Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.10.2022 17:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Valitettavasti tämä yksilö, 197, joutui ennenaikaiseen hylköön. Tka7 197 toimi Rovaniemen pääasiallisena rata-autona vuosikymmenet. Silloisen Rovaniemen rata-alueen pitkät kunnossapito- ja aurausmatkat, aina Rovaniemeltä Tervolaan, jopa Laurilaan asti ja Rovaniemeltä pohjoiseen, lähes Kemijärvelle asti, verottivat kyseisen Tka:n kuntoa. Kone oli hyvistä huolloista huolimatta, äärimmäisen kovassa käytössä. Käyttöalue oli erittäin mittava, satoja kilometrejä, lähes päivittäin. | ||||
|
16.10.2022 17:14 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä X2 on ilmeisesti jokin ratatöistä tms. johtuva poikkeuslinja. Kosmonautů näyttäisi olevan rautatieaseman lähellä sijaitseva katu. | ||||
|
16.10.2022 16:22 | Topi Lajunen | ||
| Kuvan veturissa on perässä valkovalot. Tilanteessa kuuluisi olla punavalot. | ||||
|
16.10.2022 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi raakkules! Ei palaakaan paperia! (Surrealistinen, toistuva kokemus yleisövessoista.) |
||||
|
16.10.2022 14:37 | Harri Pesonen | ||
| Minä vuonna sitten jäi virkalakit historiaan olisiko ollu -90 lukua ?? | ||||
|
16.10.2022 14:29 | Harri Pesonen | ||
| Olisiko moottorina Leyland ?? mittarit on englannissa valmistettuja... | ||||
|
|
16.10.2022 14:27 | Harri Pesonen | ||
| RAD = Radiaattori eli jäähdytin | ||||
|
|
16.10.2022 14:27 | Harri Pesonen | ||
| Noin se tuntuisi menevän...Konevalvontamittarit, Latauksesta päätellen on vielä tasavirtagenu kun Amp asteikko on +/- 30. Smitsh valmistetta on nopeus ja moottorinvalvonta mittarit. Virtalukko näyttäsi ehkä Bosh mallilta. Ja on tuosta koetaulusta purkautunut vuosienvarella jotain poiskin, Olisiko ollut joskus vasemassa alakumassa ollut Webaston käyttökytkin tms.... |
||||
|
16.10.2022 14:19 | Harri Pesonen | ||
| Milloinhan viimeksi kone on ollut tulilla rallattamassa----- | ||||
|
16.10.2022 13:45 | Petri Sallinen | ||
| Eduskunnan valiokunnille antamassaan lausunnossa Yara Suomi Oy toteaa seuraavaa: "Nopea vaihtoehto turvata Suomen sisäiset ammoniakkikuljetukset on sallia väliaikaisesti Suomen sisäiseen käyttöön OSJD-alueelle rekisteröityjä ammoniakkivaunuja, jotka hankitaan Suomeen joko ostamalla tai vuokraamalla Euroopan talousalueella toimivilta yrityksiltä." Ilmeisesti siis on mahdollista hankkia vaunuja, joihin tehdään tarvittavat muutokset. |
||||
|
|
16.10.2022 13:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Myös kotimaista ammoniakin tuotantoa suunnitellaan Naantaliin: https://www.ts.fi/uutiset/5743519 | ||||
|
16.10.2022 13:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pääsee joo vaihtamaan tanskalaisiin juniin. Joskus vanhaan aikaan EC-juna on matkannut Aarhusiin, joten olisiko siitä jäänne? | ||||
|
|
16.10.2022 12:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tilanteessa on ympäristön kannalta paljonkin positiivista. Varsinkin idässä tuotetulla ammoniakilla on raskas hiilijalanjälki ja sille on järkevää etsiä vihreämpiä vaihtoehtoja. Niin Yara myös tekee aktiivisesti. | ||||
|
|
16.10.2022 12:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Flensburg määräasemana lähinnä tanskalaisia ajatellen? Onko sieltä vaihtoyhteys tanskalaiseen junaan? | ||||
|
|
16.10.2022 12:15 | Rainer Silfverberg | ||
