1606-138068 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.09.2023 21:58 Esa J. Rintamäki  
  Mitä PoRhan kalustoon tulee niin kaivelempa jotain historiani hämäristä:

Pe 9.4.1976: matkustin: juna H518 Dm7 4074, lähtö Vlp klo 15.25, tulo Tpe klo 17.10.
Su 6.6.1976: Pihlajavesi - Haapamäki, juna H584, Dm7 4204.
Pe 16.7.1976: Seinäjoki - Vaasa, juna H565, Dm7 4074, lähtö Sk klo 10.50. Paluu Vs-Sk H564, edelleen 4074.
Su 13.3.1977: Keuruu - Haapamäki, juna H906, Dm7 4074, lähtö Keu klo 17.55.
Su 2.7.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142.

Pe 15.9.1978: Haapamäki - Vilppula, juna H522, Dm7 4142.
Su 17.12.1978: Vilppula - Haapamäki, juna H513, Dm7 4142.
To 18.1.1979: Vilppula - Tampere, juna H508, Dm7 4142.

Havaintokirjan kertomaa:

13.6.1976: Tl ratapiha: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636.
18.2.1977: juna H515 (Tpe-Hpk) 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Samana päivänä: juna P98 (Hpk-Tpe) 4096 + 4142 + 4193 (myöhässä 45 min Vilppulassa, muistaakseni H98:ssä jarruvika, kaksi eri lättärunkoa kulki: Pm-Hpk ma-la ja Hpk-Tpe perjantaisin).

9.4.1977: Tl ratapiha: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626.
24.4.1977: juna H518 (Hpk-Tpe) 4033 + 11591 + 4142.
2.7.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143 ja 11621.
16.8.1977: juna H484 (Tpe-Tl) 4143 + 11602 + 4142.
22.10.1977: Tl ratapiha: 4020, 4024, 4029, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628 (yöllä klo 4.30).

9.6.1978: juna H522 (Hpk-Tpe) 4143 + 4142.
2.7.1978: juna H522: 4142 + 11604 + 4129.
24.9.1978: Tl ratapiha: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630.
6.10.1978: Hpk tallialue: 11596, 4142 ja 4134. (Molemmat vetovaunut lähtivät Tampereelle junana H522, klo 17.05.)
24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639.

2.11.1978: juna H544 (Tl-Tku) 4144 + 11640 + 4142.
3.11.1978: juna H451 (Ri-Tpe) 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160.
8.11.1978: juna H334 (Tku-Po) 4142.
14.12.1978: juna H523 (Tpe-Hpk) 4142.
15.12.1978: juna H518 (Hpk-Tpe) 4142 + 11626.

Edit: lisätty junan 98 erikoisuudet helmikuussa 1977.
kuva 29.09.2023 21:34 Miitre Timonen  
  Laitettu siistiin kuntoon = dehiivatisoitu ;P Hyvä kyllä että puskaa on raivattu.
kuva 29.09.2023 20:57 Jaakko Pehkonen  
  Ei ole Vartiuksessa puun kuormausta tai muuta liikennettä. Puuta pystyisi teoriassa kuormaamaan ratapihan pohjoisimalla raiteella. Muutaman kerran radantarkastusvaunu ja joku työkone ovat käyneet Vartiuksessa tämän vuoden aikan. Arolassa ja Ypykkävaarassa kuormataan puuta aina välillä. Rajan ylittävää liikennettä on ollut viimevuonna viimeksi.
kuva 29.09.2023 20:29 Simo Virtanen  
  Onneksi olemme rajan tällä puolen. Kiittäkäämme ukrainan urheata kansaa, että meillä on tilaa hengittää ja älysimme liittyä Natoon. Jos Ukraina olisi kaatunut niin olisi aika ikävä tilanne. Varmasti rautatieliikenne rullaisia kun rakentaisimme erityissuhdetta itäystävän kanssa.
kuva 29.09.2023 20:29 Esa J. Rintamäki  
  Vaiko Länsikeskuksen itäpuolella? Heko heko.
kuva 29.09.2023 20:27 Simo Virtanen  
  Onko Vartiuksessa mitään liikennettä, kuten raakapuun kuormaamista? Rajan yli itäystävän puolelle ei ole mitään liikennettä?
kuva 29.09.2023 20:27 Esa J. Rintamäki  
  Eli ilmeisesti ykkösvaihteella "kaahaamista"...?
kuva 29.09.2023 20:26 Timo Haapanen  
  ... varjelen, vartija, sitä.
kuva 29.09.2023 20:19 Esa J. Rintamäki  
  Raja railona aukeaa, edessä Aasia, Itä...
Takana länttä, Eurooppaa (jne).

