Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11.2023 17:33 | Reijo Salminen | ||
| Vieläkös Ruåtsin "Lumpenissa" käytetään tuota "kulspruta"-nimitystä? Suomessa vastaava olisi kuularuisku. Olisi aika päheetä olla "kuularuiskukomppaniassa". Sata vuotta sittenhän moista nimitystä mahdettiin käyttää täällä laajasti. | ||||
|
17.11.2023 17:32 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsiin on myyty tehdastoimituksena uutena normaaliraideleveydelle: Lokomo C600 = 4 kpl Saalasti = 6 kpl, joista 1 oli entinen esittelyveturi Valmet Move 66 = 6 kpl Valmet Move 500C = 1 kpl Valmet Move 250B = 3 kpl |
||||
|
|
17.11.2023 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Kyllä, oikeat tulkinnat teit lyhenteistä. Sjunkbombskastare on syvyyspomminheitin. Näille apuristeilijöille oli haalittu aseistukseksi vanhaa ja vieläkin vanhempaa aseistusta jostain Bergan tukikohdan peräluolasta. Boforsin 40 mm:set ja syvyyspomminheittimet olivat ainoat nykyaikaiset aseet. | ||||
|
|
17.11.2023 16:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Valmetin Move 66 -sarjaa on myyty Ruotsiin kanssa, en tiedä montako kappaletta, sekä jos en muista väärin niin Saalastin erilaisia pienvetureita tai raidetraktoreita. | ||||
|
17.11.2023 16:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Olin kanssa Hamun lähes vakioasiakas aikoinaan. Faija tiesi kertoa että paikkaa kutsuttiin ennen Kuopaksi tai Montuksi (ruotsiksi Gropen). Kouvolan "Montun" nimivalinta voi johtua kanssa siitä että omistaja oli sama Siipipyörä -ketju kuin Hamletin ja toisaalta voinut olla kansan keksimä nimi kun oli aseman kellarissa. | ||||
|
|
17.11.2023 16:46 | Markku Naskali | ||
| Onko Ruotsiin myyty muita vetureita mainittujen lisäksi? | ||||
|
|
17.11.2023 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pari oletusta: "lvakan" = iitee-konetykki, lv olisi "luftvärn" , (ilmatorjunta). Automatkanon? "lvksp" = luftvärnkulspruta, eli iitee-konekivääri. "sjunkbomb" olisi sitten syvyyspommi. Kaliiperien mukaan otaksuttuna. |
||||
|
|
17.11.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Hyväystävä-ketjun logona ollutkin bernhardilaiskoiran naamakuva kaulan alla olleine tynnyreineen? Herätti mielleyhtymän "paha kaveri" erään TV-sketsin myötä (Aake Kalliala ulosheittäjänä). |
||||
|
17.11.2023 16:04 | Timo Salo | ||
| Olis niitä voinut parikin laittaa testiajoon! Aina pitää jousi laittaa niin tiukalle, kun menee... (rahaa säästyy???) | ||||
|
|
17.11.2023 16:00 | Eljas Pölhö | ||
| Saksalaisten kuljetukset Ruotsin läpi kulkivat pääasiassa reitillä (Oslo-) Charlottenberg-Haparanda (-Tornio). Toinen reitti oli Haaparannasta Kiirunaan ja sisämaanrataa pitkin -Östersund- (Trondheim). Aihe on ollut Ruotsissa vähän sellainen hys-hys, mutta yhdessä toimittamassani kirjassa on junien aikatauluja ja junien määriä (Svante Forsæus: Nordvästra Stambanan, Stenvalls 2012). Oslosta lähti kesäkuun 20. päivän jälkeen kahdessa viikossa 68 sotilasjunaa (Pohjois-Ruotsissa jaettu 107 junaksi junapainojen takia). Heinäkuussa 1941 alkoivat loma- ja sairasjunat Haaparannasta Trondheimiin ja Osloon. Charlottenbergin kautta meni 14237 saksalaista haavoittunutta vuoden 1941 loppuun mennessä Osloon. Tämä liikenne päättyi vasta 1945 alkupuolella. | ||||
|
|
17.11.2023 15:53 | Reijo Salminen | ||
| Joo löytyy meitä Hamletin kävijöitä. | ||||
|
|
17.11.2023 15:28 | Eljas Pölhö | ||
| Hamletissa pidettiin usein yhden rautatieharrastapoppoon epävirallisia illanistujaisia, vaikka taidan olla viimeisiä siihen porukkaan kuuluneista. | ||||
