|
|
30.01.2007 15:00 | Janne Harakka | ||
| Tuli 1 kommentti että U olisi usoverzenstvovannij = täydentäminen, parantaminen eli modifioitu versio. Liekö totta vai tarua? | ||||
|
|
30.01.2007 14:54 | Lari Nylund | ||
| Taajamajuna 227 on tosiaan yhteysjuna tälle taajamajunalle 363. Uskoisin, että tähän ratkaisuun on päädytty Sm-junan palauttamisen helppouden vuoksi. Eil-junassa Hämeenlinnassa pitäisi tehdä veturin ympäriajo ja rungon palauttaminen Riihimäelle, jossa on Eil-junien säilytysraiteet. Toki Hämeenlinnassakin vaunuston säilytys onnistuisi, mutta se vaatisi 1500V-liitännän rakentamisen tai sitoisi yhden sähköveturin tyhjän pantiksi seisomaan rungolla virran antamiseen. Tämä on siis varmasti kustannustehokkain ratkaisu. | ||||
|
|
30.01.2007 14:50 | Mika Hakala | ||
| mitä tarkoittanee RHK:n taulukon "kuljetus määrä tonneina läpikulku mukaan luettuna"? | ||||
|
|
30.01.2007 14:29 | Olli Aalto | ||
| Keväällä sitten on tämäkin näky historiaa ;( | ||||
|
|
30.01.2007 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Minulla on tähän liittyen muistikuvia toimiessani kesäapulaisena Ilmalan varikolla: Dv15/16 veturiehin oli alkanut SA3-kytkimien asennustyö, eikä Sm1-2 junien apukytkintä voitu silloin kytkeä SA3-kytkimeen. Tällöin oli tulossa tilanne, ettei Martinlaakson radalla olisi voitu hoitaa liikennettä jännitekatkojen aikana ilman Dr13 vetureita. Varikolla tehtiin kuitenkin samoihin aikoihin protokytkin, joka sopi SA3-kytkimeen ja tilanne oli sillä ratkaistu. Eli Dr13 vetureita ei tarvittu Martinlaakson radan jännitekatkojuniin. |
||||
|
|
30.01.2007 14:26 | Olli Aalto | ||
| - | ||||
|
|
30.01.2007 14:24 | Olli Aalto | ||
| - | ||||
|
|
30.01.2007 13:35 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä kuvasarja VR:n perinteisestä "rekrytointitoiminnasta", joka osoitti tehokkuutensa sukupolvien ajan :) Kuvassa ei kuitenkaan voi olla veturi 3050, koska tuollainen väritys oli vain vetureissa 3001-3039. | ||||
|
|
30.01.2007 12:38 | Jukka Ak | ||
| Joku kalustoaikatauluista tietävä: Miksei taajamajuna 227 voisi mennä Helsinki-Hämeenlinna reittiä? Kuitenkin tämä 227 saapuu Riihimäelle aikataulun mukaan n. 5 minuuttia ennen kuin tämä 363 lähtee. Mietin vain tuota kun itsekin mennyt Hyvinkäältä Hämeenlinnaan ja joutunut vaihtamaan Riksussa taajamajunasta toiseen. | ||||
|
|
30.01.2007 12:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi... | ||||
|
|
30.01.2007 12:12 | Juha Kutvonen | ||
| Paitsi viimeinen... | ||||
|
|
30.01.2007 12:10 | Juha Kutvonen | ||
| Kunhan Bodenin ja Haaparannan välinen rataosa on saatu kunnostettua ja osin uudellenrakennettua, niin rautatiekuljetuksetkin olisivat mahdollisia. Tavara kulkisi nopeammin ja ilman siirtokuormauksia. | ||||
|
|
30.01.2007 11:37 | Hannu Siitari | ||
| Keisarin juna on ollut näytteillä Kouvolan asemalla raiteella 1 kesällä 1962 Suomen rautateiden 100-vuotisjuhlatapahtumaan liittyen. Laiturille oli rakennettu junan mittainen koroke, josta pääsi näkemään sisälle vaunuihin samalla tavalla kuin nyt Hyvinkään rautatiemuseossa. Tämä on jäänyt lähtemättömästi mieleen, vaikka tuolloin olin alta kymmenen ikäinen. | ||||
|
|
30.01.2007 11:24 | Mikko J. Haaranen | ||
