Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01.2023 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Erottajan Suojalla mitään teknistä tekemistä metron kanssa. | ||||
|
02.01.2023 05:57 | Timo Salo | ||
| Puheesta kuulee heti, onko saksaa, vai hollantia! Kirjoitettuna täytyy oikeasti tietää... Hollantilaisilla on sama ilmiö kun tanskalaisilla: Ihan kuin olisi kuuma peruna suussa, kun puhuvat. :-) Kiitos Heikille käännöksestä! (Mistä lie tulleet tuon aikaa silloisella kalustolla?) | ||||
|
02.01.2023 05:51 | Timo Salo | ||
| Jorma/Tero: Taitaa olla Turkin ihmeelle tullut huoltoaika kesken työn, kun toinen tulee "apuun"?https://juliadata.fi/timetables?s=17333&d=2.1.2023https://juliadata.fi/timetables?s=7333&d=2.1.2023 | ||||
|
|
02.01.2023 00:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Jorma, varmaan 02.01... Kuuntelin eilen Harjavallassa kun tämä liikkui ratapihalla. Aika erikoista ääntä piti, mutta kun en ole ennen tätä nähnyt tai kuullut niin luulin että se on tyyppivika. |
||||
|
01.01.2023 23:25 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa parillinen/pariton minäkin olisin arvannut. Mutta sitten näin, että yksi juna on esim. 6419 + 6420. Mutta kun molemmat tässä kuvassa ovat parittomia se ei olisi ollut mitään poikkeavaa. | ||||
|
|
01.01.2023 23:23 | Heikki Piirainen | ||
| Hollantia on, teksti tarkoittaa suunnilleen ”Ylitimme merta 12 tunnin sijasta kaksikymmentäneljä tuntia”. | ||||
|
|
01.01.2023 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Vastaus tuli minuutissa, kiitos Teemu! | ||||
|
01.01.2023 23:16 | Hannu Peltola | ||
| Minulla Seattlen juna oli lopulta yli 10 tuntia myöhässä, mutta juuri tuolloin Montanassa oli pahimmat tulvat vuosikymmeniin. | ||||
|
|
01.01.2023 23:15 | Teemu Sirkiä | ||
| Toinen puoli on 63xx ja toinen 64xx. | ||||
|
|
01.01.2023 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Jos poikkeavuus liittyy linkitettyyn kuvan, kyse lienee siitä, että toinen juna on toisinpäin kuin toinen. Jää sitten kysymys, mistä sen näkee. Koko junalla on kai vain yksi numero. Ohjaamolla on varmaan oma numeronsa, mutta näkyykö se ulkoapäin? | ||||
|
|
01.01.2023 22:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko sen mahdollisesti tarkoitus toimia etelä-pohjoissuunnan metrolinjan aseman sisäänkäyntinä kun kerran tekstissä lukee "Aallon suunnittelemat liikennejärjestelyt jäivät toteutumatta"? | ||||
|
|
01.01.2023 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Se alkuperäinen SUOJA oli aikamoinen mörskä, mutta ei tuo Aallon keskeinen luomus nyt paljon ihmeempi ole. Jonkun kerran on tuosta Aallon kalliit kuparikaiteet lähteneet rosvojen matkaan. | ||||
|
|
01.01.2023 21:33 | Jouni Halinen | ||
| Alvaria Erottajalla: https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/erottajan-paviljonki | ||||
|
01.01.2023 21:04 | Uwe Geuder | ||
| Siis VR:llä on maksamaatta jääneitä veroja? Vai onko auto jo myyty eteenpäin? | ||||
|
01.01.2023 21:01 | John Lindroth | ||
| Hieno talvinen otos! | ||||
|
|
01.01.2023 20:59 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin huonosti, junan numero ei ole muuttunutkaan 1992:n jälkeen. Portlandin suorat vaunut menivät jo silloin numerolla 27/28. Aikataulussa on ilmeisesti reilusti ilmaa: Kun katsoo juuri nyt junan 28 tilannetta, ilmoitetaan, että se lähti 3:15 tuntia myöhässä, mutta saapuu 17 minuuttia etuajassa. Ei se ole minusta kovin selkeästi ilmoitettu, päivämääränä on vain 1.1. Onko se sitten 1.1 lähtenyt vain 1.1. saapuva juna? Arvaisin jälkimmäinen, mutta sanottu se ei ole. Kun matkustin itse, se saapui kyllä Chicagoon noin 2 tuntia myöhässä. Se tainnut olla siihen asti minun elämäni suurin yksittäisen junan myöhästyminen, ilman että siihen olisi ollut mikään ilmeinen syy, niin kuin esim. rajuilma tai kalustovika. Nykyisin semmoista on tietysti Saksassa jo ihan normaali asia. |
||||
|
