Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakas joulupukki! En toivo tai tarvitse niinkään itse joululahjoja tänä vuonna, vaan toivon erityisesti koko laajan Venäjänmaan kansalaisten saavan ihailtavakseen ylelliset, huippukalliit, sekä kautta maailman televisioidut valtiolliset hautajaiset, jossa juhlakaluna, keskipisteenä ja ikuiseen lepoon patriarkka Kirillin siunattavana olisi itse KGB-everstiluutnantti Vladimir Vladimirovitsh! | ||||
|
03.12.2022 20:48 | John Lindroth | ||
| Jyrkiltä hyvä kuvasarja ja video! | ||||
|
03.12.2022 19:56 | John Lindroth | ||
| Itse kuvasin tuon ohiajon Haukivuorella ja se oli myös äänellisesti upea! | ||||
|
03.12.2022 19:38 | John Lindroth | ||
| Itse huomasin tuon Esan mainitsema herra Finlaysonin kiinnosti minua jo vuosia sitten henkilönä joka osasi ärsyttää ja kiusata Stania ja Ollieta oikein kunnolla.Itse Stanin ja Ollien persoonat ovat maailman arvostusluettelollani hyvin korkealla! Täytyy myöntää että olen harjoitellut kappaletta Goodbye Baby Goodbye Stan ja Ollie koska se on niin upea (säv.Ralfie Kent) musikaalista viime aikoina .Kouluaikanani osasin naurattaa luokkatovereitani kuuluisalla Ollien kravattitempulla! |
||||
|
|
03.12.2022 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa, että herra Erkin mainitsema James Finlayson oli ihan "toisen sortin sosialisti" verrattuna mykkäfilmikauden James Finlaysoniin. Jälkimmäinen lienee ollut vieroitettu etikalla? Ainakin "Ohukainen ja Paksukainen joulukuusikauppiaana" (vuodelta 1929)- filmistä tämä tullee selväksi...? |
||||
|
03.12.2022 18:41 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunista rautatieidylliä 60-luvulta. On vesiviskuria ja sorastettua ratapenkkaa....kadonneet melkein täysin nykyajasta. | ||||
|
03.12.2022 18:26 | Mikko J. Putkonen | ||
| Hyvännäköinen kesäinen otos. | ||||
|
03.12.2022 18:14 | Antti Grönroos | ||
| On. | ||||
|
03.12.2022 16:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Santeri Kivioja saisi kyllä tehdä paluun. | ||||
|
|
03.12.2022 16:05 | Erkki Nuutio | ||
| Asun entisessä Messukylän Takahuhdin kylässä ja rautatiehän tuli Messukylän Kyttälän kylään. Satakunnan reunalla ollut Tampere siirrettiin Hämeen lääniin (lääninraja siirtyi Siuron koskeen), sitten vuonna 1901 Kyttälä liitettiin Tampereeseen ja vuonna 1947 loppukin Messukylä liitettiin Tampereeseen. Tampereen alku oli vaisu. Valmiiksi kirjoitetut kaupunkioikeudet jätettiin vuosikausiksi (Kuopion myös) Gustaf III:n pöydälle. Kuninkaan kamariherran Gustaf Ehresvärdin muistiinpanojen (1770-luvun alku) mukaan näkemys Tukholmassa oli: "Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig." 1779 saatujen kaupunkioikeuksien jälkeen toteutui vain Ruotsin lähes ainoa tarkoitus kaupunkioikeuksille - helpommin valvottavissa oleva verojen kerääminen Tukholmaan. Väkeä vuonna 1810 oli 682 henkeä. Jos ruotsinaika olisi jatkunut, olisi Tampere luultavasti nykyään sisämaan Kaskinen. Aleksanteri I, Nikolai ja Aleksanteri II tekivät Tampereesta merkittävän : tulliton vienti avautui Venäjälle ja vapaakaupungin oikeudet olivat voimassa vuoteen 1905. Aleksanteri I omatoimisesti järjesti tänne mm. James Finlaysonin Pietarista. Jo muutaman vuosikymmenen päästä Finlaysonin tehtaat oli Pohjoismaiden suurin teollisuusyritys. Kun kriittinen piste oli saavutettu, jatkui kasvu luonnollisilla tavoilla. |
