Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2008 00:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niinhän sitä ihmiset väittävät, että kovassa vauhdissa tuohon keulaan syntyy sellainen "ilmakupla", joka on virtaviivainen sitten. | ||||
|
18.01.2008 00:25 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Laskin että tämä kuva olisi no. 44444, siis nelosparvi. "nelosparvi" oli aikanaan H 444, mutta tässä on pari nelosta enemmän. Jos olen väärässä niin korjatkaa. | ||||
|
|
18.01.2008 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Ei virtaviivaisia, mutta ainakin vastaavan näköiset tanskalaiset "kuminaamat" kulkivat kevyesti 180km/h, vailla tuulen suhinoita tai ohjaamon vetoisuutta, vaikka suurehko onkin tuo pääty-ovi. | ||||
|
17.01.2008 23:54 | Otto Karikoski | ||
| Se ei ole mikään pikku mäki: kesällä menin pyörällä tuota jyrkkää ylämäkeä aivan alhaalta asti parisen kilometriä. Olisi kannattanut käyttää metroa! ;) | ||||
|
17.01.2008 23:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Valotolppa ei toimi, eikä kannata enää korjata koska junien pysähtyminen on kielletty. | ||||
|
17.01.2008 22:47 | Tauno Hermola | ||
| Ongelman voi tietysti ratkaista myös tekemällä pienemmän ohjaamon https://vaunut.org/kuvasivu/44928 :) | ||||
|
|
17.01.2008 22:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja kuvat perässä: http://www.photos-trains.ch/photos/category.php?cat=967&expand=944,946,963,967 | ||||
|
17.01.2008 22:30 | Sauli Mäkelä | ||
| Ankean tyylikäs kuva. Ei toimisi värillisenä niin hyvin. Ysikutonen kruunaa otoksen täysin! | ||||
|
|
17.01.2008 22:01 | Petri Koskela | ||
| Ja itse itselleni googlauksen jälkeen vastaan että näin se juurikin tapahtuu: "le poste de conduite pivote et se rabat à l'intérieur de l'automotrice, permettant ainsi une intercirculation sans porte" - vaikka en onnistunutkaan yhtään kuvaa aiheesta löytämään. Hakusana eli tyyppi on "AM 96". -Ja keskustelu toimii - kiitos jpl. (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 22:06) | ||||
|
|
17.01.2008 21:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ohjaamo tosiaan voidaan kääntää sivuun, jolloin tähän päätyyn muodostuu läpikuljettava käytävä. | ||||
|
|
17.01.2008 21:45 | Petri Koskela | ||
| Kääntyykö tuo ohjauspaikka jotenkin sivuun, seinää vasten, vai mitenkä se läpikävely onnistuu? | ||||
|
17.01.2008 21:29 | Tommi K Hakala | ||
| Noi M-sarjan vaunut on sympaattisen näköisiä kun ovat niin lyhyitä... | ||||
|
17.01.2008 21:10 | Aleksi Kallio | ||
| Heitetään Leppävaara-Kilo väli.. | ||||
|
|
17.01.2008 20:54 | Ari Palin | ||
| Olisiko Mankin 80-rajoitus lännen suunnasta? | ||||
|
|
17.01.2008 20:51 | Ari Palin | ||
| Samankaltaisia ovat Öresundståget-junat. | ||||
|
17.01.2008 20:49 | Ari Palin | ||
| Jotenkin tulee myös mieleen Turun asema. | ||||
|
|
17.01.2008 20:47 | Christian Dahlström | ||
| Mutta sitäkin käytännöllisempiä :) Yksiköitä kun voi näin kytkeä yhteen niin että pääsee kävelemään läpi | ||||
|
17.01.2008 20:47 | Ari Palin | ||
| Kokeilitko kysyä: "What is the Russian word for the English word IF"? :) | ||||
|
