Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.09.2023 23:15 | Panu Breilin | ||
| Laitetila näyttää tässäkin olevan vaunua muistuttavaa uutta mallia. | ||||
|
08.09.2023 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/164005?tag0=1%7CDr18%7C kuinkahan Fenniarail saa veturinsa pysymään puhtaina? Luulisi, että 8:ssa vuodessa olisi edes hieman törkyä piinttintynyt pintaan... | ||||
|
08.09.2023 22:02 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva vesitornin uudesta elämästä. | ||||
|
08.09.2023 22:01 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on myös hieno otos ajan muodista. Onko aurausmerkki oranssi-musta vai musta-valkoinen? | ||||
|
08.09.2023 21:58 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva totaalisen kadonneesta maailmasta. Lisää kiitos jos laarin pohjalla vaan on. Muistelukset tavaratoimistolta kiinnostaa myös. | ||||
|
|
08.09.2023 21:56 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä kuvauksellinen! Saattaapi olla että määräävän markkina-aseman väärinkäyttö nykyään estetään näissä rautatiekaluston kunnossapitohommeleissa. Kertokoon joku joka oikeasti tietää. | ||||
|
|
08.09.2023 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessähän on ikivanha rahamaailman konsti: monopoliasemassa oleva "jättifirma" yrittää estää kilpailijoiden toimimisia keinolla millä hyvänsä. Yksi keinoista on esimerkiksi ylihinnoitella omistamiaan huoltopalveluita. Kilpailu tuo esiin parhaimmat puolet tekniikasta ja ihmisistä huonoimmat. "Öyhötys" on kyllä jokseenkin sopiva nimitys, vaikka sen avulla yritänkin provoilla tai saattaa ihmisiä näkemään myös syötettyjen "todellisuuksien" taakse. Täpölaimeaa lerkutusta ei noteeraa kukaan. |
||||
|
|
08.09.2023 21:41 | Keijo Loisti | ||
| Mutta milloin Järvenpään tavaratoimisto rakennettiin? Minulla on lukkarinrakkautta tavaratoimistoa kohtaan, sillä olin lukioaikana siellä kesätöissä ja yo-tutkinnon jälkeen pätkän sairauslomasijaisena. |
||||
|
08.09.2023 21:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Zhiguli oli Ladan porrasperämallin kaupallinen nimi Neuvostoliitossa ja SEV-maissa? Suomessa ja useimmissa länsimaissa puhuttiin vain Lada:sta joka oli kyseisen valmistajan yhteinen nimi, poikkeuksena Ruotsi jossa ne myytiin VAZ -nimellä koska "latoja" ei olisi kukaan ostanut, eikä ne mennyt kaupaksi juuri VAZeinakaan. | ||||
|
08.09.2023 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Isolla näytöllä vaunun numeroksi on helppo tunnistaa 2215x. Viimeisestä numerosta ei oikein saa selvää, mutta voisi hyvin olla 3. | ||||
|
|
08.09.2023 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä veturin perässä olevaan Ei-vaunuun tulee, niin zoomauksestakin huolimatta sen numero pysyi arvoituksena. Ilmiselvästi se on satapaikkainen, viistot eteiset ja päätyikkunat. Se niukkuus, mitä teleistä näkyi, tyyppinä oli A7. Kiristysansaiden takaa ei paljoa myöskään näkynyt valokaasusäiliöistä, akkulaatikkoa ei myöskään näkynyt olevan. Päädyssä näkyvän numeron tulkitseminen oli todella "köppäästä", se saattoi olla 22115, mutta saattoi olla olemattakin! Myös 22113, 22118? Ja 22123, ei todellakaan! Muistiinpanot esille: 22113, ei täsmää, koska siinä olisi ollut sairasosaston kuormausovet sivuseinällä. Samaa sanoo 22115:kin. (Paikkaluku 94!) Näistä kummastakin tuli vuonna 1952 Eis-sarjan numerot 22707 ja 22709, vastaavasti. 