Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.01.2023 14:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Junan viimeisenä olevassa katetussa tavaravaunussa näyttää olevan puinen aluskehys ja peltivuorattu pääty sekä päätyovi. Olisiko vaunu matkatavaravaunu? Sen edellä on vanha 3-akselinen matkustajavaunu, mahdollisesti parempaa luokkaa kuin III lk. Kuva: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.E1717AD9EC30A3F1E66D8F787BCFB561 |
||||
|
09.01.2023 14:44 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mäntymäen tarinoita ei pidä koskaan ottaa liian tosissaan. Mutta jos tapahtuneessa on totuuden siemen, niin todennäköisesti puolitehoisella veturilla on ajettu ns "käsikäytöllä" jolloin ratin ollessa 1200 A asennossa, ei kovemmissa nopeuksissa moottoreille todellisuudessa mene niin paljon virtaa kun kentänheikennys ei toimi. | ||||
|
09.01.2023 14:43 | Juha Metsäpelto | ||
| 1994 ilmakuvassa näkyy kymmeniä vaunuja tällä teollisuusraiteella; ei tosin aivan täällä päässä asti vaan savenvalajantien toiselta puolen alkaen. 1997 määrä on noin puolittunut ja 2010 vuoden kuvassa on viimeiset vaunut tällä raiteistolla. Onko kyse ollut varastoinnista / romuletkasta, onko jollain parempaa tietoa? |
||||
|
09.01.2023 14:16 | Timo Salo | ||
| Salosta koilliseen Hepokallionkulmalle vie... Chromella toimii, Firefoxilla ei. Ubuntu/Firefox toimii myös... Se Windows, se Windows (10)!!! | ||||
|
|
09.01.2023 14:09 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä ratti on ollut 1200 A kohdalla mutta eikö 850 A ollut maksimi, mitä moottoreille syötetään silloin, kun ne ovat kuumentuneita? Näin siis sen jälkeen, kun lämpötilavahdit vetureihin 1990-luvun alkupuolella lisättiin. Jos ohjearvon mukaan saa käyttää enintään 4 min ajan 1200 A:n virtaa niin tuskin lämpötilavahtikaan sitä kovin paljon pidempään hyväksyy ellei sitten ilman lämpötila ole niin matala, ettei kuumenemista tapahdu helposti. Ennen lämpötilavahtien asentamista Sr1-vetureita oli kuulopuheiden mukaan pahimmillaan 30-40 kpl samanaikaisesti rikkoutuneena pääasiassa ajomoottoriongelmien vuoksi ja yhteensä moottorikäämipaloja olisi sattunut yli 100 kpl eli keskimäärin yksi moottori joka veturista. Nämä ongelmat olivat 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun tavarajunien painoja oli nostettu alkuperäisistä 1300-1500 tonnin lukemista. | ||||
|
|
09.01.2023 14:07 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Täällä ylläpidon päässä kokeiltuna Karttapaikan linkkikin näyttäisi osuvan ihan oikeaan. Olisi kiva tietää, jos muillakin on ongelmia näiden linkkien kanssa. Karttapaikkalinkki on tarjolla etenkin laadukkaiden maastokarttojensa takia, ja toiseksi siksi että tähän palveluun linkittäminen koordinaateilla oli helppoa. | ||||
|
|
09.01.2023 13:58 | Timo Salo | ||
| Taas vei Karttapaikka Huitsin Nevadaan, mutta Mapsi toimii! Mahoton korvata toimivalla sivustolla? (esim. Street Map) | ||||
|
|
09.01.2023 13:56 | Tommi Koskinen | ||
| Lähinnä ajattelin sellaista mahdollisuutta, että rikastevaunut tai osa niistä olisivat huoltoon matkalla ja aiemmin tulleet Mäntyluodosta Poriin junassa 3810. | ||||
|
Kuvasarja: Sekalaisia otoksia VR:n idän tavaraliikenteestä |
