Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10.2022 00:17 | Eljas Pölhö | ||
| Osavastauksena Esan kysymykseen: F. Ringhoffer valmisti Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägille (Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle) 3 kpl kahden luokan (1.&2.?) vaunua, 4 kpl 2. luokan vaunuja, 10 kpl kesävaunuja ja 15 kpl 3. luokan vaunuja eli 32 vaunua yksistään sille rautatielle. | ||||
|
15.10.2022 00:08 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vahtituvan suttaamiselle ei oikein löydy 1960-luvun alussa perustetta, jollei ole sutattu jälkikäteen. Vahtitupa laitettiin myyntiin vasta 1968. Häkkisen mylly (ja saha) paloi kuukausi piiroksen päiväyksen jälkeen 19.1.1962. Vaihdekopin (v.k.) sijainti asemapäällikön aittarakennuksen (u.) takana on erikoinen. OSL = Osuusliike Savonseutu, sitä vastapäätä Osuuskauppa Suur-Savo. | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
14.10.2022 23:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava nähdä Dm2:n sisäkuvia, vaikka kunto on mikä on. | ||||
|
14.10.2022 22:17 | Aki Karvonen | ||
| Miksi Keitele-Museo oli näitä siirtelemässä? Tulevatko museolle vai autettiinko Nrc:tä? | ||||
|
14.10.2022 22:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Vielä vuoden 1963 kartassa sorakuopalle mennään vanhan ratalinjan kautta, mutta 1979 on erkanemisvaihde uudella radalla. | ||||
|
14.10.2022 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968. | ||||
|
|
14.10.2022 21:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huvitin itseäni kahvikupillisella ja tutkimalla netistä kuuluisaa Tatraa, ja myöskin Tatran takamoottorisia henkilöautoja. Muuten, olisipa vekkulia, jos olisin vuonna 1988 Lada 2104:n sijasta ostanutkin Tatra 613:n. Vekkuli kapistus sekin, tyylikkään näköinen takamoottoriauto ilmajäähdytetyllä veekasilla! Aloitanpa jo muinaisista foinikialaisista. Muuten, haeskelin "foinikialaisuuksia" Wikipediasta, suhtautukaa ystävät sen mukaisesti. Ringhoffer - Werke - yhtiön perusti vuonna 1769 kuparisepänkisälli Franz Ringhoffer (1744 - 1829). Se valmisti olutpanimolaitteita, viinanpolttimoita ja sokeritehdaslaitteita ja toimitti niitä ympäri Itävaltaa (siis Tonavan - monarkiaa). Kisälli Franzin pojanpoika Franz Ringhoffer II perusti vuonna 1852 rautatievaunutehtaan (Waggon- und Tender-Fabrik F. Ringhoffer) Prahan Smíchoviin. Vaunujen valmistus alkoi vuonna 1854. Toiminnan laajentamisen yhteydessä tehdasalueelle rakennettiin uusi halli ja aloitettiin salonkivaunujen rakentaminen. Vuonna 1891 valmistui keisarillis-kuninkaalliselle hoville ja keisari Frans Joosef I:lle salonkijuna. Sen jäljellä oleva ravintola- ja salonkivaunu on Prahassa museoituna. Seurauksena Ringhoffer alkoi rakentaa vaunuja myös vientiin. Vuonna 1909 valmistui salonkivaunu arkkiherttua Frans Ferdinandille (ammuttiin vaimonsa kanssa Sarajevossa 28.6.1914). Myöhemmin vaunu oli Tsekkoslovakian valtionjohdon käytössä. Vapaaherra Franz von Ringhoffer IV (1874 - 1940) muutti yrityksensä osakeyhtiöksi vuonna 1911. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, Tsekkoslovakian valtion perustamisen jälkeen Franz IV:n veli Hans (myös nimellä Hanusch) alkoi hankkia maan muiden vaunutehtaiden osakkeita omistukseensa. Tällöin muun muassa Nesselsdorfer Wagenbau Kopřivnicessa siirtyi vuonna 1923 hänen omistukseensa. Tästä lähin mainitun firman nimenä oli Tatra - Werke, Automobil- und Waggonbau AG. Edelleen, vuonna 1935 Ringhoffer - Werke fuusioitui Tatra - Werke AG:n kanssa. Uudeksi nimeksi tuli nyt Ringhoffer - Tatra - Werke, eli Závody Ringhoffer - Tatra a.s. Vuonna 1937 yhtymään kuului kaikkiaan kuusi eri vaunutehdasta. Vapaaherra Hanusch von Ringhoffer johti yhtymää vuodesta 1940 alkaen. Hän teki yhteistyötä natsi-Saksan varusteluministerin, Albert Speerin kanssa. Yhtymä valmisti myös panssaroituja kiskokulkuneuvoja. Hanusch kuoli vuodenvaihteessa 1946 - 47 neuvostoliittolaisen NKVD:n erikoisleirissä nro 1 Mühlbergissä (entinen saksalainen sotavankileiri Stalag IV-B, NKVD otti sen käyttöönsä elokuussa 1945. Siinä oli yli 22 800 vankia, joista 6 700 kuoli ennen leirin sulkemista 1948), se sijaitsi 48 km koilliseen Dresdenistä. Ringhoffer - Tatra Werke kansallistettiin maaliskuussa 1946, pakkolunastettuna. Nimeksi tuli nyt Tatra, národni podnik (= kansallinen yritys). Kommunistihallitus asialla. Vuonna 1958 kiskokalustotehtaat yhdistettiin slovakialaisen Waggonfabrik Popradin kanssa Československé vagónky Tatra n.p.:n alaisuuteen. Sen pääkonttori sijaitsi Studénkassa. Samalla muodostettiin Ringhoffer - Tatran siihen asti itsenäisestä ja keskitetystä konstruktiotoimistosta rautatiekaluston tutkimusinstituutti Prahaan, ja se vastasi keskitetysti yritysryppään kehitys- ja konstruktiotoiminnasta. Kopřivnicessa olevat Tatran tehtaat alkoivat siitä lähtien valmistaa ainoastaan autoja. Tämä Tatra oli perustettu vuonna 1850. Nykyisin se valmistaa kuorma-autoja, myös raskasta autokalustoa sotilaskäyttöön. Tatroille on ominaista erittäin vääntöjäykkä keskusputkirunko! Tatran ensimmäinen auto valmistui 1898. Samoihin aikoihin valmistui myös sen ensimmäinen kuormuri. Henkilöautoja se valmisti vuoteen 1998 asti. Entinen Ringhoffer - Werk Praha - Smíchovissa muodostettiin firmaksi Vagonka Tatra Smíchovy, joka vuodesta 1963 alkaen toimi ČKD:n osana nimellä ČKD Tatra n.p. Vuodesta 2001 firma kuului Siemens - konserniin. Tehtaan tärkein tuote oli vuosina 1951 - 1999 valmistetut ns. Tatra - raitiovaunut, joita vietiin miltei kaikkiin itäblokin maihin. Suomea F. Ringhoffer koskee nimenomaan salonkivaunu A 41:n muodossa. Vaunu valmistui vuonna 1898 valmistusnumerolla 56068. VR hylkäsi sen 1965 ja myi Nokia Oy:lle. Vuonna 1981 Pasilan konepajalla rahaa säöstelemättä kunnostettu vaunu siirtyi Kana 795:n kanssa Båtvikiin, jossa se vieläkin on, katoksen suojaamana. Edelleenkin Nokia Oy tiämmä omistaa sen. A 41:ssä on neljä makuupaikkaa, Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen puuvaunujen lämmitysjärjestelmä: vesilämmitys höyryvastavirtasysteemillä ja kaminalla. Suomen toinen tietämäni Ringhoffer-vaunu oli viime vaiheessaan kaksiakselinen virkatarvevaunu Rto 149 Lv. Se oli entinen XE 0608, sitä ennen BE 0608 ja valmistunut F. Ringhofferilla Smichovissa vuonna 1875, valmistusnumerolla 17858. Aluskehyksestä erotin ainoastaan mustan maalin peittämän numeron 7. Rto 149 Lv - vaunu hylättiin vuonna 1985 ja myytiin kesämökiksi ilman pyöriä. Sillä lailla sitä historiaa arvostetaan maamme rautateillä! Ettei Ringhoffer 17858 olisikin ollut tilattu alunperin Hl - Tpe/Tl - Tku - rautatien laskuun ja kalustoon? Mitä sanoo herra K. Ristniemi? Vaunussa oli vain ruuvijarru, 12 paikkaa, lämmityksestä huolehti kaksi tavallista kaminaa. Valaistuksena oli ollut Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja sähkövalo ilman generaattoria, liitevaunuperiaatteella. Mainittu vaunu, oli ollut myös elokuvatähtenä, toinen filmi oli ollut Warren Beattyn ohjaama Punaiset (Reds) vuodelta 1981. Sitä oli kuvattu myös Otalampi/Valkeasaaressa 1979, jolloin Rto 149 Lv/BE 0608 oli ollut junassa Tk3 1150:n vetämänä. Toinen, kassakaappiryöstöaiheinen elokuva oli ollut samoin kuvattu Otalammella, jonka nimeksi oli laitettu Hukkajoki. Tässä leffassa räjäytettiin Gb:n alustalle tehty F 3277:n replika. Pikku-Jumbo 1150 oli tässäkin veturina. Autoista Tatra 87 oli kuuluisa natsiupseerintappajana. Painojakautumaltaan 38 % edessä ja 62 % takana (takamoottorina V8) se oli voimakkaasti yliohjautuva ja vaati taitavan kuljettajan. Nopeana ylemmän luokan autona natsiupseerit suosivat sitä, haluten ajaa itse. Eikä monikaan heistä ollut taitava ajaja! Tatra 87:n rattiin kuoli ulosajoissa tieltä enemmän saksalaisupseereita, kuin mitä taisteluissa kaatui. Liittoutuneiden salainen ase: Tatra 87! Aikamoinen sekamelska ollutkin tsekkoslovakialaisessa firmannimikulttuurissa! Tatraa siellä ja Smichovia täällä...? |
||||
|
14.10.2022 20:10 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi joka on koivuntakana on Hr1. Helppo tunnistaa, sylinterin kyljessä olevasta ohitusputkesta. Uudemmissa Hr1 vetureissa oli Müller luistit (Paineentasausluistit) jolloin ohitusputkia ei tarvittu. Veturissa näkyy olevan levytienraivaaja. Sen sijaan Sk3:n hytin ikkunat ovat rikki ja samoin etulyhtyjen lasit. Ehkäpä veturi oli tarkoitus museoida ja oli tuotu paremmin vartioidulle alueelle. Tamperelainen veturinkuljettaja ehdotti Sk3 - 400sen museointia, oli paremmassa kunnossa ja tämä veturi sitten jäikin museolle asukiksi. |
||||
|
|
14.10.2022 19:35 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tie johti tuohon aikaan Melonsaaren ja Mustasaaren kautta Kiviniemen itärannalle, jossa se teki jyrkän käännöksen etelään kohti Otavan kirjapainoa. Tieyhteys Haapamäelle (ja sieltä eteenpäin) kulki tuohon aikaan Ketveleenkannaksen ja Lammasahon kautta. | ||||
|
14.10.2022 18:34 | Otto Tuomainen | ||
| Autovaunut (2 kpl) ovat tulleet Košicesta, Poprad-Tatryn vaunu on tällä hetkellä kulussa vain lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Viitisen vuotta sitten samaisessa junassa 442 oli mukana vielä Kiovasta tuleva makuuvaunu. | ||||
|
|
14.10.2022 16:02 | Eljas Pölhö | ||
| Wikiä kun lukee, niin saa monia vastauksia kokoluokan ollessa kuitenkin 100 kappaleen sisällä kaikissa (vertasin kielinä suomi, englanti, saksa ja tsekki) versioissa. Suomeksi ja englanniksi teksti ja inforuutu eivät pidä keskenään yhtä, eli saat yhdellä kielellä kaksi erilaista määrää. Vain tsekin ja suomen kielillä mainittiin Robert Mara:n T3 historiikki, suomeksi kirjan nettiversio. Kirjan mukaan 1. yksilö esiteltiin Brnon kansainvälisillä konemessuilla syyskuussa 1960 ja sen jälkeen sillä alettiin koeajot Prahassa ja ne kestivät kesäkuuhun 1961, jolloin vaunu sai tyyppihyväksynnän matkustajaliikenteeseen. |
||||
|
|
14.10.2022 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kartta kyllä, vanha linja on ollut pitkälle edelleen rautatiealuetta, vaikka sillä on jo kulkenut tie, onko sitten ollut VT 23:n edeltäjä, kuitenkin sekin jo valtion maantie? | ||||
|
14.10.2022 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keurusselän vesi on ollut erinomaisen puhdasta - jopa juomakelpoista! Tiwi saastuttaa sitä. |
