Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.09.2023 14:50 | Petri Sallinen | ||
| Tuulivoimatuotannon rakentamisen logiikka perustuu osittain juuri tuohon: kun laitoksia on "riittävästi" ja kattavasti, niin oletettavasti tietty osa on jatkuvasti tuotannossa — eli jossain tuulee aina. Tämä ei kuitenkaan poista täysin sitä tosiasiaa, että tuotantomuodon toiminta on vaikeasti ennustettavissa. Suomen kaltaisessa maassa talvi aiheuttaa suuremman riskin kuin Saksassa. Talvi on kylmempi ja sähkölämmityksellä on suhteessa suurempi merkitys kuin Saksassa, jossa kiinteistöt lämpiävät suureksi osaksi maakaasulla. Etenkin perinteinen suora sähkölämmitys pattereilla on herkkä, koska siinä ei ole käytännössä lainkaan varaavuutta. Aika ajoin Saksassa on ollut tilanteita, jolloin tuulivoimasähköstä on runsaasti ylituotantoa. Tuolloin lähes nollahintaista sähköä on dumpattu esimerkiksi Hollantiin, jolloin saksalainen tuulisähkö on syrjäyttänyt lähes kaiken Hollannin oman sähköntuotannon. Maiden välisissä tuulioloissakin on eroja. Esimerkiksi Tanska on elänyt jo pitkään menetyksellisesti merituulivoimansa kanssa. Merituulivoima tuottaa tasaisemmin sähköä kuin esimerkiksi melko puuskittaisen ja vaikeammin ennustettavan tuulen varassa elävä suomalainen maatuulivoima. Toisaalta laitosten tekninen kehittyminen on liudentanut näitäkin ongelmia, koska ylemmissä ilmakerroksissa tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin lähempänä maata. Akkuteknologian kehittyminen ja halpeneminen saatttavat tasata sääriippuvaisten tuotantomuotojen ongelmia. Ladataan suuria akkuja nollahintaisen sähköntuotannon aikana ja puretaan tuotantokatkojen aikana. Samaan suuntaan toimivat kulutusjoustot ja ehkä sähköautokannan kasvu (sähköautojen akut ovat sähkövarasto). Myös kaukolämmön tuotanto hyödyntää sähköntuotannossa tapahtuvaa kehitystä. Sähkökattiloilla lämmitetään suuria kaukolämpöverkkojen vesivarastoja halvan tai nollahintaisen sähkön aikana. Tosin tämä ei auta sääriippuvaisen sähköntuotannon jättämiin reikiin. Tuotantomuotojen vertailu investointisuunnitelmissa perustuu ennen kaikken siihen, miten paljon sähköenergiaa halutaan tuottaa. Tämän jälkeen tsekataan eri tuotantomuotojen "hyötysuhteet" eli se, kuinka suuren osan ajasta ne tuottavat sähköä ja ja minkä osan ajasta ne eivät tuota. Tässä käytetään apuna toteutuneita pitkän aikavälin säätilastoja. Näiden pohjalta määräytyy laitosten teho. Eli juuri noin, miten kaima totesi. |
||||
|
|
24.09.2023 14:34 | Esko Maasalo | ||
| Jossakin näin luvun n. 35 % ydinvoimalan kokonaishyötysuhteelle. | ||||
|
|
24.09.2023 14:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Suomen sähkön kulutuksen suuruusluokka on ollut jossain, tyypillisesti 8000-9000 MW suuruusluokassa, ja ydinvoiman on pitänyt kattaa siitä aika tarkkaan puolet, mutta nythän Olkiluoto 3:aa ajetaan vajaalla teholla siirtoverkko-ongelman takia, mutta merkitys kokonaisuudelle on vähäinen. Melko tavallisena päivänä tuulivoimasta on tullut enemmän kuin ydinvoimasta, yli 4000 MW, ja sitten loput tulee sirpaleina muista lähteistä, ehkä alle 10%. Ja tässä siis ydinvoiman osuus on 4000+ MW ja loput syntyvät joko tuuli- tai vesivoimasta ja näistä sirpaleista. Tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää, ja vaikka joskus tuntuu, että ei tuule, niin jossain päin Suomea kyllä tuulee, ja jossain tuulivoimapuistossa