09.01.2023 13:50 | Petri Kiviniemi | ||
| Monipuolinen otos VR:n idän liikenteestä. Näitä Tommin erinomaisia kuvia katselee mielellään, kuten aina. Kuvien eteen tehtävä taustatyö tehty hyvin. | ||||
|
09.01.2023 13:28 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on yksi Gb-muisto juuri näiltä paikoilta ja kyseessä on minun ensimmäisiä rautatiemuistojani. Istuin pikku-kloppina isän kyydissä ja ajoimme Merisataman kautta jonnekin. Tuolloin Merisataman viljasiilon raiteet kuten myös tämä kuvan sivuraide olivat täynnä Gb-vaunuja. Nämä "pienet mustat vaunut" jäivät elävästi mieleen, ne poikkesivat selkeästi tuolloin Rantaradan tavarajunissa ja vaikkapa Helsingin tavara-asemalla olleista suuremmista Gbl(k)- ja Gbk(k) -vaunuista. Litteroista en tietenkään tuolloin vielä tiennyt mitään. Muistikuva saattaisi olla alkusyksyltä -72 tai -73 ja selvästi vielä tuolloin vaunuja käytettiin vähintään sesonkiluonteisesti mm. viljan kuljetukseen. | ||||
|
09.01.2023 13:23 | Heikki Piirainen | ||
| Tässäpä vertailun vuoksi se 20 šillingin setelin maisemapuoli: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:20_Schilling_1967_R%C3%BCckseite.jpg Setelin etupuolella on itse Carl von Ghega: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:20_Schilling_1967_Vorderseite.jpg https://de.wikipedia.org/wiki/%C3%96sterreichischer_Schilling#Serie_1966 kertoo, että kyseinen setelimalli oli käytössä 4.11.1968–30.9.1989. |
||||
|
09.01.2023 13:13 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva! Yagiani ei juurikaan erota tuon muun alumiinin seasta...:-) | ||||
|
09.01.2023 13:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Luulis että Varkaudessa olis puulle käyttäjä omastakin takaa. | ||||
|
|
09.01.2023 13:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika usein Porista tulee anodiromut tässä. Mutta kyllä tuo koko letka on poimittu Harjavallasta, ei rikastevaunut kulje kuin sinne. Ei sieltä eteenpäin jos Porista tulevat. | ||||
|
|
09.01.2023 13:05 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1975 kuljetuskalustovihkosessa Gb-vaunut vielä ovat. | ||||
|
09.01.2023 12:15 | Nikolas Peippo | ||
| Piccolon pizzoja on ikävä. Kymmenet kerrat tuli käytyä, pari palaa herkullista pannupizzaa ja limu maksoi yhteensä reilun vitosen, muistaakseni. | ||||
|
09.01.2023 12:10 | Timo Salo | ||
| Upea kuukuva! Onko sähkövetureissa/ravintolavaunuissa dieselkäyttöisiä kompuroita? Mäntäkompura kyllä pitää melkoista älämölöä, jossei ole äänieristetyssä tilassa... (helppo sekottaa dieselin ääneen) Sähköllä (ja ruuvikompura) pyörii paljon nätimmin ja tuottoa voi helposti ohjata tamun avulla. | ||||
|
09.01.2023 11:52 | Petri Kiviniemi | ||
| Nythän oli vähän aika sitten uutinen, että Malmiradalla lasketaan suurinta sallittua akselipainoa Jällivaaran ja Råtsin välillä. Ruotsissa tapahtuu aika paljon raiteilta suistumisia. | ||||
|
|
09.01.2023 10:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| SK-TPET välillä puolitehoisen Sr1:n perässä oli noin 1500 tonnia niin se oli vakio että ratti oli 1200A kohdalla melkein koko välin jos aikoi matkanopeuden 80km/h pitää, puolentunnin jälkeen ajomoottorit alkoivat käymään kuumana, sivulle menon jälkeen tuuletinmoottorit kävi täysillä 30 min. | ||||