||||
|
03.12.2022 15:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitähän näille nyt kuuluu? | ||||
|
|
03.12.2022 14:38 | Timo Salo | ||
| Huomaappa Erkki, kuinka Tampere oli käpykylä 1912 ja Messukylä näkyy omana taajamana. Asemalla veturitalli ja 2kpl raiteita... Mielestäni todella koukuttava sivusto! | ||||
|
|
03.12.2022 14:15 | Erkki Nuutio | ||
| 1966/7, kun olin Linnavuoressa harjoittelemassa, oli jäljellä suora raide kokoonpanohallin päässä olleelle lastaussillalle. (jossa oli kiskolla liikuteltava sähkönostin). Muiden raiteiden kiskot oli kerätty pois. Kuljetukset lähinnä Valmet tehtailta/tehtaille (Rautpohja, Tourula) hoiti liikennöitsijä Sallinen Magirus-autoillaan. |
||||
|
|
03.12.2022 13:56 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hyvä, että tekari laitettu 'varmistamaan'..matkaa toiselle puolelle Suomea.. Ongelmiahan on jo esiintynyt reippaanlaisesti.. | ||||
|
|
03.12.2022 13:00 | Timo Salo | ||
| Johan löytyi sivusto historian ystäville:https://vanhatkartat.fi/#13.77/61.4721/23.34385 Toisaalta huonolla tuurilla tuo kartan nimikieli saattaa tulla taas voimaan... :-( Paljon mukavampi asua Siurossa, kun Ciypo:ssa...?Linnavuoren Valmetin ratapiha on aika mielenkiintoinen esim. vuonna 1953... Lyhennetty käyttöohje: Valitse vuosi ja säädä peittävyys nolliin ja uudestaan oikealle ja avot... | ||||
|
03.12.2022 10:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä keskustelu on muuttunut viime ajat huomioiden mielenkiintoisemmaksi. Taas oli juttu että kehittyneemmät ohjukset on ammuttu, ja ikivanhoja sohloja käytetään, jopa ilman kärkiä... Porukkaakin riittää lähetettäväksi etulinjaan vaikka eivät osaakaan mitään. | ||||
|
03.12.2022 06:08 | Juhana Nordlund | ||
| Noitahan voi pohtia ja setviä, varsinkin jos aikaa ja energiaa riittää siihen. Hyvin suuri osa järjestelmistä lokeroituu hyvin Jimin linkittämän tietopaketin mukaisesti. Sitten jää jäljelle muutamia mielenkiintoisia järjestelmiä, joissa on järjestelmän (kaupalliseen) nimeen nähden epätyypilisiä ominaisuuksia. Oslon metron Holmenkollenin haaralla on ollut vielä virtakiskovirroituksenkin aikana tasoristeyksiä. Yleensä nk. täysmetroissa ei sellaisia ole. Wienin metrolinjaa U6 liikennöidään Light Rail -kalustolla (eli ratikoilla). Lidingön ratikka oli vuosikausien ajan hallinnollisesti rautatie (moottorivaunut junia), mutta nykyään se on virallisestikin raitiotie raitiovaunuineen. Berliinin ja Hampurin S-Bahneissa on virtakiskovirroitus ja runsaasti tunneliosuuksia. Silti ne ovat rautateiden osia (ei metroja / U-Bahneja). Joissakin maissa on ollut ja on edelleen (kapearaiteisia) sähkörautateitä, joilla on ollut kaupungin keskusta-alueilla katuratoja ja pysäkkejä raitiojärjestelmän tapaan. Kalusto on voinut olla päällisin puolin hyvinkin saman henkistä verrattuna raitiovaunuihin. Sen lisäksi modernimpana asiana ovat duoraitiotiet, joissa osa linjauksista on raitiotietä ja osa rautatietä. Listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Kuvan liikenneväline on pikaraitiovaunu, joka kulkee pikaraitiotieksi rakennetulla radalla. Usein pikaraitiotiestä huomattava osa on erotettu kulkemaan omille kaistoilla tai käytävillä, toisaalta