01.01.2023 20:26 | John Lindroth | ||
| Valmistaja Avonside&co Nro 53 valmistui 1874 ja huom. sisäpuoliset sylinterit antavat mahdollisuuden siihen että voidaan tehdä kapeampi veturi.Kuvanottoaikaan kuitenkin oli jo liikenteessä leveämpiä vetureita.Tähän hätään en löytänyt tarkkoja leveystietoja ne täytynee katsoa piirustuksista.Veturissa näyttäisi olevan myös Jakobssonin savutorvi eli sama kuin Aluttaressa A1 nro1. | ||||
|
|
01.01.2023 20:03 | Tapio Arvola | ||
| Huomio kiinnittyy pieniin etäisyyksiin. Vapaata tilaa raiteen sivuilla on niukasti. Vierekkäisten raiteiden etäisyys kiskosta kiskoon näyttää olevan vain parin metrin luokkaa. Kalusto on ollut selvästi nykyistä kapeampaa. | ||||
|
01.01.2023 19:54 | John Lindroth | ||
| Olen itsekin kuullut Pasilan miehiltä aikanaan Trumanin pystyvän reilusti suurempiin nopeuksiin kuin tuo suurin sallittu 65/kmh.Samalla selvisi että sitä on käytetty ainakin Helsingin ja Riksun välisissä henkilöjunissa hyvällä menestyksellä joinain tiettyinä vuosina! | ||||
|
01.01.2023 19:00 | Petri Kiviniemi | ||
| Ehkä joku rautatieharrastaja hankki kortin ja julkaisee joskus täällä. Monet harrastajat eivät tosin ole käyttäjinä vorgissa tai julkaise kuvia missään somessa. Edelleen muuten saan hakutuloksena sen postikortin kuvan, mutta pienikokoisena. | ||||
|
|
01.01.2023 18:59 | Petri Nummijoki | ||
| Vetovoima oli samaa tasoa Trumanin kanssa mutta suurin sallittu nopeus VR:llä näissä vain 40 km/h ja varmaan perustellusti, kun tässä ei ollut juoksuakseleita. Toisin sanoen aikataulut olisi näillä pitänyt suunnitella jotain noin 30 km/h perusnopeuksia käyttäen, jotta myöhään jäänyttä aikaa oli mahdollista ajaa tarvittaessa kiinni. Tk3- ja Tv1-2-vetureillakin tavarajunien aikataulut laadittiin tyypillisesti perusnopeuksille 36-40 km/h, joten vauhdin kannalta tämä oli taka-askel jopa niihin. Trumanin puolestaan on kehuttu pystyneen tarvittaessa melko nopeaankin ajoon. Kuvan https://vaunut.org/kuva/23679 yhteydessä on Jormalta esimerkki vuodelta 1958, jossa tuon ajan pikajunaksi varsin nopean aikataulun omaava P12 tuotiin Trumanilla Riihimäeltä Helsinkiin eikä juna jäänyt ajossa myöhään, kuin viitisen minuuttia ylimääräistä. Lisäksi juna oli kohtuullisen pitkäkin eli 48-akselinen. VR:n tarpeisiin siis Truman oli melko varmasti käyttökelpoisempi kuin tämä. |
||||
|
|
01.01.2023 18:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Tympäisee kertoa, että asia jäi sikseen. Olisi pitänyt jne. | ||||
|
|
01.01.2023 18:41 | Jimi Lappalainen | ||
| AZI-569, Mitsubishi L300. Käyttöönottopäivä 28.9.2001. Moottorin iskutilavuus 2 470 cm3, teho 51 kW. Erääntyneitä ajoneuvoveroja maksamatta 7 405,29 euroa. | ||||
|
|
01.01.2023 18:14 | Petri Kiviniemi | ||
| Jimi: eikö edellä oleva vihjeeni myynnissä olevasta postikortista, jonka aiheena oli juna Auran sillalla osunut? Sinun olisi pitänyt huutaa se, skannata ja julkaista täällä. Vai eikö se ollutkaan Auran Aurajoen vanha silta. Postikorttikuvaahan pystyi tarkastelemaan peräti melko isokokoisena. | ||||
|
|
01.01.2023 18:10 | Keijo Honkanen | ||
| Wikipedian artikkeli veturista https://ru.wikipedia.org/wiki/Эш_(паровоз) | ||||
|
|
01.01.2023 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, laajempi keskustelu linkitetyn kuvan yhteydessä vei ajatukset yllä näkyvän kuvan tilanteeseen. | ||||
|
01.01.2023 17:45 | Petri Kiviniemi | ||
| Näyttäisi olevan junanvaunuissa olevat katsomot käytössä. Aiheeseen liittyvää kommentointia seuraavan kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/121551 | ||||
|
|
01.01.2023 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiayhteys kuvan https://vaunut.org/kuva/98697 kanssa? ;) | ||||
|
01.01.2023 17:36 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoisen riisuttu malli, mutta ehkäpä sadekatos ja ajovalo on laskettavissa luksukseksi. | ||||
|
|
01.01.2023 17:25 | John Lindroth | ||
