Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.11.2023 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa kerotaan että Kuliksen silta rakentuu kuvassa oikealle puolelle, joten tämä on toinen noista rakennuksista ja kuvasta voi nähdä niiden käyttötarkoituksen. https://vaunut.org/kuva/144253 Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa paikka hahmottuu tarkemmin. Kuvasta myös näkee miten tie/ratikkalinja kiemurtelee Kuliksen sillalle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw Liemolan vihannestukku oli 80-luvulla ennen konkkaa Vartsikassa. |
||||
|
|
16.11.2023 14:16 | Reijo Salminen | ||
| Eikös tuossa oikealla ole tähän aikaan jo Liemolan vihannestukku? Vai tuliko se myöhemmin. | ||||
|
|
16.11.2023 14:07 | Heikki Jalonen | ||
| Tuolla Englantilaiskallion päällä häämöttää hyvin pieni rakennus, jonka yhteydessä myös jonkinlainen piippu. Lienee jäännös öljyvaraston ajoilta, höyrykeskus melkoisen varmaan; raskaan polttoöljyn käsittelyssä kun tarvittiin tehokasta lämmönlähdettä. Osaako joku seutujen tuntija kertoa, mitä toimintaa on ollut noissa kahdessa (huomiota herättävän kirkkaan vaaleassa) rakennuksessa välittömästi kallion takana? Ne kai eivät olleet teurastamoon kuuluvia? Voisivatko ne liittyä öljyvaraston toimintaan? |
||||
|
16.11.2023 13:58 | Heikki Jalonen | ||
| Jopa Finlandia-talokin (rakennusvaihe 1) on vielä hyväkuntoisen näköinen. Vielä, onhan se kuvaa otettaessa ollut vielä aivan uusi. | ||||
|
16.11.2023 13:05 | Jouni Halinen | ||
| Pelin raakuudesta kertoo seuraava: (Wikibedia) ”1950-luvun alussa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä”. ”Suomen pienille markkinoille ei ollut järkevää rakentaa omaa jalostamoa, mutta idänkaupan erityisolot huomioon ottaen jalostamon rakentaminen Suomeen tuli kannattavaksi”. ”Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin myöhemmin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia”. Eli Suomalaiset käänsivät asian lopulta päälaelleen. Tässä pelissä Kekkonen hoiti poliittisen puolen ja Raade tekniikka asiat. Tässä vielä asiaa taustoittava Turun sanomien juttu https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074013856 |
||||
|
16.11.2023 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Esan kommentista tulee mieleen Vaasan junasuorittajan kommentti Vaasan palon juhlien ajalta, kun hän pääsi kotia HMVY:n lätällä. Hän kun kyseli tällaista vaihdetta lähestyttäessä ohjaamossa olevien kielitaitoa.... Ja yksi harrastajista pääsi sitten kääntämään tallaista vaihdetta. | ||||
|
|
16.11.2023 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kielenkääntäjän unelma: - kahdeksan kieltä samanaikaisesti (simultaanina). | ||||
|
|
16.11.2023 10:41 | Heikki Jalonen | ||
| Ja betonikallion paras puoli: se kestää joka tapauksessa vain parikymmentä vuotta, sitten homehtuu ja voidaan purkaa pois. Tilalle tietysti jotain "ajan vaatimusten mukaista" liikerakentamista... | ||||
|
16.11.2023 09:37 | Jan Jahkola | ||
| Kyllä vain, näitä on aina mukava katsella. Melko usein tuota 13-tietä tullut ajettua, hienot näkymät tähänkin suuntaan. | ||||
|
16.11.2023 09:35 | Reijo Salminen | ||