||||
|
|
14.10.2022 11:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvasarjan läntisessä osassa näkyy Tiwi Oy:n raide. Tiwin lastulevytehdas aloitti toimintansa 1962. Itse raidesopimus on alkujaan ollut nimellä Lääketehdas Orion Oy, sopimus 2698/375, 16.1.1941. Sopimukseen on tehty lisäys Tiwi Oy:stä (jonka Orion omisti) 1960-luvun alussa. Koska raiteen nimenä on Tiwin raide, niin veikkaisin kartan olevan 1960-luvulta. | ||||
|
|
14.10.2022 00:42 | Juha Vuorinen | ||
| Pappilan puutkin piirretty yksittäin, mutta siitä huolimatta tässä on varsin niukalti ajoittamista auttavia kohteita näkyvissä. Oikeastaan 50-60-luku käy aina valtatie 23:n valmistumiseen saakka (Keuruulle 1971). Epäilen kuitenkin laatimisajaksi 50-lukua. | ||||
|
14.10.2022 00:05 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä kolmivaunuinen versio (814.2) on harvinaisempi, suurempi osa junista on kaksivaunuisia. Slovakiassa on myös harrastettu vastaavia muutostöitä, esim. tämä https://vaunut.org/kuva/155037 yksilö on hankittu Tšekkiin sieltä. | ||||
|
13.10.2022 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syksyllä aurinko ratsastaa seitsemällä hevosella. Mikä on todettavissa. |
||||
|
|
13.10.2022 21:51 | Panu Breilin | ||
| Melkoinen modifikaatio on tämä keltainen dieselmoottorijunakin. Kolme vanhaa kiskobussia on yhdistetty yhteen ja varustettu matalalattiaosastolla ym. | ||||
|
13.10.2022 21:16 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva vaihdonkielto-opastimesta toiminnassa. | ||||
|
|
13.10.2022 21:13 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ruskakuva ja kiinnostava kuvaus Heinolan vaihtotöistä. | ||||
|
13.10.2022 20:10 | Antti Kukkonen | ||
| Tai sitten se onkin punainen... mene ja tiedä! | ||||
|
|
13.10.2022 20:09 | Antti Kukkonen | ||
| Helsingin rautatieasemalla veturi on aina pohjoisen, ohjausvaunu etelän puolella eli jos Helsinkiin matkalla, veturi puskee, ei vedä. Miksi kuitenkin veturin valo on keltainen, ei punainen, jos puskee? | ||||
|
13.10.2022 19:04 | Antti Grönroos | ||
| Juu, vaaka tämä on. | ||||
|
|
13.10.2022 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuon Sk:n takanakin piileskele veturi, josta tosin ei näy höyrykupua enempää. | ||||
|
|
13.10.2022 17:06 | Kari Roininen | ||
| Ok. Onhan siellä taustalla vielä veturi. Hyvä kuva on. Ja asiantuntemus kohdallaan.... | ||||
|
|
13.10.2022 16:54 | Harri Pesonen | ||
| Joo vois ollakkin | ||||
|
13.10.2022 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan herra rautatieylitarkastaja ollut oikeutettu käyttämään virkalakkia tarkastusmatkallaan? Kokardina "nyhälaitainen" valkoinen - harmaa kokardi, jossa uloin reuna kullankeltainen tarkoittamaan hallinto-osaston ylempää virkamiestä, keltainen nyöri lakinlipan päällä ja kuusenhavuilla varustettu siipipyörälaatta virkalakissaan, tähtien tai aurinkojen (riippuen palkkaluokasta) kera...? Niin, ja virkalakin käyttöoikeus merkitsi sitä, että hänellä oli taito käsiopasteiden näyttämiseen. Lähde: virkapukuohjesääntö 1950. |
||||
|
|
13.10.2022 15:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyy useita vetureita, tai osia niistä. Pääosassa on tuo Sk3 174. Oikealla näkyy Tr1 (Risto) 1090. Vielä siitä oikealle näkyy toisen raskaan höyryveturin keulaa, ja sen päättelen olevan Hr1 eli Ukko-Pekka. Esakin (samoin Lasse) puhui nimenomaan siitä, ei 1090:stä, kun Pekoista tuli puhe. | ||||
