|
|
16.12.2023 12:23 | Timo Salo | ||
| Uusitaan tämä 2011 esiintynyt linkki! AARREAITTA!!!! (Kelpaa Erkinkin tarkistella asioita :-) ) Jonkun rohkean olisi hyvä käydä koko arkisto läpi luvan kanssa ja ladata tänne kaikki juna-aiheiset kuvat. Niitä on PALJON!http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/collection.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23veljekset_karhumaki_kokoelma | ||||
|
|
16.12.2023 12:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kannatan Talonpoikaismarssia 7.7.1930 edeltäneitä päiviä. Marssipäivä oli aurinkoinen, mutta sitä edeltäneet päivät olivat ehkä pilvisiä. Kannatan siksi että konservatiivisen paremman väen paras ulkovaatetus hattuineen ja pitkine poplari- ym. takkeineen oli jo tuolloin tuollaista. Lisäksi kuvaan osui kaiketi sama ravintolavaunu, kuin tähän : https://vaunut.org/kuva/144196?kv=1929&kv2=1932&paik=Helsinki Talonpoikaismarssin tuloliikenteen alkuvaihe voisi myös selittää sen, että etualan veturi ei ehkä ollut kuvaushetkellä käyttölämmin. Asema käsittääkseni ajettiin täyteen eri puolilta Suomea tulleita junia (oli komeata näin). Junia ei kaiketi haluttu siirrellä ennen kuin jokainen niistä oli saapunut asemalle. Marssin johto- ja päähenkilöitä saapui junilla asemalle, ja heitä oltiin vastassa. Rivimarssijat vietiin Töölön tavara-asemalle. |
||||
|
|
16.12.2023 12:16 | Panu Breilin | ||
| Ensi tiistaina näyttää olevan vuorossa X40-vaunun/vaunujen siirto Oulusta Pieksämäelle: https://juliadata.fi/timetables?s=55320&d=19.12.2023 Siirron keskinopeus aikataulussa on noin 40 km/h. | ||||
|
|
16.12.2023 11:32 | Erkki Nuutio | ||
| Ajoitus on epäselvä. Onko Karhumäki ilmoittanut että vuosi olisi 1950? Savilinnantien kerrostalot ovat vuodelta 1945. Kolmas kerros Haarlan tehtaan pitkälle sivulle valmistui vuonna 1948. Täyttötyö Rantatietä, myöhempää Paasikiventietä varten alkoi vähitellen vuonna 1960. Se oli edennyt Haarlan tehtaan edustalle aikaisintaan vuonna 1965. Kuva on siis otettu viimeistään noin vuonna 1963. Ylempänä Harri toteaa, että kuvan tasattu alue tasattiin Amurin pelikentäksi, koska alkuperäisestä kentästä tehtiin pysäköintialue. Huvipuistoa kylläkin alettiin tehdä Särkänniemeen vasta vuonna 1974. Rellun urheilutuntipotkimiset olivat alkuperäiskentällä ainakin vielä vuonna 1963. Kuvan tasatun alueen kohdalla oli avokaatopaikka ainakin vielä vuonna 1961, jolloin Sotkankadun porukassa häiritsin siellä rottia. Edellä olevan perusteella ottaisin kuvausvuodeksi noin 1963. Tampereen rantojen myllerryksiä valottaa mielenkiintoisesti tämä selvitys: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-06/Ksoyk_Rantojenkaytonhistoria.pdf |
||||
|
|
16.12.2023 09:43 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on 1960-luvun puolivälin raidenumeroinnin mukaan raiteiden 6 (paikallisjunat) ja 7 (saapuva kaukoliikenne) välinen laituri. | ||||
|
|
16.12.2023 08:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehti 53/58 - 5: Kotiaseman merkintä vaunuihin on lopetettu joulukuussa 1958. Minulla on sellainen hytinä, että vähintään osa 1930 talonpoikaismarssin erikoisjunista ohjattiin Töölön tavara-aseman sotilaslaiturille. Marssijoista osa tietenkin tuli normaaliliikenteen yöjunissa. Aika paljon väkeä tuli henkilöautoilla kolonnittain. Oliko kommenteissa mainittu Ariadne - laiva juuri se sama, jolla jääkärit palasivat Suomeen helmikuussa 1918? |
