![]() |
25.11.2022 14:18 | Jarno Piltti | ||
Ilmankos tuossa on polttoaineen täyttöaukko. | ||||
![]() |
25.11.2022 14:15 | Jarno Piltti | ||
Ai kauhee mikä graafinen esitys. Ei varmaan koronan jälkeen oikein tulisi kysymykseen. | ||||
![]() |
25.11.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
VT = Verbrennungs-Triebwagen, eli polttomoottorillinen moottorivaunu. | ||||
![]() |
25.11.2022 13:42 | Jorma Toivonen | ||
Sininen valo Niiralassa oli Onkamon suunnalta tullessa. Ellei sieltä tullut tavarajunaa, vaan pelkkä veturi, se saatiin kätevästi suoraan lähtevän junarunkonsa eteen. Mitä tulee Venäjällä käytettävään siniseen opastinvaloon, niin helpomminkin samaa tarkoittavaa opastetta pääsee näkemään Virossa. Vaihtotyöopastimen sininen valo on ”vaihtotyö kielletty”-opaste. Lupa annetaan valkoisella värillä. Itse opastimen korkeuden ei kannata antaa hämätä, ne voivat olla mastossa tai ilman mastoa. SKS |
||||
![]() |
25.11.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
KEis oli Olympiakiitojunavaunuston keskimmäinen vaunu. Siihen oli sijoitettu myös dieselgeneraattori sähkön tuottoa varten. KEis 22407 muutettiin vuonna 1976 Johdonvetojuna 4:n vaunuksi BG 040098. Jvv-4 hylättiin vuonna 1983. |
||||
![]() |
25.11.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
"Hei heipparallaa Helsinki, kaikkien riemujen kaupunki!" | ||||
![]() |
25.11.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Minä myös. Takaraivossa kummitteli muinaisen "Tekniikan voittokulku"- kirjan maininta Heilmann - höyrysähköhöyrysähköveturista! Kuukkelikin tietää kertoa jotain Heilmann - veturista, joka tavallaan oli "luolamiesesi-isä" dieselsähköveturille. |
||||
![]() |
25.11.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikös tuota veturia kutsuttukin joskus muinoin "Killiäiseksi"? | ||||
![]() |
25.11.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Ehdottaisin "itärintamatunnuksen" maalaamista tähän veturityyppiin, toisin sanoen keltaista väriä nokkaan! | ||||
![]() |
25.11.2022 13:15 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
Miten se opastin toisella puolella rataa näkyy autoilijoille, jos on puita tiellä, ja kolmatta mastoa ei asenneta tähän paikkaan? | ||||
![]() |
25.11.2022 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Muotoilultaan paljon paremman näköinen, kuin se toinen tsekkiluomus: Dm12. Huomatkaa Pullahuru - malliset askelmat vaunun helmassa, ohjaamon oven alapuolella. |
||||
![]() |
25.11.2022 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Muistan 1970-luvun Aamulehdistä lukeneeni, kuinka kohtalottaret katkaisivat elämänlangat harva se päivä Rukkamäen tasoristeyksessä useiltakin sieluparoilta, käyttäen työkalunaan juuri junaa! Kuvasta näkee mainitun tasoristeyksen ominaisuudet; hirvittävän näköinen! Itse uskon kuvassa näkyvien (maanmittaajien) keppien olevan merkkinä siitä, että asiaan oli alettu kiinnittää joltisestikin huomiota. |
||||
![]() |
25.11.2022 12:55 | Jimi Lappalainen | ||
Sininen valo: https://vaunut.org/kuvat/?u=14&paik=Suolahti&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin | ||||
![]() |
25.11.2022 12:23 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko Niiralan sininen valo rajalta vai Onkamosta päin lähestyttäessä? Eikö Venäjälllä käytetä juuri sinistä väriä opastimissa? |
||||
![]() |
25.11.2022 12:12 | Kimmo Huhta | ||