| Kuvasta puuttuu vielä allekirjoittanut kaahaamassa piikkisellä enduro-Kawalla! Veikkaisin kyllä, etten kovin kaukana ollut kuvan ottohetkellä. | ||||
|
|
30.01.2007 11:18 | Mikko J. Haaranen | ||
| Jos tarkkoja ollaan niin oikealla oleva tie ei ole moottoritietä vaikka siltä näyttääkin. Hiuksia on kiva halkoa - joskus ;-) | ||||
|
|
30.01.2007 11:07 | Mika Kärki | ||
| Kainuun sanomien mukaan tuotteet tulisivat Luulajasta laivalla. www.kainuunsanomat.fi (Juttu luettavissa tänään 30.1.2007 netistä, jonka jälkeen linkki asian osalta vanhenee.) | ||||
|
|
30.01.2007 10:58 | Mika Kärki | ||
| Pohjois-Suomen kuljetukset ovat yhteensä 8 miljoonaa tonnia, joten menetus on merkittävä VR Cargolle. Kostamuksesta on tuotu Raaheen vuosittain noin miljoona tonnia pellettejä. Laivaliikenne Ruotsin Luulajasta kasvaa. Rautaruukin raaka-ainekuljetuksista Ruotsista vastaa ESL-yhtiöt puskuproomuilla. Jatkossa ne korvattaneen uusilla aluksilla, mahdollisesti talvimerenkulkuun soveltuvalla alustyypille: itse murtava alus. (Kainuun sanomat). | ||||
|
|
30.01.2007 10:50 | Ilari Eskelinen | ||
| Rautaruukin Raahen tehdas lopettaa vuodesta 1983 jatkuneen rautapellettien ostamisen Kostamuksesta. Huhtikuun alusta alkaen pelletit toimittaa ruotsalainen LKAB. Tehdas käyttää noin miljoona tonnia pellettejä vuodessa. Millähän LKAB:n tuotteet tulevat Raaheen? | ||||
|
|
30.01.2007 10:23 | Juha Kutvonen | ||
| Uutinen tietää reilusti lisää kuljetuksia Kiirunan ja Luulajan välille. Jos Boden - Tornio -osuus olisi kunnossa, voisi kuljetuksia ohjata sitäkin kautta. | ||||
|
|
30.01.2007 10:16 | Juha Kutvonen | ||
| Suomen ainoa läänin pääkaupunki, joka on nopean junaliikenteen ulkopuolella (Suomella en tässä tarkoita Suomen tasavaltaa, johon kuuluvat myös Lappi ja Ahvenanmaa). | ||||
|
|
30.01.2007 10:16 | Tapio Muurinen | ||
| Merkillisiä nuo liike-elämän lait. Miljoona tonnia jää kerralla pois. Sitten kun Kokkolan transitoliikennekin siirtyy vielä Muurmanskiin, niin avot. | ||||
|
|
30.01.2007 09:22 | Ilkka Myllyniemi | ||
| Heh,onko joku ohjaamossa iltapäivä nokosilla?Ihan kun siellä pilkittäisiin. | ||||
|
|
30.01.2007 08:55 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Taiteellinen, tunnelmallinen näkymä. | ||||
|
|
30.01.2007 08:49 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Onko tarkoitus vielä laittaa nimikyltitkin? Tuossahan näkyy olevan myös hyvää alkua vanhalle tavalle kasata lunta seinustalle eristeeksi. Se toimii hyvin, kunhan alimmaiset puut on muuten hyvin suojattu. Toisaalta keväällä lumi vetäytyy aika pian irti seinästä. | ||||
|
|
30.01.2007 08:34 | Mika Kärki | ||
| Liikenne Vartiuksen radalla hiljenee tuntuvasti. Rautaruukki ilmoitti 29.1.2007 tehneensä ruotsalaisen LKAB:n kanssa pitkäaikaisen (10v) sopimuksen. Uusi sopimus tulee voimaan huhtikuun alussa. Samalla pelletin tuonti Venäjän Kostamuksesta loppuu kokonaan. ...juuri, kun sähkörata saatiin Vartiukseen valmiiksi. (Lisää asiasta Kainuun sanomista 30.1.2007, sivu B4) | ||||
|
|
30.01.2007 02:40 | Lari Nylund | ||
| Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin kyllä, mutta Etelä-Suomen läänin pääkaupunkin on Hämeenlinna. | ||||
|
|
30.01.2007 02:08 | Juha Hyvönen | ||