17.01.2008 20:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| huh, onneksi näillä näkymin tällaista ei ole tulossa Espooseeen. toivottavasti jokerikin toteutetaan hieman paremmin. | ||||
|
|
17.01.2008 20:28 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/37601 sitä sivuraidetta ei vielä näy. | ||||
|
|
17.01.2008 20:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yritin joskus kysyä venäläisiltä, mikä on venäjäksi "jos". Osoittautui, että puolessa tunnissa en osannut selittää pantomiimilla tuota sanaa heille, joten jäi silloin selvittämättä. | ||||
|
|
17.01.2008 20:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Njoo, kieliopillisten sanojen (partikkeleiden ja sen semmoisten) tietäminen kyllä auttaa. jos = jesli. ja = i. tai = ili. engl. to = v. engl. in = na. missä = gde (tai hämmentynyt ympärilleen pälyily silmiä "auringolta" suojaten...). minun = moja. meidän = nashe. olen omena = ja jabloko. | ||||
|
|
17.01.2008 20:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| On myös hyvä muistaa, että stadin slangi on kehitetty ensisijaisesti jotta suomalaislapset kykenisivät kommunikoimaan venäläislasten kanssa. Eli kokeile slangisanoja, jos koet sanoja tarvitsevasi. | ||||
|
|
17.01.2008 20:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pantomiimi ja piirrustuslehtiö kunniaan. Kyllä sen kielen sitten oppii matkan aikana, jos vaan ottaa mukaan ennakkoluulottoman asenteen. Nimim. tulin Venäjältä kielitaito mukanani :) Juna on venäjäksi "tshuku-tshuku-tshuku"+kiertokankien matkiminen käsillä. Lippu on piletti (tiätysti pehmennetyllä P:llä eli B:llä). Aikataulu on junan ilmaus, ranteen osoitus sormella sekä kynällä kirjoittamista esittävä liike. Lipun hinta on junan ilmaus + paikallisen rahayksikön nimi + kirjoittamisen ilmaus. Kielitaidon vaatiminen itseltään vieraaseen maahan mennessä on tylsimysten touhua. Aakkosten opiskelua tosin suosittelen, niistä kun selviää yli, alkaa venäjä vaikuttaa oikein järjelliseltä kieleltä. (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 20:17) | ||||
|
17.01.2008 20:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tietysti voisi kai ajaa jotain kahdeksankympin maksiminopeutta ilman sitä kulunvalvontaa :) | ||||
|
|
17.01.2008 20:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siis sähköjärjestelmän ja raideleveyden puolesta tuolla ajaisi ihan hyvin vaikkapa Glasgow'sta Thessalonikiin. Tai Reggio di Calabriasta Kiirunaan. Brittilän pätkällä ulottumat tosin saattaisivat muodostua ongelmaksi. Ja suurella osalla reittiä kulunvalvonta, joka vaatii omat isot laitteensa jokaista liikennöintimaata kohden. Sähköistyksen jatkuvuudet noilla reiteillä olen tsekannut :) Jos tuohon iskisi venyvätvanuvat telit alle, voisi sillä ajaa Minskin ja Moskovan läpi Suomeen ja edelleen vaikkapa Rovaniemelle asti. Kiirunastakin siis pääsee sähköveturilla Rovaniemelle jopa ilman, että ottaa Bodenista kovia vauhteja ;) | ||||
|
17.01.2008 18:19 | Olli Aalto | ||
| Minkä ihmeen takia tuo tunnus on keltainen? Ei kai tämä nyt linjasuojastusopastimena palvele... | ||||
|
|
