Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2022 14:48 | Otto Tuomainen | ||
| Olen nähnyt Tšekissä sähköveturin tekevän vaihtotöitä sähköistämättömällä kuormausraiteella erillisen akkuvaunun voimin. Kuva https://vaunut.org/kuva/144421 tässä. | ||||
|
29.11.2022 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tässä oikeasti ollut rautatie? | ||||
|
29.11.2022 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko EPö:llä tietoa tästä kapearaiteesta? Olisiko tarkoitettu vain tehtaan sisätiloissa tapahtuviin materiaalin siirtoihin, ja vaunut tehty sen mukaan? Kiskot ovat aivan "naruja" ja raideleveys tosiaankin tuo 83 cm. | ||||
|
29.11.2022 12:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Robertilla tietoa, onko tämä uudisrakennus vai joku vanha vaihdekoppi tms.? Onko tietoa rakennusvuodesta? | ||||
|
29.11.2022 12:05 | Timo Salo | ||
| Anna mun kaikki nähdä... Tuolla olisi kiva puksutella kylän raittia, olisi porukoilla puhumista... | ||||
|
29.11.2022 12:00 | Hannu Peltola | ||
| Watervillessä oli aikanaan Lombard Steam Log Haulerin tehtaat, jossa valmistettiin tukkityömaiden jääraiteilla kulkevia höyryvetureita. Suomessa vastaavia koneita oli Phoenix Manufacturing Companyn lisenssillä valmistamina Samperin savotalla: https://vaunut.org/kuva/14849?utm_source=random# |
||||
|
|
29.11.2022 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Muistelin, että Samperin savotan veturit olisivat olleet Lombardin valmistamia Watervillessä Mainessa, mutta nämä olivatkin Phoenix Manufacturing Companyn tekemiä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta | ||||
|
29.11.2022 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Vielä vuonna 2022 on käytössä tuollaisia vanhoja hissejä, joissa matkustajan paino sytyttää valon :) | ||||
|
29.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloinkohan sallitaan Turun junien ohittaa Mankki ilman että täytyy jarruttaa 80 km/h vauhtiin? | ||||
|
29.11.2022 11:48 | Timo Salo | ||
| Linkin kuvien ottaja OH1TN Reino Anttonen siirtyi ajasta ikuisuuteen n. vuosi sitten. Tuo oli Reskan työpaikka ymmärtääkseni koko elämän... R.I.P. Onneksi nuo kuvat on sentään arkistoitu! | ||||
|
29.11.2022 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa näkyviä raiteita puretaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/5566 | ||||
|
|
29.11.2022 11:26 | Pekka Siiskonen | ||
| https://web.archive.org/web/20150503075025/http://koti.mbnet.fi/oh5ufo/vva.html | ||||
|
|
29.11.2022 11:12 | Ilmari Tommola | ||
| Ja nyt on puulaituri purettu, eihän siinä kauan kestänyt. | ||||
|
29.11.2022 11:05 | Timo Salo | ||
| Tämä vaunu alkaisi mukavasti sopia Tampereen Ratikan laitesuojan viereen monumentiksi....https://vaunut.org/kuva/143899?paik=Tampere&tag0=17%7CSekalaiset%7CRaitiotie | ||||
|
29.11.2022 10:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta Ari-Pekan kommentista tulee mieleen Hamburg Hbf vuosituhannen vaihteessa, jolloin samalta raiteelta lähti samaan aikaan kaksi junaa Kieliin. Toinen Lyypekin kautta, toinen Neumünster kautta. Samoin enimerkiksi Nürnberg Hbfllä on ollut tilanteita joissa 5 minuutin sisään samalta raiteelta on lähdössä kolme junaa Ensin päistä ja viimeksi keskellä ollut juna. Siinä saa lukea laiturinäyttöjä ja junan kilvityksiä / näyttöjä huolella. Ja tuo on ainakin osalle suomalaisista vaikeaa.... Vuonna 2013 tarkoituksena oli mennä varhaisena lauantai-aamuna Bambergista Sonnebergin kautta Meiningeniin. Junan ensimmäinen jako oli Bambergista, jolloin siitä lähti Würzburgiin menevä junayksikkö. Ja seuraava jako oli Lichtenfelsissä. Matkakaverillani oli haasteita löytää oikeaan junayksikköön, vaikka laiturinäytöt ja junan näytöt kertoivat aisian selvästi. Olen liittänyt joitakin kuvia noista matkustajien opastuksesta Saksan maalla myös tänne Vaunut.orgiin, esim. https://vaunut.org/kuva/90785 https://vaunut.org/kuva/54810 |