En uskonut, että olisin joutunut nämä sanat kirjoittamaan näkösälle...
kuva 29.09.2023 20:11 Timo Haapanen  
  Сила есть, ума не надо...
kuva 29.09.2023 19:45 Hannu Peltola  
  Saamme kaikki kärsiä Vovan harhaisesta maailmankuvasta, Ukraina tunnetusti eniten. Nyt olen ihmetellyt, että vielä vuonna 2009 kävimme Pietarin rautatiemuseossa. Viimeinen työmatka Venäjälle oli minulla vuonna 2015 ja seuraavaa ei todennäköisesti minun tulevien työvuosieni aikana tule vastaan. Suomelle onneksi Vova otti silmätikuksi Ukrainan, todella huonolla tuurilla kohde olisi hyvin voinut olla Suomi!
kuva 29.09.2023 19:10 Ilkka Hovi  
  Pr1 soveltui hyvin Kouvolan vaihtotyöhön. Kotkan tavarajunat lähtivät pääraiteiden etelänpuolelta joten valmiit tavarajunat piti ensi vetää laskumäen lajittelusta Kouvolan asemalla ja sieltä painaa Kotkan/Haminan suunnan raiteille. Kivaa katsottavaa.
kuva 29.09.2023 15:41 Esa J. Rintamäki  
  *Syvä huokaus* myös täältä, pikkusieluisen Volodja Volodjanpojan harhaisen maailmankuvan takia!

V. V.:hän oli koulutettu KGB:n (Kontora Grubii Banditov eli raakojen roistojen toimisto) agentiksi. Siten jokaikinen täällä lännessä isestäänselvänä pidetty piirre: - ystävällinen virkahdus, hymy, kannustava kädenheilautus, pään nyökkäys, ovatkin hänestä vihollisen taistelutaktiikkaa "suuren, mahtavan ja edistyksellisen" tuhoamiseksi.

Hänen vanhentuessaan ja hapantuessaan ajatusjumit senkun pahenevat. Mutta: mitä voidaankaan odottaa maasta, jonka korkeimmaksi ihanteeksi nostettiin Pavlik Morozov - niminen pikkupoika. Pavlik ilmiantoi vanhempansa salaiselle poliisille kulakkeina, kun ei saanut lupaa mennä katsomaan potkupallopeliä. Eikä Pavlik vanhaksi elänytkään, oma isoisänsä päästi poitsun päiviltä.

Ensin oli Rasputin, nyt huseeraa Putin...
kuva 29.09.2023 15:25 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, herra Petri. Lähettäjä/suorittaja oli ainakin loppuaikoina tässä.

Asemarakennuksessa itsessään oli erilaisia toimintoja: piletinkauppa, matkatavaratoiminnot, vaihdemiesten esimiehen konttori, asemamiesten esimiehen konttori, liikenne- ja ratapiirien toimistotkin, yms. Asematalon laajentaminen oikeastaan oli jo tiensä päässä.