|
09.01.2023 10:37 | Marko Vornanen | ||
| Venäjän energiasektoria koskeva investointikielto ulotetaan kattamaan myös kaivosteollisuus. Soveltamiskiellon ulkopuolelle jätetään kuitenkin muutamia EU-maille tärkeitä raaka-aineita, kuten alumiini, koboltti, rautamalmi ja nikkeli. | ||||
|
|
09.01.2023 08:19 | Petri Nummijoki | ||
| Minulla ei ainakaan, kun en ole veturia koskaan ajanut mutta mielestäni jonkun keskustelun yhteydessä mainittiin, että Sr1:n ylivirtareleet saattavat laueta käytännössä jo 1200-1300 A virroillakin, joten noita huippuarvoja ei kannata juuri kokeilla. Lisäksi automaattiohjauksella kai teoreettinenkin maksimivirta on 1400 A ja sitäkään ei (onnistuessaankaan) voisi käyttää kuin sekunteja moottoreiden kuumenemisen vuoksi, kuten nuo suositusarvotkin yllä kertovat. Siten 1200-1300 A suurempien virtojen merkitys olisi Sr1:llä vähäinen. | ||||
|
09.01.2023 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Täsmähän on ollut esikuvana Alppirautatieharrastajat ry:n Sellossa ja Länsituulessa esillä olleessa radassa. Tällä hetkellä kyseinen lohko on varastoituna, | ||||
|
|
09.01.2023 07:18 | Teppo Niemi | ||
| Rautatiearkisto -sivuston mukaan Gb vaunuja ei ollut enää yleisessä liikenteessä vuonna 1980, sillä sarja löytyy vain kohdasta Yleisestä liikenteestä poistetut vaunusarjat ja liukulaakeroituja 53081 - 59946 oli jäljellä vain 47 kpl ja rullalaakeroituja 57035 - 57600 266 kpl. Rautatiearkistosta ei löydy tietoja vuosien 1972 - ja 1980 väliltä, jotenka Gb-vaunujen poistumiseen yleisestä liikenteestä ei löydy sitä kautta tietoja. Olisikohan SKS:n arkistossa tietoja koska 57-sarjan Gb:t poistuivat yleisestä liikenteestä? |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
08.01.2023 23:33 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mielenkiintoinen kapsu Espanjassa! Radan infran tyylikkyys herättää kyllä erityistä mielenkiintoa. Täytyy joskus vierailla tällä radalla! | ||||
|
08.01.2023 18:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on otettu puulaiturilla tai ainakin puulaudotetulta raiteelta. Jos se on Varkaudesta, se olisi kaiketi Käärmeniemen pikkusataman kaksiraiteiselta satamalaiturilta En mitenkään pysty sijoittamaan etsittyjä järvimaisemia vuoden 1973 Varkauden kartassa Käärmeniemen edustalle: https://kartta.com/wp-content/uploads/vanhat_kartat/Varkaus/1973/varkauden-kartta-1973%20(2).jpg Sensijaan Savonlinnan karttojen Hevonpään lahteen se tuntuisi sijoittuvan uskottavasti |
||||
|
|
08.01.2023 17:55 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Varkaudessa ollaan: https://vaunut.org/kuva/160027 | ||||
|
|
08.01.2023 17:54 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Anteeksi turha nipotus. | ||||
|
08.01.2023 17:53 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Keijo ja muut selvittäjät, KIITOS! Kuvassa näkyvä makasiini ja tehdasrakennuksen pääty, sopivat karttakuvaa. Tehdasta on laajennettu mutta ikkunat sopivat nykyiseen näkymään. Eli Varkaudessa ollaan. KIITOS. https://vaunut.org/kuva/160142 | ||||
|
|
08.01.2023 17:44 | Keijo Honkanen | ||
| Tuossa Varkauden ratapihakaavio vuodelta 1923. Täsmää aika hyvin kuvan kanssa eli yksi rata haarautuu laiturilla kahdeksi ja kaarre vasemmalle https://vaunut.org/kuva/90171?s=1 | ||||
