Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.10.2023 21:59 | Petri Kiviniemi | ||
| Ks. aiemmat Isokyläkuvat. | ||||
|
|
13.10.2023 21:41 | Rasmus Viirre | ||
| Ettei olisi pv:n vanhoja ja unohdettuja..? Toisaalta miksi olisivat Isokylässä, en tiedä. Joka tapauksessa todella mielenkiintoista. Nämä ovat hienoja löytöjä niin pienistä ja hiljaisista, kuin myös isommista liikennepaikoista! | ||||
|
13.10.2023 21:30 | Timo Haapanen | ||
| Todennäköisesti 2805 https://vaunut.org/kuva/154301?s=1 | ||||
|
13.10.2023 21:27 | Timo Haapanen | ||
| Okei, kiitos oikaisusta! | ||||
|
13.10.2023 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö Pendolinot kallistuvat? | ||||
|
|
13.10.2023 21:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikataulua ei löydy päivämäärällä 19.6.2020, koska lähtöpäivä on edellinen päivä. https://juliadata.fi/timetables?s=269&d=18.6.2020 Lisäksi Timon linkittämä juna kulkee eri suuntaan kuin tämä kuvan juna. | ||||
|
13.10.2023 21:23 | Miitre Timonen | ||
| Muistan tän sateisen koulujen päättäjäislauantain, mulla loppui 7. luokka tuolloin :D | ||||
|
13.10.2023 21:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikea tunnus on siis FIN-SWECO Ttr1 99 10 9129 051-0. Kiitos. :) | ||||
|
|
13.10.2023 21:17 | Jarno Piltti | ||
| Nythän on niin että numero 51 on kadonnut vaunun merkinnöistä kokonaan, päädystä ja kyljistä, kyljessä vain 99 10 9129 051-0. | ||||
|
|
13.10.2023 21:10 | Timo Haapanen | ||
| Mielenkiintoinen tieto, jos sama juna: https://juliadata.fi/timetables?s=11978&d=19.6.2020 (PYO 269 tietoa ei löytynyt ko. päivältä) | ||||
|
13.10.2023 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22197 vuodelta 1942 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01369 vuonna 1978. | ||||
|
13.10.2023 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhan aseman sijainti uuteen nähden: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:814 | ||||
|
|
13.10.2023 20:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kelloselässä on kyllä ollut oikeakin asemarakennus, tämä on vain asuinkasarmi muutettuna asemakäyttöön. Vanha asema: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:943A52 + kuva "nykyiseltä" asemalta: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1138 | ||||
|
13.10.2023 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos herra Jukka, sain sitten Tiwi-tietoni päivitettyä. Minun 1970-luvun aikaisen tyttökaverini siskonmies duunasi aikoinaan tiwiläisenä. Monenkin mänttäläisen omakotitalon sisäseiniin oli Tiwin lastulevyjä naulittu. Sairaan painavaa levyä, muuten. Lastulevy vaati ns. kampanauloja. |
||||
|
|
13.10.2023 20:46 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin isokokoinen asemarakennus. Tuliko aseveljelle kiire, kun tämä säästyi syksyn 44 tulitikkuleikeiltå? | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie |
13.10.2023 20:45 | Robert Sand | ||
| Lähes uusia noin kuusi vuotta vanhoja modernia vetureita hintaan 3000€. Täytyy myöntää että itsekin leikin ajatuksella ostaa veturi. Pitää vain jostain saada tietoa onko mahdollista (helposti) kaventaa 600 millimetriseksi. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
13.10.2023 20:41 | Kari Haapakangas | ||
| Tuon radan rakentaminen kuului Moskovan rauhan 1940 ehtoihin. Tässä(kin) asiassa Neuvostoliitto potkaisi itseään nilkkaan, kun (uudelleen) hyökkäystä Suomeen tukemaan tarkoitettu rata toimi myös toiseen suuntaan. | ||||