| Työturvallisuus oli kyllä hoidettu laadukkaasti, laatu oli /c:stä. Tuolla oli kyllä porukkaa tosiaan ihan joka lähtöön, oli fiksuja ja vähemmän fiksuja ja osa helkkarinmoisessa rapulassa. Pilliä ei suuhun tuolloin sovitettu koskaan. Kyllä itse katselin silmät pyöreänä kun noita teräskeloja lastattiin laivaan ja piti laittaa puukiilat alle etteivät pääse liikkumaan, siitä oli tuolloin työnjohdon kanssa erimielisyyttä että pitääkö mennä valmiiksi laittamaan kiiloja kun kela on vielä ilmassa, totesin että minulla on päivä täynnä jos tuonne alle pitää mennä ennenkuin kela on alhaalla, no löytyi se yhteisymmärrys sieltä kuitenkin. Satamaromantiikkaahan tämä osaltaan on, sellaista mitä muuten ei kaipaa kuin lauluissa. | ||||
|
|
16.11.2023 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jouni ja Lasse, minä hämmästyn! Vanha Pohjanmaan lakeuksilta tuttu kökkä- eli talkooperinne pistetty poikki verottamalla? Jos tämä tosissaankin on täyttä totta, niin voi raakkules! Talkoilla juuri yhteisön yhteishenki tuli parhaiten esille. Raivostuiko eliitti työtoiminnasta, johon se ei pääse mitenkään käsiksi? Suomessa ei vallitse sosialismi sen enempää kuin kapitalismikaan, vaan sadismi! |
||||
|
|
16.11.2023 03:04 | Jouni Halinen | ||
| Lasse: Niin se varmaan on tänä päivänä. Tuo esimerkkitapaus tapahtui yli 15 vuotta sitten. Suurin syy tällaisen toiminnan loppumiseen on varmaan (työturvallisuus) vastuukysymykset Ja kortteja pitää nykyjään olla enemmän kuin korttipakassa on kortteja. Näistä korteista voisi tehdä uuden sovituksen Tapio Rautavaaran biisiin ”korttipakka”. ”Tämä on vanha tarina. (Kerran Redin rakentamisen aikana/sota-aikana) tapahtui näin. Oli oltu pitkällä (työrupeammalla/marssilla) ja (porukka/komppania) oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja (työnjohtaja komensi pojat töihin/ vääpeli komensi pojat kirkkoon)”……… Tapio Rautavaara – Korttipakka https://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM |
||||
|
|
16.11.2023 02:31 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös sekin muuttunut, että urheiluseurojen talkootyö on verollepantava? Ja useimmilla aloilla edellytetään työturvallisuus-, ym. kortteja, mitkä pitää löytyä myös talkoolaisilta. | ||||
|
|
16.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Öljypisnes oli vielä 50-luvulla kovaa peliä. Alaa hallitsivat Suomessa(kin) isot pääosin Jenkkiläiset ja Englantilaiset firmat ja ala oli vahvasti kartellien ja trustien hallussa ja öljyn eri jalostustuotteiden hinnat sen mukaisia. Kun Suomeen sitten alettiin suunnitella omaa (Naantalin) jalostamoa, niin ko. firmat heittivät sitten oikein urakalla ”kapuloita rattaisiin”. Estettiin rahoituksen saaminen, tietotaidon ja tarveaineiden hankinta ja kaikkia muutakin tapahtui. Lopulta asia saatiin liikkeelle Ranskalaisten (rahoitus) ja Italialaisten (tekniikka) kanssa, vaikka ao. tahot heitäkin kovasti painostivat. He kuitenkin lähtivät itsekin mukaan projektiin (tienisti mielessä) kun heille selvisi että hanke lopulta toteutuu, ilman heitä tai heidän kanssaan. Laitos valmistui lokakuussa 1957. Nythän jalostamo on jo lopettanut toimintansa. Asia saatiin lopulta vietyä maaliin sillä kuuluisalla Suomalaisella sisulla ja niin saatiin loppu tulemana öljynjalostus omiin käsiin. Tämän taistelun eturintamassa olivat vastavalittu presidentti Urho Kekkonen ja Nesteen piinkova Toimitusjohtaja Uolevi Raade. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uolevi_Raade Elävässä arkistossa on hieno värifilmi Naantalin jalostamon rakentamisesta. Filmin loppupuolella on kuvaa säiliövaunujen täytöstä ja vaunuletkaa vetää sininen? pieni dieselveturi punaisilla pyörillä?. Olisiko tyyppi Vv13 numero on 1753. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva tulevan öljynjalostamon paikaksi” kertoo selostaja Matti Ranin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo |
||||
|
|
16.11.2023 01:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aikamme harmaata taloutta, jos näin saa sanoa. Ehkä ei saa ääneen sanoa. | ||||
|
|
16.11.2023 00:22 | Jouni Halinen | ||
| Sellaisen tarinan olen kuullut vanhalta satamajätkältä, että jos saatiin selville, että nosturin koukussa on jotain todella mielenkiintoista, niin "paali" ikäänkuin "vahingossa" tippui laiturille. Hyvin nopeassa tahdissa tavaraa siirtyi jemukoihin ja vasta sitten soitettiin vakuutustarkastaja paikalle. Mikäli oikein ymmärsin niin tässä toiminnassa oli mukana myös päällikkötasoa. Ei se nykyjäänkään ole noiden kahvisäkkien kanssa aina helppoa. Pauligille saattaa tulla kontillinen kahvisäkkejä jotka ovat kontissa hujan hajan eli niiden purkaus ei onnistu esim. trukilla. No ei hätiä-mitiä kutsutaan paikallisen urheiluseuran poikien isät töihin. He sitten kaivavat säkit kontista ja laittavat ne lavoille ja talon trukkikuski vie ne varastoon. Paulig sitten rahallisesti tukee ko. urheiluseuraa. Kätevää, ei tarvi maksaa ”alveja, sotuja, pölvejä, lärvejä” ym. mitään muutakaan. Saahan Paulig nyt hyvää hyvyyttään tukea nuorisourheilua. |
||||
|
|
16.11.2023 00:13 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä toimi ainakin 80-luvun alkupuolella, opiskelijoille hyvä tapa hankkia lisätienestiä jos ei työtä pelännyt. Tuota logiikkaa takana en tietysti tarkemmin tiedä mutta niin annoin itselleni kerrottavan että mitä säännöllisemmin on paikalla kun huuto osuu omalle numerolle, niin sitä ylemmäksi siirtyy sitten seuraavassa huudossa, eli ranking muuttuu koko ajan lennossa. Vakiporukka sitten oli töissä normaalisti, minun käsittääkseni niille ei huutoja tehty. Voin tietysti olla väärässäkin kun en kovin monta kertaa tuolla ollut, mutta ihan ok juttu tuo siihen aikaan oli. Muistelen että kerran lastattiin teräskeloja junasta laivaan isolla autonosturilla, jännitti kyllä kun ne on kokolailla painavia, kahvilaivoissa oltiin lemppaamassa säkkejä nostimen lavoille monta kertaa, se on tekniikkalaji ja kaverin kanssa pitää olla hyvin synkassa, sitten joitakin muita mitä noita irtotavaralaivoja olikaan, venäläisestä paatista vanhempi kaarti haki samalla juotavaa ja tullin porukkaa vahdittiin etteivät näe. Jaa tuli lisätietoa tässä välissä, joo huutokonttori/-konttorit oli tuossa, ja muistaakseni niitä oli jonkin aikaa kahdella eri firmalla, Finnstewellä ja toista en muista. |
||||
|
|
16.11.2023 00:04 | Jouni Halinen | ||
| Nyt tuli jaettua väärää tietoa. Tässä talossa toimii ruuviliike Wurtti. Huutokonttori sijaitsee aivan alueen sisääntuloväylän varrella https://maps.app.goo.gl/a3u4xi2WQM5KPonk8 Olihan satamassa ihan vakimiehiäkin töissä koneenkeljettajina ym. Mutta nämä "huutomiehet" hoitivat lähinnä manuaalisia kantohommia esim. kahvisäkkien roudaamista. | ||||
|
|
15.11.2023 23:41 | Jouni Halinen | ||
| Kyseessä taitaa olla maineikas "huutokonttori"?. Sinnehän kokoontuivat varhain aamulla huudettavaksi henkilöt jotka hakivat töitä satamasta ao. päivälle. "kastiA" kaverit olivat suhteellisen luotettavia ja jonkinlaisessa työkunnossa, heillä oli kastin mukaiset numeroidut kortit, ja heitä palkattiin sitten tarpeen mukaan numerojärjestyksessä ensimmäiseksi töihin. Sitten oli "kastiB" heillä olivat omat korttisarjat mutta he olivat keskimäärin aika huonossa hapessa (ns. puliukkoja), jos kuitenkin oli vielä pulaa miehistä, niin työhönottaja valkkasi silmämääräisesti joukosta parempikuntoisemmat, ja huusi heidän numeron mukaan siksi päiväksi töihin. Palkka maksettiin aina päivän päätteeksi. Olen ollut käsityksessä, että systeemi toimi vielä 80-luvulla?. Paljon ovat ajat muuttuneet noista ajoista. Rakennuksessa toimii nykyjään kirjasto ja kahvila/ravintola. | ||||