tuulee. Muistan lukeneeni Saksasta, että heillä ei olisi tarvinnut erityisesti panostaa säätövoimaan, koska jossain päin Saksaa tuulee aina riittävästi. Totta ehkä ainakin toinen puoli enkä epäile, etteikö Suomessa vaikuttaisi samankaltainen ilmiö 1200 km pitkässä maassamme. Tuonti on tietenkin osaltaan myös tasannut tilannetta, mutta siinä on ollut vakavia häiriöitä jotka osoittavat sen haavoittuvuuden. Tuulivoiman nousu on ollut hämmästyttävän nopeaa, mutta tietenkään se ei ole ainoa ratkaisu. Lähitulevaisuudessa nykytilanne jatkunee ja etenkin tuulivoiman osalta vahvistuu: yli 90% energian tuotannosta tulee ydin-, tuuli- ja vesivoimasta. Eli periaatteessa päästöttömistä energianlähteistä. |
||||
|
24.09.2023 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas, vanha Turun kone. Hieno havainto! | ||||
|
|
24.09.2023 12:36 | Petri Nummijoki | ||
| Aurinkovoimalan käyttöaste on jotain 10 % nimellisestä tehosta ja ydinvoimalan 90 %. Ehkä on pikkuisen harhaanjohtavaa rinnastaa 500 MW:n aurinkovoimala 500 MW:n ydinvoimalaan. | ||||
|
24.09.2023 10:50 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä huomio Timo. Kuvan tarkkuus ei aivan riittänyt numeron varmaan tunnistukseen. 3111 saattaa olla numero pikselipuurosta parhaimmalla tulkinnalla. Keskustelin numerosta FB:n Vornasen Rautatiet-osiossa, jossa sain vastaukseksi 3011, mutta tarkemmin ajatellen kyseessä pitäisi varmaan olla 3111. Eli kirjoitusvirhe. Poistan tuon 3011 numeron tunnisteista koska se on selvästi väärä. Laitan uuden numeron, kunhan joku varmistaa sen. |
||||
|
24.09.2023 10:35 | Timo Arolainen | ||
| Arvontakuvana tuli. "Hieman" on maisema muuttunut näillä main. | ||||
|
|
24.09.2023 10:05 | Petri Sallinen | ||
| Kaikkien voimalaitosten sähköntuotantoa voidaan säätää — eli nupista vääntämällä voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon ne tuottavat sähköä. Erilaisten voimalaitosten kyky reagoida muutoksiin on kuitenkin hyvin erilainen. Kun aurinko menee pilveen, loppuu aurinkovoimalaitoksen sähköntuotanto tai kun tuuli tyyntyy, pysähtyy tuulivoimalaitos. Säätövoimalaitosten on kyettävä reagoimaan välittömästi tuotannonmuutoksiin, jotta sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino sähköverkoissa säilyisi. Kaikki laitokset eivät tähän pysty. Erilaisten voimalaitostyyppien säätökyky — reaktionopeus — on luokiteltu. Vesivoimalaitokset ovat tässä puuhassa ylivertaisia. Automatiikkansa avulla ne kykenevät reagoimaan jopa sekunteissa sähköverkossa tapahtuviin muutoksiin. Tästä syystä noin 70 prosenttia Suomessa tarvittavasta säädöstä tehdään vesivoimalaitoksilla. Jos suomalaisten vesivoimalaitosten säätökapsiteetti ei riitä, hankitaan sitä Ruotsista tai Norjassa, joissa tuotanto perustuu pitkälti vesivoimaan — etenkn Norjassa. CHP-laitokset tai lauhdelaitokset kykenevät reagoimaan vasta vuorokausitasolla. Niiden säätökyky ei riitä vastaamaan sääriippuvaisen tuotannon säätämisen tarpeisiin. Ydinvoimalaitos ei pärjää alkuunkaan nopeassa säätämisessa. Juuri siksi tuulivoimatuotannolle ollaan asettamassa uusia velvoitteita vastata itse paremmin tuotannonvaihteluihin. Samalla ratkaisua yritetään etsiä kulutusjoustoista, eli sähkönkäytön automaatisoidusta ohjausta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei investoi sähköntuontantoon. Sillä on velvollisuus kytkeä jokainen uusi voimalaitos verkkoon. Kantaverkkoyhtiön on siis