Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Eikös se ollut Colt joka iski miehen makuun?. | ||||
|
03.11.2023 20:31 | Otto Tuomainen | ||
| On tämä vastaava kuin City Elefant. Tšekissä sarja 471 https://vaunut.org/kuva/123881 ja Slovakiassa 671-sarja https://vaunut.org/kuva/162360 . Ukrainalaisista EJ 675 junista ei tällä sivustolla ole kuvia. | ||||
|
03.11.2023 20:23 | Joona Kärkkäinen | ||
| Neuvostoliitossa ja sen seuraajavaltioissa on aina ollut (veturivetoisissa) matkustajavaunuissa puskimet. | ||||
|
03.11.2023 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisikin liettuanjuutalaisten näkemys myyttisestä auttajahahmosta: "Golem"...? Tehtävä kirjoitettiin paperilapulle, käärittiin rullalle ja laitettiin Golemin suuhun. Ja katso, Golem suoritti toivotun tehtävän. Niin, ja Golem oli savesta duunattu hahmo. |
||||
|
03.11.2023 19:59 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Oliko Hurun akut mennyt tyhjäksi vai oliko vain joku akkukenno vaurioitunut. | ||||
|
03.11.2023 19:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Veturit jäivät Saksan armeijan peräännyttyä Neuvostoliittoon. Niitä ei tarvinnut palauttaa Saksalle koska Saksa määrättiin syylliseksi sotaan. Myös muihin maihin sodan jälkeen jääneet saksalaiset veturit ja vaunut ottivat kyseiset maat haltuunsa. Eri asia ovat kalusto jota N-liitto vaati Saksalta sotakorvauksena, ne eivät olleet sotatoimialueelle jäänyttä kalustoa vaan esim huippunykyaikaisia sähövetureita tai Berliinin metrojunia. |
||||
|
|
03.11.2023 19:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaikissa oli mäntäpuskimet kanssa. | ||||
|
|
03.11.2023 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Kuinka monta BR52 veturia neuvostoliitto anasti Saksalta? Oliko kymmeniä, vai jopa julkeasti satoja häikäilemättömästi varastettuja vetureita? | ||||
|
|
03.11.2023 19:11 | Juha Toivonen | ||
| "Nortti Iskee Miehen Makuun" - kertoi slogan joskus aikoinaan... | ||||
|
|
03.11.2023 19:09 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan vaunussa näkyy paitsi keskuspuskin, niin myös mäntäpuskimet. Kuvan vaunu on ilmeisesti peräisin neuvostoliiton ajoilta? Kuinka tavallista oli, että neukkulan matkustajavaunuissa oli sekä keskuspuskin, että mäntäpuskinet? | ||||
|
03.11.2023 19:06 | Juha Toivonen | ||
| Kuvassa näkyy varsin hyvin, aiemmin mainitun, - varsin tyylikkään konepajarakennuksen mittasuhteet. Kuvan rakennuksen lisäksi, oli alueella myös muita pajarakennuksia. | ||||
|
|
03.11.2023 19:03 | Juha Toivonen | ||
| Onko tämä vastaava SM-juna, kuin Skodan markkinoima "City-Elephant" sähkömoottorijuna? | ||||
|
03.11.2023 19:01 | Juha Toivonen | ||
| Kiitti tiedoista. Minua on hieman askarruttanut Puolalaisten Pesan ja Newagin taustat. Onko molempien yhtiöiden bisnes läpinäkyvästi Puolalaisten käsissä, vai onko noissa yhtiöissä mahdollisesti, - suoraan tai bulvaanien kautta, - sekoittuneena hämärää itärahaa, eli ruplia? | ||||
|
|
03.11.2023 18:57 | Juha Toivonen | ||
| Kieltämättä raamikas hahmo. Tiedä häntä, mikä osuus kuvan patsaalla oli siihen jykevään meteliin, mikä tuosta kapakasta 5.7.2023 lähti. Ilo oli ilmeisesti ylimmillään kyseisellä terassilla, ja tuona yönä vielä klo 03:30 basso jytisi tujusti... Pojat on poikia...ja tytöt tekee niitä lisää! :D | ||||
|
03.11.2023 18:54 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva tuli satunnaiskuvana | ||||
|
03.11.2023 18:53 | Juha Toivonen | ||
| Tiedä häntä, mikä on ollut keltaisen paholaisen käyttötarkoitus, mutta koko vaunun levyinen, vankkarakenteinen puskulevy siinä on. Kiinnostaisi suunnattomasti tietää, pohjautuuko kyseinen "rautatieinfra-ajoneuvo" neuvostoliittolaiseen T54/T55 panssarivaunun alustaan? | ||||
