Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2023 09:53 | Petri Sallinen | ||
| Asunnot kuuluvat kotirauhan piiriin. https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-salakatselu |
||||
|
01.12.2023 07:52 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän tuo nyt niin kamala ole. Autolla tuosta ei pääse, pyöräilijäkin joutuu hidastamaan oikein kunnolla, ja jalankulkijakin -jos malttaa irrotttaa katseensa luurista/kengänkärjistä- tulee pakostakin katsoneeksi oikeaan ja vasempaan ennen ylitystä. | ||||
|
|
01.12.2023 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jyrki: - tai sitten vaadittu säästöä. Mutta sitten vasta se säästön "todellinen" suuruus paljastuu, kun ensimmäinen ihminen kuolee tällaisessa risteyksessä junan alle. |
||||
|
|
30.11.2023 23:37 | Jyrki Talvi | ||
| Viljo Viisaus huipussaan. | ||||
|
30.11.2023 21:55 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän lisää vuoteen 1946: 22.11.1946 Kulk. ministeriö määräsi, että Orivesi-Torkkeli (12,48 km) on avattava liikenteelle 1.12.1946, rataosa on hallinnollisessa ja taloudellisessa mielessä kuuluva Vaasan rataan ja muutoin luettava kuulumaan: 2. talousjaksoon 4. ratajaksoon 2. varikkojaksoon 2. varastojaksoon 4. liikennejaksoon Mutta rautatierakennusosasto edelleenkin hoitaa rataosaston tehtävät radan vartiointia lukuunottamatta, mista 4. ratajakson on huolehdittava. 28.11.1946 Rh määräsi, että rataosa ovataan 1.12.1946 lukien täydelle henkilöliikenteelle ja tavaraliikenteelle vaunukuormin (Tt). Rataosalle tuli tuolloin vain yksi liikennepaikka, Torkkelin pysäkki (nimilyhennys Trk). Asia on ilmoitettava seuraavassa Käskylehdessä. Rh 3223/13978 28.11.1946 |
||||
|
|
30.11.2023 21:40 | Antti Grönroos | ||
| Ei varmaan tienny, että kuvata saa. | ||||
|
|
30.11.2023 20:56 | Niko Padatsu | ||
| Kyllä tuossa Kierikka-Ahonkujalla oli ihan puomit kunnes kehittelivät tämän nykyisen. | ||||
|
|
30.11.2023 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
| No johan nyt. | ||||
|
|
30.11.2023 19:53 | Mika Hakala | ||
| Seisooko Ahlmannintiellä kevyenliikenteen-merkki? Tämän tasoristeyksen poistamista perusteltiin paikallislehdessä sillä, että sen puomiton varoituslaitos katsottiin vanhentuneen ja ongelmalliseksi mm. siitä, että ukkonen saattoi saada sen aktiiviseksi. Varoituslaitos poistui, tasoristeys ei. |
||||
|
|
30.11.2023 19:33 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Tasoristeysmerkit puuttuvat kokonaan. Kuinkakohan paljon tässä on oikein tasoristeysturvallisuus noussut, kun vartioitu puolipuomilaitos on korvattu tällaisella. Ei mitään päätä eikä häntää tässä Väyläviraston touhussa. | ||||
|
|
30.11.2023 18:32 | Antti Grönroos | ||
| Kuvasin tätä vuosia sitten, asukas tuli kiukkuisesti ulos ja kysyi "ymmärrätkö ettei tätä saa kuvata?" | ||||
|
30.11.2023 17:41 | Teppo Niemi | ||
| Tuolloinhan liikenne oli VRn liikennettä. Ja onhan piirin päälikkökin ohjannut retken sotilasalueelle. Ja kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että yksityisraiteille meno edellytti sopimuksien tekoa raiteiston haltijan kanssa. Muuten ei raiteille ole asiaa. |
||||
|
|