Se että Sk uutta asemaa kaipasi, ei ollut ihme. Eikä vain uuden ja "dynaamisen" oikoradan koristeeksi.
kuva 29.09.2023 12:33 Jouni Hytönen  
  Ja neljä elävää Allegroa samaan kuvaan Vainikkalassa marraskuussa 2021 tuntui kuvanottohetkellä harvinaiselta tilanteelta, mutta eipä osannut aavistaa, että vain muutama kuukausi myöhemmin samalaisen kuvan ottaminen vaikeutuu entisestään.
kuva 29.09.2023 12:27 Asmo Rasinen  
  *syvä huokaus*
kuva 29.09.2023 12:18 Jouni Hytönen  
  Emma ei aseta seislevyjä.
kuva 29.09.2023 12:02 Petri Nummijoki  
  Junanlähettäjän toimisto ei siis ollut asemarakennuksessa vai tarkoitatko, että se oli tässä rakennuksessa vain jonain tiettynä aikakautena?
kuva 29.09.2023 11:58 Esa J. Rintamäki  
  Tässä rakennuksessa oli myös junanlähettäjän toimisto.
kuva 29.09.2023 11:01 Petri Nummijoki  
  774 taisi myös olla Kouvolan veturi https://vaunut.org/kuva/144417 mutta tuossa ei varmaan laskettukaan niitä, jotka oli jo päästetty pysyvästi kylmäksi.
kuva 29.09.2023 10:49 Miitre Timonen  
  Tänään menee Emma Ämmänsaareen, kenties seis-levy mukana?
kuva 29.09.2023 10:48 Rainer Silfverberg  
  Tosi siisti kuva! Tässä on sitä suuren maaailman tunnelmaa!
kuva 29.09.2023 10:06 Juhani Katajisto  
  Aika pian tämän jälkeen Pr1 775:een vaihdettiin aivan loppuajakseen sekä eteen että taakse tienraivaajien tilalle astinlevyt. Oli Pr1 775 tuona kuukautena linjallakin käynyt, mutta suurin osa sen tuon kuukauden 706:sta kilometristä oli syntynyt vaihtotöissä. Kolme muuta Kouvolan konepiiriin sijoitettua lajitoveriaan (761, 762 ja 776) olivat syyskuussa 1968 huomattavasti aktiivisemmin liikenteessä.
kuva 29.09.2023 08:44 Tapio Keränen  
  Kori näyttäisi olevan Ggb-vaunusta.
kuva 29.09.2023 08:42 Erkki Nuutio  
  Pidetty siistinä. Pisteitä Kouvolalle!
kuva 29.09.2023 08:34 Jari Välimaa  
  käyttövoimamuutoksesta voi saada käsityksen mikä on muuttumassa on Neste: vanha öljy yhtiökin on alkanut vihertää https://www.neste.fi/yksityisasiakkaat/asemat/neste-my-uusiutuva-lataus
kuva 29.09.2023 02:04 Jari Kuusinen  
  Tämä viimeinen museojuna Ämmänsaareen taidettiin näköjään ajaa tyhjillä penkeillä, kun kuvasaldon on jäänyt näihin kolmeen kuvaan! :) :) :)
kuva 29.09.2023 00:53 Jouni Hytönen  
  Tasoristeyksen nimi on tien nimen mukaan Aholahdentie.
kuva 28.09.2023 23:29 Panu Breilin  
  Asemarakennus ei näy tässä kuvassa vaan se jää alikulkutunnelin sisäänkäyntien taakse piiloon.
kuva 28.09.2023 23:27 Panu Breilin  
  Tämä kuvassa näkyvä osittain kaksikerroksinen rakennus ei ole asemarakennus vaan kyseessä on II luokan asemaravintola ja rautatiehotelli. Taustalla oikealla näkyy III luokan asemaravintola jonka rakennuksessa myös toimi III luokan hotelli ainakin alkujaan. Asemarakennus jää kuva-alan vasemmalle puolelle.
kuva 28.09.2023 21:33 Jimi Lappalainen  
  Näyttäisi ilmestyneen, mutta kuva on niin pieni ja epäselvä, ettei numero näy kunnolla. Emma-kuvat läpi käytyäni puskinvalot näkyvät parhaiten tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/92369
kuva 28.09.2023 18:23 John Lindroth  
  Kiinnostava kuvasarja!
kuva 28.09.2023 18:16 Erkki Nuutio  
  Jotta teollisuus voisi (uskaltaisi) tehdä investointipäätöksiä tarvittavista uusista jalostamolaitoksista (vety+metanointi) on synteettisen vihreän metanolin käytön luvallisuuden EU -tieliikenteessä oltava selvä.
Teollisuus on selväsanaisesti ilmoittanut haluavansa tehdä nämä vihreälle siirtymälle tarpeelliset investoinnit.
Se on siksi toistuvasti kiirehtinyt asiaa, mutta EU on viivyttänyt jo vuosia ja viivyttää yhä tämän varmistavan tiedon antamista.

