5459-179705 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.11.2023 18:06 Jouni Halinen  
  Yritin itsekkin hakea kuvaa jossa pystyisi asettamaan valmiin patsaaan oikeaan mittakaavaan, en sitä löytänyt. Nyt Olli KR sellaisen löysi. Ja kyllä aihio on aikatavalla oikeaa kokoa.
kuva 02.11.2023 17:44 Timo Haapanen  
  Ihme, jos ei ole sattunut mäkeenjääntejä.
kuva 02.11.2023 17:39 Jimi Lappalainen  
  Mitä tälle vaunulle kuuluu?
kuva 02.11.2023 17:29 Jimi Lappalainen  
  Lisäksi on olemassa myös lämpimänkeltaisia LED-valoja.
kuva 02.11.2023 17:14 Jimi Lappalainen  
  Rautatieyhteys satamaan? Niinisalostahan menee jo hyväkuntoinen rautatie Poriin ja edelleen Mäntyluotoon, eikun kaasuveturit tulille.
kuva 02.11.2023 16:29 Tuomo Kärkkäinen  
  Lainaus Nivala-seuran verkkosivustolta: "Suurimman yhtäjaksoisen 10 ‰:n nousun rata tekee km:ltä 592,4 km:lle 594,2 ja jatkuu siitä eteenpäinkin varsin nousuvoittoisena aina km:lle 603,6 saakka. ”Lavapuron mäki” onkin raskaiden tavarajunien pahin koetinkivi tällä rataosalla."
kuva 02.11.2023 16:09 Jari Välimaa  
  Niinisalo vain mainittiin aamutv lähetyksessä. Ja silloin tarvitsevat rautatie yhteyden satamaan.
kuva 02.11.2023 15:41 Jorma Rauhala  
  Veturin 1819 seikkailuista on uutisfilmikuvaakin KAVI:n sivustolla verkossa. Linkissä on still-kuvia nosto-operaatiosta niille, jotka ovat jäseniä fb-ryhmässä "Rautatieharrastus":
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/3005215412880669/
kuva 02.11.2023 13:57 Mikko Ketolainen  
  Löysin Helsingin Sanomien 13.1.1961 lehdestä uutisen, joka kertoi dieselveturin karanneen Pasilan ratapihalta ja porhaltaneen satojen metrien matkan sivuraidetta pitkin Käpylään saakka, jossa keikahti raiteiden päätyttyä pellolle kyljelleen. Jutussa on kuva, jossa dieselveturi Dv11 1819 makaa kyljellään pellolla.
kuva 02.11.2023 13:54 Hannu Peltola  
  Yhdysvaltojen käyttöön yhdessä Suomen kanssa on tulossa lentotukikohtia, Merivoimien tukikohtia ja harjoitusalueita. Pelkästään Yhdysvaltojen käyttöön tulee todennäköisesti ainoastaan varastoalueita. Yle uutisoi aiheesta oheisesti 31.10.
"Ylen tietojen mukaan Suomi sallisi Yhdysvaltojen joukkojen käyttää useita Suomen varuskuntia tai sotilastukikohtia. Niihin kuuluisi niin maa-, meri- kuin ilmavoimien alueita.

Yhteiskäyttöön tulevat kohteet luetellaan sopimuksen liitteessä, ja niissä neuvottelijat ovat kuunnelleet puolustusvoimien toiveita. Neuvoteltava sopimus on toistaiseksi salainen, eikä Ylen tiedossa ole, mitkä lentokentät, satamat tai varuskunnat Suomi avaisi myös yhdysvaltalaissotilaille.

Lisäksi Suomi ja Yhdysvallat sopivat kohteista, jotka ovat vain Yhdysvaltojen käytössä. Näihin Yhdysvallat voisi esimerkiksi varastoida materiaalia täällä harjoittelevien joukkojensa tarpeisiin. Täällä voisi olla esimerkiksi joukkojen aseita, kulkuneuvoja ja muita varusteita."
kuva 02.11.2023 12:00 Juha Toivonen  
  Eilen uutisoitiin USA:n asevoimien saavan yhden lentotukikohdan ja yhden laivastotukikohdan. Lisäksi USA:n aseistusta tullaan sijoittamaan X-määrä Suomeen varastointiin. Tämä tuskin vielä riittää aiheuttamaan Niinisalo - Pori välin perusparannusta? Mutta...

