Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2006 10:15 | Tapani Tuominen | ||
| Ulkopuolisten on tietysti vaikea asian kaikkia kiemuroita tuntea, mutta sikäli kuin ymmärrän asianosaisten ylläolevien kommenttien perusteella mitä on tapahtunut, asia lienee jotakuinkin näin. Henkilö A on ostanut museolta R tämän ylläpitämästä kokoelmasta kuvia tiettyä, ilmoittamaansa ja hankinnan yhteydessä sovittua, käyttötarkoitusta varten. Kuvia ostaessaan A ei ole ilmoittanut yhdeksi käyttötarkoituksekseen niiden postittamisen julkisilla web-sivuilla eikä niinollen ole kuvien luovuttajan kanssa tästä sopinut ja lupaa saanut. Siitä huolimatta hän on kuvat julkisesti postittanut. Se on ihan yhdentekevää, onko kuvien luovuttaja museo, yritys tai jokin muu taho tai laitettiinko kuvat julkisesti näytteille ansiotarkoituksessa tai ei. Se ei muuta sitä tosiseikkaa, että kyseessä on viime kädessä sopimusrikkomus, joka osapuolten tulee selvittää keskenään. Täällä asiaa ei voida huutoäänestyksellä ratkaista. Ihmetyttää myös useat kommentit, joissa ikäänkuin edellytetään, että museo R ja kaikki sen palvelut ja omaisuus olisivat public domainia. Näinhän ei ole, vaan museo on vastuussa esineistöstään ja muista kokoelmistaan ja niiden ylläpidosta. Ehkä Internet on luonut sellaisen illuusion, että kaiken mahdollisen pitää olla ilmaista, mutta silti voisi miettiä, että jonkun pitää se ilmaiseksi jaettava hyvä ensin luoda, eikä suurempaa (rautatie)museotakaan voida harrastajavoimin hoitaa, vaikka sellainen toiminta rautatieharrastajan näkökulmasta ulkopuolelta tarkasteltuna unelmien täyttymykseltä vaikuttaisikin. Nykymaailmassa eivät vaan museotkaan pysty ihmeisiin ja vaikkapa valokuvakokoelman ylläpito vaatii resursseja paljonkin. Niukkenevat julkiset avustukset eivät pysty kattamaan kaikkia menoja läheskään, vaan museoidenkin on laskutettava erityispalveluistaan pystyäkseen tehtävänsä kunnialla hoitamaan. Siltikin voi sanoa, että palvelun laatuun ja perinpohjaisuuteen nähden, niistä perittävät korvaukset ovat erittäin kohtuullisia. Jos asia on epäselvä, voi vaikkapa kysellä yksityiseltä kuvatoimistolta, mitä heidän kuvansa ja niiden julkaisuoikeudet maksavat. |
||||
|
08.11.2006 09:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aika harva viitsii ottaa kahta kuvaa erilaisilla valotuksilla. Minkään digikameran dynamiikka ei muuten riitä. | ||||
|
08.11.2006 09:19 | Petri Nummijoki | ||
| Rantaradalla nopeus nousi arvoon 160 km/h vuonna 1995 ja silloin ei aluksi ollut lainkaan tähän nopeuteen yltävää vetokalustoa. Sn160-välityksillä varustettujen Sr1-vetureiden nopeus oli tuolloin jouduttu laskemaan arvoon 150 km/h, Sr2-veturit tulivat kaupalliseen liikenteeseen 1996 ja Pendolinotkin aloittivat vasta loppuvuodesta 1995. | ||||
|
08.11.2006 09:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja tämän portaalinosturin toiminnasta. Tälläinen on majaillut pitkään BO (ex Occ) -vaunun päällä Pasilasaa. | ||||
|
08.11.2006 09:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tyypillinen tuonaikakauden Jyväskylään sijoitettu joku 840-sarjan Pikku-Jumbo. Osa näistä Jyväskylän Pikku-Jumboista siirrettiin vielä 1960-luvun puolivälissä Ouluun, Kemiin ja Kontiomäelle. Tämmöinen yhtenäinen kiinteä (aikoinaan turvetenderiksikö tehty?) oli kytketty esim. Jyväskylän Tk3 844:ään pitkälle 1960-luvulle, ennenkuin sekin sai aivan loppuajoikseen normaalin teräskehikon tenderin polttoainetilaa suurentamaan. | ||||
|
08.11.2006 09:00 | Juba Mäkinen | ||
| Ei oo Kaukaan Move66 tainnu paljon tallista liikkua, mutta onkos Villellä kuvia C600:sta vaihtotöissä? | ||||
|
08.11.2006 08:39 | Juhana Konttinen | ||