|
15.11.2023 23:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kontiomäen viimeinen Vr3 oli 755. Se saapui Pieksämäeltä Kontiomäelle 11.10.1973 klo 11:40 (edellinen, 754, oli lähtenyt samana aamuna klo 9:25 veturina kohti Pieksämäkeä. 755 oli säännöllisesti työssä 12.8.1974 saakka, jonka jälkeen se jäikylmäksi. Se seisoi aina 10.10.1974 saakka, oli kaksi päivää ajossa ja taas kylmäksi. Se hinattiin Kuopion konepajalle junassa T6254 (vet. 2517+2568) 16.11.1974. Marras- ja joulukuussa 1974sen tehtävät hoidettiin Tr1:llä. Tammikuussa 755:llä oli 50 km linja-ajoa eli ilmeisesti konepajan koeajo. Veturi saapui takaisin Kontiomäelle 6.2.1975 klo 2:20. Sen ensimmäinen tehtävä oli toimia lumiaurassa 12.2.1975 klo 7-16:30. Myöhemmin se oli lumiaurassa vielä 14.4.1975, mutta pääasiassa se oli vaihtotöissä: 2-1975 = 3 päivää 3-1975 = 1 päivä 4-1975 = 5 päivää (luiaura oli 6. työpäivä) 5-1975 = 7 päivää 6-1975 = 3 päivää 7-1975 = 14 päivää 8-1975 = 16 päivää Lopullinen poistuminen Iisalmelta 22.8.1975 klo 5:38 yksinäisenä veturina Iisalmelle. |
||||
|
|
15.11.2023 22:30 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla oleva tiilitalo ja sen vierellä oleva puhelinkoppi ovat harvoja Jätkän alkuperäisiä rakennuksia. https://www.google.com/maps/@60.1583323,24.9127477,3a,43.4y,24.29h,95.91t/data=!3m6!1e1!3m4!1semp5YVRH1d9qfjYtM86MUw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu | ||||
|
|
15.11.2023 22:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämän rataosan kuvat ovat aina mielenkiintoisia ja hienoa miten sarja täydentyy vuosi vuodelta. Tässä todellakin hienosti saatu kirkkoa mukaan! Pakko linkata parin vuoden takaisen kommentin takia https://vaunut.org/kuva/153642 , myönnettäköön etten tältä sijainnilta edes ollut osannut sommitelmaa hakea, joskin vesakkokin on voinut olla aiemmin turhan korkea.... | ||||
|
15.11.2023 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Satuin joskus ennen kesää huomaamaan kartalta tuon 200 m ylityksen mainitulla kilometrivälillä, eli siinä Haapalammen kohdalla. Samalla totesin että taitaa olla eteläisin kohta rataverkollamme jossa 200 m ylittyy, koska Ilomantsin radalla taidetaan jäädä niukasti alle. Nämä katsottuna maastokartan käyristä, tarkempi tieto on varmasti jostain saatavilla kuvatekstistä päätellen! Samoin maastokartalta tulkiten seuraavaksi eteläisin paikka olisi vasta Talvivaaran radalla jossa 200 ylittyy, mutta siellä sitten paljon pitemmällä matkalla. Tällä radallahan lukeman yläpuolella käydään vain hetkellisesti. Meinasin jopa käydä paikan päällä kesän retkillä, mutta oli sitten riittävästi oleellisempiakin käyntikohteita :) |
||||
|
|
15.11.2023 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Saunakalliossa oli GHH:n / Aspon raide. | ||||
|
|
15.11.2023 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Näppäri filmi vuodelta 1955 Kuliksen sillan rakentamisesta, myös vanha silta ja sillä kulkevaa liikennettä näkyy. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/16/kulosaaren-vanha-ja-uusi-silta |
||||
|
|
15.11.2023 21:20 | Heikki Itävuo | ||