Myös Britit ovat tulossa "Pohjois-Eurooppaan" 20 000 miehen voimin. Milloin ja tarkalleen minne tulevat, ei ole vielä julkaistu. On mahdollista, että ainakin osa noista joukoista sijoittuu Suomeen.

Pientä lisäjännitettä alueellemme tuo Naton nyt julkaistu varoitus uudesta uhkasta arktisella alueella ja Jäämerellä. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/72ac2e28-0e49-44ba-b38f-11ffe39ae56e

Oman lisänsä sotalogistiikkaamme tuo lukuisat suunnitelmat, jossa mahdollinen aseellinen konflikti Itämerellä, sulkee koko huoltoliikenteemme meritse. Silloin ainoat vaihtoehdot ovat rautatie-maalogistiikka Ruotsin kautta ja maantielogistiikka Ruotsin ja Norjan kautta. Tuossa skenaariossa Suomen huoltaminen tulisi olemaan sangen hankalaa, - osin jopa mahdotonta, mikäli siviilitarpeisiin kuljetettava tonnimäärä/vrk pysyisi suunnilleen samana. Tähän lisättynä Nato-/ym. sotilaskuljetukset.
kuva 02.11.2023 10:17 Sami Puranen  
  Ei kai nyt upm:n omistamia vaunuja takavarikoida.
kuva 02.11.2023 10:02 Olli Keski-Rahkonen  
  Jos etsii patsaasta kuvan jossa on ihminen mukana mittakaavaa tuomassa, voisin kuvitella ettei aihio ole ollut lainkaan liian suuri: https://therealchrisparkle.com/2020/08/24/lockdown-armchair-travel-latvia-a-december-weekend-in-riga-2006/#jp-carousel-26450
kuva 02.11.2023 09:41 Pasi Utriainen  
  Yksi asia mikä sähköautoissa ja miksei muissakin uusissa autoissa häiritsee, on rengaskoko. Painava auto, ylisuuret vanteet ja vähän kumia päällä niin rengas ei jousta huonoilla teillä ja kiven pala lävistää renkaan helposti. Lapissa joku taksiyrittäjä olikin vaihtanut sähkömersuunsa pakettiauton renkaat, sillä ensiasennusrenkaat eivät kestäneet sorateitä.
kuva 02.11.2023 09:01 Teppo Niemi  
  Gd-vaunuissa lienee tullut tavaraa varikolle. Numerosta päätellen, ne olivat vielä tuolloin yleisessä liikenteessä.
kuva 02.11.2023 07:42 Jari Välimaa  
  Taitaa DCA sopimuksen myötä muuttua Amerikkalaiseksi sotilasalueeksi ? ja rautatie yhteys Poriin palautettava takaisin käyttöön.
kuva 02.11.2023 02:01 Jouni Halinen  
  Tässä on lopputulos, eli mitä kivenmurkulasta saatiin loppupeleissä aikaan, aika vähän saatiin, paljon on hukkakiveä kertynyt. Herää kysymys, tiesivätko aihion tilaajat edes sitä että minkälainen patsas siitä lopulta syntyy, otettiin varmuuden vuoksi isompi murkula.