||||
|
29.11.2022 10:55 | Timo Salo | ||
| Lisäsin tunnistetietoihin "tyttö ja juna"-ruksin ja taas samalla hetkellä järjestelmä päivitti operaattorin Aurora Railiin! Ihmeellistä tämä tietotekniikan maailma...!!! Nyt taas ok. | ||||
|
|
29.11.2022 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Opasteyhdistelmällä Aja 35 & Odota seis? Taitavat tällaiset tilanteet olla Tampereen rautiksella päiväsaikaan melkein jokatuntisia, kun ratapiha on liikenteeseen nähden kapea. Siinä saavat matkustajat olla tarkkoina, kun samalta raiteelta lähtee kalustoa molempiin suuntiin. Tavatonta ei sekään ole, että satunnainen junamatkustaja saattaa tällaisessa tilanteessa eksyä väärän junan kyyditettäväksi. | ||||
|
29.11.2022 10:18 | Heikki Itävuo | ||
| Plasser itävaltalainen, Matisa sveitsiläinen. | ||||
|
|
29.11.2022 10:09 | Topi Lajunen | ||
| Pystyy. Aja 35 -opasteella. | ||||
|
|
29.11.2022 09:45 | Urpo Mustapää | ||
| Samanlaisella systeemillä voisi ajaa esim Kolarin junat ilman veturin vaihtoa tai Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle jos Parkanon radalla on ongelmia. | ||||
|
|
29.11.2022 07:09 | Lari Åhman | ||
| Pystyykö tuossa Tampereen tapauksessa tekemään junakulkutien ajonsallivin opastein varatulle raiteelle, kun JKV antaa siitä tiedon? Joensuussakin henkilöjunat saapuvat päivittäin varatulle raiteelle, mutta siinä liikutaankin vaihtotyönä, eikä se ole pysyvä tilanne. | ||||
|
|
29.11.2022 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ollessani päiväpostinkantajana 6. kantopiirissä Mäntässä, kuului Pilvilinna piiriini. Olin niin kaponen kärpässarjalainen niihin aikoihin (kesällä 1975, kahdeksantoistiaana), että minun piti hyppiä täyden postilaukun kanssa Pilvilinnan hississä, valon sytyttämiseksi! Hissin lattian alla oli valokatkaisija, joka reagoi tai oli reagoimatta hissimatkustajan painoon. Samanlainen keksintö oli Mäntän pääpostin yleisöpuhelinkopissa. Viime kesänä käydessäni Mäntässä, Pilvilinnassa oleva kampaamo Chez Marie oli vielä olemassa ja omistajarouva jotenkin muisti minut. Muistelisin paperitehtaan irtisanoneen raidesopimuksensa vähän aikaa sitten...? |
||||
|
29.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon tienoilla oleva kaarimerkki risteineen kieltää ajamasta tätä laitetta laskumäen yli. Merkki on kopsattu ainakin saksalaisilta. | ||||
|
29.11.2022 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä eteenpäin tulleet Plasserit olivat kasvaneet kokoa ja nimityksiäkin oli tullut: Mainliner, 07 - 16, Duomatic jne... | ||||
|
|
29.11.2022 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi kysymys (ajatellen sivuston nuorempia osallistujia): - minkä maalainen valmistaja Plasser & Theurer oli/on? Entä Matisa? |
||||
|
|
29.11.2022 01:57 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko junaliikenne tuonne Mäntän tehtaalle loppunut? Kävin Mäntässä viime lauantaina ja tässä tasoristeyksessä oli kyltit joissa kerrottiin turvalaitteiden olevan pois käytöstä, lisäksi tehtaalta tulevalle raiteelle oli laitettu hiukan ennen ratapihaa seislevy. | ||||
|
|
28.11.2022 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 58 -> Ttk3 861 oli Plasser VDM-800R # 162, 1977. | ||||
|
|
28.11.2022 23:52 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 35 oli Plasser&Theurer SLC 06-16 # 728, VR:lle 8.6.1968 | ||||
|
|
