Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.11.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä tuohon aikaan (kesä 1992) esimerkiksi keskiviikon P 105 on koostunut 10 vaunusta. Keulan 3 Eit+EFit kulkivat Joensuuhun saakka ja perästä ELht+2 Eit+Rkt+Eit+CEhit katkaistiin Pieksämäelle, josta ne lähtivät takaisin Turun satamaan junassa P 104, jossa oli perässä Joensuusta lähtenyt ryhmä EFit+3 Eit. | ||||
|
|
06.11.2023 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kuvassa ei näy vielä merkkiäkään sähköistyksestä, joka kuitenkin otettiin käyttöön 3.10.1994. Se rajaa kuvausaikaa melko tehokkaasti. Kesällä 1992 veturissa oli jo katkonainen liikemerkki keulassa ja epäilisin, että kesällä 1993 sähköistyksestä oli näkyvissä jo paljon enemmän merkkejä ellei jo valmista infraa. Laittaisin panokseni kesälle 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 11:53 | Petri Nummijoki | ||
| Juuri viikonlopun P105/P104 (myöhemmin P114) oli pitkä päiväjuna Turun ja Pieksämäen välillä. 11-vaunua oli minunkin havaintojeni mukaan tavanomaisin mutta normaali vaihteluväli 10-12 vaunua. Viikollakin 9 vaunua oli siinä tyypillinen eli aivan lyhyt ei ollut silloinkaan. | ||||
|
06.11.2023 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kyllä ole Siikamäeltä. Rata oli siellä ainakin kesällä 1991 paljon väsyneemmässä kunnossa kuin tässä kuvassa ja siipiopastimelle menevät vaijerit ovat kuvassa toisella puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä veturiin on näemmä maalattu uudelleen ainakin liikemerkki keulaan Pieksämäen varikolla, siellä oli tapana jättää sapluunan käytön jäljiltä maalaus katkonaiseksi. Siitäkin voisi kokeilla haarukoida kuvanottoaikaa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:20 | Jouni Hytönen | ||
| Näin pitkiä Orivedeltä Jyväskylän suuntaan meneviä junia ei tule muita mieleen kuin P 105 Turku satama-Joensuu. Esimerkiksi syksyltä 1991 löytyy havainto perjantain 11-vaunuisesta rungosta. Toiseen suuntaan pitkä juna oli P 104 Joensuu-Turku satama. Junien numerot muuttuivat vuosien varrella jonkin verran. Valon suunta minusta sopisi junaan P 105, joka lähti Tampereelta eteenpäin klo 12.00 jälkeen. | ||||
|
06.11.2023 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Onkohan kyltti tarkoitettu muita kuin junia varten, pystyisikö autolla tai trukilla ajamaan tuosta? | ||||
|
|
06.11.2023 11:11 | Jouni Hytönen | ||
| Mahdollisia kuvausajankohtia ovat kesät 1990, 1991 ja 1992. | ||||
|
06.11.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Penkkien selkänojat ovat takakenossa, lieneekö ollut pitkiä miehiä ajelemassa tällä ja ei ole muuten mahtunut sisään. Kuva aitaa olla jostain 1990-luvun aika alkuvuosilta. Ja mahtaako olla kyseessä liki ainutlaatuiset Elcatit, postillahan oli paljon pakettiautomallisia Elcatteja mutta nämä henkilöauto Elcatit ovat harvinaista herkkua. | ||||
|
|
06.11.2023 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kuvaaja ollut hyvinkin järjestelmällinen.... Eli kuinkas lähellä tämän dian sijainti on samassa erässä Orivedeksi tunnistettuja kuvia? Tuohon aikaanhan, eli 1990-luvun alussa B1 -rataluokan ratoja, joilla oli siipiomastimia taisivat olla: Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki Pieksämäki - Varkaus Oliko vielä muita? Noilta rataosilta siis pitäisi kuvan paikka löytyä. Kaipaan tosiaankin vinkkiä miten tämä kuva sijoittuu suhteessa samana päivänä lisättyihin kahteen kuvaan. |
||||
|
06.11.2023 10:53 | Petri Sallinen | ||