haisteltava sitä, miten voimayhtiöt ja sähköntuottajat investoivat — minkälaisia suunnitelmia ne tekevät ja laatia investointisuunnitelmansa kantaverkkoon tältä pohjalta. Energiatoimiala on Suomessa suurin teollinen investoija. Vuotuiset investoinnit ovat olleet jo pitkään noin kaksi miljardia euroa. Viime vuonna ne olivat 3,93 miljardia ja tänä vuonna reilut kolme miljardia. Päätähuimaava investointitahti todellakin muuttaa suomalaisen energiajärjestelmän. Tällä hetkellä ei investoida juuri muuhun sähköntuotantoon kuin tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksia käytetään ainakin 60 vuotta. Loviisan laitoksille myönnettiin tammikuusa jatkoaikaa vuoteen 2050 asti, mikäli laitoksisssa tehdään tarvittavat saneeraukset. Jos vetytalouden kaikki hankkeet toteutuvat, kaksinkertaistuu suomalainen sähköntuotanto. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu viimeistään vuonna 2029, sähkön ja lämmön yhteistuotanto hiipuu, koska laitosten tuottama sähkö ei ole ole enää kilpailukykyistä. Turve häipyy markkinoilta — bioenergian käyttö polttolaitoksissa saattaa sekin vähetä hiljalleen, kun polttamiseen perustuviin tekniikoihin kohdistuu entistä suurempaa kritiikkiä. Voisiko tätä liudentaa hiilidioksidin talteenottotekniikoilla? Tässä joitakin yleisesti havaittuja kehitystrendejä. Sähköntuotanto ja uusien voimalaitosten rakentaminen on kuitenkin kaupallista toimintaa. Vain sellaisia laitoksia rakennetaan, joiden rakentaminen ja käyttö on kannattavaa. Voi olla, että suuria ydinvoimalaitoksia ei enää Suomeen rakenneta. Voi olla, että pieniä SMR-laitoksia rakennetaan, mutta niiden kaupallistuminen voi viedä vielä kymmenkunta vuotta. Lainsäädäntö ja yhteiskunnnaliset päätökset asettavat tietty reunaehdot rakentamiselle — poliittiset suhdanteet tunnetusti vaihtelevat. Hallitusohjelmassa on ainakin maininta siitä, että ydinenergialain uudistusta kiirehditään, jotta lainsäädäntö ei olisi este rakentaa pieniä ydinvoimalaitoksia. Hallitus haluaisi reivata suomalaista tuotantorakenntta myös "pari piirua lähemmäksi perusvoimatuotantoa" — sitä ei vielä tiedetä, mitä tämä tarkoittaa. |
||||
|
|
24.09.2023 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Säätövoimaa ovat kaikki muut energian tuotantomuodot vesi, hiililauhde, kaasu sekä ydinvoimalat sekä sähkön tuonti . Kannattaa katsoa Fingridin investointisuunnitelmat, joita uusiutuviin liittyvissä kantaverkon uudistamisessa on 4 miljardin euron edessä seuraavan 10 vuoden kuluessa. se voimajärjestelmä joka on 10 vuoden kuluttua näyttää ihan erilaiselta kuin nykyisin näkyvä. "Fingrid pyrkii varautumaan kantaverkon kehittämisessä vaikeasti ennustettavaan tulevaisuuteen skenaarioiden avulla. Verkon riittävyyttä testataan eri skenaarioissa ja pyritään löytämään erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia verkkoratkaisuja. Muilta osin Fingrid seuraa erityisesti niiden hankkeiden ja tekijöiden kehittymistä, jotka laukaisevat sellaisenaan kantaverkon vahvistustarpeita. Tällä hetkellä kriittisimpiä seurattavia kohteita ovat tuulivoimahankkeet sekä sähköistymisestä aiheutuvien kulutuskeskittymien ja -investointien eteneminen, maantieteellinen sijoittuminen sekä teollisuuden ja liikenteen sähköistymisen https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehittaminen/fingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf nopeus." aurinkovoimasta esimerkiksi yksi "pikkuinen aurinkovoimala", joka on pienen ydinvoimalan tehoinen 500 MW. https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/aurinkonevat |