28.11.2022 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tsl-Rto 53 -> Tsl 883 oli Matisa R-7D # 6509, 1974. Se toinen R-7 oli Tsl-Rto 40 -> Tsl 884, Matisa R-7 # 6209, 1969 |
||||
|
28.11.2022 23:39 | Eljas Pölhö | ||
| Raiteentukemiskone Ttk-Rto 27 oli Plasser&Theurer VKR 06-16 # 524, VR:lle 22.3.1966. Plasser&Theurer VKR-05E # 469 oli Ttk-Rto 24, VR:lle 8.2.1965. |
||||
|
28.11.2022 22:06 | Otto Tuomainen | ||
| Kuten laitteen kyljessä lukee, tämä on MUV 74.2. Ratakuorma-auto on CZ LOKO:n uudelleenrakentama, alunperin tämä on ollut tyyppiä MUV 69 eli https://vaunut.org/kuva/144410 tällainen. Tällä hetkellä tuotannossa on malli MUV 75. | ||||
|
28.11.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Muistaako joku, laitettiinko noihin luukkujen lukkoakseleiden päihin uutena käsipyöriä? | ||||
|
28.11.2022 19:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kontiomäen kolmiossa on kaksi miehistönvaihtopaikkaa. Toinen on kolmion länsipäässä https://vaunut.org/kuva/154329?u=4132 ja toinen itäpäässä https://vaunut.org/kuva/157073?s=1 | ||||
|
|
28.11.2022 17:11 | Ossi Rosten | ||
| EIkös Kontiomäen kolmissakin moinen paikka ole, mutta ei sielläkään tiemmä tuota läpyskää ole? | ||||
|
|
28.11.2022 15:54 | Lari Åhman | ||
| Miehistönvaihtopaikka tullee löytymään lähivuosina myös Iisalmesta, kun kolmioraide valmistuu. Vastaavaa merkkiä sinne tuskin tulee. | ||||
|
28.11.2022 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut. Kaikissa Sm1:sissä oli valmistuessaan vasemmanpuoleisen mallinen maalaus. Myöhemmin raitoja vielä "virtaviivaistettiin". |
||||
|
28.11.2022 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Opastimessa näkyy myös liikennepaikan "lyhenne" :) | ||||
|
28.11.2022 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea! | ||||
|
|
28.11.2022 10:07 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva mutta mielenkiintoinen sellainen. Olen tähän asti ollut käsityksessä, että maalaustyyli vaihtui vasta Sm2:n myötä mutta oliko loppupään Sm1-junissakin oikean puoleinen maalaus jo uutena? Vai onko tässä uudempi yksikkö vain vahingossa päätynyt uudelleenmaalaukseen aikaisemmin? | ||||
|
28.11.2022 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Wau, sinivalkoisen veturin muotoilu on kyllä hellyyttävä! | ||||
|
|
28.11.2022 09:17 | Hannu Peltola | ||
| Nopealla mietinnällä Vorgissa olleista hassuista ulkomaisista paikannimistä tuli mieleen Ruma (Serbia): https://vaunut.org/kuva/79583?maa=153 ja Rengas (Indonesia): https://vaunut.org/kuva/66630?maa=55 | ||||
|
|
28.11.2022 08:43 | Kari Haapakangas | ||
| Saattaapa olla, että tämä (aseman)nimi aiheuttaa tiettyä hilpeyttä etelänsuunnan sukulaisissamme... | ||||
|
|
27.11.2022 23:50 | Niklas Savinsaari | ||
| Niiralassa tosiaan oli myös "sininen" ja se oli osin virityksenomaisesti rakennettu Niiralan silloiseen verraten kevyeeseen asetinlaitteeseen (VR-76), kun taas muualla (Ri ja Tpe) opastin oli Siemensin releryhmäasetinlaitteen yhteydessä. Jos Tampereella olisi sininen opaste säilynyt näihin päiviin asti, näkisi sitä päivittäin käytössä useita kertoja. Tampereellahan on hyvin tyypillistä, että kaksi junaa otetaan samalle raiteelle. Nykyään tämä "sininen tieto" välitetään kuljettajalle kulunvalvonnan kautta ja JKV:n kuljettajapaneeliin ilmestyy tällöin vilkkuva teksti VARATTU. | ||||
|
27.11.2022 23:36 | Otto Tuomainen | ||
| Zastávka tarkoittaa pysäkkiä ja esiintyy siksi osana monien seisakkeiden nimeä. Tässä tapauksessa Zastávka on kuitenkin kunnan nimi. | ||||
|
|
27.11.2022 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Asema on Stockholm-Södra Lidingöns Järnvägin rakentama ja yhtiö ei varmastikaan noudattanut AGAn graafista ohjeistusta! | ||||