|
03.11.2023 18:47 | Jouni Halinen | ||
| Jos kantaa vielä titteliä "suuri johtaja", niin pitäähän patsaankin olla tästä johtuen suuri. Tässä kaksi ko. titteliä kantanutta diktaattoria. http://bot.fi/3vt2 | ||||
|
03.11.2023 15:40 | Juha Puusaari | ||
| Noista pakettikatkoista: Koskas pakettikatkot harveni ja oliko silloin tiheys kerran kuukaudessa? | ||||
|
03.11.2023 11:40 | Kimmo Huhta | ||
| Sitä ajatuskulkua juuri menin, että 1971 oli havainto kahdeksannesta punatulkusta (Tka 258), ja aprikoin vieläkö 1974 olisi kenties se sama ollut Kristiinankaupungissa. | ||||
|
|
03.11.2023 11:19 | Tapio Keränen | ||
| Elokuussa 1971 tekarina oli Tka 258. | ||||
|
03.11.2023 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuohon aikaan raide- ja laiturinumrot eivät vastanneet toisiaan. Eli Turusta tulevien junathan tulivat laituriin 1 joka taas aikataulukirjassa oli merkitty II eli roomalaisella kakkosella. Helsingistä tulevilla taas tuloraidemerkintä oli III | ||||
|
|
03.11.2023 10:24 | Kimmo Huhta | ||
| Oliko se edelleen Tka Lko 8, joka tuolloin Kristiinankaupunkiin oli sijoitettuna? Olisi mielenkiintoista tietää Kristiinankaupungin tavaraliikenteen sisällöstä (muutakin kuin se, että sitä oli vähän). | ||||
|
|
03.11.2023 10:16 | Jouni Halinen | ||
| Mielenkiintoinen paikka tämä Tummamäki, että on tilattu kivet ihan ”voitonrakennukseen”, onkohan puutini jo sellaiset tilannut?. Kivethän on viety neukkeihin rauhansopimuksen sen ehdon mukaan, joka määritteli, että kaikki Saksalaisomistus Suomessa tulee luovuttaa stalinille. Tämän ehdon nojalla mm. TeBoilin (”ToveristBetroil/Trustivapaa Bensiini”) omistaa nykyisin venäläinen öljy-yhtiö Lukoil. ”Tältä Tummamäen alueelta on myös louhittu 1940-luvulla tuhansia tonneja ns. Hitlerin kiviä. Ne tilattiin Nürnbergiin rakennettavaan Saksan voitonrakennukseen, mutta rauhanteon jälkeen kivet lastattiin Moskovan metrotyömaille ja Moskva-joen rantapenkereisiin. Saksalaiset tosin ehtivät maksaa kaikki valmiiksi hakatut kivet kiviliikkeille, vaikkei Saksaan ei yhtään kiveä toimitettukaan”. https://sikseskiva.blogspot.com/2013/09/jyhkeita-raapekivia-ja-syksyista.html |
||||
|
03.11.2023 09:40 | Juha Puusaari | ||
| Kyllä revontulia olen nähnyt ihan asutullakin seudulla Porvoossa, ajankohtaa en osaa sanoa mutta olin lähdössä töihin yövuoroon 22 jälkeen kun päätin lähteä vähän aikaisemmin kun uutisissa uutisoitiin että etelässäkin näkyy revontulia jopa asutulla (valaistulla) alueella. Suurinpiirteinen ajankohta oli vähintään 20 vuotta sitten. | ||||
|
|
03.11.2023 09:21 | Kari Haapakangas | ||
| Kapearaidekalustoakin nähtävillä. Olisiko kyseessä radankorjauskomennuskunnan "jalkautumis"ajoneuvo hankalia maasto-olosuhteita silmälläpitäen? |
||||
|
|
03.11.2023 09:18 | Kari Haapakangas | ||
| Mittakaavaa vääristävä hahmo laiturilla :) | ||||
|
03.11.2023 08:20 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/21565 yhteydessä oli pari lisävaihetta veturin loppuaikojen tapahtumista. | ||||
|
03.11.2023 08:12 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos tiedoista. En tunnista kovin hyvin näitä uusiotuotanto-/yhteistuotanto koneita. | ||||
|
03.11.2023 08:12 | Kimmo Huhta | ||
| Mierontie. | ||||
|
|
03.11.2023 08:08 | Juha Toivonen | ||