yhteiskaistat autojenkin kanssa ovat mahdollisia. Yleensä pikaraitiotie poikkeaa muista raitioteistä ssiinä, että järjestelmässä liikennevälineiden matkanopeus on luokkaa 25 km/h tai sen yli. Korostan matkanopeus, joka on ihan eri asia kuin huippunopeus (Jokerilla huippunopeus on 70 km/h). Matkanopeuteen vaikuttaa erityisen paljon pysähtymistiheys, siksi pikaraitioteillä pysäkkiväli on pääsääntöisesti harvempi kuin perinteisemmällä raitiotiellä. Liikennevaloetuudet pyritään tekemään täydellisiksi, tavoitetilanteessa pikaratikka pysähtyy siis vain pysäkeillä. Toisaalta monet kokonaan uudet raitiotiejärjestelmät pyritään tekemään pikaratikkamaisiksi, vaikka ne eivät ehkä kaikilta osin täytä pikaraitiotien kriteerejä. |
||||
|
|
02.12.2022 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Liikennepaikka ? | ||||
|
|
02.12.2022 21:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiaa setvitään mm. täällä: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 | ||||
|
02.12.2022 21:21 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos huomautuksesta! Korjasin valmistumisvuodeksi 1958. | ||||
|
|
02.12.2022 17:02 | Markku Naskali | ||
| Tuli mieleen vanha pohdinta siitä mikä on juna, metro tai raitiovaunu? | ||||
|
02.12.2022 16:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sama Hämeenlinna Turenki välillä mutta toisinpäin veturinkuljettaja oli kohtelias pudotti valot puolivaloille, mutta autoilija laittoikin pitkät päälle. | ||||
|
|
02.12.2022 16:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oisko vaunu valmistunut 1958? | ||||
|
02.12.2022 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Lähes 32 vuotta aikaisemmin Porin viimeiseksi normaaliliikenteessä liikkuneeksi Dr12:ksi jäi 2236, joka poistui alueelta viimeisen kerran junassa TK 3816 3.12.1990. | ||||
|
|
02.12.2022 14:57 | Jouni Halinen | ||
| Jommassa kumassa vuosiluvussa virheen täytyy olla, mutta missä ihmeessä säiliö on seikkaillut noin 10 vuotta? | ||||
|
02.12.2022 14:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja eilen oli Pendolino sen verran Kumossa, että Tampereella näkyi taulussa pelkkä kysymysmerkki punaisella pohjalla. | ||||
|
|
02.12.2022 13:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kumassa on virhe, kuvanottovuodessa vai vaunun valmistumisvuodessa? Kuvattu 1966, valmistunut 1968. |
||||
|
|
02.12.2022 13:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin taitaa lähteä :D | ||||
|
|
02.12.2022 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä herra Jarno, nimenomaan "aatteen väri" joka tolpassa ja vielä tolpan juurillakin...! | ||||
|
02.12.2022 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä veturimuotoiluun tulee, niin Dv12 = 5, Dr19 = 2, viisiportaisella asteikolla. Eikö noihin "Lehtisammakoihin" nyt millään saa itärintamatunnusta (keltaista turvaväriä) muuhun kuin veturihenkilön Turun Sinappi - evässinappituubiin...? |
||||
|
02.12.2022 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vanha ahjo"? Muinaisen Metalliliiton muinainen jäsenlehti...? | ||||
|
|
01.12.2022 23:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos Rk numeron vahvistuksesta | ||||
|
|
01.12.2022 23:26 | Mikko Mäntymäki | ||
| Rk:n numero oli 27810 vai 27819? | ||||
|
|