| Kontiomäella oli kesällä 1975 (ehkä heinäkuussa) vaihtoveturina Vr3. Näin sen Kontiomäellä seisomassa välilaiturin tavaramakasiinin välissä, kun ensimmäisen kerran oli junalla asiaa Kajaaniin. Se olikin ainut kerta, kun olen nähnyt ko. sarjan veturin höyryssä. | ||||
|
|
15.11.2023 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ennallistusbetonikalliotarjoukseen lisäpaketti edullisesti: kallion maalaaminen maastovärikuoseihin osaavalla porukalla. Värivalikoima toiveittenne mukaan (RAL-värireferenssejämme suositellaan). Alempaan vaatimustasoon tyytyville erikoistarjous: - maalareina kunnostautuneita nuoria kilikalipurkkeineen! Aiheet vapaasti valittavissa! Voimassa rajoitetun ajan, tarttukaa tilaisuuteen heti! Ilmaisena bonuksena: FUCK-sanoja aihekuvituksineen sinne sun tänne. |
||||
|
|
15.11.2023 17:49 | Jouni Halinen | ||
| En muistanutkaan, että täälläkin oli jätevesipuhdistamo, se on ortokuvien mukaan rakennettu vuosien 1969-1972 välillä. Se ei ehtinyt toimia kuin reilut 20 vuotta, jolloin Viikinmäen keskusjätevesipuhdistamo otettiin käyttöön (1994). https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinm%C3%A4en_j%C3%A4tevedenpuhdistamo Jätteenpolttolaitoksen piippu räjäytettiin nurin 1988. Olin katsomassa tapahtumaa. Lähin paikka mistä tapahtumaa sai seurata oli vasemmalla olevien rakennuksien paikkeilla. Nyt kun katsoo, niin jos piippu olisi kaatunut niitä kohti niin se olisi yltänyt rautatiekiskojen vasemmalle puolelle asti, eli ei kovin kauas katsojista. Piippu kuitenkin romahti omille sijoilleen, eli jäljelle jäi vain iso ”keko” tiiliä. Laitos ei ehtinyt toimia kuin 21 vuotta (1962-1983), kaupunki suunnitteli laitoksen laajentamista noin 3-kertaiseksi, mutta siitä nousi niin kauhea äkämölö/kalabaliikki että laitos päätettiinkin lopettaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4saaren_j%C3%A4tteenpolttolaitos Näkymä oli vähän sama kuin tämän yli 150 korkean betonipiipun räjäytys. https://www.facebook.com/ylepohjanmaa/videos/n%C3%A4in-r%C3%A4j%C3%A4ytettiin-suomen-korkein-savupiippu/610572422970765/ |
||||
|
|
15.11.2023 17:18 | Markku Naskali | ||
| Hauska esitys, mutta kyllä kaiketi tarkoitetaan esim. sitä että kuivatettu suo palautetaan suoksi. Ihan pienessä mittakaavassa tuon voi tehdä, mutta laajemmin mahdotonta. Ja mikä on se alkuperäinen tila? Juuri Islannin esimerkki on hyvä. Eihän koko saarta joskus ollut edes olemassa, vaan eri purkaukset ovat sen muodostaneet. | ||||
|
|
15.11.2023 16:23 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakuntamme betonitehtaiden ja keinottelijoiden allianssi tarjoaa betonikallion minne vain missä ennallistamista halutaan luonnonkallion sijaan. HUOM: Kuinka suuren vain toivotte! Lisähinnasta graniitti- tai muunlainen kiviverhous betonikallion näkyviin pintoihin. Kaikenlaisia kaapeleita ja viemäröintejä voi sisällyttää ennallistettuun betonikallioon, samoin esimerkiksi väestönsuojan. Allianssi louhii tarvittaessa vanhentuneen luonnonkallion pois tieltä ja tekee huippunykyaikaisen betonikallion tilalle. Betonikallion voi tietysti tehdä siirrettyyn paikkaan (ilman lisähintaa), jos alkuperäinen paikka on huonosti harkittu. Betonikallio voittaa aina !!! Paikkakuntanne uusi ylpeys! Pyytäkää tarjous omasta betonikalliostanne allianssilta Tampereelta. |
||||
|
15.11.2023 16:11 | Petri Koskela | ||
| On Liettuan Rautatiemuseon ulkonäyttelyalue. Itse museo on asemarakennuksen toisessa kerroksessa. https://www.facebook.com/Gelezinkeliu.muziejus | ||||
