Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.07.2023 19:35 Simo Toikkanen  
  Junan perää pitää Dk-tyyppinen vaunu. Jos kuvausajankohta 1957 pitää paikkansa, on entinen II luokka muuttunut vuonna 1956 1. luokaksi ja sarjatunnuskin Dk:sta C:ksi. On myös mahdollista, että vaunun sisustus on muutettu III luokkaa (1956 alkaen 2. lk) vastaavaksi, jolloin sarjatunnus olisi Ek. Harmillisesti kuvasta ei erotu vaunun kyljen luokkamerkintä tai numero. Joka tapauksessa vaunulle on enää vähän käyttöaikaa jäljellä matkustajavaununa – kaikki Dk-tyypin vaunut muutettiin 1950-luvun lopulla Ggh-hedelmävaunuiksi.
kuva 22.07.2023 19:03 Robert Sand  
  Mutta vähän vaivaa voisi kyllä nähdä geometrian suhteen ennen kuin vetää asvalttia päälle. https://vaunut.org/kuva/103254?s=1
kuva 22.07.2023 18:59 Robert Sand  
  Kantikkaat mutkat kuuluvat asiaan turveradoilla. https://vaunut.org/kuva/116991?s=1
kuva 22.07.2023 17:51 Vesa Höijer  
  Vähän kuin raitiovaunukiskot Tallinnassa.
kuva 22.07.2023 16:12 Jouni Hytönen  
  Vaunun sijainti on ollut niin staattinen, että se on näemmä merkitty rakennukseksi karttapohjaan. :D
kuva 22.07.2023 12:21 Erkki Nuutio  
  Liikennöinti alkoi jo vuonna 1910, mutta tämä kuva on myöhemmältä ajalta. Penkereitä ja kiskotusta on järeytetty, mutta milloin?
Resiinan kirjoitukset eivät ole kiinnittäneet huomiota näihin parannustöihin.
kuva 22.07.2023 12:14 Erkki Nuutio  
  Mainio näyte kansan juhlapukeutumisesta 20-luvun lopulla. Herra on pukeutunut pukumuodin mukaisesti, vanha herra vanhemman muodin mukaisesti (ei ole päivänkakkaraa hatussa). Ei ole nenärenkaita eikä tatuointeja kellään.
kuva 22.07.2023 11:24 Joona Kärkkäinen  
  Jos junassa on vain kuvan vaunuja, on maksimi 53 vaunua kun muuten tulee 725 metrin junapituus vastaan. Ja jos jokainen vaunu painaa suunnilleen 90-100 tonnia niin siitä saadaan isoimmillaan noin 5200-5300 tonnia.
kuva 22.07.2023 11:23 Jarno Piltti  
  Tuiki tärkeä taskunauris havaittavissa. Eikö se ollut niin että höyryaikana veturimiehillä piti olla nimenomaan taskukello, rannekello ei kelvannut?
kuva 22.07.2023 11:22 Teppo Niemi  
  Tai sitten, jotta voidaan hyödyntää 450 kN vetovoimaa 350 kN sijaan, niin Spar vaunut päihin, kytkentä veturiin Sa3-kytkimin muun rungon ollessa ruuvikytkimellä.
'Ystävyysside' rajoittaisi vetovoiman 350 kN suuruiseksi.
kuva 22.07.2023 11:15 Jarno Piltti  
  Mielenkiintoisia nämä Spa ja Spar, mikä niissä on ollut ideana? Kokonainen runko automaattikytkimin ja Spar päätyvaunuksi?
kuva 22.07.2023 10:19 Kai Krause  
  Tässä kuvassa näkyy junasta vain alkupää, mukana oli liian pitkä tele, joten sillä sai vain pienen osan mahtumaan kuvaan. Kuvauspaikka on myös sen verran kasvamassa umpeen, ettei siitä saa samalla lailla yleiskuvaa kuten aikaisempina vuosina.
kuva 22.07.2023 10:13 Kai Krause  
  https://www.ssab.com/fi-fi/uutiset/2018/05/enntyksellisen-suuri-690-metrin-tavarajuna-kuljettaa-ssabn-terst-raahesta-hmeenlinnaan
En tiedä onko näin tällä hetkellä, joinaikin päivinä rautaruukilta tulee 2 junaa päivässä, mutta pitkiä nämä t5002 on silloinkin.
kuva 22.07.2023 09:50 Vertti Kontinen  
  Kiitän kehuista! :)
kuva 22.07.2023 09:46 Tuomas Pätäri  
  Hienon näköisiä miljöitä on! Eksoottisia ja kauniita, hyvät kuvakulmat löydetty. Koko kuvasarja erinomainen.
kuva 22.07.2023 09:04 Juhana Nordlund  
  HSL:n sivulla on osasto, jonne on koottu julkaisuja. Se on osoitteessa https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut . Elokuussa 2022 on julkaistu suunnitelma, jonka nimi on Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 8/2022. Jos on kiinnostunut tuon hetkisestä suunnittelutilanteesta, kannattaa ladata kyseinen pdf.
kuva 22.07.2023 07:24 Jari Välimaa  
  Taitaa olla vaikeata päästä eroon silmukoista.