https://www.tripadvisor.fr/Attraction_Review-g274967-d10116336-Reviews-Rainis_Monument-Riga_Riga_Region.html
kuva 02.11.2023 00:10 Mikko Mäntymäki  
  Minkä maan maatunnuksilla vaunut kulki? Jos venäläisiä niin ne pitäisi takavarikoida.
kuva 01.11.2023 23:56 Jouni Halinen  
  Kiven tarina on seuraava: "Tummamäen louhimosta louhittiin ns. Riikan kivi v. 1933. Kivijärkäle painoi n. 60 tonnia. Riikan kivi oli Lehdon Kiviliikkeelle suururakka ja synnytti jopa satoja uusia työpaikkoja. Kivi kuljetettiin rautatietä pitkin Uhlun seisakkeelta Aurajoen rantaan ja sieltä laivalla Latviaan. Latviassa siitä tehtiin kansallisrunoilija Jahnis Rainisin muistomerkki, joka on edelleen Riiassa nähtävissä".
kuva 01.11.2023 23:23 Jouni Halinen  
  Lisää Pietarin monoliiteistä https://vellamo-kanava.fi/pyterlahden-louhoksesta-pietarin-palatsiaukiolle/ ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanterin_pylv%C3%A4s

Vastaan itselleni siellähän Tapsa oli töissä. https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_331.pdf
kuva 01.11.2023 22:36 Reijo Salminen  
  Laadukasta suomalaista kiveä kiskoilla: https://vaunut.org/kuva/31754
kuva 01.11.2023 22:15 Jouni Halinen  
  Äh, siis Suvilahden sähkövoimalaitos.
kuva 01.11.2023 22:05 Jouni Halinen  
  Betonirakentamisessa oli wanhaan aikaan käytössä sellainenkin menetelmä että käytettiin ns. säästökiviä, eli "nakeltiin" valun aikana kivenmurikoita betonin sekaan mieluummin "rosopintaisia". Betonia säästyi, mutta piti olla tarkkana, että niitä ei tullut laitettua liikaa. Törmäsin tähän itse kun remppasin isoisäni sodan jälkeen rakentamaa taloa, betoniin Hiltin poravasara kyllä puri, mutta säästökivien kohdalla homma meni vaikeaksi.

Suurin syy tähän oli se että säästökivet olivat graniittisen sokkelin teosta ylijääneitä kivenpalasia. Kivilaji on nimeltään rapakivigraniitti, joka nimestään huolimatta on erittäin arvostettu kivilaji ja joka on äärimmäisen sitkeää eli Hiltikin puree kiveen huonosti. Tämä johtaa siihen, että kallioperästä pystytään Iroittakaan suuria/pitkiä kiviaihioita, joissa ei ole halkeamia laisinkaan, tämä ei muilla kivilajeilla oikein onnistu. Mm. Pietarin suuret monoliitit (yhdestä kivilohkareesta veistetty patsas tai rakennuksen osa) ovat rakennettu Suomalaisesta rapakivigraniitista.

Kiveä esiintyy maapallon joka kolkassa, mutta Suomalainen kivi on kaikkein laadukkainta, Suomessa kiveä on isommassa määrin Haminan ympäristössä. Sitä on viety suuria määriä muualle maailmaan mm. Pohjois-Amerikkaan ja edellä mainitun mukaisesti myös Venäjälle.

Minua rupesi kiinnostamaan, että miten ihmeessä isoisäni pystyi rakentamaan Vartiokylään rapakivigraniitti sokkelin, kun ko. kiveä ei luontaisesti Helsingin seudulta löydy. Selvisi että kivi on peräisin lähellä olleesta suuresta siirtolohkareesta. Sähkö-postittelin tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskuksen kaverin kanssa. Hän kertoi, että muinaisina aikoina Etelä-Suomi oli veden peitossa ja pinnalla kellui jäälauttoja joihin oli aikaisemmin (Haminan seudulta) tarttunut matkaan kivenmurikoita joita siis siirtolohkareiksi kutsutaan. Kun vedenpinta sitten aikojen kuluessa laski, niin näitä murikoita tippuili sinne sun tänne mm. Vartsikaan. Ps. oliko Muurisen Tapsa töissä GTK:sa?
kuva 01.11.2023 21:46 Teppo Niemi  
  Tai aluskehys kiertoon jonkin korin uudeksi aluskehykseksi....
kuva 01.11.2023 21:33 Esa J. Rintamäki  
  Uusiokorin rakentaminenko suunnitteilla?