22118, vuodelta 1931, alun perinkin 100-paikkainen. Pintschin höyrylämmitys ja kaasuvalo siinä tietenkin vielä 1950 - 1960 -lukujen taitteessa oli. Jossakin vaiheessa tästä tuli hylkäyksen jälkeen Lv-Rto 176. Täällä vorgissa on kuva tästä vaunusta 22118, numeroituna vuonna 1931 nroksi 2805. Jotenkin nousee mieleen myös vapaa assosiaatio numerosta 22153. Sen valmistumisvuodeksi löydän 1932. Ilmoitettuun kuvausajankohtaan nähden hyvinkin mahdollinen, 22153 hylättiin vuonna 1965. Mitä alkuperäisestä kuvasta on nähtävissä, tai oikeamminkin "luultavissa"? |
||||
|
|
08.09.2023 20:37 | Teuvo Piirainen | ||
| Kertoisitko Rintamäki "VR pesulaitevuokrista" lisää, vai onko tuo taas iänikuista öyhöttämistäsi vailla mitään faktaa? | ||||
|
08.09.2023 20:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteydessä on hyvä tietopaketti tästä veturista: https://vaunut.org/kuva/107046?s=1 | ||||
|
08.09.2023 20:26 | Hannu Peltola | ||
| Ja tällainen PT4-sukuinen veturi olisi mukava lisä Minkiölle. | ||||
|
|
08.09.2023 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvon herrat, havaintonne ovat oikeat. Vai kiskooko VR pesulaitevuokrilla tai "käyttökorvauksilla" rahaa siinä määrin, että North Raileissa ja muissakin kehotetaan VR:ää "pitämään tunkkinsa". En ihmettelisi, mikäli näin olisi. |
||||
|
|
08.09.2023 19:43 | Asmo Rasinen | ||
| On kyllä paha. Vaikka ei nyt muita saisi haukkua, niin on kyllä pesun tarpeessa tuo nokipetteri. | ||||
|
|
08.09.2023 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Vai onko aito Zhiguli? | ||||
|
|
08.09.2023 18:39 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Mukavaa nähdä vanhan koulukunnan varoituskellot tässä tasoristeyksessä. | ||||
|
|
08.09.2023 17:07 | Markku Naskali | ||
| On lähes karmean näköinen! Firmassa ei näköjään ymmärretä mitä tuo tekee yrityksen imagolle. |
||||
|
08.09.2023 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät suoranaisesti ole siirtyneet, VR Transpoint lopetti idän yhdysliikenteen ja kuljetukset olivat kokonaan keskeytyksissä jonkin aikaa. Tämän jälkeen North Rail on aloittanut ne uudelleen omissa nimissään. | ||||
|
|
08.09.2023 14:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Heikin arvelema kotipaikkamerkinnän poistaminen vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta. Ehkäpä pikamääräyksellä käskettiin merkintä ylimaalaamaan samantien lähimmällä varikolla. Uuden kotipaikan merkintä tehtiin kenties vasta seuraavassa korjauksesa. Tai ei tehty lainkaan? Mitä sanovat käskykirjeet tai muut ukaasit? |
||||
|
|
08.09.2023 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, painoikohan toimitusaikojen "dead-linet" päälle myös VEB Waggonbau Fredriksbergissä? Joissakin pula-aika-Ei:ssäkin (90-paikkaa, numeroalue 22214 - 22222) saattoi myös havaita vanhan uhkapelurin sanoin: "ruudut suuria, sanoi lasimestari". |
||||
|
|
08.09.2023 12:58 | Petri Sallinen | ||
| Monissa sähkövalaistuissa Ek-vaunuissa oli yhtenäisellä ruudulla varustettuja ikkunoita. Mitään logiikkaa ei ikkunoiden sijoitteluilla näytä olevan, vaan yhtenäisellä ruudulla varustettuja ikkunoita on sijoitettu näppituntumalla — vaunukohtaiset erot ovat suuria. https://vaunut.org/kuva/143889?tag0=9%7CEk%7C |
