|
|
22.07.2023 19:35 | Simo Toikkanen | ||
| Junan perää pitää Dk-tyyppinen vaunu. Jos kuvausajankohta 1957 pitää paikkansa, on entinen II luokka muuttunut vuonna 1956 1. luokaksi ja sarjatunnuskin Dk:sta C:ksi. On myös mahdollista, että vaunun sisustus on muutettu III luokkaa (1956 alkaen 2. lk) vastaavaksi, jolloin sarjatunnus olisi Ek. Harmillisesti kuvasta ei erotu vaunun kyljen luokkamerkintä tai numero. Joka tapauksessa vaunulle on enää vähän käyttöaikaa jäljellä matkustajavaununa – kaikki Dk-tyypin vaunut muutettiin 1950-luvun lopulla Ggh-hedelmävaunuiksi. | ||||
|
|
22.07.2023 19:03 | Robert Sand | ||
| Mutta vähän vaivaa voisi kyllä nähdä geometrian suhteen ennen kuin vetää asvalttia päälle. https://vaunut.org/kuva/103254?s=1 | ||||
|
|
22.07.2023 18:59 | Robert Sand | ||
| Kantikkaat mutkat kuuluvat asiaan turveradoilla. https://vaunut.org/kuva/116991?s=1 | ||||
|
|
22.07.2023 17:51 | Vesa Höijer | ||
| Vähän kuin raitiovaunukiskot Tallinnassa. | ||||
|
|
22.07.2023 16:12 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunun sijainti on ollut niin staattinen, että se on näemmä merkitty rakennukseksi karttapohjaan. :D | ||||
|
|
22.07.2023 12:21 | Erkki Nuutio | ||
| Liikennöinti alkoi jo vuonna 1910, mutta tämä kuva on myöhemmältä ajalta. Penkereitä ja kiskotusta on järeytetty, mutta milloin? Resiinan kirjoitukset eivät ole kiinnittäneet huomiota näihin parannustöihin. |
||||
|
|
22.07.2023 12:14 | Erkki Nuutio | ||
| Mainio näyte kansan juhlapukeutumisesta 20-luvun lopulla. Herra on pukeutunut pukumuodin mukaisesti, vanha herra vanhemman muodin mukaisesti (ei ole päivänkakkaraa hatussa). Ei ole nenärenkaita eikä tatuointeja kellään. | ||||
|
|
22.07.2023 11:24 | Joona Kärkkäinen | ||
| Jos junassa on vain kuvan vaunuja, on maksimi 53 vaunua kun muuten tulee 725 metrin junapituus vastaan. Ja jos jokainen vaunu painaa suunnilleen 90-100 tonnia niin siitä saadaan isoimmillaan noin 5200-5300 tonnia. | ||||
|
|
22.07.2023 11:23 | Jarno Piltti | ||
| Tuiki tärkeä taskunauris havaittavissa. Eikö se ollut niin että höyryaikana veturimiehillä piti olla nimenomaan taskukello, rannekello ei kelvannut? | ||||
|
|
22.07.2023 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Tai sitten, jotta voidaan hyödyntää 450 kN vetovoimaa 350 kN sijaan, niin Spar vaunut päihin, kytkentä veturiin Sa3-kytkimin muun rungon ollessa ruuvikytkimellä. 'Ystävyysside' rajoittaisi vetovoiman 350 kN suuruiseksi. |
||||
|
|
22.07.2023 11:15 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoisia nämä Spa ja Spar, mikä niissä on ollut ideana? Kokonainen runko automaattikytkimin ja Spar päätyvaunuksi? | ||||
|
|
22.07.2023 10:19 | Kai Krause | ||
| Tässä kuvassa näkyy junasta vain alkupää, mukana oli liian pitkä tele, joten sillä sai vain pienen osan mahtumaan kuvaan. Kuvauspaikka on myös sen verran kasvamassa umpeen, ettei siitä saa samalla lailla yleiskuvaa kuten aikaisempina vuosina. | ||||
|
|
22.07.2023 10:13 | Kai Krause | ||
| https://www.ssab.com/fi-fi/uutiset/2018/05/enntyksellisen-suuri-690-metrin-tavarajuna-kuljettaa-ssabn-terst-raahesta-hmeenlinnaan En tiedä onko näin tällä hetkellä, joinaikin päivinä rautaruukilta tulee 2 junaa päivässä, mutta pitkiä nämä t5002 on silloinkin. |
||||
|
|
22.07.2023 09:50 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitän kehuista! :) | ||||
|
|
22.07.2023 09:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienon näköisiä miljöitä on! Eksoottisia ja kauniita, hyvät kuvakulmat löydetty. Koko kuvasarja erinomainen. | ||||
|
|