01.12.2022 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti jaksoi Yue odotella (159min myöh.) tätä uutukaisten siirtoa ja kuva saatiin uunituoreista vetureista sivustolle! Juna jäi jo Hangossa myöhään runsaat pari tuntia (134 min), syynä "junan muodostamisen viivästyminen". Olikohan syynä tuo takimmainen deeveri - hinauksessa (rikkoutunut?) - Hnk:sta ilmeisesti oli löytynyt ehjempi veturi keulalle. Täysin arvailuja! | ||||
|
|
01.12.2022 21:21 | Jarno Piltti | ||
| Äärimmäisen tyylikäs opastinsommitelma komistuksen taustana. | ||||
|
01.12.2022 15:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan poistuu mutta siihen on monta vuotta aikaa. Toisaalta sitten kun työmaat alkavat tosissaan niin nopeusrajoitus koko rantaradalla Leppävaaran ja Kauklahden välillä tippuu johonkin 60 km/h ja Väylän raportin mukaan totaalikatkoja koko radalla useamman viikonloppun ajan ja juhannuksesta elokuun alkuun joka vuosi kunnes se on valmis. Sen takia kiinnostaa että voisiko sitten kun laituripolut ovat lopulisesti poissa saavuttaa sen verran ajoajan säästöä että Turun junien pysähdys Kirkkonummella voitaisiin palauttaa? Nyt kun seuraa esim "junat kartalla" sovellusta niin junat matelee koko matkan Kirkkonummi-Leppävaara 80-100 km/h kun ne ei oikein ehdi kiihdyttää nopeusrajoitusten välilllä ja aikataulu laitettu tahallaan yhtä löysäksi kuin 70-luvulla. |
||||
|
|
01.12.2022 13:33 | Mikko Herpman | ||
| Ihan radan alkuaikoina varmaankin ajettiin Tk3 vetureilla jonkin verran. No ainakin radan rakennuksen aikana ja ehkä myös lumen aurauksissa sekä työjunissa. | ||||
|
|
01.12.2022 10:53 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö tämän radan viskureilla ollut suurtakaan käyttöä? Liikenne hoidettiin kai kuitenkin henkilöjunien osalta Lättähatuilla ja tavarajuniinkin tuli Vv15-vetureita jo 1960-luvun alkupuolella. | ||||
|
|
01.12.2022 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se Kauniaisten laituripolku poistuu ihan lähivuosina Espoon Kaupunkiradan myötä. Lisää tietoja saattaisi löytyä https://vayla.fi/documents/25230764/35412616/V%C3%A4yl%C3%A4virasto_Espoon+kaupunkirata_mediatilaisuuden+esitys_15.6.2022.pdf/7a95a41e-bcba-a3c2-07dc-fc954a9f0966/V%C3%A4yl%C3%A4virasto_Espoon+kaupunkirata_mediatilaisuuden+esitys_15.6.2022.pdf?t=1657886878148 | ||||
|
|
30.11.2022 22:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se on ollut 80 koska radassa on mutka itään päin ja kallioleikkauksen muodostama näkyvyyseste, että juna muuten saattaisi tulla niin äkkiä että ei huomaa? Vanha varoituslaitos kannattaisi sitten siirtää Kauniaisiin jonne jää tällä haavaa rantaradan Hki-Kirkkonummi välin ainoa laituripolku että saataisiin sielläkin junat ohittamaan nopeammin? |
||||
|
|
30.11.2022 21:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo varoituslaitos on ollut sikäli outo, että siinä on noudatettu 80 km/h laituripolun nopeusrajoitusta, mutta itse laitos ei ole vastannut laituripolun varoituslaitoksen määritelmää. Laituripolun varoituslaitoksessa ei pitäisi olla lainkaan vilkkuvaa valkoista valoa, joten tuo laitos on ollut käytännössä ihan normaali tasoristeyksen varoituslaitos, jolloin 80 km/h nopeudellekaan ei ehkä olisi ollut enää mitään perusteita matkustajaliikenteen päättymisen jälkeen. | ||||
|
