolinnan aidan sisällä oli ärhäkkä hurtta vahtina, siinä piti olla maltillisesti ja kieli keskellä suuta. (Käyttäjä muokannut 14.03.2008 11:04) | ||||
|
|
14.03.2008 11:01 | Pauli Ruonala | ||
| Insulittitehdas valmisti puukuidusta insuliittilevyjä joita pantiin talojen seiniin. Tehtaan vieressä on asuntoalue, nk. pahvikylä, jonka talojen seinät on tehty insuliitistä. Jorge viittaa Insuliittihuvilalla varmaan tehtaan johtajan taloon joka oli tehty samalla periaatteella. Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/46489 johtajan talo jää kuvaajan selän taakse. Talo on purettu. | ||||
|
|
14.03.2008 10:47 | Toni Puolatie | ||
| Ja Kouvolan reeveri ja samalla mun suosikki. niinkun nimimerkistä voi päätellä | ||||
|
|
14.03.2008 10:46 | Toni Puolatie | ||
| Tulee mieleen Karhula-Sunila rautatien Move90 | ||||
|
|
14.03.2008 10:13 | Tapio Muurinen | ||
| Samaa mieltä, hyviä dokumenttejä KSR:n kulmilta. Vaikka paljon tuli maisemissa liikuttuakin ensin riiuureissuilla, sittemmin anoppilassa, ei junien kanssa tullut kohtaamisia esimerkiksi tuossa takana Karhunsalmen yhdistetyllä rautatie-/maantiesilla kuin muutaman harvan kerran. Saati, että kamera olisi ollut mukana. | ||||
|
|
14.03.2008 10:08 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Erittäin tyylikäs kuva. Surulliseksi veti paikalla käynti, kun liikennettä ei enää ole. Mutta mikä onkaan tulevaisuus? | ||||