22.07.2023 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| HSL:n sivulla on osasto, jonne on koottu julkaisuja. Se on osoitteessa https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut . Elokuussa 2022 on julkaistu suunnitelma, jonka nimi on Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 8/2022. Jos on kiinnostunut tuon hetkisestä suunnittelutilanteesta, kannattaa ladata kyseinen pdf. | ||||
|
|
22.07.2023 07:24 | Jari Välimaa | ||
| Taitaa olla vaikeata päästä eroon silmukoista. Mutta miksi kruunusillat sivustolla oleva matka-aika kartta päättyy hakaniemeen ? onko jossain koko uusi linjasto ? |
||||
|
Kuvasarja: Virolaista kapearaidekalustoa |
22.07.2023 07:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
22.07.2023 06:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri täsmennyksestä, päivitin kuvatekstin. | ||||
|
|
21.07.2023 22:56 | Timo Haapanen | ||
| Paljonkohan on junapaino, aikamoinen vaunuletka on Vectronien perässä. | ||||
|
|
21.07.2023 22:09 | Timo Haapanen | ||
| Onkos muuten Dr21 Jakobin voimalinja samanlainen? | ||||
|
|
21.07.2023 22:07 | Timo Haapanen | ||
| Tasasuuntaaja kuuluu kuvaan, koska päägeneraattori on vaihtovirtageneraattori (Siemens) ja ajomoottorit ovat tasavirtamoottoreita (ČKD TE 006?), jos olen oikein informoitu. | ||||
|
|
21.07.2023 21:45 | Timo Haapanen | ||
| Harvakäyntisen rivikasin jytinä on musiikkia korville. | ||||
|
|
21.07.2023 21:33 | Timo Haapanen | ||
| On siinä rautaa rullalla. | ||||
|
|
21.07.2023 20:32 | Miitre Timonen | ||
| Vaunussa 29943 on tänään auennut baari. | ||||
|
|
21.07.2023 18:01 | Markus Selin | ||
| Haakoninlahden linjaa suunniteltiin alkuvaiheessa 'kaupunkiratikkalinjana' eli perinteisellä yksisuuntaisella kalustolla liikennöitäväksi. Välissä ehti olla pari vuotta, jolloin oli suunitelma ajaa kumpaakin linjaa kaksisuuntaisella kalustolla, mutta silmukka haluttiin edelleen pitää, kun suunnanvaihto tarvitsee oman kaistansa ja silmukalla kääntö onnistuu sekaliikennekaistallakin. Tässä välissä tapahtui myös kalustohankinta 23kpl jokerivaunuja, mutta sen jälkeen Yliskylän linja päätettiin jatkaa toisesta päästä Länsiterminaaliin asti, mikä vaatii 19 vuoroa eli käytännössä koko hankittavan kaluston. Eli Haakoninlahteen tullaan ajamaan nykytiedon mukaan yksisuuntaisella kalustolla, kunhan radan parannus etenee Länsiterminaaliin asti, mutta siihen asti pitempää kalustoa liikkuu aluksi tuollakin. |
||||
|
Kuvasarja: Virolaista kapearaidekalustoa |
21.07.2023 17:45 | John Lindroth | ||
| Tämä on hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja. | ||||
|
|
21.07.2023 17:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Olen nähnyt niin tarkan kuvan Pekonlahden toisesta veturista (Olavi Kilpiön kokoelma), että valmistajannumero on selvä: Krauss 2644. Eli sama kuin Hietalahden satamaratatyömaan veturilla. Veturin raideleveys on eri, 1000mm versus 750 mm , ja se näyttääkin erilaiselta Pekonlahdessa.Ehkä raideleveyttä muutettaessa on käytetty tehtaan varaosia, jolloin runkotankki on muuttunut kapeammaksi ja korkeammaksi. Hietalahden ja Pekonlahden välillä on kuitenkin joitakin vuosia. Missäköhän veturi on ne viettänyt? Ahlströmin historiikissä on kuvia, joissa veturi näkyy etäällä. | ||||
|
|
21.07.2023 17:04 | Jari Välimaa | ||
| eihän tälle radalle pitänyt tulla silmukoita ? | ||||
|
|
21.07.2023 14:28 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa länsipuolle noilla soilla nyt varmaan niin tarvetta olekaan, varsin kun tie seuraa rataa. Idässä on 2700m päässä seuraava tasuri. Kyllä tämän poistaminen lienee kustannustehokkain minimihaitoin oleva ratkaisu kuitenkin | ||||
|
|
21.07.2023 12:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko täällä arki-iltaisin mitään liikennettä? | ||||
|
|