|
13.10.2023 20:26 | Jaakko Tuominen | ||
| Se on tapeetti ja sen tausta seinän välistä. Toivon mukaan saadaan takaisin paikalleen huomaamattomaksi. | ||||
|
13.10.2023 20:11 | Timo Oinonen | ||
| Mikähän tämän veturin tulevaisuus mahtaa olla? On näemmä laitettu myyntiin 45000 egen hintalapulla. | ||||
|
13.10.2023 19:53 | Jimi Lappalainen | ||
| 31 romutettu, 35 romutettu, 36 romutettu, 39 Parkanossa, 43 romutettu, 45 romutettu, 47 romutettu, 48 romutettu, 51 romutettu, 53 romutettu. | ||||
|
13.10.2023 19:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Asemarakennusta ollaan siirtämässä muualle. En tiedä minne. Asiasta oli aikoinaan Koti-Lapin artikkeli, mutta se on poistettu. | ||||
|
13.10.2023 19:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää Konkolaa: https://vaunut.org/kuva/74507 (jossa myös linkki erääseen keskustelulankaan) | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie |
13.10.2023 19:14 | Jussi Tepponen | ||
| Hienoja kuvia erään aikakuden lopusta. Kohta on varmaan kaupan ruotsalaisille kapsuradoille (melkein) sopivia uudehkoja diesel(vaihto)vetureita. | ||||
|
|
13.10.2023 18:24 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ei valmista enää mitään. Täältä voi lukea lisää: https://keuruunveraja.fi/items/show/569 | ||||
|
|
13.10.2023 16:36 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs toi Tiwi valmistaa? | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| VLTJ:n ruotsinlätistä: YBM D16: ex SJ Y7 nro 1252 (vuodelta 1959): Se oli tarkastettu Örebron konepajalla joulukuussa 1979, kun sen A-pää oli vaurioitunut (oli sattunut vaihtotyökäpsäys Kalmarissa huhtikuussa 1979) kolarissa. Lemvigbanen osti sen 4.12.1979. YBM 14:n (ex SJ Y6 828 vuodelta 1953) vetämänä se saapui Tanskaan seuraavassa tammikuussa. Vaunu korjattiin, maalattiin ja numeroitiin ennen liikenteeseen asettamista marraskuussa 1980. Tammikuussa 1982 YBM D16 kolarivaurioitui pahasti, palasi korjattuna liikenteeseen saman vuoden toukokuussa. Se hylättiin vuonna 2006 ja myytiin yksityishenkilölle. VLTJ:n YBM 17:ksi oli merkitty kolme eri ruotsinlättää. YBM 17 (1) oli SJ:n Y6 nro 756. Se tuli Tanskaan vuonna 1973, hylättiin 1977 ja romutettiin 1985. YBM 17 (2) taas oli SJ:n Y6 nro 1103. Tanskaan vuonna 1977 ja hylättii 1994. YBM 17 (3) oli OHJ:ltä ostettu S 48 (ex SJ Y6 nro 997, tullut Tanskaan 1980). VLTJ osti sen 1994. Hylätty 2006 ja myyty yksityiselle. VLTJ:llä oli myös ostettuna OHJ S 49 (vuonna 1994). Se hylättiin 1995 ja myytiin Skinnebusgrupp Himmerlandille. Romutettu v. 2001. OHJ S 49 oli entinen SJ Y6 nro 1012, joka oli tullut Tanskaan vuonna 1981, OHJ:lle. Mitä muihin tanskanruotsinlättiin tulee, niin Svenska Motorvagnsklubben osti VLTJ YBM 13:n vuonna 1988. Se oli ollut ex SJ Y6 nro 773. Tanskaan se oli tullut 1973. VNJ:n kaksi säilynyttä vaunua MB 52 ja 53 myytiin Tanskan rautatieseuralle (DJK) vuonna 2000. Ne ovat seisomassa Marslevissa. (Olivat ex SJ Y6 nrot 780 ja 769.) MB 54 (ex SJ Y6 nro 776) myytiin DJK:lle ja romutettiin vuonna 2001. Tanskaan se oli tullut 1973. Tässä tällainen historiapläjäys kirjoista: Svenska Motorvagnsfordon i Danmark (1988) Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida (2008) Svenska Rälsbussar (2017) |
||||
|
|
13.10.2023 14:47 | Juhani Katajisto | ||
| Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee. | ||||
|
|
13.10.2023 14:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa lienee joku muu veturi kuin 2807: https://vaunut.org/kuva/124975 | ||||
