Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.12.2022 02:24	Mikko Mäntymäki
		Minulle kävi niin tuossa 2000 alussa että olin odottanut tälläistä kokoonpanoa niin se sattui olemaan juuri sinä päivänä kun minulla oli aika työkkärissä ja näin sen vielä ikkunasta, mielessä oli voi v p s, miksi juuri nyt.
	11.12.2022 02:19	Jimi Lappalainen
		Olisivatko ne voineet olla samanlaiset kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/152520 rakennuksessa olevat portaat?
	11.12.2022 02:02	Arto Papunen
		Eikö Resiinassa mainittu, että määräaikaishuoltovälejä tulee kohta ja pitää vaunuja vaihtaa toisiksi..
	11.12.2022 01:58	Juhani Pirttilahti
		Välttämättä suomalainen ei osaa odottaa, että jossain raiteille on muodostunut kilpailua käyttäen vanhaa kalustoa.
	11.12.2022 01:56	Juhani Pirttilahti
		Fenniarail käyttää vuokrattuja tavaravaunuja, jotka niiden omistaja on rekisteröinyt Ruotsiin.
	11.12.2022 01:47	Uwe Geuder
		Rekisteröity Ruotsiin? Ei kai ne käy koskaan Ruotsissa?
	11.12.2022 01:37	Uwe Geuder
		> tavallisen ihmisen näkemys siitä, että vaunu on vanha Snälltåget ja Flixtrain ovat halpafirmoja. Ainakin Snälltåget on kertonut joskus avoimesti, että heillä on vanhempaa kalustoa. En ole lukenut viime aikoina, mitä he kirjoittavat nykyisin. En ole seurannut, ovatko ne todella useimmiten SJ:tä halvempaa. Mutta jos yrittää ostaa halpahallista, harvemmin saa parempaa.
	11.12.2022 01:22	Uwe Geuder
		> Asiakaskirjeestä en keksinyt linkkaustapaa, joten linkkasin tiedon (jossa jokunen kuva) heidän nettisivultaan omalleni (jonka jätin avoimeksi kaikille. En minäkään keksi, kuva ei avaudu, jos sitä linkataan suoraan. Mutta kiitos vinkistä! Minullekin tuo asiakaskirje tulee, mutta en juuri koskaan avaa sitä, kun matkustaminen ei ole ajankohtaista. > jonka jätin avoimeksi kaikille Ei Facebookikaan suostu näyttämään mitään, se pyytää sisäänkirjoitusta. Tuo hyttikuva on niin kuin suoraan 1970-luvulta! Istuinten päällysmateriaali näyttää hieman erilaiselta eikä silloin ollut pistorasia. Tuo pöytäratkaisu tuli aika myöhään ja oli harvinainen. 2 pienempää ikkunan alla kiinnittyä taitettavaa pöytää oli yleisempi. Mutta muuten ei 50 vuoden aikana ei ole juuri muuttunut mitään. Se ruskea väri toisessa hytissä näyttää oudolta. Semmoinen on ollut käytössä vain ranskalaisissa vaunuissa ja ehkä DDR:n Reichsbahnillakin.
	11.12.2022 01:06	Juhani Pirttilahti
		Ei hän varmaan tunnistanut vaunun alkuperää sen kummemmin. Lähinnä huomiota herättävää oli tuo tavallisen ihmisen näkemys siitä, että vaunu on vanha. Saattaa myös olla, että Suomessa on totuttu hyvään ja uuteen kalustoon, ja kaikki sitä tasoa vähempi herättää vastareaktioita.
	11.12.2022 00:31	Uwe Geuder
		> "kauhea vanha kottura" Koskiko palaute juuri Saksasta vuokrattuja vaunuja? Vai ei niin tarkasti määritelty? Ainakin muutama vuosi sitten Snälltågetilla oli 1930-luvulla rakennettuja lepovaunuja päiväliikenteessä. Ikä ei haitannut minua ollenkaan, päinvastoin siellä näkyi, minkälaista vankkaa laatua on joskus osattu tekemään. Sen sijaan istumamukavuus ei ollut niin hyvää. Istui alapedillä ja selkänojana oli käännetty keskipeti. Ergonomia oli surkeaa, se on enemmän semmoinen hätäratkaisu, että lepovaunussa istutaan.
	11.12.2022 00:24	Markku Huusko
		Mahtava kuva!!