| Kilon kartanon alueella (ennen varsinaista kartanoa) oli 1500-luvulla kiilamainen niitty, jota kutsuttiin nimellä Kiloäng tai Kilaäng ("kil"=kiila). Alueen nimi Kilo ja Kilon kartano -nimi ovat ilmeisesti peräsin tästä. Kilosta on julkaistu vuonna 2014 suhteellinen laaja historiikki: Kiloboken. Kirjan on kirjoittanut ja tutkimustyön on tehnyt pitkäaikainen kilolainen Börje Österberg. Kirjassa on peräti 645 sivua. | ||||
|
|
06.11.2023 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta ennen Kuusaan asemarakennuksen siirtoa palvelleesta asemarakennukseta löytyy malli Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki -radalta: Muinaistieteellisen toimikunnan kaivauskohteen taukotupana on vastaava rakennus, tosin vain TVH:n väreihin maalattuna. | ||||
|
|
06.11.2023 10:24 | Heikki Jalonen | ||
| Paikannimestä "Kilo" löytyy tutkimustietoa. Lyhyesti, nimessä viitataan jollain tapaa kiilamaiseen tai kapenevaan maastonmuotoon, lähtökielenä ruotsi. Lähteenä SLS, Svenska Litteratursällskapet i Finland: Ordet kil har en innebörd som kan passa i olika sammanhang, också i ortnamn. Det förekommer som för- och efterled och även ensamt i formen Kila såsom bynamn. Som jämförelse se ändelsen -a. Det betecknar kilformiga lokaler, främst vikar och sund, men också åkrar och andra skiften. Landhöjningen har gjort att kilformiga vikar har kunnat odlas upp med bibehållet namn. Harling-Kranck 1990:276 ff. o. hänv. Kijlaby 1543, Kiloby 1544, Kilo 1547 |
||||
|
06.11.2023 10:23 | Timo Mattila | ||
| Edelleen seisoo Riihimäellä samanlainen siellä kolmioraiteen sisällä. Muistan lukeneeni olevan kasvien myrkytyksen käytetty. | ||||
|
|
06.11.2023 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| 3.2.1990 tässä veturissa ei vielä ollut lämpölaseja eli 1980-luku sulkeutuu ajoituksesta kokonaan pois. | ||||
|
|
06.11.2023 09:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunutkin sopisivat tuon ajan Pieksämäeltä Joensuuhun kulkevaan junaan, ensin EFit ja sitten vaihteleva määrä Eit-vaunuja. Turku-Pieksämäki-välillä kulkeneesta rungosta olisi nostettu keulasta CEhit/CEit+Eit+Rkt+Eit Dr13:lla pois ja loppupään vaunuihin olisi kytkeytynyt Dv12 tai pari loppumatkaa varten. | ||||
|
|
06.11.2023 09:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin ei tule mieleen parempaakaan arvausta kuin Siikamäki. Ja saapuminen Pieksämäen suunnasta. Vaijerit kulkisivat asemarakennuksen puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 09:08 | Petri Sallinen | ||
| Ennen Kuusan entisen asemarakennuksen siirtämistä Kiloon, asemarakennuksena oli rataosaston taukotupa. Muistan tämän aivan hyvin ja niin muistavat alueella pitkään asuneet. Nummelin mainitsee myös asian kirjassaan. | ||||
|
|
06.11.2023 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Veturissa on sinertävät lämpölasit, mutta ei vielä tuplavalonheitintä. Ajoitus menee 1980-luvun loppuun (1989) tai aivan 90-luvun alkuun. | ||||
|
|
06.11.2023 09:02 | Jorma Rauhala | ||
| "Kilo" eli tuhat kertaa jotain. Mistäköhän syystä on tuo nimi annettu tälle seudulle? | ||||
|
|
06.11.2023 08:59 | Jorma Rauhala | ||
| Mainitussa läpiajotapauksessa suurin sallittu nopeus saattaisi noudattaa avattavien siltojen nopeutta. Se oli 35 km/t, kun lukitus oli heikointa mallia. | ||||
|
|
06.11.2023 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun kuvaa tutkii lisää, niin tukikerroksessa näyttäisi käytetyn hienoa raidesepeliä. Se sulkee pois kaikki B2 -rataluokkaan kuuluneet radat. Täytynee odottaa, josko Rautatiearkisto -sivusto lähtisi toimimaan. Ja lennätinlinjojen sijoitus (jäänteet) antaa viitteitä, että juna olisi kulussa kilometrilukemien kasvusuuntaan. Taas olisi JTT:n korjauslehdistä apuja.... |
