Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2008 20:40 | Olli Aalto | ||
| Kauko taitaa olla valmistunut jo 1982? | ||||
|
30.01.2008 20:33 | Ville Ukkonen | ||
| Vasemmalle kaartuva raide päättyy puskimeen tehtaalle kääntyvän risteyksen lähellä. | ||||
|
30.01.2008 20:27 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kartasta. 1900-luvun alkupuolelta varmaankin? | ||||
|
30.01.2008 20:17 | Matias Kauramäki | ||
| Näyttääpäs susi pienelt noiden uusien vaunujen kanssa | ||||
|
|
30.01.2008 19:59 | Kari Syrjänen | ||
| Haukkasuon turverata | ||||
|
30.01.2008 19:57 | Lasse Härkönen | ||
| Ja taajamajuna on käyttäjällekin edullista. Lisäksi Lahden/Helsingin suuntaan jatkavien osuus lienee kuitenkin vähemmistönä eli suora ja kallis ic2 ei hirveästi hyötyä toisi. Ko. rataosallahan on käsittääkseni paljon rataosan sisäisiä matkoja ja Kouvolasta vaihdetaan Helsingin suunnan lisäksi paljon myös Savon ja Karjalan suuntaan. Ja sitä IC2-kalustoa ei myöskään taida ylimääräistä olla ja jos olisi niin fiksumpi jatko Kouvolasta olisi Imatran suunta, tosin lä-imr -ratakapasiteetti on ongelma. (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 19:58) | ||||
|
|
30.01.2008 19:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi ihmeessä lähiliikennettä /ei/ liikennöitäisi lähijunilla? | ||||
|
|
30.01.2008 19:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siksi, että se on halvempaa ja nopeampaa... | ||||
|
|
30.01.2008 19:49 | Aleksi Kallio | ||
| Miksihän tuolla sitten liikennöidään noilla lähijunilla? Eikö normaali kaukokalusto riitä vai mikä.. | ||||
|
|
30.01.2008 19:44 | Teemu Peltonen | ||
| Suurinta askarrutusta ajoituksen lisäksi on aineuttanut tuo Utista lähtevä rata, kartan mukaan pelkkä pistoraide tosin. | ||||
|
30.01.2008 19:40 | Jorma Rauhala | ||
| Arvatenkin liittyy vesitornin vedenottosysteemiin. | ||||
|
30.01.2008 19:38 | Jorma Rauhala | ||
| Kuuluukos Lylyn ainoaan kerrostalotonttiin muitakin rakennuksia? Mitäs on suunnitelmissa ylimmän kerroksen vesisäiliön suhteen? | ||||
|
30.01.2008 17:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuossa säkissä lienee rättejä ja kulmikkaassa kaukalossa petroolia liuottimeksi öljytahrojen poistoon. | ||||
|
30.01.2008 17:25 | Joona Kärkkäinen | ||
| 28003 oli huollossa Hyvinkään konepajalla sai uudet maalit ja pyöräkerrat. | ||||
|
30.01.2008 17:24 | Petri Soronen | ||
| Tästä paikasta ei ole liikaa kuvia. | ||||
|
30.01.2008 16:09 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Kyllä kai tuo kopiominenkin onnistuu. Jaa'a, jännä sinänsä, mutta siltä(kin) vuodelta löytyy vain t-vetureita: pikku jumboa. Pari kertaa esiintyvät nro:t 442, 444, jotka ovat sarjaa... aivan. Pitää vielä kysyä tuosta Hk1:stä(?). | ||||
|
30.01.2008 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| 4212 oli loppuaikoina Joensuussa. Tämä oli Oulun vaunu loppuun asti. | ||||
|
|
30.01.2008 14:58 | Harri Pesonen | ||
