Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.11.2022 21:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo varoituslaitos on ollut sikäli outo, että siinä on noudatettu 80 km/h laituripolun nopeusrajoitusta, mutta itse laitos ei ole vastannut laituripolun varoituslaitoksen määritelmää. Laituripolun varoituslaitoksessa ei pitäisi olla lainkaan vilkkuvaa valkoista valoa, joten tuo laitos on ollut käytännössä ihan normaali tasoristeyksen varoituslaitos, jolloin 80 km/h nopeudellekaan ei ehkä olisi ollut enää mitään perusteita matkustajaliikenteen päättymisen jälkeen. | ||||
|
30.11.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po:n numeron alla on näköjään osoitelappukotelo. Eikä kirjeluukkuakaan ole enää. | ||||
|
30.11.2022 20:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko nuo kaasuputket ns. mustaa putkea, eli mustaksi maalattua St 37-putkea? Vaiko saumatonta kupariputkea? Jos kaasu tussahtaa kupariputkessa, se ei repeä vaan pullistuu. Tussarinvärkkääjäpojat tietävät tämän taatusti. Tyhmemmiltä lähti peukalo. Räkärauta pettäessään aiheuttaisi palonvaaran. Pula- ja sotakorvausaikana uskoisin Outokummun kuparilla olleen muitakin kovin kiinnostuneita ottajia... |
||||
|
30.11.2022 20:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9805 oli vuodelta 1945. Siitä tuli BT 01360 vuonna 1988. Tämä vaunu oli ollut liikenteessä postinkuljetusvaununa (muun muassa sanomalehtipostin kuljetuksessa), ylimääräinen sivuovi kertoo tästä. Huomatkaa myös: ei valokaasusäiliöitä tai akkulaatikkoa! Telinä on A12. Vähän epäilyttää tuo vuosi 1988, kun viereisillä numeroilla olevia BT:itä oli ilmestynyt vuonna 1978. Eine "Fehldruckteufel" tai "False-Print-Devil" heiluttanut hiilihankoaan...? Kuljetusvaunuiksi oli omien tietojeni mukaan muutettu aiemmin: 9906 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01361 (v. 1978). 9907 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01172. 9908 vuonna 1965, hylätty vuonna 1976. Tällä oli aikoinaan Porkkalan ikkunaluukut (EPö).Nämä olivat valmistuneet vuonna 1930, ja nro 9908 vuonna 1931. 9923 vuonna 1969, sittemmin -> BG 040115 (v. 1978 tai 1980). Eri asia on numeromuutoksen ajankohta verrattuna vaunun muutostyön valmistumisajankohtaan. 9926 vuonna 1971, sittemmin -> BT 01362 (v. 1978). 9927 vuonna 1971, hylätty ja romutettu vuonna 1988. Näiden kolmen vaunun valmistumisvuosi oli 1942. Kuvan vaunun perässä seisoskelee vaakamonttöörin (vakaajan) asunto- ja työvaunu BE 0700. |
||||
|
30.11.2022 20:24 | Niklas Savinsaari | ||
| Talviaisten ja Länkipohjan välillä usein kohtaa "kilpailevia valonlähteitä", 9-tiellä matkaavia yhdistelmiä ja rautatietä käyttäviä yksiköitä. Valonvaihto tapahtuu puolin ja toisin käytännössä poikkeuksetta. Onpa pari kertaa maantieyhdistelmästä väläytetty vilkkua rautatien suuntaan kiitokseksikin. | ||||
|
30.11.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiini on kuvattu ainakin havainnollisesti (oikealla alhaalla) ja tulitorvikattilaa esittävä kuva on erinomainen! Höyryveturikattilan tulipesärakenne on tietääkseni käytännön (niin, ja itse Stephensoninkin) sanelema. Veturipuolella tulitorvikattila ei yleistynyt. |