| Kuvat Keljonlahdesta rautakanavan aikaan ovat olleet toivelistallani pitkään. Nyt tulikin kerralla entistä harvinaisempaa kuvaa rakennusvaiheesta. Hienoa! Vielä jos joku onnistuu täyttämään toiveeni sitten aktiiviaikojen kuvalla, niin joulu on jo tullut. | ||||
|
08.11.2006 08:17 | Jussi Kortman | ||
| Ilmeisesti sama veturi seisoo nykyisin Tervakosken Puuhamaalla,siinä portin kupeesssa? Kiitokset Jormalle todella komeista kapsu ja Vv kuvista. | ||||
|
08.11.2006 07:25 | Otto Siren | ||
| Paitsi,että suurin osa ihmisistä avaa aina molemmat ovet. | ||||
|
|
08.11.2006 06:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kiitokset tästä ja Keljonlahden kuvista. Oman kotimaakunnan rautatiehistoriaa katselee aina mielellään. | ||||
|
|
08.11.2006 04:28 | Ville Virtanen | ||
| Tuntuu muuten olevan harvassa tämäntyyppiset kuvat jossa kellotaulu ei olisi ylivalottunut. :) Tuossa pylväässä siis "10" ja "9" kylttien välissä. | ||||
|
08.11.2006 01:18 | Juha Hyvönen | ||
| En ihan varma ole.... mutta onkos tämä tässä vaiheessa saapumassa Nivalaan? Nivalan aseman jälkeen Ylivieskaan päin välittömästi alitetaan valtatie 28 ja ohitetaan vanha viljasiilo. | ||||
|
|
08.11.2006 01:04 | Iiro Niemi | ||
| Kylläpäs aihe jaksaa puhututtaa. Eikös tuolla kuvienhallinnassa nimenomaan varoitella pitämään huoli siitä että kuvien julkaisemiseen on luvat kunnossa. Itse olen erääseen täällä esille pistämääni kuvaan kysynyt ensin julkaisuluvan sekä YLEltä että Suomen Rautatiemuseolta, kun en voinut olla varma josko siitä muuten tulisi jälkiseuraamuksia. Luvan sain helposti molemmilta tahoilta. Kun tuossa noita Antin kuvia katselin, niin siellä oli myös huomautettu Siiskosen Pekan kuvien julkaisusta omalla nimellä, mikä on sekin kyseenalaista. Voihan tässä olla kyse tietämättömyydestä, ajattelemattomuudesta ja innokkuudesta, mutta vahinko on jo käynyt; netistä kuvat leviävät helposti myös muille tahoille. Ja toisekseen, minusta on melko lapsellista käyttäytymistä mustamaalata joku taho yksittäisen ihmisen virheen ja sen aiheuttamien toimien vuoksi. Voisin verrata tätä näin: Jos omaa hölmöyttäni tai huolimattomuuttani ajan tutkaan ylinopeutta ja saan siitä sakot, en voi syyttää kuin itseäni. Siltikin sakkojen jälkeenkin ajattelen että se on helvetin hyvä asia että ne poliisit on siellä tien päällä valvomassa. Ne on siellä meidän kaikkien turvallisuuden tähden. Toki löytyy niitäkin, joiden mielestä liikennesääntöjä voi hiukan soveltaa ja poliisit on vain haitaksi. Näin on näköjään tässä museoasiassakin. No, tämmöisiä ajatuksia... | ||||
|
08.11.2006 00:45 | Mikko Juntto | ||
| Piilonsuolta, Tervakoskelta etelään päin. | ||||
|
|
08.11.2006 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Mistä päin turvetta tuotiin tehtaalle, vaikka täältä päin olenkin kotoisin rata on minulle täysin outo? | ||||
|
08.11.2006 00:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Logistiikka taas huipussaan... | ||||
|
08.11.2006 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| No täytynee tunnustaa, etten tunnistanut - en edes tiennyt radan olemassa oloa tähän asti... mutta jotenkin päättelin ed. kuviin. Leppäkosken etelä-puolisella radalla näin vielä joskus liikennettäkin 70-luvulla. Saven-nostokonekin taisi näkyä radalle vielä kauan radan liikennöinnin jälkeen? | ||||
|
|
07.11.2006 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tervakosken Paperitehtaan rata on kyseessä, jtt "tunnisti" paikan toisen kuvan yhteydessä. | ||||
|
07.11.2006 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Helpostihan loputkin kuvat selvisivät. Tervakoskihan tämä, niinkuin kuvat nro 6 ja 7. Tämä rata oli yli viisi kilometriä pitkä! | ||||