| Muistan ajaneeni tilausajobussilla erään tällaisen perässä itä-Virossa joskus 2004-2005 paikkeilla. "Hööki" oli hälytysajossa, matkalla palopaikalle. Vauhtia ziguliin oli saatu kokonaiset 40-45 km/h. Tuhti sininen savu pakoputkesta, kieli moottorissa palavan muutakin kuin vain bensiiniä. Vajaat pari kilometriä ajelin yskien kyseisen romiskon perässä, ja sitten "Bee-kymppi-ämmällä" kylmästi ohi, - raittiimman ilman- ja normaalin matkavauhdin toivossa. Tiedä sitten pääsivätkö koskaan palopaikalle, tai ehtikö talo palaa kivijalkaan ennen palokunnan saapumista. | ||||
|
03.11.2023 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Sr2 3201 ole jo hylätty? Ja onhan noita veturinumeroita VR käyttänyt uudestaan (joskin siihen aikaan se oli virasto) |
||||
|
|
03.11.2023 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Mikä rautatie johtaa Niinisalosta Poriin ? | ||||
|
|
03.11.2023 07:10 | Pietu Tuovinen | ||
| Keulakone tosiaan on TEM-TMH joka on Transmashholdingin, CZ Lokon ja Vilnan veturivarikon yhteistuote, ensiksi mainitun tiloissa rakennettu ainakin osa vetureista...tarkempaa tietoa ei pikaisella hakemisella löytynyt. Olisiko LG:n koneet tehty Liettuassa ja RZD:n Venäjällä tms.? Kakkoskone puolestaan näyttää olevan TEM-LTH joka on CZ Lokon ja Vilnan veturivarikon tuote. |
||||
|
|
03.11.2023 06:17 | Arto Papunen | ||
| Vai kuitenkin Transmashholdingin valmistamia missä käytetty CZ Lokon osia? (TEM-TMH kun tämä ovat ja TMH lienee tulevan tuosta Transmashholdingista? | ||||
|
|
03.11.2023 05:35 | Otto Tuomainen | ||
| Valmistaja sama ja suunnilleen samaan aikaan tehty. Luulisi että jotain etäistä sukulaisuutta löytyisi Dm12:ta kanssa? Näiden yksiköiden pohjalta on kehitelty myös veturivetoisia ja -työntöisiä runkoja, niitä on toimitettu Saksaan, Tšekkiin ja Slovakiaan. | ||||
|
|
02.11.2023 23:36 | Eljas Pölhö | ||
| K5 (Tk3) 895:n tilauspareista näkyy mm. (30+sivua): Toimittaja Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy, Tampere asia koskee vetureita 871-896 Tarjouskirjelmä H 7516, 21.1.1929 VR tilasi 29.1.1929, Tampellan tilausvahvistus 6.2.1929 Sovittu toimitus koko erälle 31.7.1930 mennessä Tampereella Huomioitavaa: - kuparinen tulipesä - Friedmann poistohöyryimuri LF n:o VII/7 - AGA valaistus - Delta nopeusmittari 80/60 km/h - koeajo 50km tyhjänä ja 50km kuormattuna - tekniset tiedot samat koko erässä |
||||
|
|
02.11.2023 23:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tk3 895 on sikäli harvinainen veturi, että se paketoitiin jo kerran, mutta sitten otettiin uudestaan käyttöön. Kirjoihin merkittyjä tapahtumia 1964-1965 ja myöhemmin satunnaisia havaintoja TK Vaasassa 28.2.1964 (kattila 3026) Jätetty seisomaan Pasilan veturitallin ulkopuolelle joskus kesä/heinäkuun vaihteeessa 1964 8-9.10.1964 laudoitettu, rasvattu, kampikoneisto varustettu muovikalvolla Psl talleilla 19.11.1964 siirrettiin Pasilan ratapihan äärimmäiselle raiteelle Pasilan henkilöaseman luona olevan kallion alle. 10.11.1965 tuotiin tallin takana olevalle polttoainealueelle ja polttoaineet tenderistä tyhjennettiin. 11.11.1965 siirrettiin entiselle seisontapaikalleen, siirron suoritti Tr1 1051 19.11.1965 siirrettiin Töölön ratapihan raiteelle 115. Siirron suoritti Vv15 1983 --- Pasilan kirja päättyy xx.xx. 1967 viimeksi liikenteessä xx.08. 1967 viimeksi höyryssä 7.12.1967 hylätty (Pasilassa) - - - romutettu Vaasassa 1976 Kaipa nuo väliajatkin selviäisivät, jos jaksaisi kaivella merkintöjä |
||||
|
|
02.11.2023 22:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun tiedetään, mikä on yhteys VR:n veturinumeroinnin ja EVN:n välillä, 19 10 3103 201 tarkoittaa, että tämä on Sr3 numero 3201 ;) Nythän asialla ei ole mitään väliä, mutta jos tämä joskus päätyisi VR:n omistukseen, joutuisivat tekemään päätöksen siitä, miten EVN:n ja nelinumeroisen tunnuksen välinen yhteys menee tämän osalta. |
||||