||||
|
|
08.09.2023 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistetaanpa vielä sekin, kuinka "sankarillinen" puna-armeija vapautti "valkobandiitit" arvotaiteen omistamisen taakasta koluttuaan yksityisasunnot läpi ja sijoitti "besorkatut" taulut omiin museoihinsa. Ja kun Kannas jäi neuvostoanastajien käsiin ihmisistä tyhjänä, siirrätti Talliinin Joopi valkovenäläisiä tilalle, nämä kun olivat herran mielestä riittävässä määrin tsuhnan näköisiäkin! Kauniiksi lopuksi meille sälytettiin sotakorvaukset maksettavaksi, kyynisten länsiliittoutuneiden siunatessa "Joe-sedän" temput. Herra Heikki, Viipurin " lennätinhuuto" oli Wpi. Valkeakoski totteli nimilyhennettä Vi. |
||||
|
|
08.09.2023 11:24 | Heikki Jalonen | ||
| Olisiko mahdollista, että kotiasema olisi ollut Viipuri? Ja sattuneen syyn johdosta tehtävä uudelleensijoittelu on vielä ollut vaiheessa? Mutta "Wi" merkintä varmuuden vuoksi peitetettynä, ettei uusi "omistaja" tuotakin haluaisi kotiuttaa. Kuten esimerkiksi kävi Viipurin konepajan irtaimistolle. Viimeistä sileää viilaa myöten... | ||||
|
|
08.09.2023 11:16 | Jussi Laukkanen | ||
| Tarkoittaako tämä, että Yaralle menevät kemikaalikuljetukset ovat siirtyneet North Railille? | ||||
|
08.09.2023 11:00 | Arto Papunen | ||
| Ehkä se nyt vaan tullut samalta linjalta kuin VR:n vastaavat eikä tehty suurempia muutoksia VR:n vetureihin verrattuna.. Sitten on matkustajajunienkin vaatimat jutut mukana. | ||||
|
08.09.2023 10:26 | Juha Kutvonen | ||
| Kisko-Kalle näyttäisi olleen Järvenpäässä ainakin jo vuonna 1957: https://www.vaunut.org/kuva/147046 | ||||
|
|
08.09.2023 09:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Silmääni pisti kyllä muutakin, mutta piti ensin tsekata muita Ek-kuvia, jotta tietäisin oliko pistämiseen aihetta: Ikkuna ei ole terveysikkuna. Siinä ts. ei ole yläosan tuuletusikkunaa. Vorgissä näyttää olevan vain yksi muu Ek-kuva, jossa on samanlainen ikkuna: https://vaunut.org/kuva/106182 |
||||
|
|
08.09.2023 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Edustava kuva. Ihan kelvolliset vaunutkin perässä. Sodat pidensivät 318 -veturinkin käyttöaikaa kymmenisen vuotta. Etenkin kesäaikaan matkustajia vielä riitti Porvoosta, mutta moottoriliikenne oli jo kaapannut paljolti Helsinkiin kulkijat. Esimerkiksi kesällä 1935 oli päivisin 26 suoraa edestakaista linja-autovuoroa Porvoosta Helsinkiin (32 vuonna 1939). Auraukset kehittyivät myös : talvisin aukipidettäviä teitä oli 1926 96 km, 1930 2270 km ja 1934 6690 km (näistä VR 192 km). [Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY 1937, 333 s)] 1940 palattiin taas Porvoossakin valtaosin juniin ainakin kymmeneksi vuodeksi. Lättiä kulki Porvoon suuntaan keväästä 1957 alkaen. Olisi tarvittu toistakymmentä vuotta aikaisemmin. Ilman sotia näin olisi varmaan käynytkin. Ja näin oli käynyt jo aikaisemmin : SVR tilasi vuonna 1914 kolme bensiinimoottorivaunun alustaa The British Westinghouse Electric and Mfg Companyltä Pasilassa koritettaviksi. Maailmansota peruutti toimituksen. |
||||
|
|
08.09.2023 03:34 | John Lindroth | ||
| Petri,juuri noita vuosia itsekin ajattelin.Kallistuisin vuoteen 1964, | ||||
|
|
07.09.2023 22:59 | Petri Nummijoki | ||