| Siis ymmärsinkö oikein aikatauluja tarkemmin tietämättä, että ainoan taajamajunayhteyden pääteasema on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki? Eikös tuossa ole lähdössä muitakin taajamajunia koht'sillään? | ||||
|
|
30.01.2007 01:57 | Juha Hyvönen | ||
| Mielenkiintoinen ajoneuvoyhdistelmä. Kuvan keskellä lienee maanviljelijä vartioimassa kylvöään kaupunkisudelta? | ||||
|
|
30.01.2007 00:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| jtt: En kyllä usko, sillä ölyjunia on ajetttu voimalalle heti radan valmistumisen alkutaipaleelta saakka, eli vuodesta 1975 ja mun mielestä tää Pasin kuva on jostain late of kasarilta. Niin mä ainakin muistelisin, kun Spasiba tätä mulle vuonna 1992 näytti. | ||||
|
|
30.01.2007 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko suunniteltu öljy-junien ajoa voimalaitokselle, junat ajettiin myöhemmin kuitenkin Dv15:lla. | ||||
|
|
30.01.2007 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Aiemmin Dm7-kalustolla hoidettuna myöhässä-kulut olivat suunnilleen samaa luokkaa. Kokoonpanoina oli tuolloin muistaakseni VVLV ja VVV, näillä kahdella nipulla hoideltiin yön T-junat. Dv12-aikana ranta-radan katkoihin lähti illalla (to-pe) Ri:ltä Dv12-pari, joka palasi aamulla takaisin n. klo 7.00. | ||||
|
|
29.01.2007 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| En ole ennen tainnut nähdä näin täsmällistä kuvaa siitä, millaista junamatkustamisen tunnelma minusta on. | ||||
|
|
29.01.2007 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos olisi kuvien pisteytys vielä olemassa, tälle mäjähtäisi täydet. Plus. | ||||
|
|
29.01.2007 23:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko toi Jarkko sulla himana nykään, vai kenellä? Melko makee mesta kyllä budjattavaksi! Ja varsinkin tuo puulämmitys. Montako kamiinaa tuolla on, miten kestaa lämmöt iltalatingilla parinkympin paukkupakkasessa jne? Hienoksi on kyllä "mökki" laitettu, ei käy sitä kiertäminen. | ||||
|
|
29.01.2007 23:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kaunis kuva. Puuttuu vain noin 8 matkustajaa, jotka nousevat pian saapuvaan henkilöjunaan, asemamies kärryineen ja Hajalan nimikyltti pääoven yläpuolelta. | ||||
|
|
29.01.2007 23:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| tomi_: Ruonansuun Jopetskia lainaten - "Mietippä ite"... Jotta otan taas vähän lisää itselleni black listin kavereita, lipeän tietentahtoen aiheesta ja kysyn, oliko Alstikalle sitten suunniteltu aikataulunmukaista liikennettä Hpl-Mrl-välille, kun kerran noin koeajoivat? Joku Eili-paikku tolla baanalla ja noilla pysähdysväleillä Dr13-vetoisena olis saattanut olla vielä 453:stakin hitaampi. | ||||
|
|
29.01.2007 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| "Ylöspäin" (Hki-Ri) jäi noilla Dv12-vetoisilla T-junilla myöhään noin 10-15min. Muutamilla kuljettajilla oli tapana käyttää T-nop.aluetta Hki-Ke ja M-asentoa Ke-Ri, muttei sillä mielestäni paljoakaan aikaa "ottanut kiini". "Juopoillahan" ei enää ollut kiirettä, joten usein "ämmällä" ajeltiin koko matka - ehkä teoriassa hieman hävittiin kiihtyvyydessä alkumatkan lyhyillä pysähtymis-väleillä. | ||||
|
|
29.01.2007 22:36 | Jussi Liimatta | ||
| Jahas, keväällä -86 hommasin uuden järkkärin jolla tämä on otettu mutta kun tuo muisti...ja kaikkia otoksia kun ei ole tullut merkittyä. | ||||
|
|