Esimerkiksi edellä viittaamaani menettelytapaehdotukseen on odotettu vastausta tai muuta ratkaisua jo yli kaksi vuotta.
Kehittyneintä uusinta tekniikkaa hyödyntäviä uusia suurlaitoksia tarvitaan synteettisten polttoaineiden jalostuskapasiteetin lisäämiseksi ja hintakilpailukyvyn mahdollistamiseksi.
Nämä investoinnit ovat samalla tärkeä edellytys vanhojen hiili- ja muita päästöjä tuottavien laitosten poistamiselle.

Asioita kiirehditään juuri siksi, että EU pyrkii estämään mainittujen biopolttoaineiden käytön myös raskaassa pitkänmatkan liikenteessä. Raskaan pitkänmatkan liikenteen sähköistys ei pääosin kuitenkaan ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista vielä pitkään.
Ääritahot tavoittelevat pakkosiirtymää vielä pitkään epäkypsiin ja kalliisiin polttokennoihin.
Tämä on aivan vastakkaista EU:n hyväksytylle pyrkimykselle olla neutraali vaihtoehtoisille päästöttömille ratkaisutavoille toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi.
kuva 28.09.2023 14:43 Timo Salo  
  Pitää olla saksalaista insinööriajattelua, että niitä valoja voi sanoa helpoiksi. (Suvussa saksalaista verta) Topi yritti aikanaan selittää kuinka nuo Sr3:sen valot toimii, mutta paljon mielummin opettelisin jonkun japanialaisen koneen sielunelämää. Siittä sentään saa jotain tolkkua ja enklanninkieli riittää... :-)
kuva 28.09.2023 13:21 Rainer Silfverberg  
  Biopolttoaineiden (biodiesel ja etanoli ja biokaasu) raaka-ainelähteet riittäisivät vain n 1/4 Suomen tieliikenteen tarpeeseen, VTT:n mukaan.
Jos ja kun raakaöljy loppuu tai saanti vaikeutuu niin pitää biopolttoaineet varata sellaisille liikennemuodoille joita ei voi sähköistää.
kuva 28.09.2023 13:18 Rainer Silfverberg  
  Kun painaa "SR" -linkkiä niin avautuu kuvia Stadin Ratikat Oy:n museoraitiovaunuista. Eli pitäisi korvata HKL:llä.
kuva 28.09.2023 13:17 Jorma Rauhala  
  Tämän esikuva on selvästi ranskalainen. https://vaunut.org/kuva/57304
kuva 28.09.2023 12:46 Erkki Nuutio  
  Jari: Yrittäkäämme välttää harhaanjohtamista. Kiihkoisa dieselmoottorien kieltoyritys EU:ssa kaatui viime syksynä.
EU-komissio ja sen komissaari Timmermans oli sivuuttanut ministerineuvoston ohjeistuksen asiassa.
Yhdeksän EU-maata puuttui asiaan ja Timmermans oikaisi tämän virheen ajamassaan määräysehdotuksessa.
Kieltoa dieselmoottoreille ei ole eikä tule.
Raskaista dieselmoottoreista luovutaan kun se on järkevää ja riittävän kelvollisia vaihtoehtoja tulee tarjolle.

Moottoriperiaatteen ja päästöttömäksikin katsottavan polttamisen kieltämisen sijasta tiukentuvat dieselmoottorin erilaisia polttoaineita sekä päästöjä koskevat määräykset tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistamalla tahdilla.
Näiden määräysten puitteissa tietysti eletään.
Taidamme saada valaistusta lähivuosien menettelytapoista vasta vuoden päästä, IAA-näyttelyn aikoihin. Silloin ja siellä alan teollisuus esittelee ratkaisunsa, joille määräystahot (EU ja muut) ovat antaneet periaatteelliset hyväksyntänsä.

Kaupunkilinja-autot ja mm. jäte- ja jakeluautot ovat ihmisympäristön keskellä toimivina erityissäännösten alaisia. Sähkö lähinnä ladattavien akkujen muodossa on niissä helppo ratkaisu. Se on hyvää vauhtia toteutunut vapaaehtoisuuden ja säätelyn kautta.
Kyseisen liikenteen säätelijänä ja rahoittajana voivat kunnat tietysti asettaa erityisiä teknillisiäkin ehtoja liikennöivälle kalustolle.