||||
|
|
16.12.2023 02:47 | Reijo Salminen | ||
| Asiaan erittäin löyhästi liittyen, tai ehkä sittenkin, Meillä oli nööseinä jostain saatu Blaupunkt-merkkinen kelamankka, putkilla tehty, systeri ruÅttista sitten lähetti meille musaa, mitä hän oli hieman paremmilla laitteilla äänittänyt. Sitä kuunneltiin hartaasti lukemattomat kerrat. Siinä oli seuraava: https://youtu.be/XzGJLWMCw3A?si=r_OndyAs9YfBjLTx John Denver, City of New Orleans, sitä ei täällä jostain syystä oltu siteerattu vielä koskaan mutta mielestäni ehkä hienoin rautatieaiheinen kappale. | ||||
|
|
16.12.2023 01:25 | Jorma Rauhala | ||
| MWR:n vaunusta on tällainen kuvasarja: https://vaunut.org/sarja/5204 | ||||
|
|
16.12.2023 01:14 | John Lindroth | ||
| Rainer,Ainakin lähtö Berliiniin on dokumentoitu Finnassa,paluu laivalla Ariadne lienee dokumentoitu,liityisikö kuva sitten lähtöön?Yleisön ollessa sitten saattajajoukkoa?Ajoissa hattu päässä odottamassa! | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
16.12.2023 01:09 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
16.12.2023 01:04 | Jorma Rauhala | ||
| Laura Linnanmäellä: https://www.nokkakivi.fi/huvipuistonet/img/peikkometsa/laura.jpg | ||||
|
|
16.12.2023 01:00 | Jorma Rauhala | ||
| Laurasta ottama kuvani Peikkometsässä 1971: https://www.nokkakivi.fi/huvipuistonet/img/peikkometsa/juna_iso.jpg | ||||
|
|
16.12.2023 00:59 | Jorma Rauhala | ||
| Emmasta ottamani kuva Peikkometsässä 1971: https://www.nokkakivi.fi/huvipuistonet/img/peikkometsa/juna1_iso.jpg | ||||
|
|
16.12.2023 00:54 | Jorma Rauhala | ||
| Pitää laittaa tähän oma ottama kuva siltä ajalta kun tämä oli rujona Tervakoskella: https://vaunut.org/kuva/31139 | ||||
|
|
16.12.2023 00:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ne tullut Ariadne laivalla Eteläsatamaan? | ||||
|
|
16.12.2023 00:20 | John Lindroth | ||
| 30-luku,36 suomalaisten urheilijoiden paluu Berliinin Olympialaisista? | ||||
|
|
15.12.2023 23:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Nythän tuo jatkuu jo Fremontista San Joseen asti. | ||||
|
|
15.12.2023 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Vancouver B.C. - Seattle -väli oli tuolloin Great Northern Railwayn liikennöimä. Perinteiset kolme junaparia päivässä tällä välillä muutettiin kahdeksi junapariksi vuonna 1960 ja edelleen yhdeksi junapariksi vuonna 1969. Eli vuonna 1967 junapareja oli edelleen kaksi. | ||||
|
|
15.12.2023 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Tuskin Voroshilov sai kansaa kadulle. Voisiko kuvassa olla Armi Kuuselan paluu Suomeen kesäkuussa 1952? Kävikö hän tuolloin rautatieasemalla? Entä Paavo Nurmen vierailu Helsingissä? Entä jos kuva olisi 1930-luvulta? Talonpoikaismarssi? | ||||
|
|
15.12.2023 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer S: 21.8.1956 Kuvapostin sivu 4 https://www.juvekim.fi/product.php?id=515375 https://helsinkipietari150.vayla.fi/virallisia-ja-epavirallisia-vierailuita-valtiomiesten-matkoja-rataa-pitkin/ |
||||
|
|
15.12.2023 22:18 | Alex Chudoba | ||
