Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2007 13:28 | Timo Salminen | ||
| Jotenkin pienoismallimainen maisema, vaan aito taitaa kuitenkin olla. Tervetuloa takaisin! | ||||
|
15.09.2007 13:03 | Otto Karikoski | ||
| Asjallista! | ||||
|
15.09.2007 12:49 | Otto Karikoski | ||
| Deeveri käynyt metsässä tekemässä vastan/vihdan ennen saunaan menoa... :) | ||||
|
15.09.2007 12:45 | Tomi Anttila | ||
| Opastimien merkitsemisestä: Ramo6 "Turvalaitteet" kertoo millainen opastimen tunnuksen on oltava ja Ramo17 "Radan merkit" kertoo minkä näköinen tunnus käytännössä on. Opastimen tunnuksen väri voi myös muuttua, esimerkiksi liikennepaikkojen välillä opastimen tunnuksen tulisi olla keltainen. Kaikkiin uusiin opastimiin sijoitetaan Ramo:n mukaiset tunnukset (vaikka ympärillä olevat opastimet olisivatkin vielä vanhan merkintätavan mukaisia). Rataverkolla on käytössä vielä useita erilaisia merkitsemistapoja opastimille riippuen opastimen iästä (opastimet on merkitty aina silloin voimassa olleiden määräysten mukaisesti, määräykset ovat muuttuneet melko usein). | ||||
|
15.09.2007 12:41 | Lari Nylund | ||
| Melkoinen kömyttäjä tuo Sus'... Hieno otos Tuomakselta. | ||||
|
15.09.2007 12:37 | Lari Nylund | ||
| Dm8 "Porkkanan" 2. luokka. | ||||
|
15.09.2007 12:02 | Petri Soronen | ||
| ROI:hin. | ||||
|
15.09.2007 11:57 | Petri Soronen | ||
| Mistä lähtien lätissä on ollut/poistunut nuo aurat joita ruotsin lätissä on vieläkin? | ||||
|
15.09.2007 11:17 | Tapio Muurinen | ||
| Edelliseen lisäyksenä, että joskus myös koneapulainen kävi sulkemassa Dm8:n auki jääneen oven. | ||||
|
|
15.09.2007 11:13 | Tapio Muurinen | ||
| 9-Porkkanoissa oli tilavat eteiset, koska niihin oli suunniteltu myös seisomapaikkoja lyhyempiä matkoja varten. Ruuhkaliikenteessä nämä eteiset olivat välillä niin täynnä ihmisiä ja matkakasseja, ettei edes konduktööri tahtonut läpi päästä. Kerran joulun menoliikenteessä (1970-luvulla) matkustin Porkkanoilla Turusta Helsingin kautta Kouvolaan. Lahteen saakka istuin kassini päällä tuolla ovimontussa. Oven avautuessa piti vähän väistyä. Toinen taisi olla Dm8, jossa ovet avautuivat ulospäin. Ne eivät aina sulkeutuneet kunnolla varsinkaan talvella, ja kuljettajan tauluun jäi merkkivalo. Välillä kaiuttimista kuului "Ovivalo" ja konduktööri pyörähti kantapäillään ympäri. | ||||
|
15.09.2007 10:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllähän noissa penkeissä 150 - 200 km:n matkat mukavasti sujuivat. Oltiinko silloin sosiaalisempia kuin nykyään; nuorempia ainakin. - Kerran Toijalasta Turkuun minulla oli koko osasto yksin käytössä :) (Käyttäjä muokannut 15.09.2007 10:37) (Käyttäjä muokannut 15.09.2007 10:38) | ||||
|
15.09.2007 10:28 | Tapio Muurinen | ||
| Risto on juuri saapumassa Nuutniemen ylikäytävälle, näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/41711 paremmin. Tälläkin tasolla sattui turha kuolema lokakuussa 1965. Työpäivän päätteeksi työläisillä oli kiire kotiin. Tämän junan pari T 7511 oli lähestymässä Kouvolan suunnasta ylikäytävää. Vauhti oli hiljainen. Pari mopomiestä päätti vielä ylittää radan junan edestä viime hetkellä - vain toinen ennätti. | ||||