30.11.2023 16:32 | Petri Sallinen | ||
| Vuosien 1945-48 rautatiehallituksen kertomuksessa on seuraavat maininnat: 1946 Oriveden-Jämsän rakenteella olevasta radasta avattiin rataosa Orivesi-Torkkeli (12.48 km) yleiselle liikenteelle joulukuun 1. päivästä lukien. 1947 Oriveden-Jämsän rautatierakennus Oriveden ratapihan päällysrakennusta jatkettiin vähäisessä määrässä. Pääraidetta kiskoitettiin km 8-15 välillä 7.3 km ja Torkkelin laiturivaihteella naulattiin 0.95 km sivuraiteita ja 6 vaihdetta. Lopullisia rakennuksia valmistui Eväjärvellä 1-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen ja Torkkelissa pienityyppinen sauna ja kaivo. Torkkelin laiturituvan teko aloitettiin. Eräitä majoitusparakkeja pystytettiin. Torkkelin pysäkillä valmistui pysäkkirakennus ja ulkohuoneita, 1948 Torkkelin liikennepaikalla valmistui 2-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen. Vuoden 1948 rautatietilaston mukaan Torkkelista ostettiin 1 kpl II luokan matkalippu ja 5230 kpl III luokan lippuja. Matkatavaraa asemalta kulki 9551 kg. |
||||
|
|
30.11.2023 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Torkkeli on ollut silloin varmaan liian uusi asema, että sieltä olisi ehditty saamaan mitään dataa. | ||||
|
30.11.2023 14:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, samoin kuin Morsiuskari (Yaran raide). | ||||
|
|
30.11.2023 12:13 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Noudatetaanko tämmöisellä tehdasalueella liikennöitäessä normaalisti puhdasta anarkiaa? Mitään en asiasta tiedä mutta olisin luullut, että jostain lupia tavataan kysellä, ettei ajeta varatulle raiteelle tms? | ||||
|
30.11.2023 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvä Helsinki-Rauma -runkolinjan juna. Rauman henkilöjunaliikenne oli v. 1988 toukokuussa oudoin lakkautus. Rauman väkiluku on (W:n mukaan) 38711, kun Savonlinnassa, johon edelleen pääsee junalla, on 32088 asukasta. Hangossa asuu 7831 sielua, Raaseporissa 27324; eli näissä kahdessa yhteensä 35155. Nurmeksen väkiluku on 9787. Uudessakaupungissa, jonka henkilöjunaliikenne lakkautettiin vasta v. 1992, asuu 15105 henkilöä. Lieventävänä, vaiko raskauttavana, seikkana voidaan mainita, että nykyisellään raumalaiset lisäävät Porin ja Turun junien matkustajamääriä. Tämä liityntäliikenne jakautuu Turun, Porin, Harjavallan ja Kokemäen rautiksille. | ||||
|
|
30.11.2023 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä tasoristeys jäi pari vuotta sitten Hangonsaaren uuden lisäraiteen alle. | ||||
|
30.11.2023 09:59 | Pauli Ruonala | ||
| Eräässä rautatieharrastajien kerhoillassa vuosia sitten muisteltiin että Dr15 sai lempinimen "laajasointi" heti kun se oli saapunut varikolle. Jo ennen stereoiden tuloa, 1950-luvulla, Helkaman radiomainoksissa käytettiin termiä "laajasointi". | ||||
|
30.11.2023 08:56 | Timo Haapanen | ||
| Tulipa jouluinen tunnelma, kun nurkan takaa meni Seinäjoen suunnalta Lapuaa kohti joulukuusipari tyhjän vaunuletkan kanssa sivuvalot aamuhämärässä loistaen. En muuten tiedä, mistä johtuu, että tyhjien rapujunien viimeinen vaunu aina jysähtää niin s-nasti, oikein odotan sitä korvat höröllä. | ||||