||||
|
23.09.2023 23:32 | Jyrki Talvi | ||
| Kuukävelijä. | ||||
|
|
23.09.2023 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Suomella on vesivoimaa teoriassakin vain 20-25 % siitä, mitä kulutus voi olla talvella. Jos ei aivan kaikkea haluta laskea tuonnin varaan niin ei missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole hetkeä, jossa pärjättäisiin ilman ydinvoimaa. | ||||
|
|
23.09.2023 22:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja siksi säätövoima, käytännössä vesivoima, jyllää kun on tyynit kelit. Tavallaan tuulivoima ja vesivoima vuorottelevat. Talvella kuitenkin tuulee, ja pakkasellakin. Mutta tietysti, kun ei tuule, niin ei tuule, eikä siinä auta itku (sähkö)markkinoilla, vaan tarvitaan säätövoimaa, jota on paljon. https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/myytille-kyytia/myytti-1-talvella-ei-tuule |
||||
|
23.09.2023 21:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi valmistui 1923 ja sähköistys valmistui 1953. Niinhän tuossa sanotaan. | ||||
|
23.09.2023 20:43 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä ensimmäinen vaunu esiintyi Tšekissä koeajojen aikana numerolla 849 001. | ||||
|
23.09.2023 20:38 | Mikko Ketolainen | ||
| Vaaratilanne Jyväskylän Matkakeskuksella – tavarajuna joutui jarruttamaan radalla liikkuneen henkilön vuoksi Jyväskylän Matkakeskuksen rata-alueella tapahtui perjantai-iltana kymmenen aikaan vaaratilanne, kun tavarajuna joutui tekemään jarrutuksen radalla liikkuneen henkilön vuoksi. Loput maksumuurin takana, mutta julian mukaan kyseessä T7125. T 7125 pe 22.9.2023 Fenniarail Oy Kouvola lajittelu - Kaipola Liikennepaikka Tulo Lähtö Raide Jyväskylä 22:04 → 22:05 0 22:04 → 22:46 +42 I302 1 I302 Muut syyt: Asiaton radalla liikkuminen |
||||
|
|
23.09.2023 20:22 | Juha Toivonen | ||
| Hetkinen! Höyryveturi vm. 1923 ja sähköjärjestelmä 11 kV 50 Hz. Missä "harava"? | ||||
|
23.09.2023 20:08 | Juha Toivonen | ||
| Kävin tuolla viimeksi vuonna 2004 - työmatkallani. Näyttää yhä samalta kuin tuolloin, mutta viheralueet ovat paremmin hoidettuina? | ||||
|
|
23.09.2023 19:56 | Petri Nummijoki | ||
| Viime talvena oli erityisen kylmää 22.2.2023 https://www.ilmastokatsaus.fi/2023/03/17/helmikuun-2023-kuukausikatsaus/ ja tuolta Fingridin sivulta voi käydä katsomassa, että tuulivoimatuotanto romahti saman päivän huonoimpana tuntina jopa lukemaan 18 MWh. Tuulivoimasta puhuttaessa pitäisi aina muistaa mainita, että se menee herkästi polvilleen juuri silloin, kun sähköä tarvittaisiin kipeimmin. | ||||
|
|
23.09.2023 19:53 | Timo Haapanen | ||
| 3011 on muuten punainen (https://vaunut.org/kuva/163282?tag0=2%7CSr1%7C3011), mikähän mahtaa olla pelastajasuden oikea numero? | ||||
|
23.09.2023 18:44 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/164100 mukaan saattaisi vaunuissa kulkea lannoitteita. Tässä olisi siis tyhjiä vaunuja. | ||||
|
23.09.2023 18:43 | Juha Toivonen | ||
| Oikein päähän sattuu, kun ajattelee tuota peruskorjattua rataa katkaistuna n. 500 nyt puuttuvan metrin tähden. Eikö tuosta laiminlyönnistä/menettelystä todellakaan saa ketään konkreettiseen vastuuseen? Miljoonia euroja - for nothing! | ||||
|
23.09.2023 18:24 | Juha Toivonen | ||