	10.12.2022 23:11	Esa J. Rintamäki
		Löysin puolivahingossa itselläni olevan listan teräsvaunuista. Lista on I. Arosillan minulle antama talvella 1979 Turun konepajalla. Toistan sen nyt tässä, joten teräsvaunutilanne selvinnee, sellaisena kuin mitä se 1960-luvun kuluessa oli (ja myöhemminkin). Mitä herra Petrin arvioon Eim-vaunujen käytöstä tulee, niin voisin sanoa niiden olleen "omialtaanen" ratkaisu luokkaretki- ym. porukoiden tilausmatkoille. Niitä harrastettiin aika tavalla noihin aikoihin. Ensiksi kuitenkin: Kevätturistissa 1963 kerrotaan lepovaunun kulkevan junissa P 65 ja P 66, välillä Helsinki - Oulu - Helsinki, se on 2. luokan vaunu, jonka nais-, mies- ja perheosastoissa on kuusi pehmustettua istuma/lepopaikkaa. Lepovaunun käyttöä varten on lunastettava lippukassasta tai junan konduktööriltä 4,- markan hintainen lepopaikkalippu kultakin vuoteelta. Lepopaikkalipun hintaan sisältyy konduktööriltä saatavan peitehuovan ja päällystetyn tyynyn vuokra ja se oikeuttaa käyttämään lepopaikkaa nukkumiseen junassa P 65 Hämeenlinnan - Ylivieskan ja junassa P 66 Kokkolan - Riihimäen välillä. Muuna aikana lepopaikkalippu oikeuttaa istumapaikkaan ko. vaunussa. Muilta kohdin noudatetaan makuupaikkalipuista annettuja määräyksiä. P 65: lähtö Hki klo 20.50, tulo Ouluun klo 11.15. P 66: lähtö Oulusta klo 17.20 ja tulo Stadiin klo 8.25. Junapari kulki tuolloin Haapamäen kautta. Retkeilyvaunuja, joissa on makuusijoja ilman vuodevaatteita 45 hengelle, voidaan kirjallisesti tilata kaikkien asemien kautta. Tilaus on osoitettava: Rautatiehallitus, Kuljetustoimisto, Helsinki. Maksua kannetaan 100 markkaa täydeltä vuorokaudelta, tarkoittaa tässä 24 tunnin ajanjaksoa, eikä kalenterivuorokautta, sekä vuorokauden yli menevältä alkavalta 12 tunnilta 50 mk. Maksu kannetaan vähintään yhdeltä vuorokaudelta. Tämän lisäksi on tilatulle matkalle lunastettava 2. luokan seuruelippu niin monelle henkilölle, kuin vaunussa matkustaa, kuitenkin vähintään 45 henkilölle. Vaunun vuoteet varustaa tilaaja tarvittavilla vuodevaatteilla. Sitten teräsvaunuista: (lista on päiväämätön, ja muokkasin sitä helpommin luettavaan muotoon) Eit 23001 ... 23010, Saksasta, [10 kpl], valmistunut n. 1961. CEit 2651 ... 2654, Saksasta, [4 kpl], valmistunut n. 1961. Cit 2351, Saksasta, [1 kpl], valmistunut n. 1961 (muutetaan CEit:ksi tai CEift:ksi) CEit 2655 ... 2659, työnro 13011/12, [5 kpl], valmistunut n. 1963. CEit 2660 ... 2663, työnro 13084/1, [4 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1965 (muutettu CEift 2690 ... 2693) Eit 23011 ... 23030, työnro 12825/11, [20 kpl], valmistunut n. 1964. Eit 23031 ... 23042, työnro 13905/2, [12 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1965. Eikt 23601 ... 23606, työnro 13156/37, [6 kpl], valmistunut n. 1964 ... 1966. EFit 23501 ... 23508, työnro 13155/36, [8 kpl], valmistunut n. 1965 ... 1966. Eit 23043 ... 23047, työnro 13192/65, [5 kpl], valmistunut n. 1966. CEit 2664 ... 2666, työnro 13278/29, [3 kpl], valmistunut n. 1967. Eit 23048 ... 23058, työnro 13277/28, [11 kpl], valmistunut n. 1967. 6 ens. muutettu Eift 23401 ... 23406. Eit 23059 ... 23068, työnro 13515/38, [10 kpl], valmistunut n. 1968. CEit 2667 ... 