| Hei onko kellä tietoa onko tämä yksikkö jokus majaa pitänyt JNS varikolla aikoinaan. On sellanen muistikuva että tää olisa jokus ollu säilytykses tai vast. | ||||
|
30.01.2008 14:37 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs äänimaailma, joka on hävinnyt oli tehtaiden vihellykset. Muista Lappeenrannasta: ensi vihelsi Chymos, sitten Viipurin Vaneritehdas ja kun ne lopettivat alkoi Kaukaan vihellys kuulua vaimeana. Viimeksi kuulin tehtaan pillin 80 luvun alussa Outokummun Porin tehtaalla. Aamuvihellyksen pyysivät työntekijät lopettamaan - mutta klo 16 vihellys oli iloisempi se sai jäädä. Myöhemmin kuulin, että höyrykeskus lopetettiin ja sinne se viheltelykin loppui. | ||||
|
30.01.2008 13:41 | Joni Lahti | ||
| Lari: Kiitos varmistuksesta, en siis näe omia sisäisiä juttuja! En ollut ensin uskoa silmiäni, mutta niin se on. Honkongissa on tällaisia ratkaisumalleja enemmänkin, mutta meillä olisi tilaa. Onneksi ei kuitenkaan tuliaseita tällä radalla... - Kuva on hyvä yhdistelmä erilaisia asioita. | ||||
|
30.01.2008 13:11 | Kimmo Säteri | ||
| Minäkin suosittelen tuota "Metros in Scandinavia" -kirjaa. Varsin hyvä opus. | ||||
|
30.01.2008 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäiset aidot silminnäkijähavainnot mitä eteeni on sattunut näiltä saarilta, kiitos! | ||||
|
30.01.2008 11:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän sopii jatkokuvaksi kommentteineen https://vaunut.org/kuvasivu/7438 | ||||
|
|
30.01.2008 11:21 | Eljas Pölhö | ||
| Ei tarvitse vaihtaa Gärdetin ja Slussenin välillä, Tässä varsin selkeä kartta (ja reittihistoria) "Metros in Scandinavia"-kirjan tekijältä. Kirjassa on Helsinki mukana ja sitä on saanut mm Rautatiemuseosta Hyvinkäältä. http://www.urbanrail.net/eu/sto/stockhlm.htm | ||||
|
|
30.01.2008 11:16 | Pirkko Alanen | ||
| Onneksi ei ainoastaan mielikuviin, kiitos Sinun ja muiden niillä main ahkeroineiden harrastajien! | ||||
|
|
30.01.2008 10:57 | Kimmo Säteri | ||
| BT: Eikös kaikki punaisen ja vihreän linjan junat kulje Slussenin kautta? Eli Gärdetiltä keskustaan päin tultaessa ei tarvitsisi vaihtaa junaa Östermalmstorgilla päästäkseen Slussenille. | ||||
|
|
30.01.2008 10:53 | Lari Nylund | ||
| John: Näet ihan oikein. Itsekin hieman ihmettelin ratkaisua. | ||||
|
|
30.01.2008 10:52 | Tapio Muurinen | ||
| Se kakkonen ajettiin alas maanantaina (toissapäivänä). | ||||
|
|
30.01.2008 10:51 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä linkki tehtaaseen, jollaisena sen pahaiten muistan https://vaunut.org/kuvasivu/30444 Höyryvoimalaitoksen piippun huippu huippu näkyi kotipihallemme kallioiden takaa. Aikoinaan, 1950-60-luvulla, tehtaan höyrypilli ilmoitti päivävuorolaisille töiden alkamisesta ja päättymisestä klo 7.00, 11.00, 12.00 ja 16.00. Eipä tarvinnut kelloa muutaman kilometrin säteellä silloin. | ||||
|
|
30.01.2008 10:47 | Ilari Eskelinen | ||
| Milloin toinen kone (Beloit) pysähtyi lopullisesti? | ||||
|
|
30.01.2008 10:38 | Joni Lahti | ||
| Näenkö oikein? Onko tässä jousiammuntarata ratavallia vasten? Vai mitä nuo puukehykset ovat? | ||||