|
13.10.2022 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Dm11 saattaisi hyvinkin olla liikkunut Pieksämäen ja Joensuun välillä. Onkohan joku taltioinut niiden koeajo-ohjelmia? Minulla jäi ainoaksi linjahavainnoksi pohjoiseen matkannut Dm11 Mäntyharjun pohjoispuolella. Aikana ennen avointa dataa se ilmestyi yhtäkkiä eri suunnasta kuin mitä odotin junaa tulevaksi, joten edes kuvaa ei tilanteesta syntynyt. | ||||
|
|
13.10.2022 15:29 | Kari Roininen | ||
| Hr-1 valmistusnumerot 1000-1021, Tr-1 1030-1096. Eli eikös se Risto kuitenkin ole... | ||||
|
13.10.2022 15:24 | Tapio Keränen | ||
| Nyt mentiin menneisyydessä ajassa eteenpäin. Eaa vuodet pienenivät nykyaikaan päin. | ||||
|
13.10.2022 15:17 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin Vihannin kaivosradan (Vihanti-Ristonaho) rakennuskauden tiedot (3-sivuinen PDF, 3 karttaa, 1 kaavio) keskustelupuolelle. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13861.0 | ||||
|
|
13.10.2022 15:03 | Teppo Niemi | ||
| Kalustoyksikkö? Eli myös ratatyökoneet. Tuolla linkatulla videolla näytäisi liikkuvan uudehko työkone. Oliko lähtöopastimessa jo pätemättömyysmerkki? | ||||
|
|
13.10.2022 15:01 | Juhana Nordlund | ||
| Kun puhutaan vakituisemmasta käytöstä, Dr16 minunkin mieleeni tulee. Mutta missä kaikkialla epäonnistuneeksi koetulla Dm11:llä mahdettiinkaan käydä? Mentiinkö myös siipiopastimien näyttämien opasteiden turvin jossain? | ||||
|
|
13.10.2022 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Dr16? Toijala-Turku-rataosan siivet purettiin sähköistystöiden yhteydessä eli Sr2-vetoinen juna ei ole siipiopastimen ohjaamana liikkunut. | ||||
|
Kuvasarja: Rantarata 1980-luvulla |
13.10.2022 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko kaikki kesäkuvat otettu samana päivänä eli 11.7.1985 ? | ||||
|
|
13.10.2022 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
| On jännä ajatella, että siipiopastimien ja Dm12-liikenteen välillä on vain reilu vuosi. Mikähän mahtaa olla uusin kalustoyksikkö, jolle on annettu opaste siipiopastimella normaalikäytön aikana? | ||||
|
|
13.10.2022 13:38 | Kari Haapakangas | ||
| Hitusen tuosta 686+4 -vaihteesta pohjoiseen on muuten ollut ratavartijan mökki. Kävin tontilla pari vuotta sitten, ja kellari siinä vielä on "ehjänä". Mökin paikan erottaa jopa nykysestä karttapaikasta rautatiealueena ja pienenä niittypalasena. | ||||
|
|
13.10.2022 13:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas vaan, kymmenen vuotta tästäkin reissusta. | ||||
|
|
13.10.2022 12:40 | Eljas Pölhö | ||
| Vihannin pohjoispuolella km 686+4 on ollut vaihde valtion vanhalle soranottoalueelle (vanhalla kartalla vain nimi Kuppilankangas). Rautatiealueen raja näkyy hyvin vuoden 1953 peruskartalla (2434 03 versio tonttirajoineen) ja kapea väylä jakaa tontit 4.12 ja 5.7 kahteen osaan. Nykyisen karttapaikan (tonttirajat ja kiinteistötunnukset näkyviin asetettuna) mukaan (entinen?) valtion alue on jaettu kahdeksi tontiksi 678-420-4-1 ja 678-420-5-1. Oliko soranottopaikka käytössä jo Oulun radan rakennusaikaan pitäisi etsiä radan rakennuskertomuksesta. Rataa sinne ei ole mennyt ainakaan 1950-luvulla tai myöhemmin. Lisää edelliseen viestiini: Kaivosradan varrella ollut tilapäinen soraraide oli kiskotettu 22,343 kg/m kiskoin. Soratien vaihde oli km 690+352. |
||||
|
|