|
15.09.2007 10:18 | Ari Palin | ||
| Samat sanat, kun en ehtinyt nähdä koko rataakaan koskaan... | ||||
|
|
15.09.2007 10:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Dm8:ssa oli penkit yhteen suuntaan, eli ei vastakkain. | ||||
|
15.09.2007 10:10 | Ari Palin | ||
| Taustalla ruotsalainen "Sm4", joka on kuusivaunuinen. :) | ||||
|
15.09.2007 09:59 | Ari Palin | ||
| Tämä WC-asettelu johti siihen, että kun Turun ja Uudenkaupungin väliä liikennöitiin Dm9:eillä ilman välivaunua, oli kaksivaunuisessa junayksikössä peräti 4 WC:tä ja kaikki yhdessä rykelmässä. Nelinkertainen määrä nykyisiin samanpituisiin junayksiköihin nähden! | ||||
|
|
15.09.2007 09:52 | Ari Palin | ||
| Dm8:ssa taisi olla asiat toisin? Nehän oli suunniteltu nimenomaan kaukoliikenteeseen. Dm9:t oli alun perin tarkoitettu paikallisliikenteeseen, vaikkei niitä siinä käytettykään ennen kuin vasta loppuaikoinaan Turun ja Uudenkaupungin välillä. Vastaavalla tavalla kaukoliikennettä ajettiin lähiliikennekalustolla myös viime keväänä, kun S 157:ää korvattiin joitakin kertoja niin sanotulla Pikku-Pendolla eli Sm4:llä. Dm9:ien käyttö kaukoliikenteessä tosin oli täysin normaali käytäntö ja kesti parikymmentä vuotta. | ||||
|
15.09.2007 09:23 | Juha Toivonen | ||
| Veturit on toimitettu 1960-luvun puolivälissä Kameruniin (Cameroun). Myös Peruun on toimitettu ulkoisesti CC2400 kaltaisia vetureita, mutta tarkempaa tietoa jälkimmäisten tekniikasta ei ainakaan allekirjottaneella ole. Saattaa olla, että myös senegaliin on toimitettu vastaavia koneita. | ||||
|
15.09.2007 09:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jos siis "penkkien myymisellä" meinataan sponsorointia, niin sitä kyllä lähdetään tekemään. | ||||
|
15.09.2007 09:13 | Tero Virta | ||
| Tämä hieno asema joutui tulipalon kohteeksi. Varmaan saadaan joko kuvia tai tietoa kuinka pahasti rakennus paloi. | ||||
|
|
15.09.2007 03:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myisi? Miksi ihmeessä? | ||||
|
|
15.09.2007 02:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| ALn:ssä on mm. täysin samanlainen koneisto, moottori ja voimansiirto, kuin Dm8 ja Dm9-junissa. | ||||
|
|
15.09.2007 02:10 | Markku Blomgren | ||
| Heikosti kuvia tarjolla tuosta CC2400 veturista, mutta ainakin yksi Senegalilainen löytyi, tosin postimerkissä: http://www.enricophil.it/Railway/Africa/rw_sen_st012_X.htm | ||||
|
|
15.09.2007 02:09 | Tauno Hermola | ||
| Nojaa, eipä nuo kiinteät jakkarat nyt niin mukavia olleet ja nokat vastakkain vielä piti istua. | ||||
|
|
15.09.2007 02:00 | Markku Blomgren | ||
| Plyyshi ja velour lienevät sama asia. Säämiskä voisi olla myös aika likellä. Noissa tarvii aika paksua kangsta jotta kestäisivät käyttöä. Voipi olla aika kallis paukku, mutta toisaalta, kaikkihan on kallista... =) | ||||
|
15.09.2007 01:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hulppea pönö! | ||||
|
|
15.09.2007 01:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mutta miettikääpä... verratkaa tätä väljyyttä ja istuinten mukavuutta Pendolinoihin - tai siis älkää tehkö sitä... | ||||
|
|