21.07.2023 12:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa hölmöläisten hommaa. Liikennetiheys onkin "hurja". | ||||
|
|
21.07.2023 10:46 | Petri Rusila | ||
| Ei ole taajusmuuttajia tämän veturisarjan sähköisessä voimansiirrossa. Tälle tunnusomainen ulina lähtee akselinkäyttölaitteen hammasvälityksestä. | ||||
|
|
21.07.2023 04:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokeile vanhat kartat - sivustoa. Siinä on paikkakuntahakemisto ja painatusvuosiakin saa esille tarvittaessa. |
||||
|
|
21.07.2023 01:35 | John Lindroth | ||
| Upea kuvakortti! | ||||
|
|
20.07.2023 23:13 | Mikko Ketolainen | ||
| Vihtarin onnettomuus tapahtui 8.3.1988 ja toinen osapuoli oli tukkirekka ja varsinainen törmäyskohta veturilla oli tukkirekan perävaunuun. | ||||
|
|
20.07.2023 23:07 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoinen kuvakulma Hyvinkäältä! | ||||
|
|
20.07.2023 22:07 | Ville Hietapelto | ||
| Valokuvien perusteella näyttää siltä, että Pekonlahden sahalla oli myös toinen, pienempi höyryveturi. Korsteenista päätellen Kraussin valmistama. | ||||
|
|
20.07.2023 21:54 | Hannu Oinas | ||
| Täältä löytyy Reino Kalliomäen tekemä piirros Forssan Kutomon alueen raiteista: https://vaunut.org/kuva/121074?t=Forssa&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta | ||||
|
|
20.07.2023 21:10 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Sävymaailma on varsin miellyttävä. | ||||
|
|
20.07.2023 21:09 | Pasi Seppälä | ||
| Tää on hieno! Junakin näyttää varsin massiiviselta tästä vinkkelistä. | ||||
|
|
20.07.2023 21:08 | Simo Toikkanen | ||
| Aivan kuin oikealla olevan M-vaunun päädyssä olisi merkintä, että seuraava suuri korjaus olisi vuonna 1929. Tämä merkintä tuli käyttöön ilmeisesti 1928. Tällä perusteella kuva lienee siis 1920-luvun lopulta. | ||||
|
|
20.07.2023 21:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeat värit, kerta kaikkiaan :) | ||||
|
|
20.07.2023 21:01 | Simo Toikkanen | ||
| Gb-vaunujen merkinnät ovat ainakin vuoden 1949 merkintämuutoksen mukaisia. | ||||
|
|
20.07.2023 20:55 | Vesa Höijer | ||
| Kiersikö joku talvisin resiinalla näitä seisakkeita ja teki lumityöt? Vai miten huolto hoidettiin? | ||||
|
|
20.07.2023 20:54 | Simo Virtanen | ||
| Löytyykö netistä karttaa Forssan rautateistä? | ||||
|
|
20.07.2023 19:43 | Erkki Nuutio | ||
| Epäilen ettei tämä ole Terijoen asema Terijoen Keskikylässä, vaan Terijoen Kellomäen itälaidalla ollut Kanervan laituri. Se avattiin vuonna 1913 ja siellä oli vain pieni neliönmuotoinen kaksikerroksinen rakennus. Muilla Terijoen liikennepaikoilla (Itse Terijoki, Kellomäki, Kuokkala, Ollila, Rajajoki) oli isohko asemarakennus ja laajat laiturit. 1923 raidekaaviossakin Kanervassa oli vain laiturikorokkeet molemmille raiteille. Arvioni ajankohdasta on 1914. Sodan alettua kesällä 1914 tyhjeni Suomen puoli venäläisturisteista. Jos veturi on 323, on se Richmondin H2vuodelta 1901 |
||||
|
|
20.07.2023 18:50 | Erkki Nuutio | ||
| Lukeeko resiinan nokkalevyssä Mellilä? | ||||
|
|
20.07.2023 18:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan oikeassa reunassa näky nokka vaakunalipullisesta armeijan henkilö- tai pakettiautosta. Sen tyyli viittaa 40- luvun lopulle tai 50-luvun alkuun. Omaisia ei näy. Vaikuttaa siltä että kyseessä on ollut varusmiehen kuolema, ilmeisesti tapaturmainen tai ampumaonnettomuus. | ||||
|
|
20.07.2023 17:52 | Kari Haapakangas | ||
| On tuossa toki se haitta nykyvaatimuksiin verrattuna, että koneellahan tuota ei huolleta. Vaatii miehen, lumilapion ja hiekoitusämpärin sekä puoli tuntia aikaa. | ||||
|
|
20.07.2023 17:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sorastus ja toppaus vielä uupuu. Tuskin tuollaista kallistusta järveä kohti jätettiin. | ||||