13.10.2022 12:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennettiin vuosina 1935 - 1928? Ajassa taaksepäin? :) | ||||
|
13.10.2022 12:33 | Tomi Hämäläinen | ||
| Missä sen Lahden kivikukon rauniot sijaitsevat? En tiennyt että Lahdessakin on ollut sellainen. | ||||
|
|
13.10.2022 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Jopa jotakin! Tämä poistettiin virallisesti liikenteestä vasta edellisvuonna ja hylättiin 1.1957. Itse kuljeskelin maisemissa keväästä 1961 lähtien, joten ei ole ollut montaa vuotta välissä. Maan toipumiseen sotiemme tuhoista kului vielä koko 50-luku. Vasta sen kuluessa voitiin ikäloput veturitkin (1892) poistaa. Ristoja ja Pekkoja lukuunottamatta on halkoravinto vielä voimissaan vetureissa ja rakennuksissa. Huolehdittiin maaseudun työllisyydestä eikä valuuttojakaan riittänyt kaikkeen tuontiin . Kovalla työnteolla ja tukevalla voin ja suolan käytöllä huolehdittiin puolestaan eläkemenojen pysymisestä hallinnassa. Hyvä jos jotkut eläkeikäisiksi selviytyivät. Etenkin siksi 50-vuotisjuhlilla oli arvonsa. Niissä sai olla edes sen kerran juhlakaluna ja kehujen kohteena ennen omaa kupsahdusvuoroaan. |
||||
|
13.10.2022 10:58 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Joo, oikeassa olet. Katsoin väärää päiväystä. Korjataan 1978 --> 1988. | ||||
|
|
13.10.2022 10:06 | Kari Haapakangas | ||
| Kuvassa näkyvä silta on nykyään huonokuntoisena purettu, joten senkään vuoksi läpiajo ei nykyään enää koko matkalta ole mahdollista. Mielenkiintoinen tieto tuosta rakentamisajankohdan soranottoalueesta. Aika vähäksi jäi VR:n jäljet tuolla, kauempaa Vihanninkankaalta on kyllä sittemmin otettu lujasti soraa. Onko muuten kenelläkään tietoa Vihannin kirkonkylän pohjoispuolen soranottoalueesta (nyk. kartalla Huminaharju), milloin se on ollut aktiivinen. Rinnevarjostuksesta päätellen sinne on ollut rautatieyhteys, mutta pääosin alue on niin maatunutta, että voisiko tuo olla vanhimmilta osiltaan jopa Oulun radan rakentamisen aikainen soranottoalue? |
||||
|
|
13.10.2022 08:28 | Juhana Nordlund | ||
| Olen Esan kanssa samaa mieltä, näen sen Hr1:nä. Sylinterin sijainnin korkeus, ja johtotelin pyörän näkyminen nimenomaan tuolla tavoin puoltavat Ukko-Pekkaa. Pekan johtotelissä on / oli tietenkin kaksi akselia, Ristossa yksi. Kuvassa näkyy luonnollisesti Pekan johtotelin akseleista etummainen. | ||||
|
|
13.10.2022 05:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kyllä se Pekka on. Sylinterin yläosan muotoilu on erilainen verrattuna Ristoon, johtuen siitä, että sylinteri on hiukan matalammalla kuin Pekalla. Syynä vetopyörien halkaisijamitan erotus. | ||||
|
|
13.10.2022 03:53 | Lasse Reunanen | ||
| Taustalla vielä joku toinen Risto vai onko tuo.Pekka? En tuosta keulan sivukuvasta niitä erota. | ||||
|
|
13.10.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| No johan nyt! Pattikylkimummo tai Piiskamummo siinä komeilee! | ||||
|
|
13.10.2022 00:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan päiväyksessä on 10 vuoden lipsahdus. Tämä on syyskuulta 1988 (ja korvasi entisen syyskuulta 1978) | ||||
|
|
12.10.2022 23:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tältä sillalta n. 400 m kohti Ristoahoa/Lampinsaarta oli vaihde radan rakennusaikaan käytetylle VR:n soranottoalueelle. Sen raide kaartui pohjoiseen ja suora yhteys oli Ristonahon suunnalta. Raide näkyy vanhalla peruskarttalehdellä 2434 06 (v. 1953 ja 1959 painokset). | ||||