|
30.11.2023 08:37 | Kari Haapakangas | ||
| Harvinainen it-tykkien asemiinajotapa. Ilmeisesti tuo laiturin pää on luonnonolosuhteiltaan sellainen, että tykkien pysyvämpi sijoittelu sinne ei oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa järjestely hidastaa "taivaallisten ohiampujien" tulenavausta ja edellyttää tehokasta ennakkovaroitusjärjestelmää (tutka). |
||||
|
30.11.2023 08:19 | Tapio Keränen | ||
| Katsoin Hk-vaunujen kuvani läpi eikä niissä ole tuosta tynnyrikuljetuksesta parempaa otosta. | ||||
|
30.11.2023 07:01 | Timo Salo | ||
| Pohjois-Norjassa on yllättävän paljon näköjään tuota rautatiehistoriaa! Tuosta museon sisältämästä aineistosta en tiennyt mitään... Kirkkoniemen rata näyttäisi olevan edelleen käytössä, ainakin radan kunnosta päätellen. (Kaivos-Satama) Yritin löytää veturia/junaa ko. radalta, mutta aikaa olisi mennyt PALJON perusteellisempaan tutkimiseen. IInd WW näkyy monessa paikassa, kun huomaa katsella ympärilleen. Saksalaiset jättivät paljon pysyviä "käyntikortteja" maastoon! | ||||
|
|
30.11.2023 00:18 | Matti Melamies | ||
| Onko kuvaa tuosta vasemmalla osittain näkyvästä tynnyrikuormasta? | ||||
|
|
29.11.2023 22:30 | Eljas Pölhö | ||
| Berlevåg Havnemuseum on hyvä paikka vierailla. Kävin siellä 1998 ja silloin veturitallissa oli yksi Levahn-moottoriveturi, museossa oli kolmen eri veturin valmistajakyltit, paljon valokuvia satamalaitoksen radoista ja videoesitys sataman rakentamisesta ja siinä esiintyi sekä moottori- että höyryvetureita. Siellä kyselemällä sai tietää miten radat olivat kulkeneet ja missä oli käytetty rataa, missä autokuljetusta. Lisäksi sieltä sai ostaa runsaasti kuvitetun historiikin satamaradoista (sataman rakennustöistä). | ||||
|
29.11.2023 21:58 | Eljas Pölhö | ||
| Iiron Turve oli käytössä ainakin vielä 22.7.1971. Vanhempi veturi oli poistettu käytöstä n. 1960, mutta oli jäljellä maatumassa, uudempi oli oli vielä liikenteessä. Rataa oli noin 5 km ja vaunuja n. 25 kpl. Kainaston Polttoturpeen ja VR:n välinen sopimus asema-alueen varastosta ja radoista lakkasi 1966. Ainakin radan eteläpäästä kaikki kiskot oli purettu kesään 1971 mennessä (luultavasti 1966). |
||||
|
|
29.11.2023 19:05 | Panu Breilin | ||
| Resiina-lehdessä 4/1991 olevassa artikkelissa on tietoa erinäisistä Suupohjan radan läheisyydessä olleista kapearaiteisista radoista. Survonevan turveradasta kerrotaan mm. se, että rata on ollut Kainaston Polttoturve Oy:n omistuksessa ja se on lakkautettu 1960-luvun lopussa. Radalla on ilmeisesti ollut 8 tai joidenkin lähteiden mukaan 10 moottoriveturia joista suurin osa on ollut omatekoisia. Vetureiden joukossa on ollut mm. yksi Schienen-Kuli, amerikkalainen Kalamazoo-veturi ja omatekoinen Hudson-veturi. Kuvassa näkyvä rakennus on artikkelin mukaan ollut turvevoimalaitos ja (veturi?)talli. Turvetehtaita rataverkon yhteydessä on ollut kaksi, toinen tässä VR:n Survonevan liikennepaikan luona ja toinen pohjoispäässä Isonevalla. Pääosa tuotetusta turpeesta on artikkelin mukaan poltettu VR:n höyryvetureissa. Iiron Turve Oy:n radan taas kerrotaan olleen käytössä 1970-luvulle asti, sen pituuden olleen noin 1 km ja sillä olleen ainakin kaksi veturia joista ainakin toinen on ollut Pajulahden konepajan valmistama. |