|
|
17.11.2023 15:25 | Heikki Jalonen | ||
| S/S Starke oli ainoa jäävahvistettu junalautta Ruotsissa. Varmaankin tästä syystä se jatkoi liikenteen välittämistä Ruotsin ja Saksan välillä aina "suhdannekäänteeseen" saakka. Ollen tietysti poissa liikenteestä 1942 miinahaverin korjauksen ajan. Liikennettä Saksan ja Ruotsin välillä tietenkin oli, vaikkapa kuulalaakereita ja lomalaisia. Lomalaiset tosin eivät olleet turisteja, vaan enemmänkin sellaisia Lappland-pakettimatkalaisia. | ||||
|
|
17.11.2023 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisia junalauttoja varustettiin toisessa maailmansodassa apuristeilijöiksi (hjälpkryssare), mutta S/S Starke ei ollut tässä joukossa. Esimerkiksi junalautasta Drottning Victoria tehtiin miinanlaskija ja vapaa kansitila täytettiin erilaisella aseistuksella: Bestyckning 3 x 12 cm kanon m/94 2 x 57 mm kanoner m/89B 2 x 40 mm lvakan M/36 2 x 8 mm lvksp M/14-29 450 minor 2 sjunkbombskastare M/33 24 sjunkbomber |
||||
|
17.11.2023 14:53 | Kimmo Huhta | ||
| Nyt on Pansiossa taas puujuna kuormauksessa. Kaksi vaunua enää tyhjänä. Olisiko vaunujen haku ränä ehtoona jo? | ||||
|
|
17.11.2023 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan meitä Hamletissa käyneitä sivustolta löytyy! | ||||
|
17.11.2023 13:59 | Juha Puusaari | ||
| Koskas tämä lyhyt oikaisu on valmistunut? | ||||
|
|
17.11.2023 13:29 | Heikki Jalonen | ||
| S/S Starke oli SJ:n omistama junalautta. Rakennettu 1931 Kielissä, Saksassa (Deutsche Werke). Liikennöi aluksi Sassnitz-Trelleborg-reitillä. Vuodesta 1967 reittinä oli Tukholma-Naantali (-Turku). Lautan kiskosto oli 1435 raideleveydellä. Vuonna 1942 lautalle sattui miinaanajo Rügenin lähellä. Pelastustöiden jälkeen lautta telakoitiin ja sitä a pidennettiin, jolloin kolmeraiteisen kiskoston pituus tuli yhteensä 230 m. Korjauksessa myös koneita ja kattiloita muutettiin, ulkoisena merkkinä näkyvissä kaksi korsteenia. Alus romutettiin 1972 Ystadissa, Ruotsissa. |
||||
|
|
17.11.2023 13:28 | Jouni Halinen | ||
| Stadissa sanottiin montuksi aikoinaan Vilhonkadulla sijaitsevaa "kansanravintolaa". Se avattiin aamulla tosi aikaisin (6.00?) ja oven takana oli jo jonoa, joka koostui yksinomaan ns. rappioalkoholisteista, kaverit pääsivät lämmittelemään ja aamupuuroakin oli tarjolla, alkoholia ei kuitenkaan saanut. Menin kesäkuussa -75 töihin sähköfirmaan jonka konttori oli samassa talossa ja ehdin nähdä ravintolan sisustuksen, oli tosi karu paikka, siellä oli pitkät puupenkit ja pöydät ja haju oli kamala. Paikka suljettiin samana kesänä. Siihen avattiin rempan jälkeen ravintola Hamlet, kavereiden kesken Hamu, se olikin sitten yli 10 vuotta stadin legendaarinen ja ehdoton ykkösmesta, aina oli jonoa ulkona. Paikka siirtyi jossain vaiheessa Hyväystävä ketjun omistukseen. Kysyn nyt että löytyykö täältä kukaan joka olisi käynyt Hamussa?, 80/90 taite oli hektisintä aikaa. |
||||
|
17.11.2023 13:07 | Martti Vuorikoski | ||
| Hyvä kuva, kieltämättä. | ||||
|
17.11.2023 12:58 | Martti Vuorikoski | ||
| Siitä tekastaan varttimailin rata. Tulee toimintaa. | ||||
|
17.11.2023 11:22 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen kirjoitti aikoinaan erittäin hyvän koulutusmonisteen: Kuljetuskaluston tunteminen: Yleinen osa. Sen vanhemmissa painoksissa (joita on usein ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseon vanhan kirjallisuuden myyntipäivillä) kerrotaan noista kolmioista, että ne kertovat vaunun olevan tarkoitettu kalkin yms likaavan tavaran kuljetukseen. Elikäs tuo kyseinen vaunu kuuluu sarjaan Gbt |