2668, työnro 13516/39, [2 kpl], valmistunut n. 1968. EFit 23509 ... 23511, työnro 13517/40, [3 kpl], valmistunut n. 1968. Eit 23069 ... 23078, työnro 113650, [10 kpl], valmistunut n. 1969. Eikt 23607 ... 23608, työnro sama kuin ed. [2 kpl], valmistunut n. 1969. CEit 2669 ... 2671, työnro sama kuin ed. [3 kpl], valmistunut n. 1969. Eit 23079 ... 23090, työnro 113837, [12 kpl], valmistunut 1969. EFit 23512 ... 23514, työnro sama kuin ed. [3 kpl], valmistunut 1969. CEmt 24001 ... 24010, työnro 6140900, [10 kpl], valmistunut 1970. Eit 23091 ... 23103, työnro 6379900, [13 kpl], valmistunut 1970. Eikt 23609 ... 23617, työnro 6378900, [9 kpl], valmistunut 1970. CEmt 24011 ... 24020, työnro 6511000, [10 kpl], valmistunut 1971. CEmt 24021 ... 24030, työnro 6003100, [10 kpl], valmistunut 1972. Cht 2360 ... 2366, työnro 6729000, [7 kpl], valmistunut 1972. Eift 23407 ... 23413, työnro 6940100, [7 kpl], valmistunut 1973. CEmt 24031 ... 24040, työnro 6151200, [10 kpl], valmistunut 1973. Eit 23104 ... 23108, työnro 6658200, [5 kpl], valmistunut 1974. Eift 23414 ... 23417, työnro sama kuin ed. [4 kpl], valmistunut 1974. Eit 23109 ... 23120, työnro 6291300, [12 kpl], valmistunut 1974. Eit 23121 ... 23126, työnro 6795300, [6 kpl], valmistunut 1974. Eht 23301 ... 23306, työnro 6045400, [6 kpl], vqlmistunut 1975. (6 ens. muutetaan Cht 2367 ... 2372 v. 1978.) Rkt 23801 ... 23820, työnro 6060400, [20 kpl], valmistunut 1975 ... 1976. Rt 23701 ... 23706, Valmet Oy:ltä, [6 kpl], valmistunut 1972. Eht 23307 ... 23328, työnro 6136500, [22 kpl], valmistunut 1976. Listassa olleet valmistumismäärät on hakasulkeissa sekaantumien välttämiseksi. Yhteensä listan vaunuja oli valmistunut 291 kpl. Edit: lisätty maininta: Cit 2351 muutettiin vuonna 1980 vaunuksi Eit 23000.
	10.12.2022 22:57	Juhani Pirttilahti
		Facebookin puolella Snälltågetin vaunua luonnehdittiin sanoin "kauhea vanha kottura" eli ainakaan yhdelle suomalaiselle asiakkaalle se ei ollut mieleen.
	10.12.2022 22:43	Eljas Pölhö
		Yksityinen pikajunayhtiö Ruotsissa, Snälltåget, on vuokrannut saksasta 2016 täyskunnostettuja matkustajavaunuja joululiikenteeseen. Asiakaskirjeen mukaan vaunut pidetään joulukauden jälkeenkin, mikäli asiakkaat ja he liikennöitsijänä ovat niihin tyytyväisiä. Osa vaunuista on osastovaunuja (kuvassa) ja osassa on avosalonki. Asiakaskirjeestä en keksinyt linkkaustapaa, joten linkkasin tiedon (jossa jokunen kuva) heidän nettisivultaan omalleni (jonka jätin avoimeksi kaikille. https://www.facebook.com/profile.php?id=100007418537774
	10.12.2022 21:07	Jimi Lappalainen
		GRK:lta kerrottiin, että ennen kuin kone oli hyväksytty junana liikkuvaksi tukemiskoneeksi niin tunnus oli Ttk4. Hyväksynnän jälkeen tunnus muuttui Ttk2:ksi.
	10.12.2022 19:55	Markus Räsänen
		Käyttikö tai käyttääkö VR Zephir:jä? Resiinalehti kertoo tälläisen tiedon.
	10.12.2022 19:53	Jimi Lappalainen
		Pelastettiinkohan Laurin mainitsema vaunu?
	10.12.2022 19:51	Juhani Pirttilahti
		Ken apua kehtaa pyytää on viisas.
	10.12.2022 19:49	Mikko Herpman
		Edellisen kerran oli kuva missä Sr1 veti Tr1 1033 veturia kunnostukseen. Ihan mukiinmenevä näky.