||||
|
|
29.11.2023 17:07 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa ei ole mainittu Torkkelia. Vuoden 1963 Rautatiehakemistosta se löytyy, mutta siellä on mainittu kuljetuksista vain se, että kuukaudessa oli lähteviä lähetyksiä 40, saapuvia lähetyksiä 25 ja myytyjä matkalippuja 60. Lisäksi on tieto, että matkustajajunapareja oli 5 päivässä, tavarajunapareja 3 päivässä ja lisäksi Oriveden päivystäjä on käynyt asemalla 3 kertaa viikossa. Asemalla on myös ollut pysäkinhoitajan hoidossa ollut II luokan postiasema. | ||||
|
29.11.2023 15:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Ylämyllyn automuseon pihalla on sellainen yksiakselinen lavetti. | ||||
|
|
29.11.2023 14:34 | Simo Virtanen | ||
| Lavetin valmistaja mikkeliläinen Siimet Oy toimii edelleen ja on ilmeisen iso tekijä omalla alallaan. www.siimet.fi Aikanaan lavetteja näkyi myös yksiakselisina eli oli 8 pyörää yhdessä rivissä. Katosivat 80-luvulla kun ryhdyttiin painottamaan akselimassoja ja sellaisessa ei yksiakselinen menesty. |
||||
|
|
29.11.2023 14:02 | Pietu Tuovinen | ||
| Kunhan sähköt saadaan Tornion lisäksi Haaparantaan asti niin voisi ajaa kansainvälistä reittiä Helsinki-Haaparanta. Haaparannasta sitte jatkoyhteydet eteenpäin. Täydentäisi siinä amalla myös vilkasta Helsinki-Oulu reittiä :) | ||||
|
29.11.2023 13:27 | Timo Salo | ||
| Tapiokin sortunut aikanaan taiteen puolelle, HIENO! | ||||
|
|
29.11.2023 13:19 | Timo Salo | ||
| Paikka oli IHAN samannäköinen 8/2023... Ilma vaan sattui olemaan suorastaan hieno, mutta ennen ja jälkeen lomareissun satoi! (Kuvaaja=OH5YW?) | ||||
|
|
29.11.2023 12:07 | Eljas Pölhö | ||
| Kuriositeettina voidaan mainita, että tilaisuudessa jaettiin Resiina-lehden ensimmäistä numeroa. Siihen oli hyvä syy: Halvasta tilaushinnasta johtuen piti jakaa nyrkkipostilla niin paljon kuin mahdollista ja toisekseen se oli ainoa tapa kasvattaa lukijakuntaa, kun yhdistyksen jäsenluettelo oli vielä hyvin lyhyt (siihen aikaan monistettu jäsenluettelo sisälsi kaikkien osoitteet). | ||||
|
29.11.2023 12:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkkasilmainen katsoja huomannee, että Scania-Vabiksella on vilkku päällä ja se on kääntymässä vasemmalle huoltoaseman pihalle (saattoi olla Kesoil). Jono siis seisoo kuljetuksen takana, mikä selittää lyhyet etäisyydet autojen välillä. Edelleen vielä tarkempi havaitsee, että Simca 1000 on vuosimallia 1964 ja kuljettajan vieressä istuu useimmille tuttu TPL. | ||||
|
|
29.11.2023 09:33 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös kuvassa ole kuitenkin kaksi veturia? | ||||
|
|
29.11.2023 08:55 | Lasse Reunanen | ||
| Lava Crown oli paljon yleisempi kuin voisi kuvitella. Lienee pakettiautojen verovapaudella ollut osuutta. Ja erikoisuuden takia niitä harrastajat ovat onnistuneet säästämään suhteellisen paljn maahantuontimäärään nähden. Usampia itsekin tiedän olevan edelleen tallessa. | ||||
|
|
29.11.2023 08:10 | Kari Roininen | ||
| Crown näyttäs olevan pic up mallia,niitä taisi olla vähän? Vm 1968-1971. | ||||