Se ei välttämättä nyt niin ylivoimaista olisi, mikäli resursseja löytyy...?
kuva 01.11.2023 20:17 Reijo Salminen  
  https://vaunut.org/kuva/134387 yhteydessä oli taannoin vilkasta keskustelua aiheesta.

Tämä silta vilahti parisen viikkoa sitten telkassa Pekka ja Pätkä elokuvassa, olikohan se Pekka ja Pätkä salapoliiseina?
kuva 01.11.2023 19:47 Jimi Lappalainen  
  Vaihda duplikaatti johonkin toiseen kuvaan.
kuva 01.11.2023 19:47 Jouni Halinen  
  Tätä vanhempi betoninen silta on Mannerheimintien silta, siis se minkä alla kulkee nykyjään pyöräbaana. Silta on rakennettu 1893. Mutta tämä silta ei olekkaan teräsbetonisilta vaan pelkkä betonisilta, missä oletettavasti betonin suuri määrä korvasi raudoituksen?. Nythän siltaa peruskorjataan eli käytännössä silta puretaan ja rakennetaan sen jälkeen piirulleen alkuperäiseen asuunsa, mm. kivestä holvaamalla tehdyt sillan suuaukot, varmaan puoli siltaa kerrallaan.

Joku "hippiporukka" iski tämänkin kimppuun ja teki ko. töistä kantelun ja siltaremontti uhkasi venyä aikaan jolloin Mantskun muu remontti olisi jo valmistunut. Onneksi kävi niin että he tulivat järkiinsä ja peruivat kantelun. Silta saadaan siten kuntoon samassa tahdissa muun rempan kanssa.

Ensimmäinen teräsbetoni rakennelma Suomessa oli tosiaan Suvisaaren sähkövoimalaitos. Olen jossain projekteissani törmännyt wanhoihin teräsbetoni rakenteisiin, niissä teräs on ollut sileää terästankoa joiden paksuus oli jotain 10mm-15mm välillä. Rautaa oli vielä aika harvakseltaan.

Asiasta toiseen. Olen joskus ajatellet, että olisi hienoa, että kuvasarjoihin voisi lisätä muidenkin lisäämiä kuvia. Esim. tämä Jorman kuva sopisi "kuin nenä päähän" luomaani kuvasarjaan Lahti-Loviisa rautatiestä. Onko ko. proseduurin esteenä jotain teknisiä tai muita esteitä?. Voisiko olla niin, että kuvasarjassa voisi olla "alasarjoja" esim. A,B,C jne. joilla erotetaan eri lisääjien kuvat toisistaan?. Eli esim. tämän kuvan (vain) Jorma voisi lisätä ao. kuvasarjaan. Lisäksi voisi lisätä vain omia kuviaan. Kuvasarjan luoja voisi myös estää muiden lisäämästä kuviaan sarjaansa. esim. "painamalla nappulaa" "estä muiden kuvanlisäykset". Ylläpito voisi kommentoida asiasta tähän.
kuva 01.11.2023 17:35 Jussi Mäkinen  
  Vau!
kuva 01.11.2023 17:14 Jussi Mäkinen  
  Hieno otos!
kuva 01.11.2023 14:14 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Ennen eilen alkanutta lumisadetta pystyi ulos katsomalla samaistumaan tämän miljöön tunnelmaan. Loka-marraksen harmaus.
kuva 01.11.2023 13:04 Esa J. Rintamäki  
  Kiva pikkuasemaromanttinen kuva!
kuva 01.11.2023 13:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Timo, näyttää siltä, että Mänttään liittyvien veturinkuvien löytäminen on "veturitallianterolle" ollut sangen ylivoimainen tehtävä.

Yllä olevat veturinkuvat kuvastavat ainakin minulle rahvaan lohduttelemista aivan samalla tavalla kuin nimittää vuoden 1927 Buickia hoppafoortiksi.

Ja vain siksi, että kumpikin on "kanttikupee"-aikainen "hrududu"! Tai kärjistetymmin: kutsua Ristoa Ukko-Pekaksi!