	10.12.2022 19:45	Jimi Lappalainen
		Siis "tuntua oudolta käydä Kempeleessä"
	10.12.2022 19:05	Kimmo Huhta
		Erittäin nautittava valokuva. Kiitos tästä!
	10.12.2022 18:33	Uwe Geuder
		Talbot itse kirjoittaa, että ne ovat vanhoja Interregio-vaunuja. Vain Instagramissa, ei kunnon teknistä tietoa eikä helppoa linkata tästä. 140 vaunua, aika vaikuttava saneerausprojekti.
	10.12.2022 18:23	Jouko Järvinen
		Raidetta näköjään lyhennetty, vrt. https://vaunut.org/kuva/154612 Katselin että mikäs raide tuo on kun yksi sivuraidehan täällä taisi olla, https://vaunut.org/kuva/159016
	10.12.2022 17:33	Jussi Pajunen
		Komea kuva. Kyllä kelpaa joulupukin tälläisellä junalla liikkua :)
	10.12.2022 15:27	Teemu Saukkonen
		Vieläkö Kouvolassa jatkuu itäliikenne?
	10.12.2022 15:02	Petri Nummijoki
		Onhan se olemassa mutta minulla on rautatiekirjoja eri paikoissa ja tuo sellaisessa, missä en pääse käymään tänään.
	10.12.2022 13:34	Uwe Geuder
		Tuo on selvästi saksalainen kaukoliikennevaunu. Tarkasti määritelty on vain 2 lajia: kaukoliikenne (Fernverkehr) ja lähiliikenne (Nahverkehr). Lähiliikenteelle on eri liput, jotka eivät ole voimassa kaikissa junissa. Siksi myös aikatauluhaussa voi määritellä ”vain lähikennettä” (Nur Nahverkehr.) Alueliikenne (Regionalverkehr) ei ole selvästi määritelty käsite. Sitä näkee kyllä poliittisessa keskustelussa ja varsinkin markkinointiyhteydessä. Entinen lähiliikennejuna (Nahverkehrszug) on nykyisin Regionalbahn. Tytäryhtiön nimi on DB Regio (Jälkimmäinen ei ole edes saksalainen sana tai muuten saksan kieliopin mukainen. Merkitystä voi paremmin arvata kuin Itella-sanasta, mutta muuten se on saman muodin tuote.) Joidenkin korvissa se kuulostaa varmaan seksikkäämmältä kuin Nahverkehr, mutta ei se silti muuta ole. Kun tämä ei ole markkinointifoorumi, täällä saa varmaan puhua koruttomasti lähiliikenteestä. Vaikka onkin hyvä kysymys, onko suora käännös paras käännös. Suomen lähiliikenne on hieman ei asia kuin Saksan Nahverkehr. En ole koskaan harrastanut junavaunujen tyyppejä. Mutta luokka Bmmz, joka järnväg.net mainitsee, on varmaan oikea, samaa tietoa löytyy muualtakin. ”B” on UIC:n mukaan toinen luokan matkustajavaunu. ”m” on kaukoliikenteen vaunu, ”mm” on modernisoitu semmoinen. ”z” tarkoittaa, että sähköä otetaan pääjohdosta (onko 1500 voltin -johdolle parempi nimi? Saksalaisessa vaunussa se on pääasiallistesti 1000 Volttia joka tapauksessa). Luokka ei kerro vielä mitään, sen lisäksi on vielä tyypin numero. Ainakin 3 lukua, joskus vielä lisäksi ”desimaali”. Siitä löytyy verkosta kehnosti tietoa noiden vaunujen tapauksessa. Märklin tietää, että Flixtrainilla on Bmmz 264.4 https://www.maerklin.de/de/produkte/details/article/42955. Heillä on ollut erilaisia tyyppejä, en osaa sanoa, näkyykö kuvassa nyt varmasti 264.4. Usein hyvä tietolähde matkustajavaunuille on sivusto https://www.deutsche-reisezugwagen.de , mutta viime aikoina päivityksiä on tullut vähemmän eikä typpi 264 löydy ollenkaan. Tuossa https://www.fotocommunity.de/photo/bmmz-264-makna/45834618 kerrotaan, että ne ovat entisiä Interregio-vaunuja, luokka olisi sitten ollut varmaan Bimz, mutta se ei kerro vielä mitään, niin kauan kuin silloinen tyyppinumero ei ole tiedossa. https://www.railjournal.com/passenger/main-line/flixtrain-to-launch-swedish-service-on-may-6/ kertoo, että vaunut olisi rakennettu jo 1960-luvulla. Silloin Interregio ei ollut vielä olemassa. Se ei silti ole ristiriita, monet Interregio-vaunut olivat modernisoituja D-Zug-vaunuja. Saksassa matkustajavaunuja on ollut käytössä yli 50 vuotta ja niiden elinaikana muunneltu toiseen tyyppiin enemmän kuin kerran. (Ei se ole vielä mitään Ruotsiin verrattuna, jossa on 1930 tai 1940-luvulla rakennettu kalusto on edelleenkin käytössä.) Kun järnväg.net kirjoittaa, että regiontrafik se voi olla väärinkäsitys. Interregio on alueiden välistä eikä alueiden sisäistä liikennettä. Siis kaukoliikenne. On myös tapahtunut niin kuin Hannu ja Teppo kirjoittavat, että lähiliikenteessä on jossain vaiheessa käytetty vanhempaa kaukoliikennekalustoa.