Mutta miksi kruunusillat sivustolla oleva matka-aika kartta päättyy hakaniemeen ? onko jossain koko uusi linjasto ?
Kuvasarja:
Virolaista kapearaidekalustoa
 
22.07.2023 07:05 Hannu Peltola  
  Kiitoksia John!
kuva 22.07.2023 06:57 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Petri täsmennyksestä, päivitin kuvatekstin.
kuva 21.07.2023 22:56 Timo Haapanen  
  Paljonkohan on junapaino, aikamoinen vaunuletka on Vectronien perässä.
kuva 21.07.2023 22:09 Timo Haapanen  
  Onkos muuten Dr21 Jakobin voimalinja samanlainen?
kuva 21.07.2023 22:07 Timo Haapanen  
  Tasasuuntaaja kuuluu kuvaan, koska päägeneraattori on vaihtovirtageneraattori (Siemens) ja ajomoottorit ovat tasavirtamoottoreita (ČKD TE 006?), jos olen oikein informoitu.
kuva 21.07.2023 21:45 Timo Haapanen  
  Harvakäyntisen rivikasin jytinä on musiikkia korville.
kuva 21.07.2023 21:33 Timo Haapanen  
  On siinä rautaa rullalla.
kuva 21.07.2023 20:32 Miitre Timonen  
  Vaunussa 29943 on tänään auennut baari.
kuva 21.07.2023 18:01 Markus Selin  
  Haakoninlahden linjaa suunniteltiin alkuvaiheessa 'kaupunkiratikkalinjana' eli perinteisellä yksisuuntaisella kalustolla liikennöitäväksi. Välissä ehti olla pari vuotta, jolloin oli suunitelma ajaa kumpaakin linjaa kaksisuuntaisella kalustolla, mutta silmukka haluttiin edelleen pitää, kun suunnanvaihto tarvitsee oman kaistansa ja silmukalla kääntö onnistuu sekaliikennekaistallakin.

Tässä välissä tapahtui myös kalustohankinta 23kpl jokerivaunuja, mutta sen jälkeen Yliskylän linja päätettiin jatkaa toisesta päästä Länsiterminaaliin asti, mikä vaatii 19 vuoroa eli käytännössä koko hankittavan kaluston. Eli Haakoninlahteen tullaan ajamaan nykytiedon mukaan yksisuuntaisella kalustolla, kunhan radan parannus etenee Länsiterminaaliin asti, mutta siihen asti pitempää kalustoa liikkuu aluksi tuollakin.
Kuvasarja:
Virolaista kapearaidekalustoa
 
21.07.2023 17:45 John Lindroth  
  Tämä on hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja.
kuva 21.07.2023 17:34 Reino Kalliomäki  
  Olen nähnyt niin tarkan kuvan Pekonlahden toisesta veturista (Olavi Kilpiön kokoelma), että valmistajannumero on selvä: Krauss 2644. Eli sama kuin Hietalahden satamaratatyömaan veturilla. Veturin raideleveys on eri, 1000mm versus 750 mm , ja se näyttääkin erilaiselta Pekonlahdessa.Ehkä raideleveyttä muutettaessa on käytetty tehtaan varaosia, jolloin runkotankki on muuttunut kapeammaksi ja korkeammaksi. Hietalahden ja Pekonlahden välillä on kuitenkin joitakin vuosia. Missäköhän veturi on ne viettänyt? Ahlströmin historiikissä on kuvia, joissa veturi näkyy etäällä.
kuva 21.07.2023 17:04 Jari Välimaa  
  eihän tälle radalle pitänyt tulla silmukoita ?
kuva 21.07.2023 14:28 Ossi Rosten  
  Tuossa länsipuolle noilla soilla nyt varmaan niin tarvetta olekaan, varsin kun tie seuraa rataa. Idässä on 2700m päässä seuraava tasuri. Kyllä tämän poistaminen lienee kustannustehokkain minimihaitoin oleva ratkaisu kuitenkin
kuva 21.07.2023 12:32 Teemu Saukkonen  
  Onko täällä arki-iltaisin mitään liikennettä?
kuva 21.07.2023 12:31 Teemu Saukkonen  
  Onpa hölmöläisten hommaa. Liikennetiheys onkin "hurja".
kuva 21.07.2023 10:46 Petri Rusila  
  Ei ole taajusmuuttajia tämän veturisarjan sähköisessä voimansiirrossa. Tälle tunnusomainen ulina lähtee akselinkäyttölaitteen hammasvälityksestä.
kuva 21.07.2023 04:00 Esa J. Rintamäki  
  Kokeile vanhat kartat - sivustoa.