Onko tietoa, minä vuonna alkoivat turpeen kokojunakuljetukset ja linjaveturien käynnit Aitonevalla? Voisiko Naistenlahden voimalaitoksen historiasta saada jotakin osviittaa? Naistenlahti 1 valmistui 1971 (pääpolttoaineena aluksi öljy, kenties jonakin täydentävänä polttoaineena jo silloin turve?). Naistenlahti 2 valmistui 1977 jo alunpitäen pääpolttoaineenaan turve. |
||||
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
25.11.2022 10:30 | Hannu Peltola | ||
Kappas Otto, niin olen näköjään tehnyt! Moottorivaunun osalta taisin ainoastaan googlettaa tietoja eikä tullut perehdyttyä, millä radalla vaunu liikkuu. Tsekki on kyllä hieno rautatiemaa, tämän kapsuradan tapaisia helmiä löytyy edelleen ja normaaliraiteisilla radoillakin liikenne on huisin mielenkiintoista. Täytyy sopivassa vaiheessa tehdä bongausmatka Tsekkeihin! | ||||
![]() |
25.11.2022 10:19 | Tehanu Tapola | ||
Jos oikein muistan, tuo opastin näytti tuota opastetta korkeintaan kerran päivässä, eli ei tainnut olla edes jokapäiväistä, vai olikohan vain kerran viikossa. Sain vinkin siitä, että opastimen päivät alkoivat olla luetut, joten hankkiuduin paikalle aikaisin sunnuntaiaamuna. Otin diafilmille useamman valotuksen eri valotusajoilla. Valitsin niistä nyt parhaan, jonka olen skannannut digikameralla kuvaamalla. Käsittelin vielä kameran tuottaman raakatiedoston saadakseni esiin kaikki diafilmillä olleet värihiutaleet. Lopuksi tarkistin vielä opasteen virallisen nimityksen tuonaikaisesta Jt:stä. |
||||
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
24.11.2022 23:37 | Otto Tuomainen | ||
Hannu, olet kuitenkin aikaisemmin kommentoinut kuvaa https://vaunut.org/kuva/155403 tämän radan moottorivaunusta. ;) | ||||
![]() |
24.11.2022 23:24 | Otto Tuomainen | ||
Vastaavia ratakuorma-autoja (MUV 69) löytyy myös normaaliraiteisena, MUV 69U-litteran U-pääte ilmeisesti tulee sanasta úzkokolejná (kapearaiteinen). | ||||
![]() |
24.11.2022 23:15 | Jarno Piltti | ||
Kartasta päätellen on? | ||||
![]() |
24.11.2022 23:12 | Jarno Piltti | ||
Onpa herkullinen tilannekuva. Miltähän tämä paikka näyttää nyt? Onko raidetta jatkettu? | ||||
![]() |
24.11.2022 23:08 | Jarno Piltti | ||
1/250 ehkä riittää (verrattain) kohti tulevan junan pysäyttämiseen, mutta täysi aukko entisajan kameroissa rokotti terävyyttä enemmän kuin nykyvehkeissä. Kuva on kyllä upea. Mikä merkki on tuo punavalkoinen tikku raiteiden välissä? |
||||
![]() |
24.11.2022 19:02 | Arto Papunen | ||
Eikö näitä pitänyt tulla vuodenvaihteeseen mennessä 5? | ||||
![]() |
24.11.2022 18:18 | Jaakko Tuominen | ||
Entä jos se kaivurikuski on rata-ammattilainen / työnjohtaja? | ||||
![]() |
24.11.2022 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Po 9956 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01345 vuonna 1976. | ||||
![]() |
24.11.2022 16:49 | Mikko Ketolainen | ||
Meillä oli Keski-Suomessa tuo kaunein "kevät" sää kaksi päivää myöhemmin. Kaupungin istuttamat kukat saivat lumipeitteen hetkeksi. | ||||
Kuvasarja: Ringhofferin kuva-albumi |
24.11.2022 16:44 | Kurt Ristniemi | ||
Lisäsin kuvasarjan tekstiin luettelon Ringhofferin Suomeen valmistamista vaunuista. Yleisen käsityksen mukaan majuri Haartman tilasi kolme makuuvaunua Ringhofferilta. Export Ringhoffer -kirjan luettelossa Haartmanin nimiin on merkitty kolme muutakin makuuvaunua vuodelle 1877. Mitähän ne ovat? |
||||
![]() |
24.11.2022 15:14 | Teppo Niemi | ||
Eikös tämä tuhoutunut Nuernberg Gostenhofin varikon tulipalossa vuosituhannen alussa? | ||||
![]() |
24.11.2022 14:39 | Eljas Pölhö | ||