||||
|
30.11.2022 16:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Jospa se on mysteeri kuten Kouvolan länsipään koukero (https://vaunut.org/kuva/37789)? | ||||
|
|
30.11.2022 15:42 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen pikakelaus höyryn historiasta. Alhaalla vasemmalla vesi kiertää putkissa, toisinpäin kuin höyryveturissa? | ||||
|
30.11.2022 15:39 | Jarno Piltti | ||
| Mutkikas tai ainakin loputon raiteisto. Vaunun työntelijän ammattinimike taitaa olla kärrääjä? | ||||
|
30.11.2022 15:37 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on kyllä yksi vorkin kauneimmista kuvista! | ||||
|
30.11.2022 15:32 | Jarno Piltti | ||
| Kelpaisi mainoskuvaksi! | ||||
|
30.11.2022 15:30 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on olosuhteisiin eli pimeyteen nähden ihmeen paljon yksityiskohtia. Konttien kyljet ja päätynumerot, Sgns-vaunun kylki jossa poistettujen pankkojen paikat aavistettavissa, kuljettajan kasvot, opastimen punaiseksi maalaama vaunun kylki... | ||||
|
|
30.11.2022 15:22 | Jarno Piltti | ||
| Olen ollut huomaavinani että veturinkuljettajat himmentää valoja matkustajalaiturin kohdalla. | ||||
|
|
30.11.2022 14:37 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvassa veturissa on vielä pitkät valot päällä. Heti kuvanoton jälkeen kuljettaja vaihtoi valot puolikkaille. | ||||
|
|
30.11.2022 14:34 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos palautteesta. Itse kovasti tykkään pimeässä ja hämärässä kuvaamisesta. Kuvaamista joutuu suunnittelemaan etukäteen ja hyvästä lopputuloksesta ei aina ole takeita. Esimerkiksi liikkuvan junan pysäyttäminen ja tarkennuksen kohdalleen saaminen antaa mukavasti haastetta. Mutta onnistuessaan on kovasti palkitsevaa mielestäni. Mullakin oli tämä 3205 viimeinen vihreä Sr2 joka oli kuvaamatta. Vasta tänä syksynä onnistuin kuvaamaan sen vihreänä. |
||||
|
30.11.2022 14:12 | Kimmo Huhta | ||
| Terolle ylinnä: ainakin Makro-talon tuotteita Neuvostoliittoon. (Rautatieläinen, N:o 5, 31.1.1985 ja Rautatieuutiset 12.6.1986). Lehtien mukaan puurakenteisia asuntoja ja leipomoita. Erään rautatieläisen muistitiedon mukaan, meni myös jonkinlaisia kylmähallielementtejä. Resiina 1/97:ssä julkaistu juttu 'Unohdettu rautatie' kertoo oletettavasti noin 90-luvun puolivälin tilanteena, että Kankaanpäähän kuljetettiin metalliromua. Tätä vasten mielenkiintoinen havainto on tasoristeyspalstalla 1/99. Siinä viimeiseksi oletettu tavarajuna tuo metalliromua Obrk-vaunuilla Niinisalosta Parkanon suuntaan. Kumpaan suuntaan se metalliromu enemmän liikkui? |
||||
|
|
30.11.2022 13:54 | Timo Salo | ||
| Johan pukkas upean utukuvan, tykkään...! | ||||
|
|
30.11.2022 13:14 | Jouni Hytönen | ||
| Näkisin, että yleisen kohteliaisuuden vuoksi voisi vaihtaa, jos huomaa valojen osoittavan kohti veturin ohjaamoa. | ||||
|
|
30.11.2022 12:46 | Lari Åhman | ||
| Kyllä itse olen vaihtanut lyhyille ja näyttää veturinkuljettajatkin usein vaihtavan puolivaloille ao. tilanteessa. Esimerkiksi Punkaharjun ympäristössä tie menee pitkän matkan aivan radan vieressä, jolloin häikäistymisen mahdollisuus puolin ja toisin on todellinen. Lieneekö valonvaihtoa junan ja auton kohdatessa kirjattu määräyksiin, mutta järkeähän saa käyttää. | ||||