|
29.11.2023 06:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Parannampa" mieltäni ja muistiani vaivanneen pikku vaimalluksen ja muistikuvan nostaman kutituksen: Mitä tulee herrojen Heikki ja Petri toteamukseen VTZ-prötköteksen korkeasta laadusta, niin tässäpä tulee: Muistin isä Camillon ja toveri Pepponen harrastamat vastakkainasettumiset pienessä italialaisessa kylässä, Po-joen varrella, missä aurinko paahtamistaan paahtaa päihin ja tekee ihmisistä joskus vähemmän järjellisiä olentoja. Kirjailija Giovanni Guareschin kirjassa "Isä Camillo ja hänen laumansa" on luku nimeltä "Kolhoosi". Peppone tovereineen hankki käyttöönsä sata tynnyrinalaa käsittävän tiluksen viideksi vuodeksi yhden (1) liiran vuosivuokralla. Kyseinen tilus oli niin karu, ettei sinne voinut kylvää mitään muuta kuin dynamiittia, ja pelkkiä kiviä se tuotti runsain määrin. Moni aikaisempi vuokraviljelijä oli jo moneen kertaan luopunut lannistuneena toivosta. Ja toveri Peppone teki tiettäväksi: "Italian Volgan rannoille on nyt kansan uhrimielen ja hehkuvan yritteliäisyyden hinnalla kohonnut Tasavallan ensimmäinen kolhoosi". Aikaa kului. Peppone julisti: - "Me emme ole hätähousuja, mutta ensimmäinen viisivuotissuunnitelma toimii jo kuin rasvattu. Joka elää se näkee". Kolhoosista oli jo tullut ilonaihe koko tienoon taantumuksellisille. Maatilan ympärillä parveili uteliasta väkeä kieltä pieksämässä. Lopulta tuli uutispommi: Peppone: - Maineikas neuvostokansa tarjoaa meille veljenkäden ja toimittaa Kansan Osuusviljelmälle taktillista apua!" Ja koska sanat tulevat Lännestä ja teot Idästä, hän päätti näyttää kansalle tositekoja. Ja niinpä tietä pitkin alkoi edetä suunnaton venäläinen traktori, joka oli osoitettu Pepponen k o l h o o s i l l e. Soittokunta viritti "Punalipun". Hetki oli ylevä. Vahinko vain, että traktori pysähtyi, mikä oli synti ja häpeä. Juuri ennenkuin se oli tarkoitus seppelöidä kukkaseppeleillä. Kuskina ollut punikki "Liukas" hypähti alas ja ryhtyi kopeloimaan moottorin sisuksia. Epätoivoisena hän levitti kätensä, ei onnistu. Pepponelle ei ollut olemassakaan sellaista moottoria, johon voisi kätkeytyä pahaenteisiä salaisuuksia. Hän alkoi takkinsa riisuttuaan töihin, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Traktori jouduttiin hinaamaan Bellettin amerikkalaisella fordilla keskelle toria. Mutta: traktori joka tapauksessa oli olemassa, mikä oli kuultavissa sen synnyttämästä korviahuumaavasta metelistä. Ja olipa myös mahtava aura, mikä todisti todeksi Pepponen vakuuttelun viisivuotissuunnitelman täydessä käynnissä olemisesta. Koko seuraavan yön ja päivänkin Peppone punnersi traktorin kimpussa, huomattuaan, että melkoinen joukko pikkuosasia oli asennettu väärin. Sitten koitti suuri päivä. Kivikkoon ryntäsi väkeä katsomaan kuinka suuri uudisraivaustyö piti aloitettaman. Kolhoosin vanhin työmies tarttui koneen kampeen antaakseen sille alkuvauhdin. Ratissa oli kolhoosipojista nuorin. Koko asetelma oli syvästi vertauskuvallinen. Soittokunnan virittäessä "Kansainvälisen", alkoi vanhus pyörittää kampea, mutta lysähti parahtaen maahan. Koneen huitaisema takaisku oli halkaissut hänen