| Komea on! Toivottavasti näitä tulee lisää. ps: Parempi "outlook" kuin "sammaloituneen vihreällä" VR:llä. | ||||
|
|
23.09.2023 15:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs näillä kuskataan tuolla välillä? | ||||
|
23.09.2023 15:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Oudon näköinen tuo viides vaunu. | ||||
|
|
23.09.2023 14:05 | Jari Välimaa | ||
| kannattaa tutustua tuulivoimaan, aurinkovoimaan joka melkoisessa kasvussa sekä akkuvoimaloihin esim. australiassa 350 MW/450MWh. tuulivoima Suomessa https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet-06_2023.pdf ydinvoimalat luultavasti ajetaan 2040 luvulla alas koska niiden myrkylliset jätteet ja sähkön hinta on liian kallista. SMR voimaloista on puhuttu 10 vuotta mutta mitään konkretiaa ei ole havaittu |
||||
|
23.09.2023 13:39 | Timo Haapanen | ||
| Hieno talvikuva! Hyvästi 3097, olit ajossa vielä tämän vuoden maaliskuussa https://vaunut.org/kuva/161285?tag0=2%7CSr1%7C3097 | ||||
|
23.09.2023 13:33 | Pasi Utriainen | ||
| Ratapiha vaikuttaisi olevan kaarteessa. Mynttilä? | ||||
|
|
23.09.2023 13:08 | Petri Sallinen | ||
| Ongelmahan on se, että harvan ihmisen tulot joustavat samalla tavalla kuin pörssisähkösopimuksen hinnat muuttuvat. Jos sähköä kuluu paljon ja hintamuutokset ovat suuria, pitäisi taloudessa olla suhteellisen paljon joustovaraa tai puskuria — etenkin niissä tuloluokissa, jossa tulot ovat hyvin lähellä menoja. Kotitalouksista vain noin kahdeksan prosenttia ostaa sähkönsä pörssisähkösopimuksilla. Jos asuu kerrostalossa, niin sopimustyypillä ei ole kovin suurta väliä — sähkölämmitteisessä omakotitalossa tilanne on toinen etenkin silloin, jos ohjaavuutta tai varaavuutta lämmitysjärjestelmässä ei ole. |
||||
|
|
23.09.2023 12:33 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Petrille yksityiskohtaisesta tilannekuvauksesta. Olen sen verran vanhanaikainen, että pysyn kaukana pörssisähköstä, juuri tein kotiin ja mökille kahden vuoden kiinteähintaiset sähkösopimukset, joista tiedän, paljonko sähkö maksaa esim. ensi tammikuussa. Eipä tarvitse tuijottaa pörssiä, kun miettii, saunoako nyt vai odottaa niin kauan, että hinta putoaa alle 30 eur/kWh :) Toki kiinteähintainen sopimus on vähän kalliimpi kuin kaiken maailman duot, mutta ei niin kallis, että vaihtaisin konstailuun ( Fortum: "kannattaa ajoittaa sähkönkäyttöä iltoihin ja viikonloppuihin") Toinen juttu on se, että "hybridi"sopimusehdot ovat niin monimutkaisia, ettei niitä ymmärrä ainakaan meikäläisen älykkyysosamäärällä. | ||||
|
|
23.09.2023 11:22 | Petri Sallinen | ||
| Ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä tasaisesti koko viikon keskimäärin 3000 megawatin teholla. Näillä näkymin uusia ydinvoimalaitoksia ei ole Suomeen suunnitteilla — ehkä pieniä SMR-reaktoreita, mutta niillä ei todennäköisesti tuoteta muuta kuin lämpöä. Investoinnit tuulivoimalaitoksiin ovat todellakin kasvussa — kapasiteetti moninkertaistuu. Ne tarvitsevat tuekseen runsaasti säätövoimaa, johon ydinvoimalaitokset eivät hitautensa vuoksi kykene. Vesivoimalaitokset taas ovat ylivertaisia säätäjiä, koska niiden tuotantoa voidaan säätää hyvin nopeasti. Koska uusia vesivoimalaitoksia ei Suomeen saa rakentaa ja koska vanhojen laitosten tehonkorotukset tuottavat uutta kapasitteettia vain rajallisesti, on hallitusohjelmassa maininta kapasiteettimekanismista. Sen sisältöä ei vielä tunneta tarkoin, mutta sen avulla tuulivoimayhtiöille ollaan todennäköisesti asettamassa tuotantovelvoitteita tilanteissa, jolloin ei tuule ja jolloin vesivoimalaitosten tai muun säätövoiman teho ei riitä paikkaamaan tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä. Kapasiteettimekanismi voi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimalaitoksen yhteyteen rakennettavia suurikokoisia akkuja, joihin sähköä varastoidaan silloin, kun se on halpaa ja puretaan verkkoon silloin, kun ei tuule. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/tuulivoimalle-keppia-ja-porkkanoita.html Mitä enemmän tuulivoimalaitoksia rakennetaan, sitä yleisempiä ovat sähkön hintavaihtelut markkinoilla ja sitä suuremmiksi muodostuvat hintaerot. Kun tuulee, niin hinta voi painua nollaan tai jopa sen alle, mutta kun ei tuule, niin hinta voi vastaavasti olla lähes mitä tahansa. Jos pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkö maksaa tammikuussa parin päivän ajan 2000 euroa megawattitunnilta, niin sähkölämmittäjän syksyn aikana keräämä pörssisähköhyöty sulaa nopeasti. Millään muulla hyödykemarkkinalla hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria. Ehkä juuri tästä syystä hallitus haluaisi asettaa hintakaton tai hintaputken, joka määrittelisi sähkön hinnalle vaihteluvälit. |
||||
|
23.09.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla saattoi Agfamatic 2000 Pocket Sensorin omistajana vain haaveilla kuviensa teknisen tason yltämisestä niin korkealaatuiseksi kuin tässä kuvassa! Kuvakulmayritelmiä puolen peukalonkynnen kokoiselle negatiiville (110-koon 24 kuvan kasetilla!) saattoi toki kokeilla, mutta... Niinpä, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawking meille opetti! |
||||
|
|
23.09.2023 10:05 | Vertti Kontinen | ||
| Onhan keltaista Dr18:n keulassakin huomiovärinä. Tässä sävy ei vain ole aivan sama mitä dieseleissä, mutta ajanee samaa asiaa, eli näkyvyyttä. Joka tapauksessa paljon tyylikkäämpi tapa toteuttaa huomioväritys nokkaan liimattuun vihreään palkkiin verrattuna | ||||
|
|
23.09.2023 08:17 | Jari Välimaa | ||
| Ukrainan värit veturin keulassa ? | ||||
|
|
23.09.2023 08:16 | Jari Välimaa | ||
| ydinvoimaa on tällä viikolla ajettu 1000 MW vajaana tuulivoiman lisääntymisen vuoksi. Ydinvoimasta on tulossa tuulivoiman säätövoima kuten vesivoima ja sähkön tuonti on ollut jo. Tuulivoima on ylittänyt ydinvoiman jo useana päivänä. ja ne jotka käyttävät pörssisähköä ovat huomanneet myös tämän: kun tuulee niin sähkön hinta on lähes 0. Ja Suomeen on suunnitteluvaiheissa 56000 MW tuulivoimaa (kaikki eivöt toteudu) ja 0 MW uutta ydinvoimaa. |
||||
|
23.09.2023 02:12 | John Lindroth | ||
| Bemo rakentaa tästä pienoismalleja HOe ja HOm mittakaavassa eri yhtiöiden väreissä. | ||||
|
22.09.2023 22:01 | Lari Åhman | ||
| Ilm-Kon väliltä tästä tulee eniten mieleen Kauppilanmäki, mutta nykyisellään sivuraide jatkuu siellä tasoristeyksen yli ja on ollut niin koko minun harrastusaikani. Muut tuon rataosan paikat eivät oikein täsmää ellei ole joltain puretulta liikennepaikalta. Kainuunmäki voisi olla ilmakuvien ja sivustolta löytyvien raiteistokaavioiden perusteella mahdollinen, mutta sekin on lakkautettu jo vuonna 1984. | ||||
|
|
22.09.2023 21:22 | Ilari Inkiläinen | ||
| Valkotasapainoa siinä on vähän säädetty keltaiselle, en tiedä sitten menikö jo liikaa. :) Ja kyllä se ilta-aurinko vähän keltaisesti valaiseekin, vielä kun on vastavaloon kuvattu. Alkuperäinen oli vähän liian sininen makuuni. | ||||