|
|
30.11.2022 10:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kun tie on noinkin lähellä rautatietä, herää filosofinen kysymys: pitääkö vaihtaa lyhyille, kun juna tulee vastaan? | ||||
|
30.11.2022 00:12 | Miitre Timonen | ||
| Hitsi että näyttää paikat oudoilta nykytilaan verrattuna. Toki kalustokin on vielä varsin epätyypillistä Turulle. | ||||
|
29.11.2022 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea numero vaunulla :) | ||||
|
29.11.2022 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itseni, systerin ja pikkubroidin käytössä (1957 - 1968) oli samanlainen, puinen, joka oli tuhrittu Miranolin siniseksi. Nuo kylkitörmäysraudat tosin puuttuivat. Rattaat olivat puurakenteisia, akselit tekivät mutkan pyörien vieressä ja olivat kierrejousitettuja. Kuvan rattaan väri on natsi-Saksan Luftwaffen RLM 02:ta (= RLM-harmaa) kiusallisen lähellä. |
||||
|
29.11.2022 23:05 | Panu Breilin | ||
| CEmt-vaunuja ei enää ole näkyvissä Pieksämäellä (ainakaan ulkotiloissa), eli remontti lienee valmis, ja mitään havaintoja vihreistä CEmt-vaunuista ei ole. | ||||
|
|
29.11.2022 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Viherrys? | ||||
|
|
29.11.2022 22:27 | Panu Breilin | ||
| Nämäkin kulkupelit olivat kieltämättä paljon tyylikkäämpiä ennen. | ||||
|
|
29.11.2022 22:23 | Panu Breilin | ||
| Jotain remonttia näille ja muille Pieksämäelle tuoduille CEmt-vaunuille tehtiin konepajalla, mutta epäselväksi jäi, että mitä tarkalleen. | ||||
|
29.11.2022 22:04 | Heikki Itävuo | ||
| VR:n historiikki 1962-87 sanoo toisen BRNI-80:n olevan vielä käytössä. Veikko Kivisen listassa (Resiina 2/1990) onkin yksi numerolla 813, mutta hankintavuodeksi ilmoitetaan virheellisesti 1975. Kumpihan ym. koneista se on? Toinen ei sitten ehtinyt saada 8-alkuista numeroa? | ||||
|
29.11.2022 21:42 | Eljas Pölhö | ||
| Tiilitehtailla, kuten Jäkärlän Savi Oy:llä oli usein erilliset rataverkostot tiilikuivaamoiden ratoihin (tyypillisesti 900-1000mm) ja niitä hieman kapeammat raiteistot konehuoneessa ns. piikkivaunuja varten. Piikkivaunut hakivat leikatut märät tiilet hyllykkölaitteelta, siirrettiin lasteineen usein sähköveturin (moottorivaunun) vetämälle lavetille, jolla ne siirrettiin tiilifakkeihin kuivamaan ja kuivuttuaan takaisin konehuoneen kautta uuniin. Jäkärlan Savi Oy:llä oli satoja metrejä näitä raiteita (minulla on tehtaan piirustukset), joten raideleveyden perusteella kyse on joko kuivaamoradasta tai konehuoneradasta. Kuva sähköjunasta märillä tiilillä lastattuine piikkivaunuineen https://vaunut.org/kuva/64751 |
||||
|
|
29.11.2022 21:16 | Panu Breilin | ||
| Kun miettii miten selkeänä tämä ratalinjaus näkyy sekä rinnevarjostuksessa että vanhemmissa ilmakuvissa, niin kyllähän sitä voisi tosiaan pitää hyvin todennäköisenä, että näin pitkälle rakennettu ratalinjaus olisi myös aikanaan kiskotettu. Sen sijaan mitä tuohon mahdollisen kolmioraiteen Toijalan-suunnan haaraan tulee, niin vuoden 1946 ilmakuvassa sen linjaus näkyy selkeästi, mutta toisaalta rinnevarjostuskartassa siitä näkyy vain katkonaisia merkkejä. Eli se voisi ehkä enemmänkin olla kandidaatti sille, että siinä raiteen rakennus on jäänyt kesken. |