| Eli Truman veroisista tehoista päästiin jo nauttimaan 41.Varsinaiset Trumanit Tr2 otettiin käyttöön 46-47. | ||||
|
01.01.2023 17:14 | John Lindroth | ||
| Helsingin Katajanokallakin toimi Lentosatama vesilentokoneille 1924-1936. Muun muassa lentäjäkuuluisuus Charles Lindbergh on Suomen vierailullaan v.1933 kuvattu juuri Katajanokalla,jonne hän laskeutui omalla vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa(Yle Areena).Tämän aseman muistoksi on kaavailtu muistolaattaa(HS 2017) | ||||
|
|
01.01.2023 17:04 | John Lindroth | ||
| Ihan kiva kuva! | ||||
|
|
01.01.2023 15:53 | Pasi Utriainen | ||
| Näissä kuvissa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten tuo valkoinen suomenhevonen, joka olisi nykyään todella harvinainen yksilö. 1900-luvun alussa hevosten värit olivat kirjavampia. Toki kuvassa voi olla väritysvirhe. | ||||
|
01.01.2023 15:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan jopa Turussakin World Trade Center :) | ||||
|
01.01.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä on monen monta kertaa kilikali raikunut, kun tulevaisuudentoivot ovat näitä abstraktikuvioitaan suihkineet! Ehdotus keksinnöksi, vaikkapa nyt kehittelyä varten: kontaktimuovia vaununseiniin ja suihkis-"työn" jälkeen repäisy pois. |
||||
|
|
01.01.2023 15:15 | Timo Salo | ||
| 2nd WTC... :-) | ||||
|
01.01.2023 15:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama koskee myös juuri ennen Metsäkylää olevaa, kilometritolpalta 225 alkavaa / alkanutta oikaisua, mutta sillä erotuksella että vuoden 1953 ilmakuvassa näkyy että työt on länsipäässä jo aloitettu. | ||||
|
|
01.01.2023 15:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Konkarilegenda Muurinen ei ole tätä kommenttia enää lukemassa, mutta Läävämäen rataoikaisu rakennettiin vasta myöhemmin. Vuoden 1956 ilmakuvassa uusi ratapenger on keskeneräinen, 1953 sitä ei ole vielä ollenkaan. | ||||
|
|
01.01.2023 13:31 | Robert Hagert | ||
| Näkeekö näitä Ruotsin tavarajunien numeroita jostain? | ||||
|
|
01.01.2023 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Paljon ei ole näkymä muuttunut, mitä nyt vanhoja rakennuksia on vähän tuunailtu. Mutta jotain itsensä Alvar Aallon suunnittelemaa kuvasta kuitenkin puuttuu, mitä se on? https://goo.gl/maps/eA45fhXc1yDKihRH9 | ||||
|
|
01.01.2023 12:05 | Jarno Piltti | ||
| Täällä on tietoa varhaisista autorekistereistä: https://www.filatelia.fi/dx/cars/index.html Numero 41 luultavasti varattu lääninhallituksen jaettavaksi. Numero 412 vaikuttaa oudon korkealta? |
||||
|
|
01.01.2023 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturin litterassa on myös yläindeksi ш eli шведский, ruotsalainen. Kuva voisi olla kesältä 1941, koska veturia ei ole litteroitu uudelleen. Kuvassa on selvästi joku joukkojenkuljetusjuna, upseerit DE-vaunussa ja mokkerit karjavaunuissa. | ||||
|
|
01.01.2023 11:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva! Paikku näyttää kuvassa todella jyhkeältä. Eläntarhan ajot on tosiaankin todennäköisesti käynnissä, rinne on täynnä katsojia. | ||||
|
|
01.01.2023 11:07 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Uwe, tämä aikataulu on mielenkiintoinen ja se tuo muistoja mieleen! Ja mukava huomata, että Resiinan artikkeita luetaan. Matkustin itse Empire Builderillä Chicagosta Seattleen kesällä 2011. Minä nuukailin myös ja hankin halvimman hytin. Hytti oli periaatteessa kahdelle, mutta yksin mahduin juuri ja juuri siihen. Matka oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja siitä on myös kuvasarja Vorgissa: https://vaunut.org/kuvat/?s=4525 Yksi hauska piirre matkalla oli aikavyöhykkeiden muuttumiset. Matka alkoi Central Standard Time -vyöhykkeellä, jatkui siitä Mountain Standard Time -vyöhykkeelle ja lopulta saavuimme Pacific Standard Time -vyöhykkeelle. Yhdysvaltojen aikavyöhykkeisiin tuli teksti Standard nimenomaan rautateiden takia. Ennen standardointia jokainen