|
|
13.10.2023 14:25 | Jouni Hytönen | ||
| Paras käsillä oleva tieto olisi sijainniksi km 3+240 ja poistopäivä 28.9.2010. | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 13:40 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäiset Lynetit tulivat Tanskaan huhtikuussa 1965 (LJ, 3-vaunuisia Ym+Yp+Ys) ja viimeinen maaliskuussa 1988 (SB, 2-vaunuisen junan toinen vaunu onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle). Vuosina 1983-1988 valmistuneilla on sekä Düwagin että Scandian valmistusnumerot. | ||||
|
13.10.2023 13:30 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jo on tämäkin Tka keretty sotkea.. Typerää ja inhottavaa touhua. Tuossa taide kaukana. | ||||
|
13.10.2023 13:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siinä se on. Komeassa kunnossa. Isäni ajoi tätä Kemissä monia vuosia, kunnes muutimma Rovaniemelle. Siellä vastaava Tka7 197 silloin. Niin tuttu Tka tämä 198. Monta kertaa kyydissä, pikkupoikana olleena. Niin aurausreissuilla kuin sepelinjako- matkoilla ym ym. | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 12:52 | Pauli Ruonala | ||
| Suurin osa Tanskan yksityisrautateistä osti käytettyjä ruotsalaisia lättähattuja, Kööpenhaminan seudulla eli Sjællannissa niitä ei enää näkynyt. Oli kaksi rautatietä jotka eivät ostaneet lynettejä niiden tullessa 60-70-luvulla vaan jatkoivat ruotsalaisten lättien käyttöä, molemmat Jyllannissa: Lemvigbanen (VLTJ, Vemb-Lemvig-Thyborøn Jernbane) osti 3 lynetteä uutena 1983 ja muutaman käytettyinä mutta jatkoi silti ruotsalaislättien käyttöä. V. 1999 VLTJ:llä oli vielä kaksi, D16 ja D17, vara- ja museoliikennevaunuina. Vestbanen (VNNJ tai VNJ, Varde-Nørre Nebel Jernbane) osti 2 lynetteä uutena 1983 ja yhden käytetyn. V. 1999 VNJ:llä oli vielä 3 ruotsalaislättää käytössä. |
||||
|
13.10.2023 11:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinhän me kaikki muistamme. Toivottavasti kohta joku aikalainen pulpahtaa täsmentämään, miten ne asiat virallisemmin olivat. Ei sunkaan se mennyt jopa niin, että kyseisenä eräänlaisena siirtymä- vaiko paremminkin jatkokautena RHK osti VR:ltä liikenteenohjauspalvelut, ja VR vastaavasti maksoi RHK:lle vastaavan summan ratamaksuna... | ||||
|
|
13.10.2023 11:27 | Jouni Halinen | ||
| Jimi: Pähkäilin tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/164229?u=1809 yhteydessä kuvaajan selän takana olleen (vanhan) sillan kutsumanimeä, arvelin sen olleen Konkolan silta. Nyt herää kysymys, että kumpi oli ensin opaste vai silta, oletettavasti silta ja siitä on sitten saanut varoituslaite nimensä. Mutta mistä on tullut nimi konkola, lähistöllä ei ole ainakaan ole ollut mitään sen nimistä. Olisiko se jonkun henkilön sukunimi?. Esim. ratapihan päällikön tai sillan rakentamisesta vastanneen henkilön?. Halikossa on sen niminen kylä, Mansessa on sen niminen katu ja Jämsässä on sen niminen kartano joka nimi tulee kartanoa hallinneelta patruuna Severus Konkolalta. Se on myös nykyjäänkin käytössä sukunimenä. Olisiko Saarisen Pavella tietoa asiasta, hän kun on näillä nurkin nuorempana pyörinyt, mm. käynyt lähellä olevaa koulua? |
||||
|