	10.12.2022 13:31	Pekka V. Puhakka
		Tuo kuvassa näkyvä oviratkaisu oli ja lienee osittain yhäkin käytössä DB:n vanhemmissa kaukoliikennevaunuissa. Esimerkki oven sulkeutumisesta IC-junassa oheisessa varsin asiallisessa dokumentissa vuodelta 1982, kohdassa 3:30. https://youtu.be/EZXphhkyPAg
	10.12.2022 13:06	Panu Breilin
		No dieselveturinahan tuo käytännössä toimii, eli vetää matkustajajunia. :)
	10.12.2022 13:01	Teemu Saukkonen
		Mitäs tavaraliikennettä Virossa nyt on jäljellä?
	10.12.2022 12:09	Esa J. Rintamäki
		Jaa, että ratakuorma-auto on ylennetty dieselveturiksi...?
	10.12.2022 11:45	Jimi Lappalainen
		Näinä aikoina voi tuntua käydä Kempeleessä.
	10.12.2022 11:42	Jimi Lappalainen
		Erittäin asiallinen kuva. Heti tuli mieleen tämä Allan Scotsonin kuva keväältä 1978: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/32307694152
	10.12.2022 11:41	Jimi Lappalainen
		Surkuhupaisa näky.
	10.12.2022 10:54	Teppo Niemi
		Pitää muistaa, että Nuernbergi - Kidding - Muenchen taajamajunia operoitiin DB Fernnverkehr AGn kalustolla. Ja sama tilanne oli myös Berlin - Uelzen - Hamburg taajamajunissa. Molempien sn oli 200 km/h.
	10.12.2022 10:48	Teppo Niemi
		Eiköhän tuohon kysymykseen löydy vastaus muitta mutkitta Ivalon Höyryveturit ja niiden hoito -teosta tutkimalla. Onhan Petrillä ja Esalla tuo tehos, niin ei tarvitse arvuutella.
	10.12.2022 10:37	Petri Nummijoki
		Sr12-veturissa höyrylämmitysjärjestelmän teho oli 430 kg höyryä tunnissa ja se kai riitti keskimäärin 7 vaunun lämmitykseen kovalla pakkasella. Mutta Hr12-veturissa höyrylämmityksen teho oli lähteestä riippuen 1200 kg tai 1250 kg höyryä tunnissa. Jos teho on suoraan verrannollinen vaunumäärään, pystyisi Hr12 lämmitämään 20-vaunuisen junan. Siten lämmitystehon puute tuskin oli Hr12-veturin kanssa ongelma. Tapahtuikö lämmitys muuten höyryvetureissa pelkästään poistohöyryllä? Muistelisin mainitun, että höyrylämmitys vaikutti talvella lämmitäjän työtaakkaan mutta en keksi, miten poistohöyrylämmitys siihen vaikuttaisi.
	10.12.2022 10:22	Petri Nummijoki
		Kiitos tiedoista. Jos nyt oikein laskin niin vuoden 1963 jälkeen oli käytössä vain 3 lyhyttä 56-paikkaista Ci-vaunua eikä yhtäkään hyttivaunua. Jotenkin erikoista, että Eim-vaunuja katsottiin tarpeelliseksi muuttaa parikymmentä, vaikka niitä kulki vakituisesti vain yhdessä junaparissa. Enemmän olisi käyttöä luullut olevan useammalle Ci-vaunulle tai muutaman Ci-vaunun muuttamiselle Rk-vaunuiksi sen jälkeen, kun R-vaunuista luovuttiin 1963-1964 mutta kaippa asiasta päättäneet tiesivät, mitä olivat tekemässä?