||||
|
|
06.11.2023 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskotus näyttää olevan K43 naulakiinityksellä, niin Ossin arvauksessa ei voida mennä Varkauden itäpuolelle, sillä siellähän rata oli kiskoitettu K54 kiskoilla (UIC 54). Lennätinlinjat ovat purettu, joskin niiden tolpat ovat edelleenkin käytössä. Voisiko veturien sijoituslistoista olla apuja? Mihin 2541 oli sijoitettuna 1990-luvun alussa? |
||||
|
|
06.11.2023 07:59 | Kari Haapakangas | ||
| "Postivaunu", jopa tunnus on vähän sinne päin (lol) | ||||
|
|
06.11.2023 07:57 | Kari Haapakangas | ||
| Ryömintävauhti on tietty ymmärrettävää mikäli odotettavissa on kierros karusellissa, mutta kuinkahan lujaa tuosta arvaisi päästellä mikäli pääsisi ajamaan "suorille" eikä kääntöpöydän takana odottaisi tallin takaseinä? | ||||
|
|
06.11.2023 07:54 | Kari Haapakangas | ||
| Muinoin kallio oli rakentajille harminaihe, nykyään haluttu ja arvokas raaka-aineen lähde... | ||||
|
06.11.2023 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Muutamassa vuodessa yleisöpuhelimestakin tuli vakavasti uhanalainen laji, ja taitaapa moinen laji itse asiassa olla sukupuuttoon kuollut suloisessa Suomessamme. | ||||
|
06.11.2023 07:00 | Kimmo Säteri | ||
| Mutta järjestysnumero on hieman outo. Silloin, kun koko sarja oli DB:llä, numerointi oli 218001-218012, 218101-218499 sekä 218901-218908. Myöhemmin toki numerointia oli myös 218800- sarjassa. Mutta netin syövereistä selvisi, että tämä 218058 on siis entinen 218412: https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_218 . Näyttää tuo Press-yhtiö harrastaneen tuota uudelleennumerointia enemmänkin. | ||||
|
|
06.11.2023 06:09 | Petri Sallinen | ||
| Kilon rataoikaisu otettiin käyttöön vuonna 1963. Kilossa ehti olla neljä asemarakennusta. Kakkonen oli liikuteltava rataosaston taukotupa. Muistan yhä sen, kun olin pikkunappula ja äitini kanssa kävimme ostamassa sieltä matkaliput. Jotenkin jäänyt mieleen, että koju olisi ollut vaaleansiinen tai hyvin vaalea harmaa. Taukotuvasta löytyy kansallisarkistosta piirustus — tosin yhteys on se, miten taukotupa kuormataan Hdk-vaunuun. Nummelinin Rantarata-kirjassa on hyvät perusesitykset Kilon asemasta — vanhasta ja uudesta. |
||||
|
|
06.11.2023 05:55 | Teppo Niemi | ||
| Tuo kuva, joka on linkattuna, on kyllä asemarakenns järjestyanumeroltaan 3. Oikaisun valmistumisen jälkeen ja tuon valmistumisen välissä asemarakennuksen virkaa hoisi tyypillinen rataosaston taukotupa. Siihen aikaan Kikon asema taisi olla todellakin Suomen kevein. Mahtaakohan Markku Nummelinin kirjoittama kirja kertoa, koska Kilon oikaisu otettiin käyttöön? Joka tapUksessa se tapahtui aikaisemmin kuin Kuusaasta siirrettiin asemarakennus Kiloon |
||||
|
|
06.11.2023 05:55 | Jouni Halinen | ||
| Tämä taitaa olla se kallion kohta minkä takia rata aikoinaan kiersi tästä vasemman kautta tämän kiertäen. https://vaunut.org/kuva/143852?liikp1=593 | ||||
|
06.11.2023 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkjuukuvasta tihrusteltaessa luulin kuvan vaunua svedupettereiden lämpöputkaksi...? | ||||
|
|
06.11.2023 05:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun kerran Kilon asemasta ( tai laiturivaihteesta, ihan miten vain) on kyse, niin ei sovi unohtaa paikan omaa pysäkinhoitajaa, Pekka Ruuskasta. Pitihän jonkun hoitaa paikalla olleen tasoristeyksen hälytinlaitteita, kun päivystäjä JK 1771 (Pasila - Båtvik) vekslaili siellä. Pilettejäkin sieltä sai. | ||||