oikapäänsä. Peppone hypähti tilalle ja antoi lähtövauhdin itse. Traktori lähti liikkeelle ryskien ja räiskien. Tuo tosi majesteettinen ilmestys jatkoi kulkuaan kuutisen metriä kunnes se juuttui paikoilleen. Vain puoli tuntia korjaustyötä ja koneen teho oli saatettu korkeimmilleen. Ja taas mentiin. Kolmekymmentä metriä ja taas teki tenää. Taantumuksellisten vahingoniloa riitti. Pepponen sappi paisui ilmalaivan kokoiseksi ja hän ahersi hiki hatussa neljä päivää saadakseen traktorin toimimaan traktorina ja auran aurana. Raivaustouhu vain ei edennyt, sillä vastakunnostettunakin traktori kulki rauhassa vain parikymmentä metriä ja vikuroi sitten kuin muuli. Eräänä iltana Peppone meni isä Camillon luo pappilaan, hän ei enää käsittänyt mikä tuolla traktorilla oli sielunelämässään. - " Se ei käy! Kun saan sen oikean kyljen kuntoon, menee vasen rikki. Ja juuri kun saan valmiiksi alakerran, niin yläkerta alkaa lakkoilla. Tämä panee minut ymmälleni, olen tarkastanut kaiken, huomannut kaiken, olen yrittänyt kaikki keinoni. Se ei käy. Se ei käy!" Isä Camillo siirtyi koneen äärelle, pirskotti sen ylle vihkivettä ja mutisi seremoniaan kuuluvat sanat. Ja kun hän pääsi loppuun, kiersi Peppone kampea. Traktori alkoi toimia jyskyen ja savuttaen, ikäänkuin se olisi ryhtynyt ajamaan riivaajansa ulos pakoputken kautta. Peppone nousi koneeseen, asettui ohjaupyörän ääreen ja alkoi ajaa. Traktori vaelsi kohti alkamaansa vakoa. Eikä se pysähtynyt. Tarinan opetus: - joskus henkimaailman viatkin on hoidettavissa. |
||||
|
|
29.11.2023 04:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki: "selkähydrauliikalla" ja kansanperinteen lisäyksenä/talletuksena: "hauishiiapilla". | ||||
|
29.11.2023 00:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä 4132 törmäsi 27.2.1962 Laukaan Lievestuoreella järjestäjäjunan kanssa yhteen. Tämän törmäyksen jälkeen lätän keula oli "hieman ehjemmän" näköinen kuin 20 vuotta myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Eskolan metsärata |
28.11.2023 22:12 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuvasarja Eskolasta. Vähän vanhempia kuvia Eskolan metsäradasta löytyy MRY:n valokuva-arkistosta Reino Kalliomäen kokoelmasta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/list/14?limitstart14=0&mry_kuvatietokanta___rautatie=1 |
||||
|
28.11.2023 21:44 | Jussi Tepponen | ||
| Kapeat kiskot -kirjan mukaan Äänekosken asemarakennusta laajennettiin kuvassa näkyvän kioskin päästä 1920-luvulla (kuva sivulla 181), joten kuva on todennäköisesti otettu 1930 luvulla, kuten Erkki arvelee. Kuva ei voi olla 1900-luvun alusta, sillä aseman joen puolisen pään laajennus tehtiin noin vuosien 1902 - 1905 välillä ja toisen päädyn laajennus siis 1920-luvulla. Kuvassa tuo hirsinen laajennus on jo laudoitettu ja maisemoitunut. Noin 1904 asema oli vielä ilman noita päätyjen laajennuksia: |
||||
|
|