Lienee viitseliäisyydestä tai hosumisesta kiinni. "Kohan on hänessä."
kuva 01.11.2023 12:22 Vertti Kontinen  
  Vai Saksojen muuri! Tämähän pitää ottaa käyttöön! :P
kuva 01.11.2023 11:29 Timo Haapanen  
  Fasessa on kuva kaksisataaykkösestä rapuvaunuletkan kanssa (T7111 KVLA-KUK)
kuva 01.11.2023 10:43 Ari-Pekka Lanne  
  Niinpä, oli kyl melkoinen keli... Kyseisellä kuljettajalla on harvoin tukka hyvin, joten ehkä oli parempikin, kun oli se erikoinen Saksojen muuri siinä näköesteenä. 8oO
kuva 01.11.2023 10:32 Vertti Kontinen  
  Joo tuli sekin siellä kuvattua, kun ihan joka päivä tuollaista tilannetta ei näe. Kuljettajaa en tosin nähnyt kolmosen ajopöydän "mötiköiden" takaa, vaikka yritin "tiirailla" :/

Ikävästi kuitenkin lumi satoi linssiin ja heijastumien putsaaminen jälkikäsittelyssä osoittautui liian hankalaksi, joten luovutin ja siirsin "roskakansioon". Voi joskus Vectroineiden poistuessa käytöstä kaivaa esille ja muistella... Laiturilla oli aika paljon (ehkä 20cm) lunta ja mietiskelin jo kuinka ensimmäisten vaunujen matkustajat joutuvat tarpomaan hangessa, mutta onneksi 148 ei ollut pituudella pilattu ja mahtui katokseen, jossa lunta oli maltilliset 10 senttiä. Toivottavasti kaikilla matkustajilla oli pitkävartiset kengät
kuva 01.11.2023 09:22 Ilkka Hovi  
  Oikealla on kuten tunnistettu neuvostoliittolaine Er sarjan veturi.
Toinen oikealta arvaan olevan itävaltalainen tai ex itävaltalaine veturi, riippuen mistä kuva on otettu.
Keskellä on vaunuista päätellenkapsu, Cumbres & Toltec Scenic, joka ajelee osavaltion ostamalla D&RGW yhtiön rataosuudella.
Toinen vasemmalta on kuten tunnistettu FS 640 sarjan veturi.
Arvaan vasemmalla olevan myös FR 640 sarjan veturin.
kuva 01.11.2023 08:53 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva! Sääkös se eilen tiistaina 31/10-2023 kuvasit Jyväskylän matkailukeskuksen kakkoslaiturilla myös junan IC 148 nokalla surissutta Sr3 3343:sta? Tuliko hyvä kuva? =oD Juna ohjautui poikkeuksellisesti kakkosraiteelle, kunnei vaihteita saatu lumitilanteesta johtuen kääntymään ykköselle.
kuva 01.11.2023 08:29 Ari-Pekka Lanne  
  Muistan soittaneeni 90-luvulla Harjavalloista samanlaisesta puhelinkioskista. Sen täytyi luullakseni tönöttää Siltakadun Ärrän edustalla. Ja katos vaan, ihan kuin sen betonilaatta pilkistäisi edelleen nurtsista mäpsikuvassa koordinaateissa 61,3142190, 22,1433296. Tiedä vaikka olisi sama koppi. Tuskin Valloissakaan sentään hurjan monia puhelinkoppeja oli.
kuva 01.11.2023 07:22 Timo Salo  
  Herra Esa varmaan tietäisi, että onko noilla ylläolevilla veturityypeillä jotain tekemistä Mäntän kanssa? Vai onko kyseessä ainoastaan paikan haltijan idea laittaa esille "kivoja veturikuvia"?
kuva 01.11.2023 05:19 Jari Kuusinen  
  Ps. Puhelinkoppi on näemmä edelleen Harjavallassa tänään tässä ja nyt!! :) :) :)
kuva 01.11.2023 05:14 Jari Kuusinen  
  Valtasiirto julkaisi 09.08.2015 ainakin Satakunnan Kansassa työpaikkailmoituksen "Raideliikenteen ammattilaisen" löytämiseksi mm. turvallisuusasioiden, viranomaisyhteyksien, henkilökunnan rekrytointiin ja koulutukseen sekä raideliikenteen liiketoiminta-alueeen vastaamiseksi. Tämän jälkeen ei kai ole kuulunut mitään - vai onko? Miksi? Oliko tarkoitus vain... ... ... Mitä siellä Porissa tua noi taas oikein tapahtui? Vai tapahtuiko mitään?? Dingo-ilmiön uusinta yritysrintamalla??? ???? :) :) :)
kuva 01.11.2023 05:04 Jari Kuusinen  
  Tarkennetaan mielikuvaa muistuttamalla sanomalehti Sydän-Satakunnan kertoneen 06.11.2014 otsikolla "Valtasiirto aloittanee raideliikenteen": "Mikäli liikenteen turvallisuusvirasto Trafi hyväksyy Valtasiirron tekemän, koko Suomea koskevan raideliikenteen turvallisuuslupahakemuksen, aloittanee yritys vuoden 2017 alussa raideliikenteen Mäntyluodon ja Harjavallan välillä. ... Raideliikennettä suunnitellaan yhteistyössä harjavallan Suurteollisuuspuiston, Porin Kupariteollisuuspuiston sekä Meri-Porissa sijaitsevan Kaanaan teollisuuspuiston kanssa."