||||
|
|
29.11.2022 20:48 | Heikki Itävuo | ||
| BNRI-85:ssä ei ole tuollaista tähtäyshäkkyrää edessä eikä kattohäkkyrää. | ||||
|
|
29.11.2022 20:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeaa pimeää materiaalia olet taas saanut ikuistettua! Ihan sivuhuomautuksena kuvan 3205 taitaakin olla ainoa Sr-kakkonen, joka ei ole koskaan suostunut sattumaan minkään kuvaamani junan veturiksi. | ||||
|
|
29.11.2022 20:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Luulisi että aika nopeasti se sitten tapahtuu, kunhan työmaa on "maisemointia" myöten valmis? | ||||
|
|
29.11.2022 20:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Nämä ovat aina mielenkiintoisia mysteerejä. Alueelta en äkkiseltään löytänyt oikea-aikaisia karttoja tai ilmakuvia. Rinnevarjostus kuitenkin tukisi hyvin vahvasti sitä, että tässä olisi ollut rautatie juuri kuvatekstissä kuvaamallasi tavalla. Se vieläpä näyttäisi haarautuneen kahdeksi pistoksi päässään, siinä kohdin, missä nykyinen Karhuojantie muutetun linjauksen "jälkeen" kääntyy jyrkästi etelään risteytyen rinnevarjostuksessa näkyvän linjauksen kanssa. Se eteläinen osuus tasaisen nätistä kaarteesta, jota Karhunojantie ei nykyisin noudata, näkyy rinnevarjostuksen lisäksi vuoden 1968 maastokartassa polkuna. Kummankaan linjauksen - tämän tai läntisemmän - mahdollisesta kolmioraiteesta Tampereen suuntaan en kuitenkaan itse näe rinnevarjostuksessa mitään viitteitä. |
||||
|
29.11.2022 20:29 | Hannu Peltola | ||
| Onhan tuolla tuotettava tuote tietysti suomalainen ikoni, mutta mieltäni ja vatsaani lämmittävät mieluummin Ylämaiden tuotteet... | ||||
|
29.11.2022 20:27 | Robert Sand | ||
| Se on ollut LRJ:llä Espoossa ja myös rakennettu siellä, sitten siirretty Kovjoelle. | ||||
|
|
29.11.2022 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| Matisa BNRI-80 koneita VR:llä on ollut kaksi (katson vain listaa, en kuvia, joten ulkonäköön en kommentoi): # 3539, Ttk-Rto 33, VR:lle 5.5.1967 # 3638, Ttk-Rto 36, VR:lle 25.7.1968 BNRI-85 koneita oli ainakin # 4341, Ttk-Rto 56, VR:lle 1975 # 4408, Ttk-Rto 60, VR:lle 1978 BNR-50 koneita ei ole yhtään Rto:n listalla (ellei sitten joku kolmesta, joiden tyyppimerkintä puuttuu vm. 1955-56). Rro:lla oli kanssa joku kone, kaivan listan kunhan kerkiän. |
||||
|
|
29.11.2022 19:47 | Heikki Itävuo | ||
| Varauksella koskien noita kahta (3402 ja 3364) konetta, näyttäisi, että tämä kone on Matisa BNRI-80. Samanlainen kone on Rautatietekniikka lehden 3/2011 artikkelissa "Topparoikasta satelliittikoneeseen", sivu 25. Jutussa on kylläkin kaksi kuvaa, joissa sonotaan olevan BNRi-85. Kumpikaan ei näyttäsi pitävän paikkaansa. Kuva BNRI-80:stä nöytyy linkistä https://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/stopfen/matisa2/bnri80/bnri80.htm . Olisiko samanlainen kun yllä? Myös koneita Matisa BNR-50 on VR:llä ollut. Niistä en ole netistä löytänyt yhtään kuvaa. Niin että pieni epävarmuus näistäkin johtuen. Vai olisivatko nuo 3402 ja 3364 juuri niitä, vuodet täsmäisivät, ja VR:n historiikkiin nähden tuossa BNR-60 -luettelossa on liikaa koneita. Liekö koko BNR-50 -sarjaa olemassakaan... |