Käytettynä V200-vetureita käytettiin muissakin maissa: Albania, Algeria, Espanja, Italia, Kreikka, Ranska, Saudi Arabia ja Sveitsi. 6-akselista rinnakkaismallia koeajettiin Itävallassa ja myytiin Jugoslaviaan. Saman perusratkaisun vetureita myytiin suoraan tai lisenssivalmistuksen kautta Englantiin, Espanjaan, Turkkiin ja Yhdysvaltoihin (moottori ja ulkonäkö vaihteli suuresti). Deutz ja MaK valmistivat kilpailevat mallit, joita koeajettiin Norjassa (kumpaakin) ja Suomessa (KDh1). |
||||
![]() |
24.11.2022 14:10 | Petri Nummijoki | ||
Tämähän pääsi Tr1-veturin historia-kirjan kansikuvaksi, joka on varmasti paras mahdollinen tunnustus kuvan onnistumiselle. | ||||
![]() |
24.11.2022 13:40 | Jouni Hytönen | ||
Nopeasti voisi katsoa, että hienosti toimivat kaikki vaihdelämmitykset. :) | ||||
![]() |
24.11.2022 13:09 | Jukka Ahtiainen | ||
Mukava kuva, vaikka veturin kohtalo oli lopulta jotain muuta. Kävin samana vuonna ensimmäisen kerran työasioissa Erlangenissa. 2015 näin sattumalta V200:n https://vaunut.org/kuva/137750?u=2471&paik=M%C3%BCnchen+Hbf&tag0=1%7C%7C Kun sarjaa romutettiin, niin niitä oli kuin halkoja pinossa. (en nähnyt itse, mutta kuva on). |
||||
![]() |
24.11.2022 09:56 | Ilkka Hovi | ||
Lumeton alue näyttää kuin penkereen viiste alkaa ratapölkkyjen päästä. Kaivurin kuljettaja tehnyt mielestään hyvän työn vaikka näin ilmakuvasta herää ajatus että aina pitäisi olla asiantuntevaa työnjohtoa paikalla. Tässä tapauksesse rata-ammittalainen antamassa ohjeita kun pengertä on viistetty. | ||||
![]() |
24.11.2022 09:29 | Erkki Nuutio | ||
Näyttää löytyvän kuva voimalaitoksesta raidepuoleltakin : https://www.finna.fi/Record/elektra_ah.M011-1038315 Vuodeksi vorgin kuvalle voinee laittaa 1939. |
||||
![]() |
24.11.2022 09:23 | Erkki Nuutio | ||
Näyttää hyvin Museorautatiehdistyksen ja sen jäsenten ja tukijoukkojen 60-vuotisen työn kunnioitettavia tuloksia Minkiöllä! | ||||
![]() |
24.11.2022 08:58 | Jukka Ahtiainen | ||
Samoin pari muuta alan ihmistä luulivat ensin höyryveturiksi. | ||||
![]() |
24.11.2022 01:48 | Osku Reinikka | ||
Onkohan tuossa rakennuksessa kuunaan pariteltu? | ||||
![]() |
24.11.2022 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
Onhan vekkuli prötkötes, Pappa-Tunturi moporesiinana alias Moprena! Alkuperäkuvasta ei tosin erottanut, että oliko kapistuksen nimeä tankin kyljessä? Noussee mielleyhtymä eli assosiaatio tästä kuvasta, että mansikkarahkapurkin vierellä ohennepullo sopivalla etäisyydellä, hah hah! |
||||
![]() |
24.11.2022 01:03 | Uwe Geuder | ||
Mielenkiintoista, jopa saksankielinen nimi on ilmoitettu. Paikka on hyvin lähellä Itävallan raja ja oli 1910 96% saksankielinen. Kylmän sodan aikana se oli rajavyöhykkeellä. | ||||
![]() |
23.11.2022 23:43 | Petri Nummijoki | ||
Ainakin kiitotavarajunia https://www.vaunut.org/kuva/80523. Käytettiin niitä muutenkin vielä sähköratatöiden yhteydessä tai muulloinkin, jos sähköjunista oli pulaa. | ||||
![]() |
23.11.2022 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/hameenlinnan-lammittava-vanajan-voimalaitos-tayttaa-80-vuotta.html | ||||
![]() |
23.11.2022 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
Mitä junia ajettiin Helsinkiin vielä 1974 lättähatuilla, päiväsaikaan? Porvoon? Linnanmäen vesisäiliöradan veturi, tai ainakin yksi niistä, oli saksalaisen E03 -sähköveturin mallinen, maalattu VR:n väreihin. |
||||
![]() |
23.11.2022 23:00 | Heikki Jalonen | ||