Satakunnan Kansa jatkoi aiheesta 09.05.2015 otsikolla "Valtasiirto Oy haastaa VR:n monopolin": "Liikenteen turvallisuuvirasto Trafi on myöntänyt Valtasiirrolle raideliikenteen turvallisuusluvan seuraavaksi viideksi vuodeksi. ... Päätöksen mukaan Valtasiirron saama turvallisuuslupa koskee ensi vaiheessa rataverkkoja Harjavallassa ja Porissa. -Tämä on ensimmäinen suuri askel kohti lopullista tavoitettamme, joka on, että vuoden 2017 alusta Valtasiirto toimii tavaraliikenteen valtakunnallisena operaattorina koko Suomen rataverkostossa, P. Kuismin iloitsee. Trafin mukaan yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmä ei kuitenkaan ole vielä täydellinen, vaan lisäselvityksiä vaaditaan. Valtasiirto voi kuitenkin aloittaa rautatiekuljetukset Hrajavallan ja Porin välillä. Käytännössä yksityinen yritys voi alkaa operoida Harjavallan teollisuuspuistosta Porin Tahkoluodon satamaan. ... Toimitusjohtaja Kuismin kertoo Valtasiirron neuvottelevan parhaillaan useiden teollisuuslaitostan ja teollisuuteen liittyvien yritysten kanssa siitä, että nykyisin kumipyöräliikenteenä hoidettavat kuljetukset siirrettäisiin raideliikenteeksi. ... Raskaan teollisuuden rautatiekuljetuksia varten valtasiirto on jo neuvotellut kalustohankinnoista. Toimitusjohtaja Kuisminin mukaan 'yhtiö on kätellyt' suuren saksalaisen veturintoimittajan kanssa kahta veturia koskevasta kaupasta. ... Jos kaikki menee suunnitellusti, tarkoitus on 9. kesäkuuta allekirjoittaa Saksassa aiesopimus veturien toimittamisesta, Kuismin selvittää."

Meinasin tähän linkata myös näiden viitattujen lehtien näköispainokset https://www.lehtiluukku.fi/ - palvelusta, mutta eivätpä ole enää tänä päivänä tarjolla = pitäköön tunkkinsa. Tämäkin palvelu ajettu näköjään alas! T: nimim. "wanha aasiakas".
kuva 01.11.2023 04:12 Tuomas Korhonen  
  Tämä Kylmälän tasoristeys lienee yksi Suomen kalliimpia tasoristeyksiä, ainakin sen aiheuttaman polttoaineen kulutuksen kohdalla.

Kyseisen tasoristeyksen kohdalla on 50km/h hiljennys tultaessa Kiuruveden suunnasta. Johtuen siitä että että tasoristeys on kallionleikkauksen takana, ja näkymä tasoristeyksestä on erittäin huono Kiuruveden suuntaan.