| No onko länsimaisia vaunuja saatavilla jonne voisi laittaa alle leveäraidetelit? Onhan läntitiä pönttövaunuja liikkunut Suomessa ja Fenniarailin umpivaunuthan ovat vanhoja länsivaunuja. | ||||
|
|
16.10.2022 11:23 | Petri Sallinen | ||
| Suomessa käytetystä ammoniakista 63 prosenttia tuotiin rautatiekuljetuksilla Venäjältä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Loput 37 prosenttia tuotiin laivakuljetuksilla. Kun Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne loppuu 31.12.2022, niin tämän jälkeen kaikki ammmoniakki tuodaan laivoilla Suomeen — näin arvioi Yara Suomi Oy, joka on suuri ammoniakin käyttäjä. Ongelmaksi jää ammoniakin kuljetukset Suomen sisäisessä liikenteessä satamista käyttöpaikoille. Tämän vuoden toukokuussa Yara Suomi Oy kertoi omistavansa 35 vaunua, jotka sopivat ammoniakin kuljettamiseen Suomen sisäisessä liikenteessä. Saman verran tarvittaisiin kuitenkin lisää. Yara arvioi niiden rakentamiseen kuluvan kaksi vuotta. Yhtiö esittää, että siirtymäkauden aikana (=kunnes uusia vaunuja on rakennettu lisää) voitaisiin poikkeusluvalla käyttää OSJD-alueelle rekisteröityjä vaunuja Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Tällä tavalla maan sisäiset kuljetukset voitaisiin ratkaista nopeasti. En ole seurannut tarkemmin, myönnettiinkö poikkeuslupa vai ei, mutta joku täällä varmaankin tietää. |
||||
|
|
16.10.2022 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö sitä ammoniakkia voi tuoda Norjasta ? Norjalaisilla vaunuilla titetenkin ja jos nopeasti rakennettaisiin telinvaihtolinjasto Tornioon tai Haaparantaan. | ||||
|
|
16.10.2022 10:49 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja mitähän positiivista siinä olisi jos tehtaita jouduttaisiin sulkemaan raaka-aineen saatavuuden takia. Suomessa ei ole ammoniakkitehdasta, ehkä sellainen kannattaisi rakentaa. Tosin energian absurdi hinta tekee sen aika kalliiksi. | ||||
|
16.10.2022 06:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Voisi olla myös näkymä tasoristeystä lähestyvästä autosta. Verkehrsrot erottuu silmäkulmasta. https://de.wikipedia.org/wiki/Verkehrsrot https://www.google.com/search?q=verkehrsrot&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjU84zl6OP6AhVlx4sKHek6CkkQ_AUoAXoECAIQAw&biw=1920&bih=937 Punainen väri tekee ihmisistä arkoja. Ihmiset välttävät punaista väriä.[5][6] https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen#Vaikutukset |
||||
|
|
16.10.2022 03:40 | Arto Papunen | ||
| Onkohan vastaavaa ilmoitusta tullut, että vuodenvaihteessa liikenne loppuisi, tullut Latviasta tai Virosta? | ||||
|
|
16.10.2022 02:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ihmeellistä haihattelua, että näitä kulkisi vielä tammikuussa. Sellainen ei vain ole Suomen kannalta nettopositiivista liiketoimintaa millään mittarilla. | ||||
|
16.10.2022 02:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Varmaankin paikallisilla asukkailla on siis oikeus siihen tiehen, joka kulkee asemalle. Kyllähän tuolle asemalle tai sieltä pois voi kuka tahansa junalipun ostaa. | ||||
|
16.10.2022 01:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vanattara-Sääksjärven välinen huoltotie toimi moottoritienä, koiran ulkoiluttajat tervehtivät kun vetelin huoltotietä pitkin kawasakilla 120-140km/h, joskus saivat kivisateen päällensä kun piti häipyä paikalta nopeasti. Kätevä reitti veikkaan kuitenkin että siinä peruskorjauksen yhteydessä lunastettiin maita lisäraiteita varten. 2000 luvulla maailma oli parempi paikka ei ollut niin paljoa paskantärkeilijöitä kiusaamassa. | ||||