30.11.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po:n numeron alla on näköjään osoitelappukotelo. Eikä kirjeluukkuakaan ole enää. | ||||
|
30.11.2022 20:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko nuo kaasuputket ns. mustaa putkea, eli mustaksi maalattua St 37-putkea? Vaiko saumatonta kupariputkea? Jos kaasu tussahtaa kupariputkessa, se ei repeä vaan pullistuu. Tussarinvärkkääjäpojat tietävät tämän taatusti. Tyhmemmiltä lähti peukalo. Räkärauta pettäessään aiheuttaisi palonvaaran. Pula- ja sotakorvausaikana uskoisin Outokummun kuparilla olleen muitakin kovin kiinnostuneita ottajia... |
||||
|
30.11.2022 20:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9805 oli vuodelta 1945. Siitä tuli BT 01360 vuonna 1988. Tämä vaunu oli ollut liikenteessä postinkuljetusvaununa (muun muassa sanomalehtipostin kuljetuksessa), ylimääräinen sivuovi kertoo tästä. Huomatkaa myös: ei valokaasusäiliöitä tai akkulaatikkoa! Telinä on A12. Vähän epäilyttää tuo vuosi 1988, kun viereisillä numeroilla olevia BT:itä oli ilmestynyt vuonna 1978. Eine "Fehldruckteufel" tai "False-Print-Devil" heiluttanut hiilihankoaan...? Kuljetusvaunuiksi oli omien tietojeni mukaan muutettu aiemmin: 9906 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01361 (v. 1978). 9907 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01172. 9908 vuonna 1965, hylätty vuonna 1976. Tällä oli aikoinaan Porkkalan ikkunaluukut (EPö).Nämä olivat valmistuneet vuonna 1930, ja nro 9908 vuonna 1931. 9923 vuonna 1969, sittemmin -> BG 040115 (v. 1978 tai 1980). Eri asia on numeromuutoksen ajankohta verrattuna vaunun muutostyön valmistumisajankohtaan. 9926 vuonna 1971, sittemmin -> BT 01362 (v. 1978). 9927 vuonna 1971, hylätty ja romutettu vuonna 1988. Näiden kolmen vaunun valmistumisvuosi oli 1942. Kuvan vaunun perässä seisoskelee vaakamonttöörin (vakaajan) asunto- ja työvaunu BE 0700. |
||||
|
|
30.11.2022 20:24 | Niklas Savinsaari | ||
| Talviaisten ja Länkipohjan välillä usein kohtaa "kilpailevia valonlähteitä", 9-tiellä matkaavia yhdistelmiä ja rautatietä käyttäviä yksiköitä. Valonvaihto tapahtuu puolin ja toisin käytännössä poikkeuksetta. Onpa pari kertaa maantieyhdistelmästä väläytetty vilkkua rautatien suuntaan kiitokseksikin. | ||||
|
30.11.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiini on kuvattu ainakin havainnollisesti (oikealla alhaalla) ja tulitorvikattilaa esittävä kuva on erinomainen! Höyryveturikattilan tulipesärakenne on tietääkseni käytännön (niin, ja itse Stephensoninkin) sanelema. Veturipuolella tulitorvikattila ei yleistynyt. |
||||
|
30.11.2022 16:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Jospa se on mysteeri kuten Kouvolan länsipään koukero (https://vaunut.org/kuva/37789)? | ||||
|
|
30.11.2022 15:42 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen pikakelaus höyryn historiasta. Alhaalla vasemmalla vesi kiertää putkissa, toisinpäin kuin höyryveturissa? | ||||
|
30.11.2022 15:39 | Jarno Piltti | ||
| Mutkikas tai ainakin loputon raiteisto. Vaunun työntelijän ammattinimike taitaa olla kärrääjä? | ||||
|
30.11.2022 15:37 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on kyllä yksi vorkin kauneimmista kuvista! | ||||
|
30.11.2022 15:32 | Jarno Piltti | ||
| Kelpaisi mainoskuvaksi! | ||||