|
|
15.11.2023 15:19 | Reijo Salminen | ||
| Islannissa on tuollainen "ennallistaminen" juuri alkamaisillaan, tosin taitaa olla aika hidas prosessi että tällainen englantilaiskallio tai vastaava tulisi valmiiksi. | ||||
|
|
15.11.2023 12:46 | Kari Haapakangas | ||
| "Ennallistamisen" nimissä voi tehdä paljon, mutta sellaista konstia ei ole vielä taidettu keksiä millä kerran louhittu kallio voitaisiin "ennallistaa" | ||||
|
|
15.11.2023 11:05 | Jouni Halinen | ||
| Englantilaiskallio sai nimensä siitä, että kallion juuressa lastattiin wanhaan aikaan paljon puutavaraa Englantilaisiin kauppalaivoihin. Helsingin kaupunki antoi (70-luvulla?) jollekin ”Pelle pelottamalle” luvan rakentaa jonkinmoisen kokeellisen ”voimalaitoksen” (ikiliikkuja tyyppisen?) ko. kallioille. Kaupunki sanoi sopimuksen lopulta irti, mutta kalliolla näkyi vielä pitkään erinäisiä metalliviritelmiä, jossain vaiheessa nekin lopulta hävisivät. Kalliot hävisivät 6:sa osassa (50-luvulta 2010-luvulle). Ensin Itäväylä ”halkaisi” ne (50-luvulla), seuraavaksi satama vei osan niistä (60-luvulla), sitten metroa varten louhittiin kulkuväylä kallion läpi (70-luvulla), tämän jälkeen kalliota louhittiin Tukon vihannes/hedelmä varaston tarpeisiin (80-luvulla), sitä seurasi kalasataman metroaseman rakentaminen (2000-luvulla) ja lopuksi kallion rippeet jäivät kauppakeskus Redin alle (2010-luvulla), paikalle louhittiin monttu jonka pohja oli noin 10 metriä merenpinnan alapuolella, sinne sijoitettiin kauppakeskuksen autohalli. |
||||
|
15.11.2023 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensiksi vilkaistuna luulin että kuva on Turusta! Spåran vaaleahkon värin takia. | ||||
|
15.11.2023 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| Sellaista liikennemerkkiä ei taida ollakaan jota ei laiminlyötäisi. Jopa merkki A7 jää joiltain havaitsematta, ja seuraavaksi tutkaillaankin auringon kilotusta vedenpinnan alapuolelta... | ||||
|
|
15.11.2023 05:15 | Reijo Salminen | ||
| Tulipas kiva sattumakuva näin aamutuimaan. Voisi laittaa jatkoknopinkin mutta kun ei kuulu kiskokalustoon niin jätetään tekemättä. Niilo on oikeassa että kuvassa kaksi legendaa, mutta erityisen kiinnostava on tuo rättärin oikealla puolella oleva kärry. So, what's the fuzz - takatolppa on musta mikä juoruaa sellaisen seikan että kyseessä on varmasti aikoinaan Suomessa, ei vain Ruusulankadulla, superharvinainen sen aikakauden "sleeper", Triumph Mk1 2.5 PI. Itsellä kokemuksia Mk2:sta ja se oli hieno auto paitsi ajaa myös kaikin puolin, takanakin erillisjousitus, laatupuoli sitten British Leylandilta perittyä. Tuo on varmasti ollut omistajansa ylpeys. Ruiskukone ja kun konepellin avaa niin näky on lievästi sanoen mykistävä jopa nykypäivän mittakaavassa. Tuossa lisäjuttua: https://triumph2000register.co.uk/the-cars/history/the-triumph-2000-story-joining-the-power-elite-the-2-5pi/ |
||||
|
|
15.11.2023 04:48 | Jari Kuusinen | ||
| STOP-merkki ei todellakaan ole laiminlyödyin liikennemerkki. | ||||
|
15.11.2023 04:47 | Jari Kuusinen | ||