|
|
07.11.2006 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jollei Leppäkoski kelpaa, tämän täytynee löytyä Tervakosken suunnalta ? | ||||
|
07.11.2006 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikissa sarjoissa on sekä poljin, painike, että johdon päässä oleva nappi. Ei se poljin voimaa tarvi poljettavakseen, vain kerran minuutissa täytyy muistaa siirtää jalkaa polkimen vapauttamiseksi, muutoin tekniikka katsoo kuljettajan nukkuvan tai olevan muuten "eloton". | ||||
|
07.11.2006 23:18 | Sami Lahtivesi | ||
| eikös tuo ovi ole hiukan kapea? | ||||
|
07.11.2006 23:11 | Mikko Juntto | ||
| Ainakin numeron perusteella niin vois päätellä. Juu, käsintehtyä paperiakin siellä tosiaan tehdään. Kaikesta vanhasta kun pidän, niin tuolta kyllä löytyy paikkoja jotka eivät ole muuttuneet vuosikymmeniin. Huhujen mukaan aikoinaan suunniteltiin tehtaan liittämistä ihan valtion rataverkkoon. Ja onhan tehtaalla ollut välivarasto Ryttylän asemalla. | ||||
|
|
07.11.2006 22:52 | Jorma Rauhala | ||
| PK2 voi siis olla vanhempi kuin 1905? Ja onhan sitten Tervakoskella vielä sellainenkin osasto, jossa tehdään töitä ilman koneita eli käsintehtyä paperia. Olen sellaista kirjoituspaperia nähnyt muinoin GAS:n vuorineuvoksen omana henkilökohtaisena kirjoituspaperina. Asiasta toiseen: pari sarjan kuvaa odottaa vielä tunnistamista, hopi-hopi! Päästään sitten kalustokuviin... | ||||
|
|
07.11.2006 22:42 | Niila Heikkilä | ||
| Mukava oivallus dokumentoida tämäkin. Koeajo on omalla laillaan aina yksittäisluontoinen tapaus, ja 1970- ja 1980-luvun alun nopeuskoeajoissa ajettiin Sr1:llä hyvinkin kovia nopeuksia ilman sen kummempia panostuksia telin kiertoliikkeen vaimennuksiin. Seinäjoki-Oulu sähköistyksen valmistumisen jälkeen, vuonna 1983 on varmastikin nähty paljon nopeuskoeajoja. Nostettiinhan tuona vuonna ratojemme kattonopeus 120 --> 140. Alkuaikoina sitä tosin hyödynsivät vain muutamat erikoispikajunat. | ||||
|
|
07.11.2006 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| 3098-3112 taisivat olla niitä loppupään 160-vetureita. Tulihan sitä aikoinaan kokeiltua myös muiden vetureiden "jalan nousua", varsinkin "käsi-ohjauksella". Jollei teleistä lähtenyt kaamea "naukuna", ryske, pauke ja valitus hillinnyt menohaluja, niin viimeistään kone-apulaisen kiroilu, hänen maatessaan konttorituolinsa kanssa ohjaamon lattialla - kulku-ominaisuudet eivät olleet ehkä loppuunasti hiotut. Junan kanssa tätä oli turha koettaa - silloin 5-vaunun EP-junat olivat täyttä työtä - mutta pelkkä veturi kulki reippaasti. | ||||
|
|
07.11.2006 22:27 | Mikko Juntto | ||
| Se kuudes on PK2, ns. labrakone jolla tehdään jotain koeajoja. Varastot on hiukka alimitoitettuja nykyisille tuotantomäärille.. | ||||
|
07.11.2006 22:27 | Miika Rissanen | ||
| Namia. Kiitos :) | ||||
|
07.11.2006 22:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomitettu_kuva | ||||
|
|
07.11.2006 22:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ari: lomitus on interlacing, ei sillä ole mitään tekemistä sahalaitailmiön kanssa. Sahalaitoja ei pesiydy kuviin kun et pakkaa liikaa ja käytät parempilaatuista (GIMPissä Cubic) skaalausta. Jpegit ovat pakattuja (kamera pakkaa, siinäkin on säätömahdollisuus ja aina kannattaa käyttää parasta laatua), joten niiden koko korreloi vain suunnilleen megapikselimäärään. | ||||
|
|
07.11.2006 22:01 | Ville Vehmaa | ||
| Mutta sellaista kuvaa minullakaan ei ole, jossa Kaukaalla olisi Move66 töissä! | ||||
|
|
07.11.2006 22:01 | Ville Vehmaa | ||