||||
|
|
17.11.2023 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta täytyy sanoa että juuri tällaisia värikuvia höyryvetureiden viimeisestä aktiiviajasta junineen kaikkineen ovat enemmän kuin tervetulleita! Huomaa selvästi että uusi aika on tulossa kun konttikin on kyydissä. Mitä muuten nuo valkoiset kolmiot kolmannen Gb-vaunun nurkissa tarkoittavat? "Ei saa heittää" vai mitä? | ||||
|
|
17.11.2023 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla paikalla olevassa pubissa on tullut käytyä muutaman kerran 1980-luvulla parit tuopposet ottamassa. En muista tosin millä nimellä se kulki silloin, olisiko ollut vain "Monttu" tai jotain sellaista? | ||||
|
|
17.11.2023 10:26 | Kari Haapakangas | ||
| "Vaunun puskimet"? pitääkö vaunut pysäyttää niin, että puskimet ovat juuri tuolla kohtaa? | ||||
|
17.11.2023 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säilyttäminen avoimen taivaan alla, ilman mitään muuta suojaa kuin naiivit ja hurskaat toiveet. Eikö kukaan opi toisilta kalustonsäilyttäjiltä mitään? Onko joka iikan ihan pakko itse lyödä päätään seinään, todetakseen että "kippeetä tekee"? Vaikka kuinka muilta tulisi ohjeistusta? Vai meneekö porukalta kovat maksut raiteen käytöstä? |
||||
|
|
17.11.2023 08:33 | Marko Laine | ||
| Tässä on ikävä toisinto Heikkilän ratapihan tapahtumista, kun kalustosta ei huolehdita. Vähän pelkään, että nämä vaunut on jo menetetty, jos kosteus on päässyt sisätiloihin ja rakenteisiin. | ||||
|
|
17.11.2023 08:25 | Timo Salo | ||
| Ensin telkkarista Gazan/Länsirannan tilannetta, Ukrainan henkiinjäämistaistelua, Venäjän hybridivaikuttamista Suomen/Eestin rajoilla ja VORG-sivuilla tätä tulevaisuuden toivojen, vapaan kasvatuksen kohteiden "työn" tulosta... Taitaa taas tulla hyvä päivä? (No, ainakin PA on tyytyväinen) | ||||
|
17.11.2023 07:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Datan mukaan koeajojunassa on Sm4 6319. | ||||
|
|
17.11.2023 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuvakulma: https://vaunut.org/kuva/165501 | ||||
|
17.11.2023 07:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuvakulma: https://vaunut.org/kuva/160283 | ||||
|
17.11.2023 04:30 | Kari Haapakangas | ||
| Työhön perehdyttäminen oli selvästikin jäänyt puolitiehen, tai tässä tapauksessa yksikiskoiseksi. | ||||
|
17.11.2023 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Kulvertti on niin leveä, että sen päälle mahtuisi kaksi raidetta, mutta ratapenger on vain yhdelle raiteelle. | ||||
|
16.11.2023 23:55 | Joonas Viita | ||
| Ymmärtääkseni Skinest Finland huoltaa vaunuja täällä. | ||||
|
16.11.2023 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä siltarunko on Nettikoneessa myytävänä: https://www.nettikone.com/en/muu-merkki/silta/2220563 | ||||
|
16.11.2023 20:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tuolle laatikkoauralle lopulta tapahtui? | ||||
|
16.11.2023 20:03 | Antti Grönroos | ||
| Onnittelut radalle ja ent. liikennepaikalle. Nipaa | ||||
|
16.11.2023 19:54 | Elias Murto | ||
| Kyllä varmaan oli laskettu etäisyydet, vaikka tuohon aikaan ei ihan niin tarkkoja oltu kuin nykyään. Aivan lähialueelle parinkymmenen metrin säteellä lentää isompaa roskaa, mutta kauemmaksi sataa vain pientä pahvi-/paperisilppua. | ||||
|
16.11.2023 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Hieno laskumäkikuva. Terävyys ja liike molemmat kohdallaan! | ||||