13.10.2023 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkistin Orivesi-Haapamäki-välin henkilöjunat tilastoista myös vuosien 1963-1965 osalta. Tilaston perusteella vuosina 1963 ja 1964 ei ole ollut merkittävää höyryveturikäyttöä junaparissa H53/54 eli korkeintaan joku satunnainen lähtö mutta 1965 olisi H53/54 ollut noin kuukauden käyttöä vastaavan määrän höyryvetoinen. Silloin tilastoidut vetureiden keskipainot ovat olleet 85 tonnin kieppeillä eli tästä päätellen Hv-vetureita käytettiin. Ilmeisesti tämä oli sellainen junavuoro, josta Hr12 napattiin 1960-luvun puolivälissä ensimmäisten joukossa pois, jos niistä oli pulaa. Alun perin H53/54:n siirtyminen Hr12-vetoiseksi jo 1962 selittynee sillä, että osa illan ja yön junista jatkoi siinä vaiheessa Hr12-vedolla Seinäjoelta Ylivieskaan ja veturikierrollisista syistä Seinäjoelle piti toimittaa illaksi ylimääräinen Hr12. | ||||
|
|
13.10.2023 11:17 | Mikko Herpman | ||
| Tällainen osuma vaatii kyllä jo hiukean tuurin. Miten sattuikaan että veturi iski jo mäntyyn ja sopivasti kierähti niin, että vankka rungossa kiinnioleva oksa osui juuri sopimassa kulmassa kaarevaan seinään. Veikkaan jos koittaisi uudestaan tekemään vastaavaa ei onnistuisi mitenkään. Onneksi kalusto kuitenkin saa olla sisäsäilytyksessä odottamassa korjausta niin ei pääse sade kastelemaan rakenteita! |
||||
|
|
13.10.2023 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen kuullut, että tuon varoituslaitoksen nimi oli Konkola. Olisiko Jouni Hytösellä tarkempaa tietoa? Kilometrilukemaa, poistopäivää ym.? | ||||
|
|
13.10.2023 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| 90-luvullahan oli vielä junasuorittajia, jotka osallistuivat mm. lipunmyyntiin, joten kai heidän oli pakko olla VR:n porukkaa. Kauko-ohjaajatkin ovat myyneet lippuja ainakin Parkanossa. Muistaakseni Hangossakin oli yhteen aikaan sellainen viritys, että kauko-ohjaaja myi lippuja. Tämä oli varmaan sen jälkeen, kun Parkanon kauko-ohjauskeskus oli jo lakkautettu. | ||||
|
|
13.10.2023 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meinaan kun nykyäänkin, kaiken sen vuosikymmenten keskittämisen ja tehostamisen jälkeen, rautateillämme työskentelee noin 260 liikenneohjaajaa: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/ammattinimike-jonka-harva-tuntee-liikenneohjaaja . | ||||
|
|
13.10.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Petrien eillisiltayhdentoista jälkeiseen pohdintaan koskien Valtionrautateitten eriyttämistä VR-Yhtymä Oy:ksi ja RHK:ksi nostan ennen eilisaamuseitsemää linkittämästäni asiapaperista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 224/1994) asiaa koskevan kohdan: "4.2. Henkilöstövaikutukset Valtionrautateiden palveluksessa olisi 30 päivänä kesäkuuta 1995 noin 10 700 virkasuhteessa ja noin 5 300 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Valtionrautateiden palveluksessa yhtiöittämisen ajankohtana oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen palvelukseen. Virastoon siirtyisi noin 50 henkilöä." Sen lisäksi muistelen joskus jossain kerrotun, että eriyttämisen jälkeen alkuun VR-Yhtymän palkkalistoilla työskenteli vielä runsaasti henkilöstöä, jonka palveluksia RHK osti VR:ltä. Tällaisia olisivat olleet varmaankin ainakin liikenneohjaajat, joita työskenteli vielä 2000-luvun puolellekin tultaessa runsaasti hajautettuina ympäri rataverkkoamme. Pelkästään heitä luulisi olleen selvästi enemmän kuin noin 50 henkilöä. |
||||
|
|
13.10.2023 08:16 | Simo Virtanen | ||
| Tuossa on ollut henkilövahinkojenkin riski aikamoinen. Ei tunnu museoajojen riskit olevan kiinni yksin operaattoristakaan. | ||||
|
13.10.2023 06:57 | Pasi Seppälä | ||
| Punaiset Deeverit lisäävät hienosti kauniita syksyn värejä. Täältäkin tykkäykset. | ||||