17.01.2008 18:08 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eikös se yritys ollut Vesi Onninen? Minulla on sellainen mielikuva, kun raiteet otettiin virallisesti käyttöön, se oli juhlallinen tapahtuma ja siinä olisi ollut juhlajuna Turku-Lauste ja kaikenlisäksi vielä porkkana. Toiveet, odotukset,lupaukset ja tonnit olivat korkealla. Alussa vaunukuorma liikennettä olikin, mutta maailma muuttuu ja loppu tuli. | ||||
|
17.01.2008 17:59 | Toni Puolatie | ||
| Johan olen ihmetellytkin että minne tuo 1860 oli lähtenyt kun ei ole näkynyt vähään aikaan | ||||
|
17.01.2008 17:57 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuvien perusteella talvi 1978–1979 on ollut kova lumi- ja jäätalvi. Vuodenvaihteessa oli Turun- ja Helsingin satamat kunnolla jäässä. Tässä on erään ottamani kuvan "mitä se on" selitys. G/s Finnjet oli useita tunteja myöhässä, jäätä oli muodostunut kansirakenteisiin runsaasti, vauhtia oli laskettu huomattavasti, jotta jään muodostus olisi vähäisempää. Paluuvuoro Saksaan peruttiin. Jäät hakattiin ensin pois. Helsinki 31.12.1978 | ||||
|
17.01.2008 17:29 | Markku Sakari Meriluoto | ||
| Marko, 1980-luvun alussa muistaakseni purettiin kun Heinolantien alikulkua rakennettiin, purkutilanteesta on kuvakin päivämäärineen, mutta ei nyt käsilläni. Joe, samoista mutkista löytyy esim. Ukko-Pekka 1005 vetäen postijunaa H15 Kouvolaan 1960-luvun alussa vieressään silloinen siipiopastin kaksi siipeä ojossa, ja varmaan vielä se Pietarin Pendokin hiljentämässä, mutta vasta Pietarinradan 140-vuotiskirjassani 2010, joten kärsivällisyyttä, ystävät! | ||||
|
|
17.01.2008 17:23 | Joni Lahti | ||
| Kimmo, totta. Siemens ES 64 F4 (eli DB 189) osaa todella neljä eri virtajärjestelmää 15 kV 16,7 Hz AC, 25kV, 50 Hz AC, 1,5 kV DC ja 3 kV DC. Tuntitehot tosin sitten vaihtelevat 4500-6400 kW välillä jännitteestä riippuen. http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG_Baureihe_189 Eikö tällä veturilla pystyisi siten vetämään junan veturia vaihtamatta Saksasta Hollannin ja Belgian läpi Ranskaan saakka? Viides eurooppalainen on sitten se 750 V DC hankauskiskojärjestelmä... Onko vielä muita? - Tässä linkissä on yritetty vertailla näiden välisiä etuja ja haittoja http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_comparison.php - Voisi päätellä ainakin sen, että veturi käyttäytyy eri tavoin eri virtajärjestelmissä. Onko sitten mukanakulkeva tekniikka vaativampaa ja kalliimpaa, sitä en tiedä. Mielenkiintoinen aihe! EU:kin on tiettävästi pohtimassa jonkinlaista eurooppalaista standardisoimista :) Mahtaakohan edetä? |
||||
|
17.01.2008 17:15 | Markku Sakari Meriluoto | ||
| Mainio talvikuva, kiitos Tapsa! Mankalassa on jäljellä - pihapiireineen ja ulkorakennuksineen - hyvin säilynyt ent. pysäkinhoitajan asuinrakennus yksityiskäytössä alikulkusillan länsipielessä ja kivi/maarakenteinen kuormauslaituri liikennepaikkarakennuksen paikan länsipuolella. Mankalassa voi vielä aistia entisajan tunnelmaa. | ||||
|
17.01.2008 16:34 | Harri Pesonen | ||
| veturikirjan sankari -72 | ||||
|
17.01.2008 16:32 | Harri Pesonen | ||
| löytyy veturikirjasta -72 | ||||
|
17.01.2008 16:31 | Harri Pesonen | ||
| Veturikirjan sankari -72 | ||||