| No siis, Kaukaan vaihtotyöt siirtyvät VR:lle muistaakseni vuonna 2008. Onhan se mahdollista, että veturi siirtyy toiselle UPM:n laitokselle, muulle operaattorille tai peräti VR:lle. :) Uskon kuitenkin, että Kaukaalla Movet työskentelevät vain 13 kuukautta. Eikä täällä ole kuin kaksi kuvaa Move67:sta vaihtotöissä, täytyykin lisätä! | ||||
|
|
07.11.2006 21:53 | Miika Rissanen | ||
| Se on tuon sametin ominaisuus vaan, kun sitä hinkataan tiettyyn suuntaan niin karvat kääntyy sen mukaisesti ja aiheuttaa kyseisen penkki tulessa -ilmiön. Ja obektiivihan tietysti... | ||||
|
|
07.11.2006 21:47 | Jonne Reitti | ||
| Mun mielestä ihan jees ratkasu Suomen talven lämpötiloissa, pysyy se lämpö paremmin siellä missä kuuluu. | ||||
|
07.11.2006 21:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taattua stoikkanen laatua tämä | ||||
|
|
07.11.2006 21:46 | Ilari Eskelinen | ||
| Eikös näihin pitänyt tulla toisenlaiset penkit? | ||||
|
07.11.2006 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| No en ole parhaimmillani Autokoreissa, ja Auraahan on myös veroluokissa I, III ja IVA. | ||||
|
|
07.11.2006 21:33 | Tommi K Hakala | ||
| Onko nuo selkänojat jo todella kuluneet? | ||||
|
|
07.11.2006 21:31 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Taitaapi olla, mutta eikös Autokori Aura? | ||||
|
|
07.11.2006 21:29 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hyvä muistihan sinulla, veturit olivat 3040 ja 3041. | ||||
|
07.11.2006 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Virroitinharrastajille tärkeä tieto: Pietarin raitioteillä on siis vielä vanhoissa työvaunuissa LYYRA-virroitin. Helsingin, Turun ja Viipurin raitiovaunuissa oli sellaiset käytössä "ennen viime sotia". Kuvan keskellä näkyy sitäpaitsi raitiotien ja johdinautolinjan ajojohdinristeys. | ||||
|
|
07.11.2006 21:27 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tuo on aivan yleinen museoiden käytäntö, jos olette joskus eri museoiden kanssa asioineet. Asioissa tuskin on mitään ongelmaa, kun niistä sovitaan ja sovitussa pysytään. Vähän kuin lainaisi isältä autoa tai mitä tahansa. On luvannut käydä höyryjunaa katsomassa ja isä näkeekin ryyppyporukan autonsa kyydissä sorakuoppa-ajossa. Korni esimerkki, mutta tämä on sovellettavissa ihan arkiseenkin elämään. Mikä sitten tuo valokuvalle vahinkoa? Se, että kuvaa kuluu julkaistaessa. Kun tehdään historiikkeja yms., halutaan yleensä arkistoista kuvia, joita ei ole ennen nähty ja julkaistu. Siksi käyttöä halutaan rajoittaa. Itsekin mietin, mitä kuvia uppaan tänne, koska ne ovat jo silloin käytettyjä, jos niitä johonkin muuhun projektiin tarvitaan. Minunkin kuvia saa lainaksi ja täältäkin niitä voi ladata tiettyihin tarkoituksiin. Esimerkiksi Dr16-kirjaan pyydettiin kuvia ja niitä lähetin CD:llisen, joka jäi tekijälle. Se on ok ja tiedän, että hän kysyy, jos julkaisee niitä jossakin muualla. Tässäkin on ollut kyseessä kertakäyttöoikeus, eikä muuhun tarkoitukseen ao. kuvia ole lupa laittaa. Jorinaa, mutta jorisinhan minäkin. Asioita kannattaa kuitenkin miettiä. | ||||
|
07.11.2006 21:26 | Ari Palin | ||
| Olikohan se Kårstan haara kun jatkui aikoinaan Norrtäljeen ja sieltä tai sen läheltä edelleen Uppsalaan asti? Nykyään Uppsala-Faringe -osuus on museorautatienä. Oli melko asiallista matkustaa sitä pitkin ensin lätällä 50 km/h lyhyillä pätkäkiskoilla ja loppumatka höyryjunan ulkovaunussa. Ja nämä ajelut siis 9.-10.9. välisenä yönä täysikuun paistaessa korkealta. | ||||
|
|
07.11.2006 21:24 | Jorma Toivonen | ||
| Alunperinhän taisi muutamalla 40-sarjan Sr1:llä olla sn 160km/h, sekä loppupään numeroilla??? Tämä on vain hatara muistikuva. Myöhemminhän vasta asennettiin vaimentimet sivuttaisheilahduksia varten, nämäkin on jo taidettu poistaa ja sn:ää alennuttu kaikilla 140km/h. | ||||