|
16.10.2022 00:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pari junaa tällaisilla havaitsin. | ||||
|
|
16.10.2022 00:35 | Otto Tuomainen | ||
| Tunnisteeseen voisi korjata sähkömoottorijuna. Näkyikö näitä vielä paljon Olomoucin seudun liikenteessä? Olettaisin että tällä kalustolla ei ole hirveästi käyttöikää jäljellä. | ||||
|
15.10.2022 23:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Aamulla kun mentiin tuon taustalla näkyvän sillan yli, tuli vilkaistua tähän junan tulosuuntaan ja mitäs alhaalla näkyikään, isokoinen hirvi seisoskeli ratapenkalla ja mietti, että odottelenko tässä seuraavaa junaa vai menenkö yli metsästäjiä karkuun? Olisi saanut odotella pari tuntia seuraavaa junaa. | ||||
|
|
15.10.2022 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisen mittarin RAD tarkoittanee jäähdyttimen veden lämpötilaa? Mittarissa näkyy asteikon merkinnät H, N, ja C (Hot, Normal ja Cold?), joiden en usko tarkoittavan ainakaan ulkoilman lämpötilaa... | ||||
|
|
15.10.2022 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylinnä keskellä on suuriruhtinasaikainen (Venäjän vallan ajalta) virkalakin siipipyörämerkki. Sen yläpuolella oli venäläistyylinen kokardi, joka yleisvenäläisestä mallista poiketen oli pyöreä (venäläisillä soikea, pystyasennossa). Lakki itse oli kepi-tyylinen suoralla lipalla. Tämän merkin "edustama" virkapukukausi oli vuosina 1879 - 1919 ja virkapuvut yleisesti olivat mustaa verkaa. Ylimpien rautatiehallituksen virkaherrojen paraatiunivormut olivatkin aikamoisen sotilaallisia: kaksikolkkahattu, miekka sekä ylen komeat epoletit! Venäläiset santarmit ja sotilaat hämääntyivät tervehtimään näitä, luullessaan rautatienmiehiä amiraaleiksi! Veturimiehillä oli lakissaan veturin kuva, ja alemmalla palweluskunnalla (asemamiehet, ratavartijat, silta- ja porttivahdit) oli siipipyörämerkin asemesta vaaleaa metallia olevat numerot (henkilönumerot?). Keskellä, toinen ylhäältä oli siipipyörämerkki virkapukukaudelta 1919 - 1929. Ylemmillä virkapuvun käyttäjäryhmillä merkki oli kullanvärinen. Kokardia ei nyt ollut. Virka-asu oli jääkäriunivormukuosinen, vihreänharmaa hautovine pystykauluksineen. Sitä pidettiin turhan sotilaallisena ja se herätti arvostelua. Lakki oli myös kepi-tyylinen ("ranskalaismallinen"), lippa tosin kaartui alaspäin. Tällä kaudella otettiin käyttöön junanlähettäjän lakin punainen päällinen. Keskellä, kolmas ylhäältä oli virkapukukaudelta 1951 - 1970. Kuvassa on liikenneosaston virkamiehen lakkimerkki. Viranhaltijasta kertoo punavalkoisen kokardin aaltoreunus ja laatan kuusenhavut. Eri virka-asteita eroteltiin tähdillä ja auringoilla. Tähti oli presiis samanlainen kuin armeijan sotilasvirkamiehen kauluslaatan tähdet. Tähtiä saattoi olla yhdestä kolmeen kappaletta, samoin aurinkoja. Tähtiä käyttivät keskiryhmät (siis kuitenkin päällystöä). Lakin nyöriä oli kolmea eri väriä: kullankeltainen, hopeanvärinen ja musta. Musta oli yleinen toimenhaltijoilla, muut ilmaisivat eriasteista päällikkyyttä, kullanvärinen ylintä. Virkapukuryhmiä oli tällä kaudella kaikkiaan 11. Toimenhaltijalla (työsopimussuhteessa olevalla) kokardi oli sileäreunainen. Kuvan laattaa käyttivät konduktöörit, asemapäälliköt, junanlähettäjät, tavaratoimiston päälliköt, järjestelymestarit ja muutkin yleisesti virassa olevat liikenneosastolaiset, joilla virkalakin käyttöoikeus oli. Virkalakki merkkeineen yleisesti