29.01.2007 22:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Veikkan, että noissa on kaiketi vähemmin tukkeutumisongelmia kuin nykyajan alipainepöntöissä. Kuten Tapiokin tossa viittasi, stetsoni saattaa olla tuolle pönämallille pikkuisen liian tiukka pala purtavaksi, mutta muuten papana kuin papana lienee liikahtavan tuosta vaivati alas. Ainut mikä tuossa on huonoa, on perskannikoiden yllättävän nopea jäätyminen näin talvella: mikäli tuotteen "tuotanto" on ns. kymppiminsanen, niin siinä ei ainakaan meikän takamus säily(nyt) muuna kuin sinertävänä, sen verran kova bofori tuolta putkesta tuli. Mutta muuten tykkään tuosta pönttömallista, itse korvasin himassa molemmat vessat tommosella 12 tuumaisella "ylilatauksen poisto"-putkella. | ||||
|
|
29.01.2007 22:19 | Tapio Muurinen | ||
| Kovasti ollut liikennettä vielä tuolloin, koska kiskot ovat noin kiiltävät. Ajattelin jopa vielä aikaisempaa ajankohtaa henkilöliikenteen ajoilta, 1968 saakka. | ||||
|
|
29.01.2007 22:09 | Jussi Liimatta | ||
| Kyllä, Pihtipudas. Kuva otettu 1986-92. | ||||
|
|
29.01.2007 22:03 | Tapio Muurinen | ||
| Yleensä toimi; silloin läpi meni hyvin lompakot ja tekaritkin (=tekohampaat). Jos putkeen oli survottu WC-paperirulla tai Stetson, silloin toimi huonommin. | ||||
|
|
29.01.2007 21:42 | Tauno Hermola | ||
| Eikä tainnut silloinkaan tulla yhtään sen selvemmäksi, se GPS:n nopeustarkkuus meinaan ;-) | ||||
|
|
29.01.2007 21:38 | Kimmo Kotimäki | ||
| Parasta oli kyllä Turpeisen kertomus Pietarin radan rakentamisesta ja Bergströmin kuvat Keisarin junasta. Heli Mäki Helsingin yliopistosta on tekemässä Kymenlaakson vanhoja rautatieasemia ja radanrakennusta käsitteleviä nettisivuja. Alkua on täällä: http://www.finnicakymenlaakso.fi/artikkeli.php?id=7 Hän kaipaa esim. vanhoja valokuvia ja kertomuksia. Sähköposti hänelle on heli.maki ät helsinki.fi. (korvaa ät miukumaukulla). | ||||
|
|
29.01.2007 21:35 | Lari Åhman | ||
| Kyllähän tämä on ihan Siilinjärven eteläpuolella kuvattu. Se kolmioraide on vasta sen maantiesillan jälkeen junan tulosuuntaan. | ||||
|
|
29.01.2007 21:31 | Otso Etelämäki | ||
| Korjailepas kuvatekstiä vähän... | ||||
|
|
29.01.2007 21:28 | Lari Åhman | ||
| Epäilisin, että kameran automaattiasetus on suurentanut hämyisyyden vuoksi ISO-herkkyyttä, jolloin tummat sävyt kohisevat. | ||||
|
|
29.01.2007 21:13 | Otto Siren | ||
| Mikä näissä kuvissa on kun kaikki sisäkuvat on näin rakeisia? | ||||
|
|
29.01.2007 20:57 | Heikki Helve | ||
| Tuossa kohdin ei ole kulkenut vanhaa Iisalmen tietä. Se ylittää radan junan taakse jäävän sillan takana (n. 500 m). Veturi saapuu hetken kuluttua Juankosken suuntaan erkanevalle kolmioradan länsivaihteelle. | ||||
|
|
29.01.2007 20:53 | Heikki Helve | ||
| Tarkennuksena, että juna kaartaa poispäin Päivärannasta. Kallansillat jäävät junan taakse, oikealla kulkee moottoritie ja edessä on linjavaihde Savon selluna paremmin tunnetulle kartonkitehtaalle. | ||||
|
|
29.01.2007 20:51 | Heikki Helve | ||
| Harvoin voi katsella kuvaa, jonka ottaja ei tiedä olevansa myös huomioitu. Katselin samaa junaa kuvaajan vasemmalla puolella olevan järven vastarannalta, mutta poikkeuksellisesti en sitä nyt kuvannut. Paikasta saa hyviä kuvia kokonaisista rungoista ja kuvaamisen voi tehdä oman mökin kuistilta. | ||||