15.09.2007 01:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mitäpä jos HMVY myisi penkkejä yrityksille? | ||||
|
|
15.09.2007 01:20 | Niklas Savinsaari | ||
| Oivallinen foto! Teemu, kyseessähän on juurikin (vanha) linjasuojastusopastin, joka vain on ao. "muotoinen" uuden opastinjärjestelmän alueella, ollessaan viimeinen suoja ennen tulosuunnan päääopastinta. Tästäkin (tietysti) on poikkeuksia. | ||||
|
|
15.09.2007 00:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuinka yleistä on, että pääopastimen tunnuksena on pelkkä numero ilman kirjainta? Yleensähän tuollaista merkitsemistapaa on käytetty vain suojastusopastimien yhteydessä, vaikka niissäkin on nykyään ainakin pääkaupunkiseudulla kirjain numeroiden perässä. (Käyttäjä muokannut 15.09.2007 00:50) | ||||
|
15.09.2007 00:09 | Otto Karikoski | ||
| Eli matka ei tainnutkaan olla mukava... *natisee liitoksissaan* | ||||
|
14.09.2007 23:31 | Pauli Kyllönen | ||
| Tuossa banderollissa näyttäisi olevan Suomen sokerin tyyppinen logo. Tosin varmaksi en mene vannomaan. | ||||
|
|
14.09.2007 22:55 | Tatu-Pekka Paukkunen | ||
| Sirkusvaunuiksi nimitetään Höyryveturimatkat Oy:n neljän vaunun runkoa, joka koostuu siis aggregaatti-&huoltovaunusta Foek ja kolmesta salonkityyppisestä vaunusta Eik. Foek on entinen Po, jossa on alligaattorin lisäksi keittiö ja nukkumatilat. Eik:t ovat entisiä tuplaovisia lähiliikennevaunuja, jotka on sisustettu salonkityyliin. Fo on vihervalkoinen samoin kuin kaksi Eik:ta, yksi Eik on Koff-sponsoroinnin jäljiltä punavalkoinen. Sirkusnimitys tullee tuosta englantilaisia enemmän miellyttävästä värityksestä. P.S. Ovat ennen olleet Sinivalkoisia nuo vaunut. | ||||
|
14.09.2007 22:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Liitävästä lentokoneesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gimli_Glider | ||||
|
|
14.09.2007 22:28 | Tauno Hermola | ||
| En minä kyllä oikein kelpuuta tuota 50-luvun muotoilua edustavaa ALn 448/460:stä Dm8:m esikuvaksi, vaikka tekniikassa kai sitten on jotain yhteistä? | ||||
|
|
14.09.2007 22:20 | Tauno Hermola | ||
| Toki toinen Dr13 löytyy Hyvinkäältä! | ||||
|
14.09.2007 22:05 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä en malta olla kertomatta, että keisarillisen Suomen Pietarin varikolla ja konepajalla oli töissä myös suomalaisia. Muistaakseni elokuvaohjaaja Matti Kassilan isän kuljettajaura alkoi sieltä. Omasta lapsuudestani niinikään muistan haminalaisen Kalle Topias Lehtosen, jonka vaiherikas kuljettajaura alkoi Pietarissa. Kalle Topias l. "Kala-Kalle" oli vuoden 1918 alussa hakemassa mm. viljaa Venäjältä Suomeen. Kevään 1918 myllerryksissä hänet erottettiin VR:n palveluksesta ja hän selvisi myös Tammisaaren leirin koettelemuksista. Hän pääsi takaisin veturimieheksi, ja teki loppu-uransa Haminassa. Paremmin tunsin Kallen lämmittäjän, P.L:n. | ||||
|
14.09.2007 21:57 | Reijo Salminen | ||
| Komea on lyhty. Muuten, minkäs koneen lyhty on Helsingin Rautatieaseman kakkoskerroksen ravintolassa, oliko se nyt Bellman? | ||||
|
|
14.09.2007 21:20 | Ilkka Myllyniemi | ||
| Saas nähdä ehdinkö siihen asti että,istun Sm4:ssa museo ajelulla :) | ||||