|
30.01.2008 10:10 | Raimo Virtanen | ||
| Sementtikattotiilien malleja on vastaani tullut kolmella eri profiililla. Tiilet tehtiin usein paikan päällä, tai paikkakunnalla oli yhteinen tekijä. En tiedä laitettiinko punainenväri jo tekohetkellä muottiin? Myös ilman väriä olevia tiilejä käytettiin esim. navetoissa. Kestävyys riippui sementin ja hiekan suhteesta. Sammal pureutuu tiiliin ja heikentää sitä. Hyvä aluskate on välttämätön, koska vesi kiertyy kapillaariilmion vaikutuksesta tiilen alareunasta ja sivulta alapuolelle. Olen todennut vanhankin maalaamattoman tiilen muuten pitävän vettä. Myös tuiskulunta saattaa mennä tiilien alle. Olen huomannut, että valtion rakennuksissa olevat tiilet ovat usein kovempaa ainetta, kun yksityisten tekemät. Lieneekö ollut normi sementin ja hiekan suhteesta. Varatiilet eivät ole ongelma. Täällä Mikkelin seudulla tiedän useita tiilipinoja joutilaana. Harjatiilet ovat vaikeammin löydettävissä. Painepesurilla puhdistettaessa lähtee helposti pintaa tiilestä. Itse puhdistin katon raapalla, teräsharjalla ja katuharjalla, kiiloilla tiiliriviä alareunasta ylös nostaen. Tein homman kuutisen vuotta sitten. Nyt näyttää taas olevan alkavaa sammalen kasvua pohjoispuolella. | ||||
|
|
30.01.2008 09:53 | Bo Jansson | ||
| Mielestäni voidaan kylläkin puhua betonikattotiilistä. Sementti on pulveri josta tulee betonia hiekan ja veden kanssa sekoitettuna. Näitä betonikattotiiliä on tehty monessa tehtaassa eri puolella maata ja ovat siksi yleisiä varsinkin maasaudulla. | ||||
|
30.01.2008 09:50 | Lari Nylund | ||
| Kuljettajan tyyppi. Aevan täysin vorg-varikon miehiä. | ||||
|
30.01.2008 09:48 | Jukka Voudinmäki | ||
| Enemmänkin tässä on thurehellströmiläistä muotoilua, vaikka hänkään tuskin aseman arkkitehti on. Aikakausi, 1910-luvun alku, sopisi Hellströmiin. Granholmin asemien aika oli aiemmin. | ||||
|
|
30.01.2008 08:26 | Pauli Ruonala | ||
| Olin vuonna 1981 palveluksessa Kirkonmaassa (myös nimellä Pirunsaari ja Costa del Kirkko) ja loppuvuoden hoidin Rankin (Rio de Rankki) sääasemaa. Kirkonmaan rautatie kulki Savilahden itärannalla olevalta laiturilta saaren eteläpäähän. Armeijan laituri oli tuolloin siirretty saaren luoteispäähän. Rata kulki tietääkseni nykyistä tietä pitkin ja siitä ei ollut enää mitään näkyvissä. Sotilasalueella oli ammusvarastojen edessä vielä kivisiä muutaman metrin pituisia lastauslaitureita. Vanhan kasarmin viereisessä metsässä ryynätessä kohtasimme metsän keskellä lokomobiilin, joka oli hyvässä maalissa ja näytti toimivalta. Silloin oli niin kiire että ei ehtinyt ottaa kattilatietoja ylös. Kirkonmaassa voi käydä, vain eteläosa on sotilasaluetta, pohjoispuoli on täynnä kotkalaisten kesämökkejä. Turistien laituri on saaren koillisosassa lähellä hautausmaata. V. 1981 sotku oli sunnuntaisin iltapäivällä auki myös siviileille. Rankissa on ollut myös rautatie laiturilta saaren eteläkärkeen mutta siellä ei tietääkseni ollut veturia koska päälinjan pituus