|
|
16.11.2023 19:45 | Petri Nummijoki | ||
| Sitä tarina ei kerro mutta ainakin tutkinnan tekijä esitti selvityksen keskeyttämistä, koska ei voitu edellyttää, että ensimmäisenä päivänä osaa kuormata junan oikein. | ||||
|
|
16.11.2023 19:20 | Kari Haapakangas | ||
| Lisätäänpä kysymykseen sana ikinä ynnä hymiö... :) | ||||
|
16.11.2023 18:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Entinen Savonlinjan auto. https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/S/Savonlinja/Savonlinja+000-099+2017-/068+MYT-388+Onni+210621.JPG | ||||
|
|
16.11.2023 17:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kuormauksen valvoja oli ensimmäistä päivää töissä. Jos taas tarkoitat onnettomuuden syytä tutkinutta henkilöä niin hänellä taisi olla siinä vaiheessa VR:n palvelusta takana jotain 30-35 vuotta tai oliko melkein 40, kun virkamiehillä laskettiin kai armeijan palveluksessa vietetty aika virkauraan mukaan. | ||||
|
|
16.11.2023 16:57 | Kari Haapakangas | ||
| ...mutta oliko valvoja toista päivää töissä? | ||||
|
16.11.2023 16:52 | Aki Karvonen | ||
| Tarkemmat tiedot löytyy Juliasta: https://juliadata.fi/pystygeometria/ | ||||
|
|
16.11.2023 15:50 | Petri Nummijoki | ||
| Reijon kertomuksesta teräskelojen lastauksesta tuli mieleen tavallaan päinvastainen tapaus samalta aikakaudelta, jossa metallitankoja lastattiin Helsingissä laivasta junaan. Tampereella vaihteesta sivulle ajettaessa lähti vaunun kuorma liikkeelle ja koko vaunu kaatui ratapenkkaan. Onnettomuuden syytä selviteltäessä kävi ilmi, että vaunun lastausta ja kuorman kiinnitystä valvonut henkilö oli ollut ensimmäistä päivää töissä. Onnettumuustutkinta voitiinkin lopettaa siihen. | ||||
|
16.11.2023 15:41 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Olikohan jo nostalgiaa havaittavissa, kun Vr3:n loppuaikojen aktiivisin käyttö näyttäisi ajoittuvan kahdelle viimeiselle kuukaudelle? Luulisi, että aito tarve höyryvetureiden käytölle oli pienimmillään keskikesällä ja niiden kesäkäyttöä olisi muutenkin jo vierastettu kipinäriskin sekä tankkivetureissa myös ohjaamon kuumuuden vuoksi. | ||||
|
16.11.2023 15:21 | Heikki Jalonen | ||
| Linkin kuvasta näkyy, että kyseessä on tosiaan lämpökeskus/höyrykeskus. Sama rakennus näkyy myös ilmakuvassa, kuten myös junan lastaus/purkukatos. Ja samoin, näkyy selvästi, että kyselemäni vaaleat rakennukset kuuluvat myös Shellin terminaaliin. Eli, kiitoksia. Asia selvisi. |
||||
|
|
16.11.2023 15:12 | Jouni Halinen | ||
| Jälleeen korjaus sarjaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/144253 ei olekkaan Heikin mainitsema rakennus vaan kallion toisella puolella oleva rakennus on kyseessä. Mutta yhtä kaikki rakennukset liittyivät öljysataman toimintoihin. Kommentti ed. kuvassa: Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw |
||||
|
16.11.2023 15:00 | Jouni Halinen | ||
| Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw | ||||
|
|
16.11.2023 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa kerotaan että Kuliksen silta rakentuu kuvassa oikealle puolelle, joten tämä on toinen noista rakennuksista ja kuvasta voi nähdä niiden käyttötarkoituksen. https://vaunut.org/kuva/144253 Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa paikka hahmottuu tarkemmin. Kuvasta myös näkee miten tie/ratikkalinja kiemurtelee Kuliksen sillalle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw Liemolan vihannestukku oli 80-luvulla ennen konkkaa Vartsikassa. |
||||