|
|
08.01.2023 17:34 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä Savonlinnan raidekaavio vuodelta 1923 https://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio ja tässä Varkauden vastaava kaavio: https://vaunut.org/kuva/90171?kv=1923&kv2=1923&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
|
|
08.01.2023 17:32 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vuoden 1923 raidekaavio: https://vaunut.org/kuva/90170?kv=1921&kv2=1926&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio |
||||
|
08.01.2023 17:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko olla, että Mäkelänkadulta tulevilla matkustajilla olisi lyhyempi vaihtokävelymatka Nihdin suuntaan menevään vaunuun? | ||||
|
|
08.01.2023 17:17 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten sanottu, en ole Savonlinnan (enkä Varkauden) tuntija. Mainitsemani kartta noin vuodelta 1915 on asemakaavakartta, joka ei ole välttämättä kaikilta osin toteutunut. Täällä olevassa ratapihakaaviossa noin vuodelta 1955 on raide Savonlinnan keskustan pohjoispuolelle Hevonpäänlahtea kohti: https://www.vaunut.org/kuva/110140?paik=Savonlinna+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio&tag1=17%7CSekalaiset%7CKartta Tämä raide jatkuu noin vuoden 1915 asemakaavakartassa pitkälle eteenpäin lahden rantaa seuraten ja siitä lisäksi haarautuu raide korkeintaan kahden pilttuun veturitallille. Jos raide todella on ollut olemassa 1941/42 vaiheilla, siltä järvelle (Suuri Hepovesi) päin otettu kuva olisi varsin hyvin oheisen kuvan kaltainen, eli edessä näkyisivät Pieni ja Iso Vasikkasaari ja pari pikkusaarta. Kyse ei siis olisi Haislahdesta. Radan varrella -kirjan kaupunkikartta 1910 on sama kuin Tietosanakirjan kartta. Siinä, samoin kuin samalla sivulla (340) olevassa vuoden 1948 topografisessa kartassa näkyy kyseinen raide (varsin satamaraiteen kaltaisesti), mutta Vasikkasaarien niminä on nyt Sireenisaari ja Sulosaari. Täytyy vielä löytää vuoden 1923 ratapihakaavio, jos se selvittäisi asiaa suuntaan tai toiseen. Kuten sanoin, en ole Svonlinnan enkä Varkauden tuntija. |
||||
|
|
08.01.2023 17:11 | Miro Heinonen | ||
| Miksi kummassa tuo uusi pysäkki rakennettiin aivan Uintikeskuksen pysäkin viereen? | ||||
|
|
08.01.2023 16:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tähän on pakko kysyä että onko kenelläkään Sr1:n ylivirtasuoja 1450A lauennut? | ||||
|
|
08.01.2023 16:05 | John Lindroth | ||
| Tuo Varkaus näyttää varsin uskottavalta siellä toimi sotasairaala 47.Yksi kuuluisimmista siellä hoidetuista sodassa haavoittuneista potilaista on sittemmin jalkaväen kenraali ja Mannerheim ristin ritari Adolf Ehrnrooth joka kuljetettiin Punkaharjun sairaalaosastolta suuren leikkauksen jälkeen Tervahöyryllä Varkauden sotasairaalaan.Kuljetus tapahtui heinäkuun 20n päivän tienoilla.Asiasta on Tehtaan koululla Varkaudessa muistolaatta.(47sotasairaala pdf) | ||||
|
|
08.01.2023 16:03 | Lari Åhman | ||
| Valmetista - tai ehkä SisuDieselistä - se on, mutta en jaksanut sitä laittaa kuvatekstiin kun kuulosti niin monimutkaiselta. Ajattelin, että se olisi tuosta ymmärrettävissä. | ||||
|
|