kaupunki käytti omaa paikallista aikaansa ja asemilla asemapäälliköt asettivat kellon suurin piirtein fiiliksen mukaan. Eri "aikavyöhykkeitä" on tunnistettu ainakin 300 kappaletta, todennäköisesti luku oli suurempi. Selvää on, että tällainen käytäntö on junaliikenteessä vaarallista ja myös matkustajien kannalta hankalaa. Yhdysvallat jaettiinkin eri aikavyöhykkeisiin niin, että manner-USA:ssa on neljä aikavyöhykettä, Alaskalla omansa ja Havaijit omassa aikavyöhykkeessään. Muutos tuli voimaan 18.11.1883 keskipäivällä Chicagossa, josta lennätimellä lähetettiin äänimerkki kaikille rautatieasemille. Tässa ylläolevasa aikataulussa aikavyöhykkeet näkyvät paikkakunnan nimen perässä suluissa, esim. Williston ND (CT). Amtrakilla junien numerointi on pikkuisen elänyt aikojen saatossa, enkä ole sitä kovinkaan tarkasti seurannut. Great Northern -aikana Empire Builder -junat kulkivat numeroilla 1 (länteenpäin) ja 2 (itäänpäin). Vuoden 1947 modernisoinnin jälkeen ( https://vaunut.org/kuva/125986?s=1 ) tarvittiin viisi kokonaista runkoa ja varavaunut päivittäisen liikenteen kattamiseksi. Empire Builder on perinteisesti jaettu Spokanessa Seattlen ja Portlandin, OR osiin. Vanhoina aikoina Portlandin osan veti Washingtonin osavaltion paikallinen rautatieyhtiö Seattle, Portland & Spokane Railtoad (SP&S). Tässä yllä olevalla aikataululla Portlandin juna kulkee numerolla 27 nyt tietysti Amtrakin vetämänä. Vanhaan hyvään aikaan juna 27 oli Great Norhernin postijuna The Fast Mail Minneapolisin ja Seattlen välillä. Junan kulku aikataulussa oli kunnia-asia, tarvittaessa koko muu rata laitettiin kiinni, jotta Fast Mail pääsi kulkemaan tiukassa aikataulussaan. Junan aikataulu oli monilla paikoilla nopeampi kuin Empire Builderillä. Junan saapuminen Seattleen oli niin täsmällistä, että paikalliset ihmist kuulemma tarkistivat kellonsa Fast Mailin saapumisesta. |
||||
|
|
01.01.2023 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Vuonna 1908 oli oikeanpuolisesta kalliosta jo louhittu tila kolmatta raidetta varten. Tämä kuva on vanhempi. Ehkä väliltä 1900-1904. |
||||
|
01.01.2023 10:12 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole tosiaan, jostain syystä tarkemmin tarkastamatta ajatukseni ajautuivat Sm3-kalustoon, niitä kun olen käynnyt sittemmin useamminkin kääntelemässä. Huoltoa helpottamaan kääntö on varmastikin siis tehty. Vaikka molemmat vaunut ovatkin moottorivaunuja, on tiettyjen laitteiden sijoittelu epäsymmetrinen. |
||||
|
|
01.01.2023 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vasen auto noin vuodelta 1905 voi olla Oldsmobile - liikkui pirssinä Helsingin kaupunkialueella. Oikea auto noin vuodelta 1912 muistuttaa Adleria. Kirjasta: Stolze Automobiili - vuosisatamme kuvajainen. |
||||
|
|
01.01.2023 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Havainnollinen kuva! Isäni veli, Viljo Nuutio oli Hansa -lentäjä 1920-luvulla. Jatkosodan lopulla (8.1944) hän lentomestarina lennätti vänrikki Pekurin kaukopartiota. Kulkuväline HE-59:n toinen moottori sai osuman ilmatorjunnasta ja hän teki taidokkaan pakkolaskun metsän puiden väliin. Muutamaa partiomiestä lukuun miehet onnistuivat pakenemaan linjoja kohti. Etummaisina olleet Pekuri ja Nuutio kaatuivat rintamalinjalla liian hätäisen oman kenttävartion tuliylläkkössä. Muut selvisivät. |
||||
|
|
01.01.2023 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen auton tuulilasin kehyssysteemi vie ajatukset Dearbornin suuntaan: T - mallin Hoppa? | ||||
|
|
01.01.2023 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan setä, selkä kuvaajaan päin on poliisi, ilmiselvästi. Vasemmalla oleva herra Mahakas on hänen virkaveljensä. Konstaapeli Mahakkaan asetakki on vaaleanharmaa, jollaiset otettiin käyttöön juuri olympiavuonna, vieraskoreuden tähden... | ||||
|
|
01.01.2023 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raitiovaunu lienee Kummer-vaunu? | ||||