| Tavaravaunujen merkintöjä uudistettiin 1949, ja noin kuuden vuoden täyskorjauskierrolla olisi siis melko todennäköistä, ettei vanhoilla merkinnöillä olevaa tavaravaunua olisi enää 1956 näkynyt. Kyseiseen uudistukseen liittyvä piirustussarja oli vielä joitain kuukausia sitten näkyvillä Rautatiearkisto-sivulla, joka on nyttemmin sulkeutunut. | ||||
|
|
15.12.2023 22:18 | Eljas Pölhö | ||
| H9 (Hv3) 784 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 16.6.1937 ja poistettiin 30.11.1939 H9 (Hv3) 785 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 15.5.1937 ja poistettiin 25.4.1939 Vetureita käytettiin reiteillä Hki-Viipuri, Hki-Tampere ja Hki-Turku samoissa junissa kuin 781-783, jolloin saatiin kattavaa vertailuaineistoa. Näistä saataneen lukea lisää ensi vuonna Resiinassa. Lisää on kommenteissa kuvaan https://vaunut.org/kuva/164928 |
||||
|
|
15.12.2023 21:50 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Pitää paikkansa, että Canadian Nationalin reiteistä on säilynyt kohtalainen osa, joskin mainittakoot seuraavat seikat: Canadian kulkee tosiaankin sen kahdesti viikossa, kun taas vastaavaa reittiä vuona 1967 kulkenut Super Continental oli päivittäinen, samoin kuin Calgaryn kautta kulkenut Canadian Pacificin Canadian. Lisäksi junan matkanopeus on hidastunut huomattavasti. Siinä missä Halifaxiin kulki aiemmin useampi juna päivässä, kulkee sinne nykyään juna ainoastaan kuudesti viikossa. Windsor-Quebec -käytävän liikenne oli vilkasta 1960-luvullakin, sitä en osaa sanoa varmaksi että onko liikenne kasvanut vai vähetynyt, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että vähentynyt. Kuvatekstissä tosiaan viittasin yleisesti Kanadan kaukojunaliikenteen vähenemiseen, en pelkästään Canadian Nationalin tuolloin liikennöimän liikenteen vähenemiseen, vaikka, kuten sanottu, Canadian Nationalin tuolloin liikennöimästä liikenteestä on siitäkin tippunut huomattava osa pois. Ainoa Kanadan ja Yhdysvaltojen välinen junayhteys, joka on nykyisellään parempi kuin vuonna 1967, lienee Seattle-Vancouver, sillä tuolla välillä liikennöidään nykyään kahdesti päivässä, kun käsittääkseni vuonna 1967 junia oli käsittääkseni tarjolla ainoastaan yksi suuntaansa (korjatkaa jos olen väärässä). |
||||
|
|
15.12.2023 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Jussi L. : Ei kai ylioppilaslakkia käytetty muutoin kuin touko-syyskuussa, siihen oli tarkat säännöt? Hannu P. : Kolmas luokka poistui kesäaikataulun myötä 1956. Jorma R.: Minä vuonna Voroshilov kävi Suomessa? Olisiko virkavalta antanut kiivetä vetureiden päällä valtionpäämiehen vieraillessa? Olisiko ollut joku muu VIP-vieras kyseessä? Filmitähti, olympiavoittaja ? |
||||
|
|
15.12.2023 21:17 | Antero Airola | ||
| Melkein kaikilla kuvan radoilla on vieläkin henkilöliikennettä. Canadianin Montrealin haara puuttuu eikä Halifaxista pääse enää New Foundlandin suuntaan. Toronton - Chcagon yhteys päättyy Kanadan rajalle. Edmonton - Calgary puuttuu. Toisaalta esimerkksi Toronton ja Montrealin välillä on amerikkalaisittain vilkas liikenne. Winnipegistä kulkee juna Churchilliin Hudson Bayn rannalle. Yhdysvaltoihin on yhteydet Montreal - New York, Toronto - New York ja Vancover - Seattle. |