|
17.01.2008 16:30 | Harri Pesonen | ||
| Veturikirjan sankari -72 | ||||
|
17.01.2008 16:29 | Harri Pesonen | ||
| Veturi kirjan sankari -72 | ||||
|
17.01.2008 16:27 | Harri Pesonen | ||
| Veturi kirjan sankari -72 | ||||
|
17.01.2008 16:25 | Harri Pesonen | ||
| Akut esittelyssä....Vieläköhän on Valmet Glayttoneita paikoillaan?? Tämä veturi on vet.kirjassa -72 | ||||
|
|
17.01.2008 15:24 | Kimmo Säteri | ||
| Dakkus: Kyllä vain. Ainakin DB Cargon/Railionin 189 -sarjan sähköveturit toimivat neljällä eri jännitteellä. | ||||
|
17.01.2008 15:19 | Pekka Viitamäki | ||
| Minusta kuva on Märkäjärveltä. Tuo vaalea viiva vajan taakse olisi juuri sorastettu rata. Tuolla rinteessä näkyi v. 1980 Salpalinjan panssariestettä. Tenderissä näyttäisi olevan kelopöllejä. | ||||
|
17.01.2008 15:11 | Olli Aalto | ||
| Kyllähän nuo ovat aina kiehtoneet koko iän. Junaa tuli käytettyä pienempänä lukuisilla eri matkoilla erinäisiin kohteisiin. Määrätietoisempana harrastajana on tullut oltua heinäkuusta 2006 alkaen. | ||||
|
17.01.2008 15:11 | Otto Tuomainen | ||
| Mm. tyhjistä puuvaunuista ja konteista päätellen veikataan Heinolaa. | ||||
|
|
17.01.2008 14:37 | Pertti Hiltunen | ||
| Helmikuussa 1979 oli kovat pakkaset ja paljon lunta. Tämäkin kuva tukee muistia siltä osin. Dr12 sarjaa käytettiin pikajunissakin... | ||||
|
|
17.01.2008 14:30 | Pertti Hiltunen | ||
| Kuvan oikeassa laidassa näkyy Lausteella tuolloin olleen sivuraiteen turvaraiteen puskimet. Raide oli metalliyriyksen käytössä. Tämä kuvassa näkyvä osuus rantaradasta oli kuvan ottamisen aikaan palakisko K54 -raidetta (Kupittaa-Lauste). (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 14:33) | ||||
|
17.01.2008 13:38 | Miika Rissanen | ||
| Tulojen mukaan minäkin nuo tarkastumaksut määräisin. Metrolla matkustavat asunnottomat ja tulottomat ovat muutenkin kaikkien Suomen lain rangaistuskeinojen ulottumattomissa. | ||||
|
17.01.2008 13:25 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän kuvan teksti pitää muuttaa: Löytyi valmiiksi skannattuna kuva Uudestakylästä. Vuosi on todennäköisesti 1976. - Kuvassa P 12 ajaa "väärää" puolta. Sähkörataa vasta rakennetaan. - Edit. | ||||
|
|
17.01.2008 12:06 | Marko Anttila | ||
| Markku, tiedätkö milloin tuo ratamestarin talo on purettu? Aloitin lukiossa käynnin Uudessakylässä 1986, mutta en muista kyseistä rakennusta siltä ajalta. Tasoristeystä ei tainnut enää olla silloin. | ||||
|
|
17.01.2008 11:35 | Teppo Niemi | ||
| Samaa minäkin haaveilen kuin Hytösen Jouni. Mutta kun ton kielitaidon kanssa on niin ja näin.... | ||||
|
|
17.01.2008 11:31 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin. (Lähetin Markulle tästä tilanteesta seuraavan kuvan ja tiedustelin hänen mielipidettään). Omat reissut noihin aikoihin olisivat olleet aamulla, ja suuntana itä tai länsi. Näiden välillä jouduin puntaroimaan. Vielä löytyi varmistukseksi talvinen maisema samasta suunnasta https://vaunut.org/kuvasivu/36755 Ladon kattoa taitaa näkyä myös tässä kesäkuvassa. Toisinpäin olisi näkynyt vain Siperianmäki. (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 11:33) | ||||