08.01.2023 16:00 | John Lindroth | ||
| Varkauden sotilassairaala 47perustettiin uudelleen 1941. | ||||
|
08.01.2023 14:45 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja taidolla minkä Hoover loi, hän pahatpojat imuroi, Mook Konttisen sanoin. | ||||
|
|
08.01.2023 14:38 | Keijo Honkanen | ||
| Ei sovi Haislahteen eikä ylipäätään Savonlinnaan. Muutaman päivän vanhoja ilmakuvia ja karttoja ym. tutkailtuani (ja hermot melkein menettäneenä) tulin siihen tulokseen että ollaan Varkaudessa. Selvittelyä auttoi paljon se että Googlen kamera-auto on käynyt, ihme kyllä, paikassa jossa arvelen kuvan otetun. Otin Googlen kuvasta kuvakaappauksen ja rajasin sen vastaamaan suurin piirtein yllä olevaa kuvaa, muutin sen jopa mustavalkoiseksi. https://ibb.co/hYbnvyQ https://ibb.co/N7pQ4x1 https://ibb.co/r3QbnRS https://ibb.co/3sqkm24 | ||||
|
|
08.01.2023 14:19 | Keijo Honkanen | ||
| Meinasin jo ensimmäiseen kommenttiin vastata että ei voi olla Savonlinnasta mutta ajattelin ensin selvittää missä kuva sitten on otettu ja mielestäni Varkaudessa, ja varsinkin jos tuo kuva https://vaunut.org/kuva/160142 joka on otettu laiturilta laivaan päin, on otettu samaan aikaan samassa paikassa. https://ibb.co/hYbnvyQ | ||||
|
|
08.01.2023 13:36 | Panu Breilin | ||
| Jos ajatellaan, että tämä kuva olisi Savonlinnan asemalta Hevonpäänlahden rannasta niin kuvan oikeassa laidassa tulisi näkyä korkea niemi jonka päällä nykyisin sijaitsee Savonlinnan lukio. Kuvan vasemmassa laidassa taas näkyisi mm. Sulosaari. Sireenisaari (Vasikkasaari) jonka pohjoislaidalla on korkea avokallio jäisi kuva-alan ulkopuolelle. Toisaalta Hevonpäänlahden rannassa ei ymmärtääkseni koskaan ole ollut tällaista satamaraidetta vaan satamaraide on ollut vain Haislahdessa. Myöskään vanhoissa kaavioissa, kartoissa ja ilmakuvassa ei näy satamaraidetta Hevonpäänlahden rannassa. |
||||
|
|
08.01.2023 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Olematta Savonlinna -tietäjä, sopii kuvan järvi (Suuri Haapavesi) mielestäni hyvin tähän Savonlinnan satamamaisemaan. Tietosanakirja 8:n (1916) kartassa (s. 898) ovat Pieni Vasikkasaari ja Iso Vasikkasaari ja niiden välissä kaksi pikkusaarta aivan kelvollisesti tähän valokuvaan sopivia. |
||||
|
08.01.2023 10:52 | Juhana Nordlund | ||
| Huomasin lisäksi, että hitaalla ajonopeudella tehtyjen koeajojen aikana henkilökunta katseli tietyissä kohdissa varsin aktiivisesti virroitinta ja ajolankaa. Niissä(kin) tilanteissa tarpeen mukaan peruutettiin vähän, ja sen jälkeen jälleen jatkettiin matkaa alkuperäiseen suuntaan. | ||||
|
|
08.01.2023 10:50 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Vai onko se pörinä lähtöisin Valmetin 3-sylinterisestä dieselistä? | ||||
|
07.01.2023 23:11 | Vertti Kontinen | ||
| Opaste mahtaa vain olla seis | ||||
|
|
07.01.2023 22:37 | Tero Korkeakoski | ||
| On varmaan saman näköistä nyt. | ||||
|
07.01.2023 20:28 | Jarno Piltti | ||
| Italiahan se, paitsi telit on kotimaiset. Keskustelua: https://vaunut.org/kuva/38657 | ||||
|
|
07.01.2023 20:20 | Panu Breilin | ||
| Italia. | ||||
|
|
07.01.2023 20:17 | Otto Tuomainen | ||
| Saksa? | ||||
|
|
07.01.2023 19:48 | Jarno Piltti | ||
| Knoppikysymys: mikä on vaunun valmistusmaa? | ||||
.jpg){kind=link}