Siinä on paikkakuntahakemisto ja painatusvuosiakin saa esille tarvittaessa.
kuva 21.07.2023 01:35 John Lindroth  
  Upea kuvakortti!
kuva 20.07.2023 23:13 Mikko Ketolainen  
  Vihtarin onnettomuus tapahtui 8.3.1988 ja toinen osapuoli oli tukkirekka ja varsinainen törmäyskohta veturilla oli tukkirekan perävaunuun.
kuva 20.07.2023 23:07 Elias Murto  
  Mielenkiintoinen kuvakulma Hyvinkäältä!
kuva 20.07.2023 22:07 Ville Hietapelto  
  Valokuvien perusteella näyttää siltä, että Pekonlahden sahalla oli myös toinen, pienempi höyryveturi. Korsteenista päätellen Kraussin valmistama.
kuva 20.07.2023 21:54 Hannu Oinas  
  Täältä löytyy Reino Kalliomäen tekemä piirros Forssan Kutomon alueen raiteista: https://vaunut.org/kuva/121074?t=Forssa&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta
kuva 20.07.2023 21:10 Pasi Seppälä  
  Samaa mieltä. Sävymaailma on varsin miellyttävä.
kuva 20.07.2023 21:09 Pasi Seppälä  
  Tää on hieno! Junakin näyttää varsin massiiviselta tästä vinkkelistä.
kuva 20.07.2023 21:08 Simo Toikkanen  
  Aivan kuin oikealla olevan M-vaunun päädyssä olisi merkintä, että seuraava suuri korjaus olisi vuonna 1929. Tämä merkintä tuli käyttöön ilmeisesti 1928. Tällä perusteella kuva lienee siis 1920-luvun lopulta.
kuva 20.07.2023 21:07 Jimi Lappalainen  
  Upeat värit, kerta kaikkiaan :)
kuva 20.07.2023 21:01 Simo Toikkanen  
  Gb-vaunujen merkinnät ovat ainakin vuoden 1949 merkintämuutoksen mukaisia.
kuva 20.07.2023 20:55 Vesa Höijer  
  Kiersikö joku talvisin resiinalla näitä seisakkeita ja teki lumityöt? Vai miten huolto hoidettiin?
kuva 20.07.2023 20:54 Simo Virtanen  
  Löytyykö netistä karttaa Forssan rautateistä?
kuva 20.07.2023 19:43 Erkki Nuutio  
  Epäilen ettei tämä ole Terijoen asema Terijoen Keskikylässä, vaan Terijoen Kellomäen itälaidalla ollut Kanervan laituri.
Se avattiin vuonna 1913 ja siellä oli vain pieni neliönmuotoinen kaksikerroksinen rakennus.
Muilla Terijoen liikennepaikoilla (Itse Terijoki, Kellomäki, Kuokkala, Ollila, Rajajoki) oli isohko asemarakennus ja laajat laiturit.
1923 raidekaaviossakin Kanervassa oli vain laiturikorokkeet molemmille raiteille.
Arvioni ajankohdasta on 1914. Sodan alettua kesällä 1914 tyhjeni Suomen puoli venäläisturisteista.

Jos veturi on 323, on se Richmondin H2vuodelta 1901
kuva 20.07.2023 18:50 Erkki Nuutio  
  Lukeeko resiinan nokkalevyssä Mellilä?
kuva 20.07.2023 18:48 Erkki Nuutio  
  Kuvan oikeassa reunassa näky nokka vaakunalipullisesta armeijan henkilö- tai pakettiautosta. Sen tyyli viittaa 40- luvun lopulle tai 50-luvun alkuun. Omaisia ei näy. Vaikuttaa siltä että kyseessä on ollut varusmiehen kuolema, ilmeisesti tapaturmainen tai ampumaonnettomuus.
kuva 20.07.2023 17:52 Kari Haapakangas  
  On tuossa toki se haitta nykyvaatimuksiin verrattuna, että koneellahan tuota ei huolleta. Vaatii miehen, lumilapion ja hiekoitusämpärin sekä puoli tuntia aikaa.
kuva 20.07.2023 17:47 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Sorastus ja toppaus vielä uupuu. Tuskin tuollaista kallistusta järveä kohti jätettiin.