| Ilmeisesti 895:n aurauskäynti Järvenpäässä oli vuosien 1964-1967 välillä, kun vuodet 1961-1963 se vietti vuokrattuna Karhulan-Sunilan rautateille? Mielenkiintoista, että tiheän puoleisesti vesitystä tarvitsevalla Tk3:lla on tehty aurausmatkoja noinkin kauas vielä siinä vaiheessa, kun Hr1- ja Tr1-vetureitakin oli jo lähtökohtaisesti yli tarpeen. Tietysti sitten, jos raskaan sarjan vetureiden käytölle oli Järvenpään ratapihalla rajoituksia niin eipä Pasilassa tainnut juuri muuta vaihtoehtoa olla kuin Vv15, joille varmaankin riitti muitakin töitä. | ||||
|
07.09.2023 19:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoinen historia tuollakin rälsbussilla! | ||||
|
07.09.2023 18:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustalla on Ttv 2, eli Ttv-Rto 2. | ||||
|
07.09.2023 18:21 | Jimi Lappalainen | ||
| VR-tiedotuksia 22 / 92 kertoo, että Turun ja Turun sataman välillä on junaliikenteen katkos 1.6. – 6.6.1992. Sinä aikanako nämä uudistukset saatettiin käyttövalmiiksi? | ||||
|
|
07.09.2023 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos vuonna 2015 (kahdeksan vuotta sitten) oli tämän ikäinen: https://vaunut.org/kuva/158532 niin kyllähän sen ymmärtää ettet ole CEO. | ||||
|
07.09.2023 17:21 | Jorma Kattelus | ||
| Hänen muistolleen, mikäli viimeinen matka. Töissä Vaikalassa: https://www.youtube.com/watch?v=UnJXXH2riEc | ||||
|
|
07.09.2023 17:15 | Asmo Rasinen | ||
| Ehkä Fenniarail mahdollisesti ajaa tilausjunia (Jos joku toinen ostaa vaunut) mutta varmaan tämä keskitetään patokangas-mussalo väliseen tavaraliikenteeseen En sitten ole mikää CEO!!! |
||||
|
|
07.09.2023 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| YBo7 1166 valmistui Linköpingissä maaliskuussa 1958. Sarjamerkiksi tuli Y7 vuonna 1970. Se oli ollut sijoitettuna Bodeniin ja Vännäsiin sekä siirrettiin 1980 Halmstadiin. Toukokuusta 1983 alkaen se oli Kristinehamnissa. Y7 1166 myytiin 1986 Norjan valtionrautateille (NSB) yhdessä vaunun Y7 1182 kanssa. Norjassa oli ollut ennestään kolme ruotsinlättää käytössä. Kun liikenne rataosalla Sira - Flekkefjord lakkautettiin 1990, muutettiin entinen 1166 virkatarvevaunuksi. Se romutettiin Narvikissa vuonna 2006. Norjasssa ruotsinlättien sarjamerkkinä oli ollut BM87. |
||||
|
07.09.2023 12:52 | Jyrki Längman | ||
| Video 25.08.2023 https://youtu.be/VgkCcgmNi4w |
||||
|
|
07.09.2023 11:01 | Juha Kutvonen | ||
| Vetokaluston sijoitteluluetteloiden mukaan 881 on siirtynyt Seinäjoelta Riihimäelle joskus 1.1953 - 6.1955 välillä. Tätä raidetta siirrettiin takaisinpäin tavaratoimiston purkamisen yhteydessä kesällä 1985: https://www.vaunut.org/kuva/44107 ja https://www.vaunut.org/kuva/44108 |
||||
|
|
07.09.2023 10:49 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla Turun Meyerin pikku-koljatti, 600 tonnin Kone (-cranes). Iso-koljatti (1200 t) jää kuva-alan vasemmalle puolelle. | ||||
|
07.09.2023 10:18 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole kyllä minulla tiedossa, että Dr16-vetureita olisi milloinkaan käytetty Jyväskylän ja Haapajärven välillä. Koeajojunat olisivat periaatteessa voineet käydä Äänekoskella, mutta en tiedä koeajojen suuntautuneen sinne koskaan. Normaalikäytön aikana Dr16-vetureita ei ole ollut niillä varikoilla, joilta käsin on hoidettu Jyväskylä-Haapajärvi-radan liikennettä. Dr16-vetureita käytettiin 90-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välisissä IC-junissa silloin tällöin erikoistilanteissa, mutta ei niillä ollut aikaa mitään Äänekosken reissuja lähteä tekemään. :) | ||||