| Ei olla. Ei edes lähellä. Aina joskus näissäkin metsissä näkee varusmiehiä (tai -poikia/-naisia/-tyttöjä/-henkilöitä) harjoittelemassa, mutta täällä ei luodit vingu, ehkä papatit paukkuu jos sitäkään. Tässä voi vaikka lennellä droonilla melko huolettomasti toisin kuin esimerkiksi Krogarsin tasoristeyksellä tai Dragsvikin liikennepaikalla - ainakin tällä hetkellä tätä kirjoittaessa, pl tietenkin tilapäiset kiellot ja rajoitukset. Viimeksi mainitulla paikalla lennätyskieltoalue on ehtinyt laajenemaan jo liikennepaikan pohjoispuolelle, mutta sitä ennen otettuja kuvia voi toki yhä julkaista. Samoin on käynyt Kajaanin aseman pohjoispuolelle, missä lentokieltoalue alkaa nykyään jo asemarakennuksen tasalta ja päättyy ennen Petäisen siltoja. Päinvastoinkin on käynyt: Koverharin siirtyessä osaksi Hangon satamaa kutistui lentokieltoalue Koverharin "veturinkiertoratapihan" puolivälistä satama-alueen rajoille, minkä ansiosta ensimmäistä hiilijunaa kuvattiin droonilla myös Koverharissa sataman taholta. Ja tarkennettakoon kuvatekstiä sen verran, ettei Koverharin raide ole saanut sähköjä perille saakka - vain isännöintirajamerkkiin saakka kuten Lappohjan satamakin. |
||||
|
15.11.2023 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aasinselkä", tuo rautateiden perinteinen keksintö jo aikojen takaa! Aasinselkä oli laskumäen toinen nimitys (saksaksi: eine Eselsrücke). |
||||
|
15.11.2023 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maukas ja jännittävä kuva, oikein hienoa, herra Joonas! | ||||
|
15.11.2023 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Nyt ei parane Peräsm- eikun Teräsmiesoletetun olla lähelläkään, mikäli valot hohkaavat punaista tai vihreää kryptoniittisäteilyä...? | ||||
|
15.11.2023 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ilmiön nimenä on hiusmurtuma yhdistettynä raerajakorroosioon. Jälkimmäinen tarkoittaa kiderakenteiden keskinäisessä rajapinnassa tapahtuvaa ruostumista. Neukkulan GOST-standardit olivat kyllä suoria kopioita saksalaisesta DIN:stä, mutta millainen oli pjatiletkojen aikainen aineenkoetus niinkin suljetussa systeemissä? Haluttuun tulokseen päästiin kyllä lähes poikkeuksetta "natsajulla" tai kierrättämällä tarkastaja GULAGin kautta. |
||||
|
|
15.11.2023 00:43 | Petri Soronen | ||
| Onko ensimmäinen kuva jossa vr:n ja fer:n Sr3 vierekkäin? | ||||
|
14.11.2023 23:04 | Panu Breilin | ||
| Huomenna taas näyttäisi olevan Sr3-vetoa tarjolla Suolahden junassa välillä Kouvola–Pieksämäki, ja Sr3:n paluu ilman vaunuja Pieksämäeltä Kouvolaan: https://juliadata.fi/timetables?s=7145&d=15.11.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=17146&d=15.11.2023 | ||||
|
|
14.11.2023 22:16 | Roope Prusila | ||
| Liekö vastaava homma tarjolla torstaina, kun T7121 pitää pysähdyksen tampere tavarassa, ja sieltä lähtee VET17122 takaisin Kouvolaan, rahdin jatkaessa Poriin. | ||||
|
|
14.11.2023 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Telikehyksiä pitää huoltaa säännöllisesti ja tiiviisti, muuten oli riskinä, että telirakenne pettää. | ||||
|
|
14.11.2023 21:33 | Vertti Kontinen | ||
| Millaisia riskejä noista teleistä seurasi? | ||||
|
|
14.11.2023 18:47 | Timo Salo | ||
| Sattumana hienoja Niilan otoksia koko sarja. Kapea valokeila onnistuttu saamaan tavallisella valolla! Tulee mieleen Hurun päävalonheittimen erikoisen kapea keila ohjaamosta nähtynä... | ||||
|
|
14.11.2023 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Ja Arch-Bar -teleistä voi jälleen todeta, että Yhdysvalloissa ne kiellettiin yhdysliikenteessä vuoden 1940 alusta lähtien niiden aiheuttamien turvallisuusriskien takia. Täällä riskejä ei haluttu / voitu nostaa esille syvinä suomettumisen vuosina... | ||||
|
|
14.11.2023 18:40 | Hannu Peltola | ||
| Pohjaluukku on ihan perinteistä americanaa, useilla rautatieyhtiöillä oli Gondoloissa vastaavat (juuri samanlaiset) luukut kuin Vokeissakin. | ||||