oli vain puolisen kilometriä. Tämäkin rata kulki nykyistä tietä pitkin eikä siitäkään näkynyt mitään jälkiä. Sääasema toimi saaren korkeimmalla kohdalla säätornin vieressä punaisessa puutalossa (nk. säämökki). Säämökin takana oli kivikon keskellä kumossa kokonainen vaihde ilman asetinta, raideleveys noin 600 mm. Kyseessä oli tehdastekoinen Decauville-radan tyyppinen raide-elementti jossa oli kiinteästi asennetut rautaiset ratapölkyt. Jossakin romukasassa bongasin myös muita kapean radan osia, kiskonpätkiä ja vaihteen risteyskappaleen. |
||||
|
30.01.2008 00:32 | Petri Tuovinen | ||
| Nom siirrettiin 47:n rungosta IC49:n perään. 47:n runko oli nelosella, kolmosraide on kuvassa keskellä "piilossa". | ||||
|
30.01.2008 00:28 | Jorma Rauhala | ||
| Tiheä sähkörata - eivätkä langat ja pylväät tunnu yhtään haittaavan kuvassa. Hyvin optimoitu kuva! | ||||
|
|
29.01.2008 23:53 | Stanislav Voronin | ||
| You did it! Wonderful! | ||||
|
29.01.2008 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Korian ja Kausalan välillä, ennen kuin rata nousee Salpausselälle, olisiko jossain Suurensuon paikkeilla raiteet ovat normaalia kauempana toisistaan. Samasta syystä ilmeisesti, eli kantavuuden takia. Saadaan levemmät penkat ja vastapenkereillä passattua. | ||||
|
|
29.01.2008 22:53 | Pauli Kyllönen | ||
| Onkos tässä InterCity 47:n runko siirrossa? | ||||
|
29.01.2008 22:51 | Tauno Hermola | ||
| Eh, eikös tämä ole juuri yksi niistä kuvista, jotka itse hait Rautatiemuseosta - hyvä, jos olet jo unohtanut koko asian ;-) | ||||
|
|
29.01.2008 22:42 | Juhana Stolt | ||
| En voi kuin yhtyä edelliseen kommenttiin! | ||||
|
29.01.2008 22:33 | Ari Palin | ||
| Niin oli lumitalvi Ruotsissa myös kaksi vuotta sitten: https://vaunut.org/kuvasivu/22016 | ||||
|
|
29.01.2008 22:27 | Ari Palin | ||
| Kotkan rata tosiaan sai sähköt melko alkuvaiheessa. Kaiken kaikkiaan sähköistys kattoi tuolloin vain seuraavat rataosat: Helsinki-Kirkkonummi, Helsinki-Seinäjoki, Riihimäki-Imatra T, Luumäki-Vainikkala ja Kouvola-Kotka. | ||||
|
|
29.01.2008 22:17 | Ari Palin | ||
| Eikös jossain Lahden ja Kouvolan välilläkin raiteet ole jonkin matkaa erillään toisistaan? | ||||
|
29.01.2008 22:15 | Antti Korhonen | ||
| Kaunis asema ja ilmeisesti asuttu? | ||||
|
|
29.01.2008 22:13 | Antti Korhonen | ||
| Tuosta kun vain saisi 1200 dpi skannauksen suoraan originaalista lehtipalasesta, niin voisin skaalata tarkaksi ja korjata kontrastit nätiksi... | ||||
|
|
29.01.2008 22:10 | Antti Korhonen | ||
| Tuosta kattoratsastan mallista kun saisi lähikuvia tai piirustukset jostain, Ervelästä on harjalta jo kadonnut... Hieno kuva! | ||||
|
|
29.01.2008 22:03 | Jorma Rauhala | ||
| Mahtaako olla arkkitehti tuo, kun tämä on yksityisrautatien (oli tosin kaupungin omistama liikennelaitos) aikainen asematalo. (Käyttäjä muokannut 29.01.2008 22:04) | ||||
|
|
29.01.2008 22:03 | Perttu Karttunen | ||
| Piippu on väärällä puolella etualan metsää, muuten täydellinen piippukuva olis olliu :D | ||||