|
|
07.09.2023 10:18 | Pauli Ruonala | ||
| Jonossa ensimmäisenä sarjan HF-11OC höyryveturi, jollaisia Wehrmacht tilasi sodan aikana useilta tehtailta. Veturin HF-11017 valmisti Krenau Puolassa 1941 ja se oli käytössä Stalingradin rintamalla. Sodan jälkeen se jäi Latviaan, viimeinen käyttöpaikka oli paperitehtaalla Ligatnessa. Samanlaisia käytettiin Suomessa, Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalla, jossa niitä oli yhteensä 10 kpl. | ||||
|
|
07.09.2023 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| K30-kiskotus alkaa tämän kesän 2023 jälkeen olla jo melko vähissä. Ymmärtääkseni ensi kesänä korvataan vielä Saarijärven pohjoispuolinen K43-osuus 54E1-kiskoilla. | ||||
|
|
07.09.2023 08:07 | Jari Välimaa | ||
| spekulointi on kuitenkin kivaa | ||||
|
07.09.2023 06:07 | Otto Tuomainen | ||
| Kyseinen CER Cargon veturi on tullut vastaan Unkarissa etanolijunan kanssa, mutta kunnollinen kuva jäi saamatta. Tuo toinen yhtiö on MVÁ, ei MAV. Sen veturi on myös sininen, mutta värisävy on huomattavasti vaaleampi kuin Dr18:ta. Noista neljästä ensimmisestä yksilöstä ainakin kolme liikkuu käsittääkseni lähinnä suljetulla teollisuus tms. alueella. | ||||
|
|
06.09.2023 23:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Tällä hetkellä kulussa olevan T3343:n vauhti on Julian nopeuskäyrän mukaan Kannonkoskelle saakka noin 50-60 kilometriä tunnissa, sillä nopeustieto perustuu kuljettajan päätelaitteen GPS-paikannukseen, joten tieto ei välttämättä vastaa tarkasti junan todellista nopeutta. Näkymä päivittyy junan liikkuessa. Kannonkosken ja Keitelepohjan välillä nopeus on pudonnut noin 20 kilometriin tunnissa. Sama on toistunut Pihtiputaan pohjoispuolella. Kannonkosken ja Keitelepohjan välillä on Julian ennakkoilmoitusten mukaan menossa pölkynvaihtoa ja tuentatöitä ja Pihtiputaan pohjoispuolella vuorostaan kiskon ja pölkynvaihtoa. Molemmissa nopeusrajoitus 20 kilometriä. Pihtiputaan pohjoispuolen työmaan yläpuolella on 50 kilometrin rajoitus, joka on raiteen stabiloitumisajan nopeusrajoitus. Sitten kuormassa kulkevan junan, eli esim. T3344:n nopeus on "ylhäältä alaspäin" Pihtiputaalle n. 50 kilometriä tunnissa, sieltä Saarijärvelle n. 35-40 kilometriä tunnissa ja välillä hieman allekin, Saarijärven ja Äänekosken välillä saa sitten "painaa" kaasua enemmän ja nostaa nopeutta n. 60-75 kilometriin tunnissa. | ||||
|
06.09.2023 23:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva, jäänyt huomaamatta. | ||||
|
|
06.09.2023 23:15 | Arto Papunen | ||
| Eihän niitä ole muualla kuin 10? Ja oliko ne ennen 101:stä valmistetut 4 kuinka samanlaisia.. ne muuthan enemmän samannäköiset on Cer Cargolla(Oliko tämäkin Unkarissa?), MAV:lla (Unkari), 4kpl ArcelorMittalilla (Ukraina). Cer Cargo näyttää käyttävän myös muita CZ lokon vetureita kuten pienempää neliakselista Effishunter 1000:a | ||||
|
|
06.09.2023 23:06 | John Lindroth | ||
| Ainakin Pasilan hiilipiippuinen Tk3 numero 895 on käynyt Järvenpäässä lumiauran kanssa 60-luvulla! | ||||