|
|
07.11.2006 21:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja, koska en keksi tuolle muuta syytä kuin rahantarpeen - joka mielestäni on nimenomaan tällaiseen toimintaan huono peruste - peruuntui minulta nyt pitkään kytenyt tahto päästä joskus käymään tuossa museossa. Musta tuntuu, että yllättävän iso osa tämän laskun tuotosta tulee häviämään siihen, että moni moni vorkkilainen jättää nyt jopa useamman museokäynnin väliin. Jos kaksikymmentä käyntikertaa jää väliin ja lipun hinta on vaikkapa kympin, on menetetty rahamäärä jo 200e, eli puolet tuolla saadusta tuotosta. Huraa. Asia olisi varmasti eri, jos asiasta olisi huomautettu etukäteen ilman että huomautukseen olisi reagoitu. Mutta nyt näin ei kyllä ole. | ||||
|
|
07.11.2006 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Mutta eikös tässä ole Turun Autokorin Airisto-kori? http://www.slhs.fi/autot/68_2iso.jpg on se SLHS:n musebussi. | ||||
|
|
07.11.2006 21:15 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Osalla Sr1-vetureita oli sn 160, joten niillä ajettiin nopeuskoeajoja. Nyt en muista, koska 160 tuli sn:ksi, mutta Sr2-kalustoa oli jo tuolloin. | ||||
|
|
07.11.2006 21:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| On selvää, että tämän maksun perimiseen on lailliset perusteet, mutta kun yksin asian mahdollisuus ei ole mikään syy sen toteuttamiseen, en minä ainakaan osaa vetää tästä mitään muuta johtopäätöstä kuin sen, että Hyvinkään RahanKISKOntamuseo tarvitsee rahaa ja löysi porsaanreiän jonka kautta se saa hieman lisää rahaa. | ||||
|
|
07.11.2006 21:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmmhmm.. Kun miettii museon olemassaolon tarkoitusta, joka on historiallisen tiedon säilyttäminen ja kansan tietoon esilletuonti, tämä tapaus pistää kyllä ihmetyttämään. Museon pääsymaksujen oikeutus on käsittääkseni sisällön esittelemiseen tarvittujen tilojen ylläpitokustannukset. Kun kuvia saa katsottua kuluttamatta Hyvinkään Museon ( ;) ) tiloja, silloinhan museo päätyy toteuttamaan tarkoitustaan pienemmillä kuluilla. Toki kulujen pieneneminen on melko vähäistä, mutta joka tapauksessa, vorgin ollessa selvästi epäkaupallinen "järjestö" jonka pyrkimyksenä on oikeastaan museotoiminnan järjestäminen internetissä voittoa tavoittelematta, tulisi museon hieman pohtia myöskin olemassaolonsa alkuperäistä tarkoitusta ja huomata vorgin tukevan tätä. Toki on selvää, että kuvat julkaisemalla on toimittu ainakin muodollisesti väärin, mikäli kuvat ovat julkaisuhetkellä olleet Museon omaisuutta, mutta minun on kyllä hieman vaikea ymmärtää sitä logiikkaa, jolla tälle laskulle olisi olemassa jokin moraalinen oikeutus. Lainopillinen ehkä, mutta eihän kaikkea laillista nyt pidä tehdä vain siksi että se on lain mukaan mahdolllista! Kaikki porsaanreiät vaan käyttöön? Eikö tätä rahaa peritä siksi, että tuo Hyvinkään Junaväylämuseo saisi oman osuutensa julkaisemisen voitoista? Lainopillisesti voidaan toki sanoa, että "Meillä on oikeus!", mutta mikä on se lakitekstin olemassaolon ohella oleva logiikka, johon tämä maksu perustuu? Eli, kaikki tämä tiivisstettynä: "Miksi henkilön tulisi maksaa 'osa voitoistaan' kuvien julkaisemisesta sellaisessa tarkoituksessa jonka takia museo itse on olemassa, jos kuvaaja ei ole edes saanut minkäänlaista maallista hyötyä kuvien vorgissa julkaisemisesta? | ||||
|
|
07.11.2006 21:10 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Yksi tuon kaltainen Leiniö on SLHS:n kokoelmissa; Scania-Vabis B 7663/Wiima "4" vuodelta 1968. | ||||
|
|
07.11.2006 21:08 | Lari Nylund | ||
| Kaukas Oy:n Move67 vaihtotöissä https://vaunut.org/kuvasivu/15863 . | ||||