|
|
06.11.2023 02:55 | Jouni Halinen | ||
| Korjaus sarjaa heti edelliseen, nyt löytyi kuva tuosta asemarakennus kakkosesta. Ei siis kolmosesta se kun olikin postikonttori. Kuva on vuodelta1969, mutta asema on siirretty Kuusaalta 1967, eli rata oikaisu on tehty juurikin sähköistystöiden yhteydessä. https://vaunut.org/kuva/20045?liikp1=593 | ||||
|
|
06.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Nyt herää kysymys siitä, että missä asematoiminnot sijaitsivat vuosien 1981(alkuperäinen asema purettiin, lisäksi se sijaitsi aika kaukana siirretyistä raiteista 100 metriä?) ja vuoden 1995 välillä jolloin kuvan mukainen uusi ”asemarakennus” valmistui radan eteläpuolelle. Tässä vuoden 1983 ilmakuvassa näkyy pienehkö pulpettikattoinen rakennus radan pohjoispuolella, joka vaikuttaa toimittavan aseman virkaa, tästä rakennuksesta ei ole olut täällä mitään puhetta. Koska rataoikaisu ylipäätään tehtiin?, kuitenkin aikaisemmin kuin rata sähköistettiin ja muutettiin 2 raiteiseksi 60-luvun jälkipuoliskolla. Kuvan oikeassa reunassa vaikuttaa olevan jonkinlaisia "lautataapeleita" varmaan sen puutavarafirman varastoaluetta?. https://vaunut.org/kuva/47067?liikp1=593 |
||||
|
06.11.2023 02:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä Oriveten Jyväskylän suunnan tulotolppa on Julian kartoistakin tsekattuna tässä. Siinä on sitten tilaa tehdä vetoja lastausraiteiden puolelta tulotolpan suojissa. Viimeinen suojastusopastin ennen tätä on nykyään E691, tästä pari kilometriä Torkkelin suuntaan. | ||||
|
06.11.2023 00:43 | Vertti Kontinen | ||
| Juu tiedän kyllä mistä se löytyy, mutta se ei silloin suostunut näyttämään englanniksi saati suomeksi tekstitystä. Nyt kokeilin ja toimi, mikä lie vikana silloin | ||||
|
|
06.11.2023 00:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni poliisiasema tuli Kiloon (Nihtisiltaan) vasta 1970-luvulla. Siitä tuli Espoon pääpoliisiasema ja korvasi mm Kauniaisissa toimineen aseman. | ||||
|
|
06.11.2023 00:31 | Uwe Geuder | ||
| Tekstitysnappi on hammaspyörän vasemmalla puolella. Käännöstä saa säädetty hammaspyörän dialogilla. (Ai, tänne ei saakaan liitettyä kuvia, se onnistuu vain keskustelupuolella. Jos ei vieläkään löydy, voin etsiä keskustelupuolelta vanhaa keskustelua, jossa juuri tuota on käsitelty ja liittää pikkukuvan kyseisistä säätimistä siihen.) | ||||
|
06.11.2023 00:26 | Vertti Kontinen | ||
| En enää muista tarkkaan, osittain siksi, kun ei ollut tarvetta asioida siellä, mutta pikainen katse mainoksiin ja vitriiniin antoi käsityksen erinäisistä alkoholillisista ja alkoholittomista juomista, pienestä purtavasta kuten leivistä jne. ja lämmintä ruokaakin sai. Muistelen nähneeni eräässä mainoksessa jonkun keittoannoksen ja toisessa taisi olla mainitsemasi pihvi. Yritin vielä netistä etsiä lisäapua, mutta en löytänyt | ||||
|
|
06.11.2023 00:15 | Vertti Kontinen | ||
| Ahaa, kiitos Uwe selvennyksestä! En saanut tekstitystä toimimaan, joten aihe meni suurelta osin ohi ja yritin kasata kuvatekstiä siihen pieneen ymmärrettyyn osaan ja saksankieliseen wikipedia-artikkeliin pohjautuen | ||||
|
|
06.11.2023 00:07 | Jouni Halinen | ||
| Espoon pollareiden ”miesvahvuuteen” kuului myös maineikas poliisikoira Lex (1968-1975), joka ammuttiin kuoliaaksi kun hän oli suorittamassa 109 kiinniottoaan, joka on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys. Lexin kuulo vaurioitui pankkiryöstäjä Matti "Volvo" Markkasen takaa-ajon yhteydessä kun ammuttu luoti meni koiran korvan vierestä. Suunnilleen puolet Lexsin kiinniottamista ketaleista joutui sairaalahoitoon. Lex myös sai paljon tappouhkaus kirjeitä, vankilastakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_(poliisikoira) https://www.is.fi/lemmikit/art-2000001930108.html |