Taas Tapsalta todella kiinnostava Kuva, kiitoksia! Siinä taitaa olla iha tuliterä Gbk vasemmalla, on niin putsi kuin vain voi; suoraan Pasilasta kukaties... Moni muu kuvan vaunu on jo kierrellyt melkoisen monta tariffikilometriä. Osa jopa Äänislinnan suunnilla. Sinikko-vaunujakin kuvaan on sattunut. Kaapelikelat lupailevat uutta sähköistä tulevaisuutta, niin käyttövoiman, ohjauksen kuin tietoliikenteenkin osalta. Taisi Linnunlaulu levitä laajemmalle reviirille juuri noina aikoina. Jännä on tuo neliskulmainen koroke tuossa kamiinan piipun ympärillä. Siinähän on itse asiassa katossa piilevä luukku, josta keskuslämmityksen kattila voidaan nostaa yläkautta pois jos se pitää vaihtaa. Itse pannuhuone on muutoin hillittömän ahdas, mutta ylöspäin on tilaa. Verratkaapa edelleen palveleviin CEmt-vaunuihin, niissä asia on vielä ilmeisempi. Kuvassa näkyy myös - teoriassa - toinenkin rautatiejärjestelmä. Nimittäin Linnanmäen vesisäiliötä kiertänyt pienrata. Säiliö näkyy kuvassa hyvinkin; radan Mikro-Huru vähemmän... |
||||
![]() |
23.11.2022 22:41 | Jyrki Talvi | ||
Niiralan Tulo opastimessa oli, sininen valo. | ||||
![]() |
23.11.2022 22:40 | Rasmus Viirre | ||
Niinpä, kumma on jos eivät vieläkään tule Oulun seutuville ja sieltä ”ylöspäin” testejä.. Hmm, yksi puskin lyhty pois päältä tarkoituksella vai? |
||||
![]() |
23.11.2022 21:01 | Jussi Tepponen | ||
Hieno kuva, josta taas kerran näkyy hyvin tuon Kiipulta päin (kuvan alareunasta) tulevan tielinjauksen terävä tulokulma näkemäaluetta peittävine kuusiaitoineen. | ||||
![]() |
23.11.2022 20:57 | Jussi Tepponen | ||
JMR:n radalla Kiipuntien tasoristeys löytyy virallisen tasoristeyskartan mukaan km 8+0191. Nuo ovat siis Hpm alkavia kilometrejä. | ||||
![]() |
23.11.2022 20:16 | Juha-Pekka Marttila | ||
Liekköhän jo ensi talvena tulevat pakkastesteihin Rovaniemi-Kolari linjoille..? | ||||
![]() |
23.11.2022 20:01 | Jorma Toivonen | ||
Esan kommentti on hieman epätarkka. Pääopastimen sininen valo ilmestyi Junaturvallisuussääntöön korjauslehdessä 10, joka astui voimaan (aprillipäivänä) 1.4.1980. Opasteen nimi oli silloin ”Aja sn 15”; opaste rajoitti enimmäisnopeuden 15 km:ksi/h ja tarkoitti, ettei kulkutie ollut päätekohtaansa asti vapaa. Näin ajankohta huomioiden esimerkki 1970-luvun Porkkanoista Tampereella ei ole tämän opasteen kohdalla relevantti, vaikka muilta osin totta onkin. Myöhemmin opasteen nimi muuttui ja oli ”Aja varovasti”. Opaste merkitsi, että sen turvaamalla alueella enimmäisnopeus sai olla 35 km/h ja että kulkutie oli osaksi käytössä. SKS |
||||
![]() |
23.11.2022 18:52 | Antti Grönroos | ||
Täytyy käydä tuo sitten kuvaamassa ja katsomassa mikä on tasoristeyksen km. | ||||
![]() |
23.11.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Sinivalo ennenvanhaan tarkoitti, että sen ohittaminen oli sallittua enintään 15 km/t nopeudella ("aja varovasti"), koska tuleva juna ajoi raiteelle vaunuja vasten. Edelleen sen tolpassa oleva lähtöopastimen esiopastin oli sammuksissa, kuten kuvasta näkyy. Juttu johtui Dm8-9 Porkkanoista ja myös sähköjunista, joita matkan varrella liitettiin pitempimatkaisiin juniin. Hyvänä esimerkkinä oli juuri Tampere, jossa Jyväskylästä tuleva Porkkana - P 94 sai lisärungon, ennenkuin jatkoi reissuaan kohti tasavaltamme pääkaupunkia. 1970-luvun puolenvälin tienoilla se lisärunko oli Vaasasta Parkanon kautta tullut P 34. Tapahtuma tapahtui aamulla, ennen kymmentä. Aiemmin vaunuja vasten ajosta varoitettiin asiaan kuuluvien junien kuljettajanaikatauluissa, tuloraidemerkinnän yhteydessä. Siinä vaiheessa kun porkkanoiden kanssa rinnakkain ajettiin muulla kalustolla, aikataulussa olevan merkinnän tarkoituksenmukaisuus tuli kysymyksen alaiseksi. Tästä syystä itse oletan sinivalo-opastimen tulleen käyttöön. |