ilmaisi sitä, että sen käyttäjä oli rautateillä töissä (sic!) ja tunsi käsiopasteet. Epäpätevillä (esimerkiksi alokkailla) oli virkalakissaan vain kokardi. Oikeus siipipyörälaattaan tuli, kunhan asianosainen oli käynyt liikenneosaston peruskurssin, jossa muun perusopetuksen ohella käsiopasteet opetettiin. Kokardien eri väreillä kerrottiin osasto: - teräksenharmaa: hallinto- ja talousosasto. Rata- ja rautatienrakennusosastolla vihreä. Kone- ja varasto-osastolla ultramariininsininen. Ylimmällä päällystöllä kokardin uloin rengas oli kullankeltainen. Keskellä, toiseksi alin oli edellisen laatan aikalainen, toimenhaltijoiden lakkimerkki, kutsumanimenä "tekohampaat". Veturimiehillä pyöräkuvion tilalla oli veturinkuva, edestä päin kuvattuna. Tekohammaskaudella sai käyttää saapashousujakin. Suorissa housuissa sallittiin käänteet lahkeissa eli upslaakit. Kenkien piti ollat mustat, solmio myös. Paidan piti olla valkoinen, harmaa, hillityn sininen tai ruskea. Naisilla hameen pituus määrättiin polven alapuolelle. Talvilakki oli samanlainen kuin merivoimien M/39 - karvalakki. Koppalakin lisäksi otettiin käyttöön kevyt lipallinen kesälakki, joka jotenkuten muistutti hiihtolakkia tai armeijan kuuluisaa "verikauhaa" ilman korvuksille laskettavia osia. Alinna on VR:n yleinen virkamerkki, takin rintapielessä käytettävä. Tämänmallinen merkki oli tullut käyttöön siinä 1961 tienoilla. Tätä merkkiä käyttivät kaikki rautatieläiset. Yleisen virkamerkin ja tekohampaiden molemmin puolin alhaalla on saman virkapukukauden aikaiset hihalaatat risuaitoineen. Niitäkin oli eri mallisia, esimerkiksi saattoi olla ilman alinta kaluunaa. Ne olivat lähinnä palkkaluokkakohtaisia, näin äkkipäätä muistettuna. Ylinnä vasemmalla on virkapukukauden 1929 - 1950 siipipyörälakkimerkki. Tällöin otettiin käyttöön ns. Vega - mallinen virkalakki, eli tavallinen koppalakki. Edellistä virkapukumallia oli pidetty turhan sotilaallisena, nyt virka-asut olivat lähempänä siviilikuosia, tummansinistä villakangasta. Kokardit osastoväreineen, tähtineen ja aurinkoineen tulivat tällöin käyttöön. Virkatakeissa oli nyt avonaiset kaulukset käänteineen. Naisilla virka-asun hameen pituus oli tarkoin määrätty: puolisääreen. Toiseksi ylin vasemmalla on vanhempaa mallia oleva yleinen virkamerkki. Sitä käytettiin takin rintapielessä, vasemmalla, juurikin takin siviilimäisyyden takia. Sitä käyttivät kaikki, jotka rautavaltion palkkalistoilla olivat. Tämän alapuolella on kaksi veturimiesten lakkimerkkiä, ylempi kaudelta 1929 - 1950 ja alempi "tekohammaskaudelta" 1951 - 1970 kuusenhavuineen. Veturista tulee jotenkin mieleen H8 tai H9 (Hv1 - 3). Havukoristeista käyttivät veturinkuljettajat. Oikealla ylinnä on myös 1929 - 1950 käytössä ollut siipipyörämerkki. Sen alapuolella on kaksi vuodesta 1971 käytössä ollutta siipipyörälakkimerkkiä. Niiden suunnittelija oli Ahti Hammar. Ylempi merkki oli rautatieläisillä yleisesti käytössä ollut ja alempi vastapuntteineen taas veturimiehiä varten. Edellisen kauden pikkutarkasta virka-asemaerottelusta oli ollut nyreksintää. Tasa-arvoajattelu oli tullut muotiin yhteiskunnassamme. Kokardit jäivät nyt pois. Virkapuvun käyttöön oikeutettujen ryhmiä karsittiin aika lailla. Virkatakin napitus muuttui kaksirivisestä yksiriviseksi. Naisten virkapuku sai sai naisellisemman kuosin ja naiset saivat oman, kevytmallisen ja pyöreähkön virkalakin. Lakin nyörin värit pidettiin samana kuin edellisellä kaudella, ne ilmensivät esimiesasemaa: - kullanväristä käyttivät liikennealueen päällikkö ja varikonpäällikkö. Harmaata käyttivät keskiryhmät ja mustaa lähinnä toimenhaltijat. Jako ei nyt tietenkään sataprosenttisen aukoton ollut, mitä lakkimerkkeihin tulee. Joulukuussa 1979 Kauhavan asemalla käydessäni junasuorittajalla oli ollut veturimiesten lakkimerkki punalakissaan. Itsellänikin sama juttu ollessani 1990 - luvulla Porvoossa museolättäliikenteessä suorittajantapaisena ("Oj då, stinsen har kommit tillbaka till våra stationen!"). 1981 annettiin määräys solmiosta: tummansininen, pienellä kullanvärisellä rautatienmerkillä (siipipyörä) varustettu. Ylimpien arvoluokkien keltainen lakin nyöri poistettiin käytöstä, eikä näiden enää tarvinnut käyttää virkalakkia. Niin sanottu kakkosvirkapuku uusittiin. Se oli nyt sinertävänharmaata villasekoitekangasta. Muutoin tummansininen (rautatiensininen) kuosi pysyi ennallaan, lakkimerkkejä myöten. Edellisen kauden valkoinen ja harmaa paita sai nyt seurakseen myös sinisen. Junasuorittajan piti virka-asemasta riippuen käyttää edelleenkin punapäällistä lakkia. Lähteenä: omat muistikuvat ja rautatiemuseon vuosikirja 1982-1983. Toivottavasti tästä oli hiukan apua...? |
||||
|
15.10.2022 21:04 | Jari Kuusinen | ||
| Sekä vuoden 1963 että vuoden 1960 vanhat peruskartat pohjautuvat vuoden 1955 tilanteeseen, mikä kyllä käy selvaksi näitä karttoja lukemalla. Vuoden 1979 kartta perustuu puolestaan vuoden 1974 tilanteeseen. Joka tapauksessa nämä Keuruun "liikennepaikkakartat" esittävät tilannetta jostain vuosien 1955 ja 1967 väliltä, vt23:n silta valmistui Keuruulle em. vuonna. Nämä kartoitukset on ilmeisesti tehty heti Keuruun uuden "itäisen oikoradan" valmistuttua - milloin se valmistui ja otettiin käyttöön? Aikahaarukointia voi jatkaa myös kysymällä milloin Tehtaantie on valmistunut, se näkyy jo tässä kartassa mutta ei vielä vuonna 1955 ilmakuvaukseen perustuvissa peruskartoissa. Huomio kiinnittyy myös ainakin Megamarketin paikalla olleisiin taloihin, jotka tämän kartan esittämässä aikaikkunassa on jo purettu... |
||||
|
15.10.2022 18:30 | Väinö Tervonen | ||
| Malmia Kiirunaan vai Kiirunasta? | ||||
|
|
15.10.2022 17:35 | Matti Hietanen | ||
| Kiitos Erkki! Mutta siinäpä se onkin, kun en ole tätä alaa yhtään harrastanut enkä näin ollen selvittänyt merkkien ikää, merkitystä enkä muutakaan sellaista. Vähän siinä toivossa laitoin kuvan, että josko joku kertoisi niin mulle kuin muillekin. Mulla on kyllä kaikenlaista VR:n tavaraa muistona isän koppalakista lippuleimasimeen ja hätäjarrukahvaan... - muistoina asemalla asumisesta ja paljosta junalla kulkemisesta sekä eka kesätyöpaikasta topparoikassa. Koetan hiljalleen keräillä Kauhavan asemasta jonkinlaista kirjoitelmaa... |
||||
|
15.10.2022 17:00 | Juha Vuorinen | ||
| Eljakselta hyvä ja varmasti oikea huomio Tiwistä. Epäilen kuitenkin, että nimi on vain päivitetty aikaisemmin laadittuun karttaan, koska teksti "Tiwi Oy" poikkeaa hieman ulkoasultaan ja sijoittelultaan pääraiteen Haapamäki-tekstistä. Toki samassa yhteydessä on voitu päivittää muutakin ja kartta näin ollen hyvinkin esittäisi 60-kuvun alun tilannetta. Toinen ajoittamista mahdollisesti helpottava tekijä voisi olla vesistöstä käytetty nimi "Keuruunselkä", mutta sitä en ole nähnyt käytettävän missään muualla, joten kyseessä voi olla vain tämän kartan laatijan virhe. Vesistö on käsittääkseni aina tunnettu Keurusselkänä. | ||||
|
15.10.2022 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| TAG-vaihteistot olivat etupäässä puoliautomaattisia ja mekaanisia vaihteistoja, joita Saksassa käytettiin keveissä kaksiakselisissa dieselmoottorivaunuissa. Deutsche Werke Kiel aloitti 1920-luvulla valmistaa myös kiskokulkuneuvoja. AEG:n tullessa mukaan, perustettiin Triebwagenbau AG (TAG) vuonna 1926. TAG lopetti toimintansa 1937, kun AEG poistui sen kuvioista. Vaihteistojen edelleen kehittelyä jatkoi sitten Deutsche Werke Kiel (DWK) yksin. Mylius - Getriebe myös on eräässä mielessä TAG:n "jälkeläinen". VR:n vuonna 1928 valmistuneissa Bm1 - sarjan bentsiinimoottorivaunuissa (numerot 2 ja 3) oli myös nelivaihteiset TAG - vaihteistot. Kullakin vaihteella oli oma kytkimensä. Vaihteistossa hammaspyörät olivat otteessa keskenään ja vaihteet kytkettiin paineilmalla. Bm1:n moottorina oli 75 hv NAG (= Neue Automobil-Gesellschaft AG, AEG:n tytäryhtiö, toiminnassa vuodet 1901 - 1934, toiminta kuitenkin jatkui nimellä Büssing-NAG vuoteen 1950 asti). Saksalaisia kaksiakselisia moottorivaunuja on museoradoilla kolme kappaletta tallella: esimerkiksi yksi niistä on VT 135 054 (valm. Busch Bautzenissa, paikkaluku 35 ja 9 alaslaskettavaa klaffi-istuinta. Moottorina kuusisylinterinen Daimler-Benz OM 54 teholtaan 135 hv. Vaunun suurin ajonopeus on 70 km/t). Kolmessa ensimmäisessä Dm2 - moottorivaunussa (nrot 13 - 15) oli TAG - vaihteistot. Dm1 nro 16:ssa sen sijaan oli Tampellan tekemä vaihteisto, kuten oli myös myöhemmin valmistuneissa Dm2:ssakin (nrot 17 - 19). Nämä kaikki olivat nelivaihteisia. Niissä hammaspyörät olivat otteessa keskenään ja niillä oli omat kytkimensä. Vaihteet kytkettiin paineilmalla. |
||||
|
15.10.2022 13:55 | Jarno Piltti | ||
| Tällaiset vaihtotyöruljanssit on aina mielenkiintoisia! Huomio kiinnittyy raiteensulkuun joka pitänee seuraavaksi kääntää pois suistamasta. | ||||
|
|
15.10.2022 13:53 | Petri Nummijoki | ||
| Resiina-lehdessä 2/87 olevassa Onni Paukkusen haastattelussa kerrotaan haastateltavan pitäneen enemmän Ds-sarjan moottorivaunuista. Dm2-vaunuissa oli haastateltavan mielestä hyvä moottori mutta vaihteisto kuumeni usein kesäaikana. Toki puukorisiin moottorivaunuihin (niin Dm- kuin Ds-sarjoihin) täytyy silti suhtautua arvostavasti, kun ajosuoritteet olivat 1930-luvulla näin hyviä: https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1937.07%20Veturiyhteenveto.rtf | ||||
|
|
15.10.2022 13:48 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokas ja tyylikäs asetelma, joka alkaa suuriruhtinaskunnan ajalta! Voitko kertoa eri tunnusmerkkien käyttövuosista ja muista erikoisuuksista? |
||||
|
|
15.10.2022 13:25 | Erkki Nuutio | ||
| Mercuryn lisenssivalmistus Tampellassa alkoi vuonna 1935 Lentokonetehtaan lisensseillä valmistamiin Fokker-hävittäjiin ja Blenheim -pommikoneisiin: https://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_Mercury . Lisenssiehdotkin ja lukumäärät ovat tiedossa. Moottorivalmistuksesta 30-luvulla ja sotavuosina seurasi, että Tampellalla oli huomattava erityinen moottoriosasto 60-luvun loppuvuosiin asti. Tällöin tosin tehtiin vain MAN - ja MGO - lisenssimoottoreita. Tampellan tuotteista muut kuin moottorit kävivät kaupaksi liian hyvillä hinnoilla vielä 60 -luvullakin. Ei siksi keskitytty vain laajalla sarjatuotannolla kannattavaksi tuleviin omakehitteisiin dieselmoottoreihin. Sitäpaitsi valtio oli perustanut Linnavuoreen lentomoottoritehtaan, joka siirtyi kohta rauhan tultua dieselmoottoreihin, |
||||
|
15.10.2022 13:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Tästä Uacien Niiralassakäynnistä ei taida olla kellään tietoa? | ||||
|
15.10.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Košice oli kaksoismonarkian aikana nimellä Kaschau. | ||||
|
15.10.2022 13:01 | Erkki Nuutio | ||
| Edellä olevien, vuosihaarukkaa kaventaneiden tietojen perusteella voitaneen katsoa kuvausvuodeksi 1958 (-/+ -epätarkkuus vuotta pienempi). | ||||
|
|
15.10.2022 12:42 | Urpo Mustapää | ||
| Toki samainen hyökkäys loi kysyntää Tampella Mercurylle jonka historiasta ei pahemmin ole vieläkään kerrottu. | ||||
|
15.10.2022 12:29 | Mikko Herpman | ||
| Hiukan auteltiin NRC:tä, saatiin käyttää tuota hallia myös Tka:n huoltoon vähän aiemmin. | ||||
|
15.10.2022 12:23 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän tämä miten kokonainen koneistonsa osalta, moottorin päällä on varmaan ollut joku koppa vaimentamassa meteliä? | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa vuonna 2022 |
15.10.2022 12:22 | Kimmo Säteri | ||
| Hyvin perusteltu kuvasarja. Tämä syksyinen ruskainen ajanjakso on niin lyhyt, että se kannattaa käyttää juuri tällä tavalla hyödyksi. | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
15.10.2022 12:05 | Antti Ojala | ||
| Onko tälle nyt siis tiedossa tallisäilytyspaikka? | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
15.10.2022 12:01 | Jorma Toivonen | ||
| HMVY:llä on tarkoitus laudoittaa kattoa ja senjälkeen vetää pressu suojaksi enne lumien tuloa. Keväällä projekti jatkunee... | ||||
|
15.10.2022 11:32 | Simo Toikkanen | ||
| Ringhofferin valmistamia vaunuja olivat myös kamarijunkkari Haartmanin kolme 1800-luvun makuuvaunua: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 Kuva vaunusta löytyy Resiina-lehden 1/2022 makuuvaunuliikenneartikkelin 1. osasta. | ||||
|
15.10.2022 10:43 | Riku Outinen | ||
| Ei ole herkkua Baltiassa kun tavaraliikenne perustunut lähes yksinomaan Venäläiseen liikenteeseen. Paljonkohan Virossa juuri nyt tavaraliikennettä? Maan sisäistä liikennettä on ainakin palavan kiven kuljetukset, raakapuu (?), viljakuljetukset ja nyt on tainnut joku konttijuna aloittaa joka ei tosin ole sisäinen vaan menee Liettuaan ja sieltä edelleen Eurooppaan. | ||||
|
|
15.10.2022 10:01 | Jorma Toivonen | ||
| Ainoat sarjat, mitä venäläiset eivät ole hyväksyneet Petserin liikenteeseen, ovat C30-7Ai ja C36-7i. Syynä niiden muita suurempi akselipaino (30 tonnia). SKS |
||||
|
|
15.10.2022 08:52 | Erkki Nuutio | ||
| https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134941?page=29 ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134942?page=3 . Vaihteisto oli Tampellan ilmeisesti oma konstruktio: Vaihdekytkennät paineilmakäyttöisillä monilevykytkimillä, eli kyseessä oli siis ns. power-shift -vaihteisto. Siitä löytyy poikkileikkauspiirustus täällä olevasta viitteestä. Rikollisvaltion käynnistämä Talvisota tuhosi siis näidenkin Tampellan hankkeiden (dieselmoottori, vaihteisto ja koneistotelit) jäämisen muutamaan yksilöön. Tässä Dm2:n kuvaus ja mm. vaihteiston poikkileikkauskuva: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=89 . |
||||
|
15.10.2022 07:44 | Antti Kukkonen | ||
| Autorivin vasemmassa reunassa oleva Lada 2107 rajaa kuvanottokohdan aikaisintaan vuoteen 1983. Isot puskurit ja "ruplan irvistys" erottavat sen keskellä olevasta 2105:stä | ||||