||||
|
|
06.11.2023 00:06 | Uwe Geuder | ||
| Asia ei liity hankintalakkiin, mutta siihen, kuka saa ratahallinnolta oikeutta käyttää rataa, jos ratakapasiteetti ei kilpaileville yrityksille riitä. Ja siinä tapauksessa sääntö on ilmeisesti, että pitemmän matkan juna saa etuoikeutta ennen lyhyemmän matkan junaa. Koska Sylt-Shuttlessa on kaksi yritystä ja molemmat haluavat ajaa parhaina ruuhka-aikoina, DB on keksinyt sitä kikkailua, että heidän juna kulkee pitempää matkaa. Että se ei ole koko juna (autovaunut eivät ole mukana) ei ilmeisesti häiritse, kilpailijan lakimiehet ovat varmaan tarkistaneet sitä. Lähiliikenne on kuitenkin osavaltion järjestelmää, ei sillä kai saa vain ajaa, mutta pitää voittaa hankintakilpailun. Kyseistä liikennettä ei ole edes hankittu, niin kuin video näyttää, ei näytä olevan tarvettakaan. Mutta kaukoliikenteessä on vapaa kilpailu. Siksi ei taida olla esteitä, että Deutsche Bahn tarjoaa kyseisellä matkalla kaukoliikennettä, vaikka matkustajia ei ole. Junan tunnus on perinteinen D (vastaa suomalaista P:tä), en tiedä onko semmoista enää missään muualla. Minusta tuntuu, ettei ollut vuosikymmeniin museoliikennettä lukuun ottamatta, mutta niin kuin näkee, hulluja poikkeuksia on. Tuo 628 harjoittaa sitten kaukoliikennettä, sekin taitaa olla kyseiselle moottorivaunulle ainutlaatuista. Eikä matkustajia koskaan ole, koska se on autovaunujen järjestelyjen takia hitaampi ja kaiken lisäksi kalliimpi kuin lähijuna. |
||||
|
05.11.2023 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vilnan eteläpuolella on iso Vaidotain järjestelyratapiha. Ennen 24.2.2022 tavaraliikenteen pääväylät olivat Kenan raja-asemalta Vilnan ja Kaunasin kautta Kybartain raja-asemalle kohti Kaliningradia ja hieman ennen Kaunasin asemaa edellisestä erkaneva Šiauliain kautta Klaipedan satamaan kulkeva reitti. Vilna on mahdollista ohittaa eteläpuolelta ja päästä näin suoraan Kenasta kohti Vaidotain ratapihaa. Samoin Kaunasin aseman voi ohittaa eteläpuolelta. Nämä ohitusradat ovat kuitenkin vain yksiraiteisia, joten raskaat tavarajunat eivät olleet täysin mahdoton näky Vilnan henkilöasemalla, vaikka niiden ajattamista sitä kautta varmaankin yritettiin välttää. | ||||
|
|
05.11.2023 23:54 | Mikko Ketolainen | ||
| On ollut ainakin Kilon vpk. | ||||
|
05.11.2023 23:53 | Reijo Salminen | ||
| Ja etlarista juttua: https://www.ess.fi/teemat/351602 | ||||
|
|
05.11.2023 23:49 | Jouni Hytönen | ||
| TEM TMH, Vilnan omaa saneeraustuotantoa. | ||||
|
05.11.2023 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmen henkilövaunun edessä vaikuttaisi olevan TEP60 uusissa väreissä. Hyvä, jos yksi viimeisistä ajossa olleista on säästetty museoesineeksi. | ||||
|
05.11.2023 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa herra Reijo: Keine Sorge. Übung bessert Bereitschaft. | ||||
|
|
05.11.2023 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, olihan siellä koiranleukojen kertoman mukaan poliisiasemakin, jossa päivysti Kilon poliisi! Kilon poliisi eli Tsiilo Puliissen ei kuulemma ollut kunnioitusta herättävän kookas...? |
||||
|
|
05.11.2023 22:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Onkohan Kilossa voinut olla muita "asemia" 1902? Paloasema, sähköasema, lennätin, hevosen vaihto? | ||||