|
|
02.11.2023 22:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tšekissä valmistettu. Muut maat, joissa tällaisilla mennään ovat Tšekki, Ukraina ja Slovakia. Eikös tämä ole jotain sukua Dm12:lle? |
||||
|
|
02.11.2023 22:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja loppuun palaviksi. Kävelin Ukrainan Vinnytsjassa paloaseman ohi, kun siellä oltiin lähdössä paloa sammuttamaan. Miehistö istui tuollaisen paloauton kopissa, ja moottorista kuului käynnistysyrityksen ääniä. Jonkun viisi minuuttia siinä katselin, kun autoa yritettiin saada käyntiin. Sitten jatkoin kauppamatkaani. Ei sattunut kuulumaan paloauton sireeniä, eli joko se lähti eri suuntaan kuin missä kauppa on, tai sitten se vaan ei lähtenyt. Ei paras mahdollinen valinta paloautoksi siis! |
||||
|
|
02.11.2023 22:19 | Otto Tuomainen | ||
| EJ 575. | ||||
|
|
02.11.2023 22:10 | Heikki Jalonen | ||
| ZIL-130 siellä odottelee paloja syttyväksi... | ||||
|
02.11.2023 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kivihiilen tuonnin tyrehtyessä vallitsi sota-aikana kaupungeissa ankara polttoainepula. Sen tähden pyrittiin maassamme hakkaamaan halkoja niin paljon kuin suinkin oli mahdollista. Myös Haukivuoren Puutavara Oy toimitti silloin halkoja enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin. Kun proomujen kapasiteetti ei riittänyt, tuotiin halkoja sahan rantaan paljon avolautoilla uittamalla. Halot nostettiin maihin miesvoimin siten, että kohtisuoraan rantaviivaan nähden rakennettiin rullavaunurata, jonka toinen pää ulottui jonkin matkaa matalaan rantaveteen. Halot nostettiin sitten järvestä rullavaunuille ja työnnettiin maalle pinottavaksi. Pinon tultua valmiiksi siirrettiin rataa, jotta saatiin tilaa seuraaville pinoille. Vähitellen täyttyi koko sahan ja valtion laiturin välinen alue halkopinoista, joita sitten lastattiin rautatievaunuihin syksyn ja talven kuluessa. Tämä toistui useana vuotena peräkkäin. Vähän märkiä ja limaisia ne uitetut halot olivat, mutta kaikki käyttäjät olivat tyytyväisiä kun edes jotain saivat. | ||||
|
|
02.11.2023 20:36 | Niko Padatsu | ||
| Nämä ovat Pesan valmistetta. | ||||
|
|
02.11.2023 20:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä muistomerkin pitää olla kovaa kiveä ja kookas : https://www.deutschlandfunkkultur.de/eine-stadt-und-ihre-namen-chemnitz-ich-war-mit-leidenschaft-100.html . Jos muistomerkki on pronssia (tai todellisuudessa mitä lie punametallia), niin rälläkkämies laittaa palasiksi ja vie metallijobbarille. |
||||
|
|
02.11.2023 18:38 | Reijo Salminen | ||
| Meillä ollaan huomattavasti vaatimattomampia noiden muistomerkkien suhteen. Paasikiven monumentti oli muuten ok, mutta se onnistuttiin valmiiksi rikkomaan asennusvaiheessa, Waltarin muistomerkissä on sitten jo yritystä mutta kyllä Tauno Palon monumentissa on sitä jotain. | ||||
|
|
02.11.2023 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Yritin itsekkin hakea kuvaa jossa pystyisi asettamaan valmiin patsaaan oikeaan mittakaavaan, en sitä löytänyt. Nyt Olli KR sellaisen löysi. Ja kyllä aihio on aikatavalla oikeaa kokoa. | ||||
|
02.11.2023 17:44 | Timo Haapanen | ||
| Ihme, jos ei ole sattunut mäkeenjääntejä. | ||||
|
02.11.2023 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tälle vaunulle kuuluu? | ||||
|
02.11.2023 17:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi on olemassa myös lämpimänkeltaisia LED-valoja. | ||||
|
|
02.11.2023 17:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatieyhteys satamaan? Niinisalostahan menee jo hyväkuntoinen rautatie Poriin ja edelleen Mäntyluotoon, eikun kaasuveturit tulille. | ||||