||||
|
|
29.11.2022 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Matisa BNR-60 -koneita on VR:llä ollut seuraavat: # 3178, Ttk-Rto 17, VR:lle 31.8.1962, hylätty 1978 # 3307, Ttk-Rto 18, VR:lle 22.2.1964, hylätty 1978 # 3402, Ttk-Rto 23, VR:lle 1966 # 3364, Ttk-Rto 26, VR:lle 1965 # 3411, Ttk-Rto 29, VR:lle 10.8.1966, hylätty 1975 Huom! # 3402 ja 3364 eivät ole valmistenumeroiden mukaisessa järjestyksessä Ttk-Rto sarjassa, en tiedä mikseivät ole ja milloin ne on hylätty. |
||||
|
|
29.11.2022 17:38 | Heikki Itävuo | ||
| Ovatko Matisa BNR-60:t olleet vielä olemassa vuonna 1981? Jos ei, rajaisi paljon mahdollisuuksia. | ||||
|
|
29.11.2022 17:14 | Raimo Harju | ||
| No, kommentoidaan nyt vähän, hyvän kuvan lisäksi mieltäni lämmittää se , mitä täällä valmistetaan, vaikka ei tällä hetkellä kuitenkaan. | ||||
|
|
29.11.2022 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, eikä kukaan näy kommentoinen. Tässä kuvassa on upean uhkaava tunnelma! | ||||
|
29.11.2022 14:48 | Otto Tuomainen | ||
| Olen nähnyt Tšekissä sähköveturin tekevän vaihtotöitä sähköistämättömällä kuormausraiteella erillisen akkuvaunun voimin. Kuva https://vaunut.org/kuva/144421 tässä. | ||||
|
|
29.11.2022 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tässä oikeasti ollut rautatie? | ||||
|
|
29.11.2022 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko EPö:llä tietoa tästä kapearaiteesta? Olisiko tarkoitettu vain tehtaan sisätiloissa tapahtuviin materiaalin siirtoihin, ja vaunut tehty sen mukaan? Kiskot ovat aivan "naruja" ja raideleveys tosiaankin tuo 83 cm. | ||||
|
|
29.11.2022 12:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Robertilla tietoa, onko tämä uudisrakennus vai joku vanha vaihdekoppi tms.? Onko tietoa rakennusvuodesta? | ||||
|
29.11.2022 12:05 | Timo Salo | ||
| Anna mun kaikki nähdä... Tuolla olisi kiva puksutella kylän raittia, olisi porukoilla puhumista... | ||||
|
29.11.2022 12:00 | Hannu Peltola | ||
| Watervillessä oli aikanaan Lombard Steam Log Haulerin tehtaat, jossa valmistettiin tukkityömaiden jääraiteilla kulkevia höyryvetureita. Suomessa vastaavia koneita oli Phoenix Manufacturing Companyn lisenssillä valmistamina Samperin savotalla: https://vaunut.org/kuva/14849?utm_source=random# |
||||
|
|
29.11.2022 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Muistelin, että Samperin savotan veturit olisivat olleet Lombardin valmistamia Watervillessä Mainessa, mutta nämä olivatkin Phoenix Manufacturing Companyn tekemiä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta | ||||
|
29.11.2022 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Vielä vuonna 2022 on käytössä tuollaisia vanhoja hissejä, joissa matkustajan paino sytyttää valon :) | ||||
|
|
29.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloinkohan sallitaan Turun junien ohittaa Mankki ilman että täytyy jarruttaa 80 km/h vauhtiin? | ||||