||||
|
|
15.12.2023 20:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Vähäeleinen tunnelma. | ||||
|
|
15.12.2023 19:07 | Robert Sand | ||
| Yorkissa kun käy voi myös vierailla Poppleton Community Railway Nurseryssä. Siellä on kapearaiteinen rata käytössä. | ||||
|
|
15.12.2023 18:57 | Erkki Nuutio | ||
| Näkyy tosiaan umpitavaravaunukin lähellä Haarlan pistoraiteen päätytopparia. Pistoraide on vuodelta 1921, jolloin Haarlan paperitehdas valmistui (Aamulehti 19.5.1921 s.3 ja 6.2.1921 s.4). | ||||
|
|
15.12.2023 18:04 | Kimmo Säteri | ||
| Siinä missä SNCF:lle toimitetut siksak-keulaiset sähköveturit ovat ranskalaisen elegantteja, niin nämä lusitaaniversiot ovat ehkä hitusen rujompia versioita alkuperäiseen verrattuna. ;) | ||||
|
|
15.12.2023 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on varmaan ollut lähtökohtana Budd RDC -moottorivaunu. | ||||
|
|
15.12.2023 17:47 | Hannu Peltola | ||
| CN:n kolmella F-veturilla vetämä pikajuna on kuvassa hienolla järvikannaksella. Alin kuva voisi olla Alaskasta ja toiseksi alin British Columbiasta. | ||||
|
|
15.12.2023 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Junan keulilla näyttää olevan neljä Western Pacificin väreissä olevaa F-veturia. Kuva on varmaankin Feather River Canyonista. | ||||
|
Kuvasarja: 1960s à la America |
15.12.2023 17:41 | Hannu Peltola | ||
| Wau, nyt on mielenkiintoista materiaalia! Skannaile näitä, kun ehdit, näitä on mukava tutkia! | ||||
|
|
15.12.2023 17:37 | Hannu Peltola | ||
| Skotlantilaisista nautintoaineista tulisikin huomattavasti pidempi lista! | ||||
|
|
15.12.2023 17:32 | Erkki Nuutio | ||
| Englantilaisista nautinta-aineista mieleeni on erityisesti jäänyt Coffee with Chickory. | ||||
|
|
15.12.2023 17:27 | Erkki Nuutio | ||
| John havaitsi venttiilivirityksen, jonka Esa totesi Lentz-venttiilikokeiluun kuuluvaksi. Höyrveturit Valtionrautateilla -kirja ilmoitti tämän kokeilun tapahtuneeksi 1937-39. Kuva on siis otettu välillä 1937-1939, eli 1938 +-1 . |
||||
|
|
15.12.2023 17:14 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Vai yhdellä kiskolla? | ||||
|
|
15.12.2023 17:05 | Vesa Höijer | ||
| Nykyään Englannin pubeissa saa erinomaisia intialaisia vegaaniannoksia. | ||||
|
|
15.12.2023 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Vaunuissa näkyy vielä luokkamerkinnät, jotka poistuivat käytöstä 1956 ja varmaan vaunujenkin kyljistä kohtuullisen pian. Se asettaa ainakin yhden reunaehdon kuvan viiimeiselle mahdolliselle kuvauspäivälle. Kuvan vasemmassa reunassa olevan umpivaunun päätynumerointi on lähellä katonreunaa. Milloin numerointi muutettiin alemmas? Pikaisella Vorgin katselulla 1940-luvun kuvissa päätynumero on korkealla, mutta jo 1954 kuvissa alhaalla. |
||||
|
|
15.12.2023 16:31 | Jorma Rauhala | ||
| Hra Esa, myös kuorevetinen... | ||||
|
|
15.12.2023 16:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotetaanko Kliment Voroshilovia? | ||||
|
|
15.12.2023 16:01 | Petri Sallinen | ||