	10.12.2022 09:47	Pasi Seppälä
		Mukavaa että tälläkin ajetaan. Pääasiassa Easmarin vaihtotyöt ajellaan sillä Zephir-lokotraktorilla, mutta kuulopuheiden mukaan se tippuilee varsin usein kiskoilta. Oliskohan Tve käytössä juuri siitä syystä tai sitten ajellaan vaan muuten ettei ruostu paikoilleen?
	10.12.2022 09:45	Juha Vuorela
		Juu tuolla ei taida risteyskolareita pahemmin tulla - ei ainakaan junien kanssa
	10.12.2022 09:39	Pasi Seppälä
		Hyviä vaihtotyökuvia Kouvolan sivuraiteilta, joilla onkin nykyisin varsin hyvin liikennettä. Syksyllä bongasin näillä main Dr18 ja Dr14 veturien työskentelevän samaan aikaan. Kameraa ei valitettavasti ollut kun kännykässä ja aikakin kun oli työnantajan kellottamaa, niin jätin kuvaamatta. Onkohan RTR-terminaalille jo tullut raiteistoa? Kullasvaarassa on ainakin jossain vaihessa tullut länsipään vaihteistoon pieniä muutoksia.
	10.12.2022 08:35	Tuomas Pätäri
		Soramäen raiteisto ei kuulosta allekirjoittaneelle natiivi-kouvolaiselle luontevan tutulta, ja olenkin muistaakseni törmännyt nimeen ensimmäistä kertaa vasta täällä Vorgissa. Ei-rautatiemaailmassa, silloin kun raiteisto joskus puheessa syystä tai toisesta on mainittu, oman kokemukseni mukaan useimmat ovat käyttäneet termejä Tornionmäen rata, Tornionmäen teollisuusrata etc. Aikojen saatossa nämä termit ovat toki muuttuneet huonommin kuvaaviksi, kun rataa on jatkettu Tykkimäen puolelle. Viralliset kaupunginosat vastaavat harvoin asukkaiden mielikuvia alueista, paikannimistä ja niiden rajoista, mutta juuri tässä tapauksessa oma mielikuvani on yhteneväinen virallisen jaon kanssa: Raiteisto menee Vt15:n länsipuoella Tornionmäessä ja itäpuolella Tykkimäessä. Jämptirajaisen kaupunginosanimistön lisäksi on aina myös muuta rinnakkaista, päällekkäistä ja rajoiltaan epämääräisempää paikannimistöä, kuten Teholaa ja Kullasvaaraa - Myös Pasi on joskus tuskaillut nimistön kanssa: https://vaunut.org/kuva/82646
	10.12.2022 03:10	Esa J. Rintamäki
		Minua onkin naurattanut kovasti, kuinka ryssä uhoaa vapauttavansa Ukrainan natseista, ja juuri natsilaisuudella! Sillä mitä muuta Z - kirjain on kuin puoliksi piirretty hakaristi...? Uunot ja sumutetut pölvästit asialla.
	10.12.2022 01:00	Ossi Rosten
		Höh, Zorron Z on jo vuodelta 1919.. (ei anneta paskiaisten varastaa kaikkea.. Suomen kansallissymboleista on tehty jo häpeämerkit uusnatsien toimesta, ei anneta samaa tapahtuvan aakkosten 25. kirjaimelle!)
	10.12.2022 00:48	John Lindroth
		Hieno harjavaunun talvinen työkuva!
	10.12.2022 00:39	Jyrki Längman
		Haamu Z aikana jolloin Z symbolia ei vielä tunnettu
	09.12.2022 23:14	Antti Grönroos
		Ok.
	09.12.2022 23:11	Jimi Lappalainen
		Se löytyy nimellä "nimetön veistos". Sijainti "Läntinen Rantakatu 3, sisäpiha" paljasti.
	09.12.2022 23:02	Antti Grönroos
		Katoin monesti ja mä en löydä. Siellä lukee "Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia".
	09.12.2022 22:44	Jimi Lappalainen
		Menin vain seuraavaan Wikipedia-artikkeliin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Turun_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4 josta tämä löytyi.
	09.12.2022 22:40	Jimi Lappalainen
		Oikeassa olet. Se löytyikin muualta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset