Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.08.2023 21:34 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Hannu! | ||||
|
28.08.2023 20:47 | Lauri Helke | ||
| Tämä on minun kännykällä Siemensin isännän ottama kuva. Tehdasalueella ei saanut itse kuvata mitään. Kombinaatissa tehdään juuri Leopard kakkosia täyttä häkää, joten sekin selittää hyssyttelyä. Minun puolestani Jarille lupa julkaista tämä kuva täällä. | ||||
|
28.08.2023 20:33 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko kolmas. Valtionrautateiden 75 vuotishistoriikki antaa ymmärtää, että ensimmäisen ja tämän asemarakennuksen välisenä aikana olisi ollut tilapäinen asemarakennus. Lasketaanhan Pasilassakin tilapäinen asemarakennus yhdeksi. |
||||
|
28.08.2023 20:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä 1945-1948 kilometrit: Kokkola/Gamlakarleby km 551+422 Patamäki km 552+552 Haukioja km 553+470 Vaara km 553+330 Lastenkoti km 555+282 Ykspihlaja/Yxpila 557+191 |
||||
|
|
28.08.2023 20:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Malmin järjestyksessä toinen asemarakennus oli aikaansa edellä, rakennettiin betonikannelle radan yli silmälläpitäen radan sähköistystä ja kaupunkirataliiikennettä. | ||||
|
|
28.08.2023 19:50 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtuu toki: huomatkaapa Boston-savukkeiden seinämainos raiteen 1 kupeella. Kukapa pian enää edes uskoisi, että oli sellainenkin aika että spadduja sai mainostaa... | ||||
|
28.08.2023 19:37 | Marko Nyby | ||
| No niin, olihan siinä jotain hämärää :) Ehkä pikku retusointi sallitaan, esim. nosturin oranssit "tartuntakäpälät" pois ja konteista laiturirakennuksia tai muu varastorakennuksen näköinen. Naval Stationia ei heti tajua, se voisi ehkä jäädäkin. | ||||
|
28.08.2023 19:33 | Marko Laine | ||
| Paikka / asema on Esna | ||||
|
|
28.08.2023 19:06 | Arto Papunen | ||
| Ai että Facesta vain kuvia tänne kyselemättä lupia.. | ||||
|
|
28.08.2023 18:55 | Timo Haapanen | ||
| Komia on veturi ja komian färinen! | ||||
|
|
28.08.2023 18:54 | Jan Jahkola | ||
| Esa, liikennemääristä en osaa sanoa, mutta seisakkeiden määrä on ollut huomattava lyhkäsellä Kok-Yks välillä. En muista mistä sain tietooni (voi olla täältä vaunut-sivulta tai kyseisestä kirjastakin) että välillä on ollut neljäkin seisaketta; Patamäki ratakm 552+552, Haukioja 553+4xx, Vaara 554+3xx, Lastenkoti 555+3xx. Tuskin ollut suuria matkustajamääriä. | ||||
|
28.08.2023 18:33 | Hannu Peltola | ||
| Ja kunnon kuvausrintama! Veturista huokuu vielä vähän kaikuja rapakon takaa, esi-isä Alco RSD-1 on edelleen tunnistettavissa veturin muodoissa. | ||||
|
28.08.2023 18:11 | Sauli Vähäkoski | ||
| Valaistusolosuhteiltaan hyvin paljon parempi paikka suomalaiseksi vesistön ylittäväksi ratapenkaksi, nimim. tuonne kuvausreissuja tehnyt. | ||||
|
|
28.08.2023 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla, T 1128-roikassa, rautavaltioherran kohdilla (kolmas vaunu) on vaunu, jossa on ikkunat ja ovessa ilmeisesti jotain tekstiä maalattuna. Virkatarvevaunujen merkinnöistä annettiin määräys cirkuläärillä 20/1224, pvm. 31.5.1922: "Kun Valtion Rautateillä on paljon sellaisia vaunuja, joita käytetään VR:n omiin tarpeisiin, on niihin maalattu numeron eteen nolla ja kirjainten eteen "X". Lisäksi on vaunun korin vasempaan alanurkkaan merkitty asianosaisen asian nimi. Matkustajavaunuihin mustalla ja muihin punaisella. Edelleen niihin on tehty käyttötarkoituksen ilmoittavia merkintöjä. Näitä vaunuja ei siis saa käyttää yleisessä liikenteessä." Taaempana, samalla raiteella on nähtävissä lanterniinikattoinen telimatkustajavaunu. Päätyoven sijainnin perusteella kyseessä on hyttivaunu (Ci tai makuuvaunu?). Lanterniinivaunun kanssa oleva tavallinen matkustajavaunu onkin sitten selvittämättömissä. Minkähän verran Kokkolasta oli henkilöliikennettä Yxpila/Ykspihlajaan? Radan varrella-kirja, sivu 149: "Ykspihlajaan ajettiin toisinaan myös henkiköliikennettä; liikenne oli kuitenkin lyhytaikaista; säännöllistä henkilöliikennettä tiedetään olleen vuosina 1909, 1921, 1928-1930 ja 1945-1948." |
||||
|
|
28.08.2023 18:06 | Hannu Peltola | ||
| Heritage-maalauksessa oleva Sami, Possunokka-Transu ja herrojen ruskea vaatetus, tätä enempää ei 1970-lukua yhteen kuvaan mahtuisikaan! | ||||
|
|
28.08.2023 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Wau, nyt on upean kesäinen kuva!!! | ||||
|
|
28.08.2023 17:52 | Jari Välimaa | ||
| heti kun tiedätte oikean kuvaajan, niin kertokaa | ||||
|
28.08.2023 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Hieno! | ||||
|
|
28.08.2023 17:46 | Roope Prusila | ||
| Hmm, jos nyt en erästä Facebook julkaisua ihan väärin tulkinnut, niin tämä on kyllä ihan jonkun muun kuin Jarin ottama kuva. | ||||
|
28.08.2023 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Great Northern Railway tilasi GP7-vetureita kolmessa erässä ensimmäisten tullessa riviin syyskuussa 1950 viimeisen kolmen veturin valmistuessa maaliskuussa 1953. Vetureita oli yhteensä 56 kappaletta numerosarjassa 600-655. Veturit #600-#605 oli varustettu henkilöjunakäyttöön ja niissä oli höyrynkehitin matkustajavaunujen lämmitykseen. Veturi #653 valmistui EMD:llä valmistusnumerolla 17867 maaliskuussa 1953, Burlington Northernilla veturin numeroksi muuttui #1553 ja BN myi veturin eteenpäin Simon&Sonsille vuonna 1982. EMD rakensi lokakuun 1949 ja toukokuun 1954 välillä yhteensä 2734 GP7-veturia, joista 114 palveli joko Kanadassa tai Meksikossa. Moottorina oli legendaarisen maineen saanut EMD 16-567B, joka tuotti 1500 hevosvoiman (1119 kW) tehon. Veturin suurin sallittu nopeus oli 65 mph eli 105 km/h. Veturin paino oli 112 metristä tonnia eli akselipainoksi tuli varsin mittavat 28 tonnia. |
||||
|
|
28.08.2023 17:14 | Jari Välimaa | ||
| kukaan ei ole virallisesti sanonut mitään | ||||
|
|
28.08.2023 17:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö tämä sitten ole Sr3, jos tunnisteissa lukee "Muu: 201" ? | ||||
|
|
28.08.2023 17:00 | Jarno Piltti | ||
| Onnea ja menestystä uudelle työjuhdalle! | ||||
|
|
28.08.2023 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Wau, nyt on historiallinen kuva, ihka-ensimmäinen otos Fenniarailin Vectronista! En tiennytkään, että se on jo näin valmis. Tuosta tulee hieno lisä suomalaiseen rautatiemaisemaan! | ||||
|
|
28.08.2023 16:54 | Jari Välimaa | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8165.msg110044 | ||||
|
|
28.08.2023 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Taustakuva on minun ottamani marraskuussa 2019, kun edellisen kerran kävin Everettissä. Kuva on kyllä oikeasta kohdasta, mutta 66 vuodessa ehtii ympäristöön tulla muutoksia! Sinällään kuva kokonaisuutena toimi minusta ihan hyvin taustana, mm. nosturit ovat sopivan antiikkisen näköisiä. Epäkohtina ovat mm. kontti ja Everett Naval Stationin rakennukset, jotka ovat selvästi uudempia kuin pienoisrautatien aikakausi 1947-1953. EDIT vielä: Kuva ei siis ole missään nimessä historiallisesti tarkka, vaan pienoisrautatieharrastajan luoma illuusio tuosta ajasta! |
||||
|
|
28.08.2023 16:37 | Marko Nyby | ||
| Mikähän tuo taustalaiturin kovasti kontinnäköinen kuljetussysteemi oikein on. Ainakin yleisen logistiikka-folkloren mukaanhan moderni konttiliikenne on syntynyt Malcolm McLeanin ideasta vasta 50-luvun jälkipuoliskolla, esim. https://mccontainers.com/blog/the-history-of-containers/ Toki pioneereja "epästandardeilla" konteilla on ollut jo aiemminkin, mutta en heti löytänyt tälle alueelle sopivaa. Sataman lyhyessä historiassakin mainittiin konttinosturit vasta 2005: https://www.heraldnet.com/business/port-of-everett-history-at-a-glance/ Kovasti kiinnostava pähkinä, eiköhän tuo kuva ole historiallisesti tarkka? |
||||
|
28.08.2023 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Kauempana näkyy myös käytöstä poistettuna kuvan https://vaunut.org/kuva/43156 vanerikoppi. | ||||
|
28.08.2023 16:00 | Jyrki Längman | ||
| Video Vaihtotöitä Minkiöllä 18 08 2023 https://youtu.be/vuxuZ8Vpqmg |
||||
|
28.08.2023 15:43 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitokset Petrille ja Tepolle tiedoista! Korjasin kuvatekstiä. | ||||
|
|
28.08.2023 12:28 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Proto2000-sarjaa ja detaljoinnin osalta nämä alkavat olla niin tarkkoja, ettei suoraan tunnista enää kohtaa, mikä pitäisi olla toteutettuna tarkemmin. Pienet rautatieyhtiöittäin muuttuvat komponentit, kuten vihellinten määrä ja sijainti sekä ajovalojen tyyppi, ovat Proto200-vetureissa esikuvan mukaiset. Vetureiden säistäminen oli tällä vanhalla radalla minulla aivan alkutekijöissä, ainoastaan yksi veturi tuli säistettyä. Tavaramakasiinin säistäminen onnistui omasta mielestäni hyvin, mutta nämä lähikuvat ovat lahjomattomia: kivijalkaan on tarttunut muutama hiekanjyvä makasiinin edustaa hiekoitettaessa! |
||||
|
28.08.2023 11:56 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä 25 K-mallissakin oli hydraulinen nostolaite. Toisaalta ainakin tarinoiden mukaan 25-mallin Zetoreilla ei rinnepelloilla pystytty kyntämään kuin alamäen suuntaan suorituskyvyn puolesta, joten soveltuvuudesta rinnepelloille voi olla kahta mieltä. Mutta 25 A-mallin Zetoria pidettiin 1950-luvun nopeimpana vakitraktorina ainakin niistä, joita Suomessa on myyty suurilukuisesti eli kuljetustehtävissä se oli tässä mielessä pystyvä. Tosin vahvemmilla vetäviä peräkärryjä käyttelemään kykenevillä traktoreilla (esim. Fordson Major tai Nuffield 4) on kai joidenkin hurjapäiden toimesta ajettu aika huimiakin nopeuksia peräkärryjen välityksiä hyödyntäen mutta se on jo toinen juttu. Asiaan saattaa vaikuttaa sekin, että Zetoreissa oli myös rakenteellisia heikkouksia. Niitä oli monessa muussakin 1950-luvun traktorissa ja osa voi johtua käyttäjien virheistäkin, kun moni siirtyi siihen aikaan traktoriin suoraan hevosen suitsista. Jonotetuimpien traktoreiden (Fordson Major, Ferguson, David Brown, Nuffield) veroisina näitä ei kuitenkaan pidetty. En tiedä onko A- ja K-mallien kestävyydessä oikeasti ollut eroa mutta ehkä K-malli kärsi ainakin mainehaitoista enemmän, kun se oli varhaisissa tuontierissä yleisempi. Myöhempinä vuosina ainakin käyttäjillä ja huoltomiehillä lienee osaaminen jo parantunut ja ehkä valmistajakin pystyi jotain muutoksia tekemään vuosien mittaan. |
||||
|
28.08.2023 11:06 | Mikko Herpman | ||
| No Lättähän ei ole kovin janoinen jos vertaa muuhun dieselkalustoon. Jos vaikka vertaa polttoaineen säiliöiden kokoa, lätässä on vain 300 litran tankki ja sillä voi ajaa liki 1000km. | ||||
|
28.08.2023 09:22 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva, vanhoja kuvia Raahesta on näkynyt harvakseltaan ja puumoteista ei ole liikaa kuvia. | ||||
|
|
28.08.2023 09:21 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, tästä oikein huokuu viimeiset kesäaamun tunnelmat. Enää hetki ja kesä alkaa muuttua syksyksi! | ||||
|
|
28.08.2023 08:11 | Reijo Salminen | ||
| Petrin puolesta vastaan seuraavasti wikipediasta kopsaten: "A-mallin maavara oli pieni, mutta koska sen painopiste oli matalalla, sopi se karjatiloille rinteisille pelloille. A-mallissa oli hydraulinen nostolaite.". Eiköhän tässä ole ihan riittävä peruste, tuossa K-mallissa ei ollut hydraulista nostolaitetta. | ||||
|
|
28.08.2023 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, miksi pienipyöräisempi ja siten nopeampi Zetor oli suosittu täällä? Peräkärryn kanssa (matkustajia) pääsi nopeammin lauantai-iltaisin "valssimyllylle" eikun tansseihin! Olihan sota-ajan tanssikielto vielä jotensakin muistissa... |
||||
|
|
27.08.2023 23:41 | Petri Nummijoki | ||
| Vuosimallista vielä se, että varhaisten tuontierien joukossa oli paljon suurempipyöräistä 25 K-mallia mutta myöhemmin kuvassa olevasta matalasta ja nopeasta 25 A-mallista tuli Suomessa suositumpi. Enkä siis maahantuonnin pari ensimmäistä vuottakaan eivät ole todennäköisimmästä päästä nimenomaan 25 A-Zetorin vuosimalliksi. | ||||
|
27.08.2023 22:20 | Teppo Niemi | ||
| Löytyisikö Jimin kysymykseen vastaus reilut 35 vuotta sitten Resiinassa julkaistusta muistaakseni Mikko Alkaneen kirjoittamasta artikkelista. (2/1988). Artikkelihan oli juurikin tuosta kyseisestä radasta. | ||||
|
27.08.2023 21:12 | Erkki Nuutio | ||
| Laaja-alainen, varsin tarkka ja maastosuhteetkin näyttävä Tampereen kartta ratoineen, mukaanlukien liikennöidyt sivuraiteet vuonna 1971. Tiedot koonnut ja kartan toimittanut mahdollisesti GRU asiantuntevien paikallisten asiamiesten kiitettävällä avustuksella : https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Tampere%201:10.000%201971%20%28ven%C3%A4l.%29.jpg (kartta Timo Meriluodon karttakokoelmasta). Eipä taida olla tältä ajankohdalta toista näin selkeätä kokonaisesitystä Tampereen seudusta. Tarvittaessa se auttaisi maailmanrauhaa turvaamaan valmiita neuvostokolonnien tovereita YYA:n nimessä Suomessa. Hyvä valmistautuminen turvaa edistyksellisten voimien voiton Länsi-Saksan revanssisteja vastaan missä tahansa lähiulkomaassa. Herran jestas! Minähän olin juuri silloin, 1971/72 PsvP:ssä T54 -joukkueen johdossa. Olisi tullut ankara koitos! Onneksi kuitenkin silloin olivat vielä miinakentät rajoilla. |
||||
|
|
27.08.2023 19:40 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva vastaa vuoden 1923 ratapihakaaviota : https://www.vaunut.org/kuva/87442?kv=1922&kv2=1924&paik=Kokkola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio . | ||||
|
|
27.08.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut korjaamisen jälkeen varastoituna konepajalla? Voisi sanoa, että siltahommia riitti 1918 sodan jälkien korjaamisesta niiden uusimisiin saakka. Puhumattakaan vilkkaasta ratojen rakennuskaudesta. Suurimpana syynä uusimisiin oli entistä raskaampien vetureiden (Hv1-2-3 ja Tv1 ja Tv2) käyttöön otto. VR 1912 - 1937 osa II, sivu 288: "Kaikkiaan särjettiin vapaussodassa 56 siltaa; niistä monessa oli useampia jänteitä." Sivu 292: "Pahankosken silta Porin radalla (km. 276 + 220 m) oli kaksijänteinen Schwedler-ristikko, jännemitoiltaan 44,54 + 44,54 m. Punakaartilaiset särkivät sillan 17.4.1918, jolloin virtapilarin pää ja neljä laakeria tuhoutui. Itäisen jänteen läntisestä päästä murskaantui 9 metriä, ja sillan pää putosi koskeen. [Jänteen muutkin osat vaurioituivat jonkin verran, vääntymiä ja nurjahduksia.] Läntinen jänne putosi noin metrin verran alas laakereiltaan, vahingoittuen hiukan. (Panokset nurkkien alla olivat räjähtäneet eri aikoihin.) Itäinen jänne romutettiin, läntistä lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. Pahankosken uusi, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Mainitusta laakerista: terässillan toinen pää on kiinteästi kiinni ja toinen pää pääsee hiukan liikkumaan lämpölaajenemisen takia. Liikkuvan pään alla on kuormaa kestäväksi mitoitetut lieriön muotoiset laakerirullat. |
||||
|
|
27.08.2023 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja ennen Pitkäpuun aikaa siinä oli rantaradan sähköistyksen tukikohta. Korjattu lyöntihuti... |
||||
|
27.08.2023 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöränlaipan painaessa, tapinpäät painuvat "jähmeästi" alas. Vähän samaan tapaan kuin kenttätykkien rekyyliliikkeen hidastimet. Tarpeeksi monta tappijarrua, niin kyllä hidastuu! Lienevät olevan jonkin verran säädettävissä, eri painoisten vaunujen takia. Lisäksi näyttävät olevan hydraulisia. Kuvan vaihde, laskumäestä tullessa ensimmäinen, on ns. kuningasvaihde. |
||||
|
|
27.08.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli sisäpituus n. 18,3 metriä ja kokonaisuudessaan noin 19,7 metriä. Kiitokset, herra Hannu. |
||||
|
|
27.08.2023 16:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tämä silta oli mukana räjäytyksessä vuonna 1918, mutta Ylihärmän (Kaupinkankaan) rata avattiin vasta vuonna 1931, niin missä tämä siltarunko oli koko 1920-luvun ajan, eli sen reilun kymmenen vuotta räjäyttämisestä uusiokäyttöönsä? | ||||
|
|
27.08.2023 16:33 | Hannu Peltola | ||
| Postivaunu #30 on Pullman Standardin valmistama vuonna 1918 ja vaunu oli Great Northernilla käytössä vuoteen 1967, jolloin postin kuljetus junissa #27/#28 päättyi. Vaunun sisäpituus oli 60'1'' ja kokonaispituus 64'9''. | ||||
|
|
27.08.2023 16:29 | Markku Naskali | ||
| Miten tuollainen jarrusysteemi toimii? | ||||
|
27.08.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa saa näkyviin "Porkkalan tunneli"-luukkujen kiskot puuvaunun seinässä. | ||||
|
27.08.2023 15:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä voisi 20 vuotta kuvanoton jälkeen, 28.11.2025, käydä nappaamassa vertailukuvan sen ajan kiskoliikenteestä :) | ||||
|
27.08.2023 15:49 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Vr2 kuva. Kuvaaja mahdollisesti Brittiharrastaja? | ||||