|
|
14.09.2007 21:18 | Ilkka Myllyniemi | ||
| Näin asia varmasti on.Turhan "steriiliähän"tämän päivän raideliikenne on. | ||||
|
|
14.09.2007 21:03 | Antti Busk | ||
| Eikös tämän veturin sarjamerkintä ole T21? http://www.jarnvag.net/lokguide/T21.asp | ||||
|
|
14.09.2007 20:54 | Olli Aalto | ||
| Kerran, kun menimme Bangkokiin niin tuli voimakas turbulenssi kuin salama kirkkaalta tailvaalta. Eipä siinä paljoa kuulutukset auta kun yhtäkkiä kone hypähtää, minulla onneksi oli ne. Ja jos koneen ohjaus pettää tai moottorit tyssää, kone voi liitää huoletta tuhottoman matkan jollekkin kentälle. Mutta laskeutumisessa kun ei ole moottorit päällä eikä siten reverssit toimi, niin onkin isompi hätä. | ||||
|
14.09.2007 20:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiva nähdä kaskisista kuvia etenkin vanhoja! KIITOS Pekka!!!!!! | ||||
|
|
14.09.2007 19:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Niin vietiinkö tämä tka3 1148 haapamäelle vai rovaniemelle? | ||||
|
|
14.09.2007 19:38 | Juha Toivonen | ||
| Edellisestä ensimmäinen "Se on" pois. Pahoitteluni. (Käyttäjä muokannut 14.09.2007 19:39) | ||||
|
|
14.09.2007 19:25 | Juha Toivonen | ||
| Otetaanpa pieni lisäys: Ari Julku mainitsee teoksessaan Dr13-käyttöhistoria 1963-1987(6.10.1987 - Helsinki), erään mielenkiintoisen yksityiskohdan, jolla sinänsä ei em. teoksen sisällön kannalta ole juurikaan merkitystä. Suora lainaus esipuheesta; "Jo pelkkänä luomuksena Dr13 on ainutlaatuinen. Se on Se on Alsthomin suomeen toimittama aikoinaan uuden tyyppinen veturi jota sittemmin ei ole enää valmistettu täysin samanlaisena ainakaan ranskan rautateille. Huhut tosin kertovat matkailijoiden nähneen jossakin Afrikan maassa aivan Dr13:n tyyppisiä, mustiksi maalattuja vetureita. Ehkäpä tuossa samaisessa Afrikan maassa pidetään eriskummallisena ajatusta, että samoja vetureita liikkuu kermanpunaisina jossain jääkylmässä Pohjolan valtiossa". (Juha Toivonen 14.9.2007;- on erittäin todennäköistä, että em. mustat Afrikkalaiset Asthom-veturit ovat juuri tyyppiä CC2400). Mikäli todella näin on, ei original-Dr13-tyyppistä veturia löytyne muualta kuin suomesta - Haapamäeltä! (Käyttäjä muokannut 14.09.2007 19:29) (Käyttäjä muokannut 14.09.2007 19:29) |
||||
|
|
14.09.2007 19:08 | Otto Karikoski | ||
| Milloinkas nämä vyöt poistettiin käytöstä? | ||||
|
|
14.09.2007 19:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Laskettiin piruuttaan penkkien määrä: 103 istuinta, joissa yht. 196 paikkaa. Lyhyemmästä rungosta vielä lisäksi: 72 istuinta, 144 paikkaa elikkä 175 penkkiä ja 340 paikkaa yhteensä kaikissa porkkanarungoissa. Olisiko penkkikangas velouria? Muutama sata metriä velouria, kiits! (Käyttäjä muokannut 14.09.2007 19:07) | ||||
|
14.09.2007 19:03 | Juha Toivonen | ||
| Jaa-a. Aika paha veto. Minulla ei ole tietoa, millä perusteilla ko. "le moteur diesel" on päätynyt museoon. (Käyttäjä muokannut 14.09.2007 19:05) | ||||
|
|
14.09.2007 19:02 | Juha Toivonen | ||
| Idea sama, mutta itse kytkin kai ei... | ||||
|
|
14.09.2007 19:00 | Antti Busk | ||
| Tuossahan näyttäisi olevan SA-3 ilman sivupuskimia. | ||||