28.11.2023 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Lavetin kyydissä, kaulalla, näkyvät myös toiset selänsärkijät: ajoraudat. Niitä käytettiin, kun kyytiin piti sivulta käsin ajaa mekaaninen kaivinkone tai muu huonosti kiipeilykyinen ja mieluusti kaatumishaluinen kömpimäkone. Telapuskukoneen yleensä pystyi ajamaan kyytiin peräpakan yli. Puhumattakaan hydraulisesta kaivinkoneesta, sellainenhan hyppää lavetille ihan itsestään mistä vain suunnasta. Lavetin takapäässä näkyvät myös käännettävät ajosillat. Arvasittekin jo, selkähydrauliikalla niitäkin käytettiin. |
||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
28.11.2023 20:56 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
28.11.2023 20:44 | Heikki Jalonen | ||
| Vetoauto on Scania, edelleen vielä myös Vabis, malli 76 Super eli jo uusi 11 litrainen ahdettu voimamoottori tuolla piiitkän pellin alla. Teliveto. Lavetista enemmän toisen kuvan kommenteissa. Mahtaakohan tuo Consul olla kuljetusta dokumentoineiden kameradien ajokki? |
||||
|
|
28.11.2023 20:33 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sama kuva on kirjassa Äänekosken-Suolahden yksityisrautatie. Siinä kuvan arvellaan olevan 1900-luvun alusta, ehkä vuodelta 1904. | ||||
|
|
28.11.2023 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Lavetti on Siimet Oy, Mikkeli, tekemä "40-tonninen". Akselistossa on 16 pyörää, kokoa 10"20. Akselisysteemissä on molemmin puolin pitkittäiset telikeinuvarret, joiden päissä lyhyet poikittaiset keinut ja niiden päässä pyörännapa kussakin; yhteensä 8 napaa joissa paripyörät. Varsinaisia läpimeneviä akseleita ei ole, vaan systeemi on täysin tasaava. Mitään jousitusta ei ole, joten suurin sallittu nopeus olisi ollut 50km/h. Siis periaatteessa. Käytännössä vetoauton kulkuhalut olivat ainoa rajoite. Tuossa liipettiparrun kohdalla peräpakalla on ylöspäin olevat aukot, joista keskimmäiset pyörät on - juuri ja juuri ja juuri - mahdollista vaihtaa. Vaihtoon "riittävä" rako näkyy rekisterikilven alapuolella. Arvatkaapa, onko noiden keskimmäisten pyörien vaihtaminen mukava askare; varsinkin jos maassa on rapaa ja räntää ja pakkasta ja lavetin kyydissä jokin liikuntakyvytön mötikkä peittämässä po. aukkoja. Oli onni ja ihme, jos kyydissä oli toimintakuntoinen (ja käyntiin lähtevä) hydraulikaivinkone, sillä nostaminen onnistui paremmin kuin pelkällä selkähydrauliikalla... Siimet valmisti joskus aikanaan myös 8-pyöräistä versiota samalla idealla, siinä akselistossa oli ainoastaan poikittaiset keinut. |
||||
|
|
28.11.2023 20:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kanssa kuullut juttuja että Karkkilan pohjoispuolella olevalla Essolla olisi ainakin pysähdytty, vaikka se tuntuu aika lyhyeltä matkalta lähdön jälkeen, mutta jos haluttiin tarkistaa kuorman kiinnitys niin varmaan aiheellista. | ||||
|
|
28.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Simca tonni. Mainos sloukanit olivat tosiaan seuraavat "jolla ei mitään tee" ja "korjaamon onni" https://elavatkuvat.fi/view?id=kavi.elonet_elokuva_1321054 Kaupparatsu ja "65 Simca siis" https://www.youtube.com/watch?v=71B9w_T_b1E |
||||
|
|
28.11.2023 19:42 | Jussi Tepponen | ||
| Tässä pari kuvaa veturista hetki ennen yllä olevaa kuvaa: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4093 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4193 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4092 |
||||