Kiihkoileva vihreän metanolin käytön jarruttelu on hidastanut turvallisen ja käytännöllisen vetytalouden vauhtiinpääsyä.
Vedenpitävä menettely joka varmistaa että tankkiin päätyvä metanoli on vihreätä on valmiina odottamassa :
( https://www.crediting-system-for-renewable-fuels.eu/#:~:text=With%20a%20voluntary%20crediting%20scheme,fuels%20brought%20into%20the%20market ) .

Menettelyn käyttöönottopäätöksen puuttuminen mm. EU:ssa jarruttaa uusien vihreiden metanointilaitosten suuria investointipäätöksia.
On outoa että EU tieliikenteen vihreän siirtymän edistäjänä onkin sen turvallisen ja järkevän toteutuksen haittaaja.
Suomenkin vihreää siirtymää puoltavien tahojen tulisi osoittaa hereilläolonsa ja alotteellisuutensa tässä varsin keskeisessä asiassa!
kuva 28.09.2023 12:29 Ari-Pekka Lanne  
  Heh, ei kai kolmosten (Sm/Sr) valojen prätkyttämistä voi suorastaan monimutkaiseksi sanoa. Niissä vain on omat pienet jekkunsa, mistä johtuen Italian Ihmeen hännässä näkyy pakkaavan usein palamaan punavalojen lisäksi valkea paiskari, ja Vektorista veto- tai työntövoimansa saavan Edo-tötterön hännässä punavalojen sijaan valkovalot. =oD
kuva 28.09.2023 12:28 Petri Sallinen  
  Vetyjen luokittelu niiden tuotannon aiheuttamien ilmastohaittojen vuoksi on tunnettua. Vihreä, turkoosi, sininen, pinkki ja harmaa vety sisältävät määrittelyn sen mukaan, miten vety on tuotettu. Vihreä vety on puhtainta, koska sen tuottamiseen käytetään vain tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa. Vaikka ydinsähkö on päästötöntä, ei sillä tuotettua vetyä kelpuutettu vihreäksi, vaan se on pinkkiä. Eurooppalainen energiateollisuus vastusti tätä.

Mielestäni rautatieharrastajien keskustelusivustolla muiden aiheiden sivujuonteena juoksevan keskustelun vedystä ei tarvitse mennä energiapolitiikan yksityiskohtien syvimpiin vesiin. Siksi "vety" yleisluontoisena ilmaisuna on suurimmaksi osaksi riittävä. Ei ole kuitenkaan mitään syytä kiemmurrella ilmaisuissa tai kehitellä poliittisia salaliittoteorioita.

Vedyn liikennekäyttö lienee teknisenä ilmiönä mielenkiintoinen ja käytännönläheinen, mutta suuressa kuvassa se rajoittuu raskaaseen liikenteeseen — olipa muoto tai jalostusaste mikä tahansa. Säätely ja talous (=hinta) asettavat rajat sille, onko lopputulos kaasu vai neste vai molemmat — vai ottaako säätely edes kantaa olomuotoon. Säätely voi perustua taloudellisuuteen, mutta myös arvostuksiin — tai niiden yhdistelmään. Jos tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ilmasta, niin parasta olisi tehdä se teknologianeutraalisti, jolloin säätely asettaa vain tavoitteen, mutta ei ota kantaa teknisiin ratkaisuihin. Ei siis ole olennaista se, onko keinona nesteen vai kaasun käyttäminen, kunhan tavoite toteutuu. Kakkosena tulee todennäköisesti hinta.

Vanhan liiton insinööreille voi olla kova paikka hyväksyä sitä, että tekniikkaa arvioidaan myös arvopohjaisesti — ei pelkästään teknisten ratkaisujen perusteella. Taloudellisuudenkin merkitys saattaa joskus olla kauhistus etenkin silloin, jos teknisesti edistyneimmän ratkaisun taloudelliset vaikutukset ovat selvästi teknisesti vähemmän kehittyneempää ratkaisua edullisempia — ja silloin, kun ne joutuvat kalliin hintansa vuoksi hylkyyn.

Takavuosina suomalainen insinööriporukka masinoi lehdistössä laajan ja kalliin kampanjan: "tuulivoima ei sovi Suomeen". Ei siis uskottu tekniikan kehittymiseen eikä siihen, että lopulta laitoksia rakennetaan pilvin pimein kokonaan markkinaehtoisesti — ilman yhteiskunnan tukea. Nyt ehkä nolottaa.