| Englantilainen keittiö ei ole mitenkään huono. Se ei ole kovin eksoottinen — kuten ei ole suomalainenkaan perinteistä ruokaa valmistava keittiö. Englantilainen maalaispub tarjoaa erinomaista ruokaa hyvistä perusaineksista — vegaanit tosin joutuvat näkemään nälkää, sen verran lihapitoista sapuskat ovat. Ehdoton suosikkini on The Fox and Roman Yorkissa — parempaa pubiruokaa en ole saanut. Olen aterioinut täällä kymmeniä kertoja. Tosin samankaltaista voi saada monista muistakin pubeista mikäli malttaa matkata vähän sivummalle varsinaisista turistikohteista — ja niitähän rautatieharrastuskohteet juuri ovat. https://www.vintageinn.co.uk/restaurants/yorkshire/thefoxandromanyork#/ Kerran otin pienen kylän pienessä pubissa sokkona keittiömestarin erikoisuuden. Se oli kidney pudding. Lämpimän lihahyytelön sisällä oli munuaisia ja pitkään haudutettua naudan lihaa. Päällä ruskea kastike ja kyytipoikana perunamuussia ja keitettyjä vihanneksia. Annos ei ollut ollut kovin esteettinen näky. Seuralaiseni olivat kauhuissaan: "aiotko syödä tuon". Tietenkin syön sen — ja myös söin. Erinomainen ateria. Yorkshire pudding on oma tarinansa, samoin kymmenen tuntia haudutettu lammas..... |
||||
|
|
15.12.2023 15:48 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko etualan veturissa vielä kaasuvalot? Mikäli tuo Hv1-3-sarjoja edustaa niin viimeiset kaasuvalot poistuivat kai 1951. Muuten tämä mielestäni sopisi vuotta 1956 vanhempaan ajankohtaan mutta kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/82209 näkyvä konepajan rakennus purettiin kai vasta siinä vaiheessa, kun Helsingin konepajan itsenäinen toiminta lakkasi eli purku ajoittuu juurikin noin vuoteen 1956. Tästä kuvasta en ko. rakennusta erota. Vai onko kuvakulma sellainen, että rakennus on kyllä tässäkin olemassa mutta jää läntisen siipirakennuksen taakse? | ||||
|
|
15.12.2023 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruovesiläinen vaiko Ruo-vetelä-inen? | ||||
|
|
15.12.2023 13:55 | Hannu Peltola | ||
| Ei tullut tällä matkalla matkustettua, en ole tainnut ollakaan muualla Pendolinon kyydissä kuin Suomessa... | ||||
|
|
15.12.2023 13:46 | Timo Salo | ||
| NBFM = Narrow Band Frequency Modulation = Taajuusmoduloitu ULA-lähete. (Normaalisti kaistaleveys n. 200 kHz yleisradiolla, mutta tässä n. 15 kHz ja SSB:llä n. 2,4 kHz.) Ihmettelin hetken miksi käyttää tuota lähetemuotoa, mutta syy selvisi pian: Suuri maa, isot toleranssit! SSB olisi paljon tehokkaampaa noilla taajuuksilla, mutta siinä täytyy osua lähetin ja vastaanotin n. max. 50 Hz:n tarkkuudella samaan reikään. Ei liene mahdollista itätekniikalla? Tuo NBFM sensijaan ei ole niin kranttu taajuustarkkuudesta, tai stabiilisuudesta... :-) | ||||
|
|
15.12.2023 13:41 | Kari Aho | ||
| Lähes viisi vuotta tuli oltua Laihialla asemapäällikkönä, valitettavasti viimeinen sellainen. Hyviä aikoja. | ||||
|
|
15.12.2023 13:24 | Timo Salo | ||
| https://vaunut.org/kuva/165983?s=1 | ||||
|
|
15.12.2023 13:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Näissä toimii ilmeisesti edelleen kallistustoiminto, tuliko Hannun matkustettua näillä? | ||||
|
|
15.12.2023 13:14 | Tuukka Varjoranta | ||
| Joo noita on todella vaikea erottaa toisistaan. Tuossa valoumpioiden muotoilussa ja keulamaskissa on ero Vectron-tuoteperheeseen verrattuna. Ja sisuksissakin varmaan joitakin eroja. | ||||
|
|
15.12.2023 12:43 | Petri Kiviniemi | ||
| Oulaistelainen tai oulaislainen. | ||||