|
27.11.2022 16:23 | Jarno Piltti | ||
| Nyt kun katsoo myös tunnisteet niin siinähän lukee Laans. Klikkaamalla löytyy lisää kuvia. | ||||
|
27.11.2022 14:31 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vanhassa karttakuvassa ko. tie (kinttupolku?) näkyykin. https://3.bp.blogspot.com/-pwOHgAsb8yc/T6jPyFjsjsI/AAAAAAAACeY/L57cHFs6Q8Q/s1600/Harmala5.jpg Taitaa olla vielä Gibraltarilla samanlainen ratkaisu käytössä, siellä on kuitenkin liikennevalot ohjaamassa liikennettä. Kuvakin löytyy. https://www.vastavalo.net/gibraltar-lentokone-tie-poikki-381201.html Kuin myös Kuukkeli katunäkymä https://goo.gl/maps/Wz64j8YW6ZA3i19v9 |
||||
|
27.11.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonperä avattu liikenteelle, asiasta annettu määräys 12.3.1889 päivätyllä Cirkuläärillä nro 12/919. 1.4.1889 alkaen se on oleva laituri, liikennöintitapana HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, ja pikkutavaraliikenteelle ( yksittäisen tavaralähetyksen suurin sallittu paino 100 kg). Suonperän laituri alennetaan 1.7.1953 lukien seisakkeeksi (pikkutavaraliikenne lakkautetaan). Srä on edelleenkin Kälviän aseman alaisuudessa (Klv 5 km, Pnä 45 km, Yv 67 km). (KL27/53-3) Srä lakkautettu 23.5.1971 lukien (VT15/71-2). Riipan seisahduslaiturin luona avataan samanniminen vaihde tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta tästä päivästä lukien (Cirk. 39/11111, 16./29.12.1904). Riipan liikennöintitapaan tulee muutos: H -> Hrl, eli täydellisestä henkilöliikenteestä rajoitettuun lipunmyyntiin (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934). Riippa, lisäys liikennöintitapamerkintään: R (rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien (KL56/47-13). Uusi liikennöintitapamerkintä: HrlTt (henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.10.1976 lukien. (VT39/76) Tavan muutos: henkilöliikenne lakkautettu, tavaraliikennettä.täysin vaunukuormin, 1.4.1980 lukien. VT13/80. Jälleen muutos: Tt liikennepiirin päällikön luvalla 1.12.1980 lukien. VT47/80. Edellinen merkintä poistettu 25.9.1983 lukien. VT36/83. Liikennepaikka lakkautettu 1.1.1984. VT50/83. |
||||
|
27.11.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Storå saanut rinnalleen suomenkielisen nimen ISOJOKI 1.6.1925 lukien. Cirk.21/384, 14.5.1925. Isojoen liikennöintitapaa muutettiin: ollut HilT (= henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne). Uudeksi tavaksi tuli HrlT, eli nyt tuli rajoitettu lipunmyynti henkilöliikenteessä tavaraliikenteen pysyessä ennallaan. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 10, 15.5.1929.) Nimenmuutos: Isojoki -> Rimmi 1.1.1934 lukien. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 11, 11.11.1933.) Liikennöintitapa on oleva HrlT. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934.) Lisätään liikennöintitapamerkintään: R (= liikennepaikalla rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. (KL56/47-13) Rimmi alennetaan 26.5.1968 lukien seisakkeeksi, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä (tapa Hil), päällystöasemana Kokkola. (KL13/68-8) Rimmi, nro 746, Säy 646, poistetaan VR 2669 - koodinuettelosta. (KL19/68-5) Seisake lakkautettu 1.1.1982 lukien. (VT52-53/81) |
||||
|
27.11.2022 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomi - valimo ja Jokelan valimo toimittivat GAS pumpputehtaalle Mänttään teräs - ja isompia valurautavaluja 1970 - luvulla. T. nimimerkki: valutavaravarastoa järjestelemässä ja trukinkuljettajana ollut. |
||||
|
|
27.11.2022 12:19 | Jarno Piltti | ||
| Railshipin Laas tulee mieleen, mutta ei taida olla kun tarkemmin katsoo. | ||||