Tähän tasoristeykseen tultaessa tavarajunalla olisi luontevaa rullata, mutta aiemmista maastonmuodoista johtuen yleensä tähän on jarrutettava. Ja kun tähän pistemäiseen rajoitukseen tullaan, on heti annettava täydet tehot rajoituksen poistuessa, jotta päästään Lavapuron mäen päälle.

Tästä siis alkaa yksi pahimmista nousuista suunnassa Iisalmi-Ylivieska, ja tästä tasoristeyksestä on lähes jatkuvaa nousua noin 12km, joka kiristyy loppua kohti.

Ennen tämä oli JKV:lle jopa paikkakohtainen rajoitus, jolloin koko junan oli ylitettävä kyseinen tasoristeys sn50. Tällöin junan keula oli jo alkavassa ensimmäisessä mäessä, ennen kuin tehoja pystyi ottamaan. Tällä hetkellä pistemäisenä rajoituksena sentään riittää että veturi on ohittanut tasoristeyksen sn50.

Onneksi tähänkin tasoristeykseen on suunnitteilla varoituslaitos, ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se olisi toimintakunnossa jo vuonna 2024. Tällöin tuo nopeusrajoitus poistuisi, ja tavarajunillakin voisi hyödyntää maaston muotoja.

Sitä tosin ei tarina kerro, että montako tuhatta litraa polttoainetta on tämän tasoristeyksen takia vuosien saatossa poltettu turhaan. Veikkaan että turhaan poltetun polttoaineen lukema litroissa on ainakin kuusinumeroinen, ellei jopa suurempi.
kuva 31.10.2023 21:49 Mikko Mäntymäki  
  Pussin kautta eteenpäin minne meneekin.
kuva 31.10.2023 21:30 Lari Åhman  
  Itsellänikin on kokemusta Corsasta, sellaisella taivaansinisellä -85 1.2 hatchbackillä jahdattiin juniakin. Se oli vielä siisti ja vähän ajettu yksilö, olisi kannattanut säästää, mutta eipä silloin semmoisesta mitään ymmärtänyt. Nykyajan Ooppelilla ei taida olla sidoksia vanhaan kuin salamamerkkinsä osalta - se kun kuuluu Stellantis-konserniin ja jakaa tekniikkansa mm. Fiatin, Peugeotin ja Citroenin kanssa.
kuva 31.10.2023 21:23 Jussi Tepponen  
  Kuvassa näyttää olevan Jokioisten Museorautatiellä oleva LWR:n Ljusne-Woxna moottoriresiina. Höyryveturi on Brooks (3206/1899) n:o 1. Kuva on julkaistu vuoden 1913 Kotimaisen Teollisuuden Albumissa (saatavilla hyvistä antikvariaateista).

Kuvan kuvausajankohta on todenäköisesti keväällä 1913, sillä kuva on julkaistu jo vuoden 1913 teoksessa ja moottoriresiina saapui rautatielle keväällä 1913.

Lisätietoja kuvasta löytyy Museorautatieyhdistyksen valokuva-arkistosta:
https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/697
kuva 31.10.2023 20:41 Pasi Seppälä  
  Onpas hieno valo tässä. Komeita kuvia kyllä muutkin.
kuva 31.10.2023 19:35 Timo Haapanen  
  Onhan vaunu sen näköinen niin kuin olisi hinattu Dr kakskymppisellä :)
kuva 31.10.2023 19:29 Pasi Utriainen  
  Listat Sivussa olivat oikein käytännölliset. Istuessani autossa parkkipaikalla viereisestä autosta noussut kolhaisi ovellaan Corsaa, mutta kiitos listojen, mitään jälkeä ei jäänyt. Nykyisiin sivulistattomiin autoihin olisi tullut vekki. Hyvä autohan se oli, mutta ajan myötä kori rupesi lahomaan. Pitkä vaihdekeppi kuin linja-autossa ja kylmäkäynnistyksessä piti antaa kaasarikoneelle ryyppy.
<<   >>