Insinöörien usko fossiilisia polttoaineita käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon oli myös vankkumaton melko pitkään — etenkin kuin pääkaupunki sai hyvällä hyötysuhteella toimivasta energiajärjestelmästään kansainvälisen palkinnon. Nyt yhteistuotantoa kuitenkin puretaan eikä uutta rakenneta. Tampereellakin maakaasua ja turvetta käyttävä yhteistuotanto on jo historiallinen muisto.
kuva 28.09.2023 12:02 Reijo Salminen  
  Ei ihan tullut 17 vuotta täyteen Antin kyselystä, Tapiolla on norsun muisti.
kuva 28.09.2023 11:59 Jorma Rauhala  
  Sähkömoottorivaunu nro 11 ja perävaunu nro 521 ovat kumpikin HKL. Mitähän tuo "SR" tuossa tarkoittaa?
kuva 28.09.2023 11:08 Timo Salo  
  Selvä tuo valo-ongelma. Harvoin näkee kokonaan "pimeitä" junia, mutta Valmetin tavan tuntien tehdä asioita ymmärtää, että kaikki valot on saman sulakkeen takana... Uusien veturien LED-valot taas on usein niin monimutkaisia käyttää, että usein radan varressa asuvana näkee täydet ajovalot molempiin suuntiin! :-) (Esim. Sm3, tai Sr3)

Olet Simo ilmeisesti PoRhan jäsen? Onneksi olkoon upeista nettisivuista!!! (kävin juuri tutustumassa)

http://rmhl.fi/PoRha/
kuva 28.09.2023 10:29 Esa J. Rintamäki  
  Joo, herra Jarno! Ilmeisesti peseminen maksaa liikaa... ?
kuva 28.09.2023 09:22 Simo Tuominen  
  Hyvä kuva. Tosiaan valot ovat pimeänä, ei tosin ole unohtunut kuljettajalta. Tähän ongelmaan havahduttiin ja syyksi selvisi sulakkeen palaminen mikä matkan aikana vaihdettiin.
kuva 28.09.2023 08:14 Jari Välimaa  
  TKL hankkii 7 akkubussia:

"Tuomi Logistiikka Oy pyysi tarjouksia Linja-autohankinta 14:sta. Hankinta koskee uusia, akkusähkökäyttöisiä, 3-akselisia, niveltämättömiä LowEntry-kaupunkilinja-autoja. Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoituksesta ja on voimassa 31.12.2028 ast. Nyt hankittava kokonaisuus sisältää seitsemän (7) kaupunkilinja-autoa. Investoinnin arvonlisäveroton arvo on 3 745 000 euroa. Lisäksi hankitaan edellä mainittuihin seitsemään (7) kaupunkilinja-autoon huolenpitosopimukset 10 vuoden sopimuskaudelle. Hankinnan yhteenlaskettu arvonlisäveroton arvo on 4 753 000 euroa."
kuva 27.09.2023 23:19 Miitre Timonen  
  10 vuotta sitten.
kuva 27.09.2023 22:36 Jussi Tepponen  
  Tuosta Ollin linkittämästä vuoden 1958 ilmakuvasta näkyy hyvin, että tuo vanha kapearaiteinen ratalinja on seuraillut meren rantaviivaa huomattavasti tarkemmin. Ilmakuvassa näkyy hauskasti myös jo uuden leveän radan penkereen rakennustyö.
kuva 27.09.2023 20:48 Jarno Piltti  
  Nuo liukuovet hytin takaseinässä on kyllä huonosti esillä kuvissa, tässä ne näkyy. C-sarjoista toki muutenkin hintsusti kuvia.
kuva 27.09.2023 20:43 Jarno Piltti  
  Härskin näköiset nuo deeverit tästä kulmasta, nokeaa ne muutkin kuin Dr20.
kuva 27.09.2023 19:55 Pasi Utriainen  
  Kyllä ne Väylän ovat, kuten myös tasoristeysmerkit. Tasoristeyksen ennakkomerkit ja lähestymismerkit kuuluvat tienpitäjälle. Tuo näyttää ihan "perinteiselle" yksityistielle kun liikennemerkkejä ja lisäkilpiä on laiteltu ilman sen kummempaa ajattelua.
<<   >>