|
|
22.09.2023 21:20 | Elias Murto | ||
| Nyt on tainnut Lightroomissa jäädä hääkuvapresetti päälle :D Mutta ihan hyvältä näyttää. | ||||
|
22.09.2023 20:41 | Teppo Niemi | ||
| Eikös HKL ja myös HRO käyttäneet tuosta jälkimmäisestä vaunusta perävaunu? | ||||
|
|
22.09.2023 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Takimmainenhan on liitevaunu. | ||||
|
|
22.09.2023 20:06 | Ville Hietapelto | ||
| Veturilla on ollut PKP:n littera Lxd2. FAUR rakensi kymmeniä tällaisia vetureita Puolaan, Romaniaan ja Unkariin. Puolassa näitä vetureita on ollut raideleveyksillä 750, 785 ja 1000 mm. | ||||
|
|
22.09.2023 20:00 | Vesa Höijer | ||
| Vaunut on eriparia. | ||||
|
22.09.2023 19:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä noissa avovaunuissa oli kuormana? | ||||
|
|
22.09.2023 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ruuvikytkin toimittaa sen lisäksi myös vapitin tointa, mikä saa aikaan sen, ettei Sr3 ole varsinaisesti Deeverin veroinen vaihtoveturi. Mutta kyllä tuohon ystävyyssiteenkin saa, ja silloin tällöin sellainen Kakkosen tai Kolmosen tarvikevaraston kätköistä kaivetaankin, kun väsytään ähräämään tuon vaunujen ruuvikytkimiin verraten varsin painavan unilinkin kanssa. | ||||
|
|
22.09.2023 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, ystävyysside on korvattu tuollaisella ratkaisulla. Ainakin tästä kuvasta se näkyy selvästi. | ||||
|
22.09.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu vaikuttaa olevan CEhit. | ||||
|
|
22.09.2023 17:50 | Juhani Katajisto | ||
| Vertin kommenttiin on helppo yhtyä. - Horisonttiin häipyvä aamu-usvainen Harjujoki on kuin vanhan mestarin siveltimen jäljiltä. Ja kuitenkin luonnon omaa taidetta, joka on saatu oikeana hetkenä vangittua. - Mikäli kuvaajan jalkojen alla on ollut samanlaista jyrkkää rinnettä ja vieriviä kiviä kuin kuvan etualalla niin se on tuonut omat haasteensa junaa odottaessa. Jylhä paikka tästä kuvakulmasta katsottuna! | ||||
|
22.09.2023 16:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa taas kerran itse itselleni: Nuo päätyjen 'viikset' ovat ylikulkusuojien 'kiskoja'. Se käy ilmi vanhasta valokuvasta, jossa ylikulkusuojan kiinnitys näkyy. |
||||
|
|
22.09.2023 15:57 | Miitre Timonen | ||
| Tuossa talossa on jotain erittäin tuttua. Veturin vieressä erottuu ilmeisesti myös seuraava tasuri. Iisalmen ja Kajaanin tai Oulun ja Konriomäen väliltä kenties? | ||||
|
|
22.09.2023 14:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Niinimaan avaruutta voi tarkastella esim. tämän linkin takaa: https://maps.app.goo.gl/DY61kFCNPMnSDabx8 Maisemista tulisi mieleen Pohjois-Karjala tai Kainuu, kun muitakin tunnistettavia kuvia on ollut sieltä päin, jos tällainen löyhä ajatusyhteys sallitaan. Onko esim. Nurmeksen pohjoispuolella ollut kuvan kaltaista lennätintolpparivistöä? Olen koettanut istuttaa kuvaa Puukariin, jonne sopisi poliisien vartioima sivuraide. Pitäisikö lennätintolppien olla siinä tapauksessa toisella puolen rataa, jos miettii vaikka tähän näkymään: https://maps.app.goo.gl/pa4sexRgnxGvhNVJ8 ? Keltainen talo, joka vanhojen karttojen mukaan on ollut postikonttori, voisi olla pusikon takana. Jokin rakennus siellä on. Tai rakennuksia. |
||||
|
|
22.09.2023 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Hämmentävää nähdä kuvia mikkeliläisestä spårasta! | ||||