|
|
13.10.2023 06:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! :) | ||||
|
|
13.10.2023 00:42 | Jouni Halinen | ||
| Tuo Vr:n saneerauksen aloituksen hetki on ”kiveen hakattu”. Olin käynyt vapun -85 jälkeen juuri markkinoille tulleen Xerox 1025 huoltokurssin. Ja ensimmäisen koneen kävin asentamassa juurikin ”saneerausosaston” toimitiloihin toukokuun lopulla. Se jäi muutenkin mieleen, koko osastoa ei meinannut löytyä millään, olikohan sillä vielä edes nimeä?. Etsin sitä päärakennuksesta, ei löytynyt ja vahtimestaritkaan eivät osanneet auttaa asiassa. Lopulta paikka löytyi, eihän sille ollut edes mitään katuosoitetta. Rakennus oli ulkoa ja sisältä (ainakin 2 kerros) erittäin huonossa kunnossa, Oliko talo ollut aikaisemmin hiilenpölyisten veturitallimiesten käytössä?. Ihmettelin että miten niin sotkuiseen paikkaan on perustettu toimisto?. No siihenhän oli oletettavasti edellisessä kommentissani mainitut syyt. Muuten asiat etenivät niin kuin aiemmin kerroin. |
||||
|
|
12.10.2023 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä se on joka näkyy ikkunan takaa, rikkoutuneita seinäpaneelejako?? On tullut paksu oksa seinän läpi. Sen perusteella männyn on täytynut olla aika iso, onni etei käynyt pahemmin! |
||||
|
|
12.10.2023 23:43 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n yhtiöittäminen 1996 tapahtui EU:n määräyksestä. 2000-luvulla viimeistään lähti VR-konsernista pois tietoliikennettä ja IT-toimintoja pyörittäneet tytäryhtiöt Solicom ja (toisen nimeä en muista), monta muuta toimintoja lopetettiin mm oma puutarha ja omat työterveyspalvelut, työsuhdeasunnot, omat autokorjaamot, myöhemmin myytiin vielä kunnossapitoyhtiö VR Track ja lopetettiin Pohjolan Liikenteen bussikaukoliikenne, pk-seudun lähijunaliikenne siirtyi HSL:lle, liikenteen kauko-ohjaus Fintrafficille. Eli kyllä on rönsyjä on siivottu pois. |
||||
|
|
12.10.2023 23:35 | Petri Nummijoki | ||
| Mistä muualta rautatiealan asiantuntemusta olisi ollut 90-luvulla tarjolla kuin VR:ltä? Tarkoitan sitä, että virkasuhteessa VR:ään 30.6.1995 olleista ilmeisesti muutama kymmenen jatkoi virkamiehinä 1.7.1995 jälkeenkin mutta se oli marginaalia aikaisempaan nähden. | ||||
|
12.10.2023 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Vertailun vuoksi taas havaintoja Jyväskylästä. Tallin vanhimmat pilttuut 1 ja 2 oli varattu Dv15/16-vetureille. 1980-luvulta pitkälle 90-luvulle Jyväskylässä oli kaksi päivystysveturia, Pv1 työskenteli aikaisesta aamusta klo 22:een saakka ja Pv2 aavistuksen lyhyemmän ajan, se vetäytyi tallin suojiin noin klo 20. Myöhemmin kun työt vähenivät, toinen vetureista työskenteli aamun Pv1:nä ja illan Pv2:na ja toinen vain virka-aikaan Pv3:na. Vetureiden rikkouduttua tai vaatiessa isompaa huoltoa ne vaihdettiin toiseen Tampereelta, veturit hinattiin normaaleissa tavarajunissa. Ykkös- ja kakkospiltttuussa en muista koskaan nähneeni muita vetureita kuin Dv15/16 niin kauan kuin veturisarjoja Jyväskylässä käytettiin. | ||||
|
Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
12.10.2023 23:29 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen sarja tosiaan. | ||||
|
|
12.10.2023 23:17 | Petri Sallinen | ||
| Ratahalllintokeskuksella ei ollut mitään tekemistä VR:n kanssa, vaan se oli ministeriön alaisuudessa toimiva virasto. Ehkä osa entisistä VR-läisistä jatkoi siellä uuden työnantajan leivissä virkamiehenä — tämä on vain arvaus. En tunne asiaa. | ||||