Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.07.2023 18:50 | Erkki Nuutio | ||
| Lukeeko resiinan nokkalevyssä Mellilä? | ||||
|
20.07.2023 18:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan oikeassa reunassa näky nokka vaakunalipullisesta armeijan henkilö- tai pakettiautosta. Sen tyyli viittaa 40- luvun lopulle tai 50-luvun alkuun. Omaisia ei näy. Vaikuttaa siltä että kyseessä on ollut varusmiehen kuolema, ilmeisesti tapaturmainen tai ampumaonnettomuus. | ||||
|
20.07.2023 17:52 | Kari Haapakangas | ||
| On tuossa toki se haitta nykyvaatimuksiin verrattuna, että koneellahan tuota ei huolleta. Vaatii miehen, lumilapion ja hiekoitusämpärin sekä puoli tuntia aikaa. | ||||
|
20.07.2023 17:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sorastus ja toppaus vielä uupuu. Tuskin tuollaista kallistusta järveä kohti jätettiin. | ||||
|
20.07.2023 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän tuo ole kuitenkin käsivaunu. Kiskot näyttävät raskailta, eli ilmeisestikin K43 kiskoilta. Ja tuo rajannee myös paikkojakin, sillä 1950-luvulle saakka tuolla kiskolla oli kiskotettuna vain tärkeimmät pääradat. | ||||
|
|
20.07.2023 14:04 | Markku Naskali | ||
| Eipä tuohon monta lisälautaa tarvitsisi pyörätuoliramppia varten, mutta kun nykyasenne kaikkiin suunnitelmiin tuntuu olevan: "Mahdotonta toteuttaa tai ainakin liian kallista" ! | ||||
|
|
20.07.2023 13:32 | John Lindroth | ||
| Idyllinen kuva 60-luvulta seisakkeineen ja kallionleikkauksineen! | ||||
|
|
20.07.2023 13:20 | Teppo Niemi | ||
| Nykyaikana halutaan esteettömyyttä.... Jopa Jokioisten museorautatiellä pyörätuolimatkustajat ovat haasteellisia. Niitä ei huomioida edes junakokoompanoja suunniteltaessa. |
||||
|
|
20.07.2023 13:16 | Markku Naskali | ||
| Tuossa vähän mallia nykyisille seisakkeen suunnittelijoille :). Tärkeintä on päästä nousemaan junaan ja siitä pois. Ei tarvita miljoonien lasiseiniä ja betonia "ympäristötaitelijoiden" maalattavaksi. Vrt. esim. Tesoma Tampereella. Eri asia on sitten se junien pysähtyminen joka on taas toisenlaisen järjenkäytön asia. |
||||
|
20.07.2023 12:40 | Asmo Rasinen | ||
| Nyt on kyllä erittäin mukavasti otettu kuva R-junasta | ||||
|
20.07.2023 11:22 | Petri Nummijoki | ||
| Gbk-vaunuja valmistui vasta vuodesta 1965 lähtien ja 1078 siirrettiin niihin aikoihin Kouvolasta Riihimäelle Hr13-vetureiden tieltä, joten luultavasti jossain sellaisessa paikassa, johon Riihimäen Tr1-vetureilla ajettiin. Taitaa siinäkin jäädä silti etäisimmiksi pisteiksi ainakin Helsinki, Karjaa, Tampere ja Kouvola. Karjaalta ajettiin kai jonkin verran myös lyhytmatkaisia paikallisia tavarajunia Kirkkonummen ja Salon suuntiin. Periaatteessa konepajareissu Kuopioonkin olisi mahdollinen mutta ei ehkä todennäköisin paikka, missä satunnainen ko. veturia esittävä valokuva olisi otettu. | ||||
|
20.07.2023 10:24 | Hannu Oinas | ||
| Onpa hyvä että olet tallettanut kuviin viimeiset näkyvät jäänteet Forssan rautatiehistoriasta. Forssan keskustan alueella on erittäin vähän jäljellä tunnistettavaa rautatiehistoriaa. Nuo asfalttiin jääneet kiskonpätkät ovat jokseenkin ainoat tunnistettavat jäänteet rautatiestä. Yhtiönkatua rakennettaessa Citymarketin etupuolen alue muuttui täysin. Vanhojen makasiinien edustoilla oli aikanaan jonkin verran kiskoja, mutta toinen makasiini on purettu ja jäljelle jääneen edustallakaan ei ole enää kiskoja. Prismaa rakennettaessa sillä alueella olleet entisen sahan rautatiepohjat katosivat. Kevyen liikenteen silta Loimijoen yli on näkyvä muisto rautatiehistoriasta, mutta sitäkään ei ehkä oivalla rautatiesillaksi ellei tiedä siitä. Viihdeuimala Vesihelmen alue on muuttunut, niin että sillä alueella ei ole enää muuta muistoa rautatiestä ja asemasta kuin pieni pätkä pengertä. Pilvenmäeltä Jokioisille menevä ”Paana” on kunnostettu kevyen liikenteen väyläksi, eikä sitäkään välttämättä oivalla rautatien pohjaksi. | ||||
|
20.07.2023 10:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mainio kuva jälleen loputtomasta arkistosta. Vanhat savonratakuvat ovat kiinnostavia. Varsinkin Hillosensalmen kohdalta :) | ||||
|
20.07.2023 10:09 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita kuvia Eemililtä. Tässä varsinkin oiva sommittelu. Mutkaisen tien mukaanotto on onnistunut ratkaisu. | ||||
|
20.07.2023 08:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan vasemmassa reunassa näkyy Hillosensalmen alkuperäinen pysäkkirakennus vuodelta 1906! | ||||
|
20.07.2023 08:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi olevan amerikkalainen auto. | ||||
|
20.07.2023 05:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunuista XE 01801 - 01819 on nyt selvillä seuraavat seikat: - Mitkä E-vaunut ne alun perin olivat. - Vaunut myytiin (ainakin melkein kaikki) Puolustuslaitokselle vuonna 1919 sanitteetijuniin. - Vuosina 1919 ja 1921 vaunut 'kohdistettiin' saniteettijuniin I, II ja III. - Vaunut palasivat vuonna 1946 VR:n käyttöön. VR sijoitti 4 niistä sairasvaunuiksi varikoille. - 1950-luvulla ehdotettiin 9 vaunua hylättäviksi. Kalusteet ja romumetallin arvo palutettiin Puolustuslaitokselle. Mutta selvittämättä on: - Miksi ja milloin E-vaunut siirretiin XE 01801- sarjaan. Invalidi- ja saniteettijuniinko? Mitä muutoksia niihin tehtiin? - Millä ehdoilla Puolustuslaitos vaunut osti v. 1919? Kuka muunsi vaunut Puolustuslaitoksen varasto- ja keittiövaunuiksi ja milloin? Myynnistä on kirje, mutta sitä en ole löytänyt. |
||||
|
19.07.2023 23:18 | Jyrki Talvi | ||
| Kv Ylätiet. | ||||
|
19.07.2023 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Vähän kuin tässäkin kuvassa: https://vaunut.org/kuva/58868 | ||||
|
19.07.2023 19:07 | Pietu Tuovinen | ||
| En ole allekirjoittanut mitään salassapito- tai muutakaan sopimusta. Vaunu on seissyt tuolla kohta kaksikymmentä vuotta ja näkyy/on näkynyt kokoajan junan ikkunasta. Se ei todellakaan ole mitenkään salainen kohde | ||||
|
19.07.2023 17:51 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mitäs se nyt on Kirkonkylälle vasiten viety? | ||||
|
19.07.2023 17:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarrakin voi olla taidetta. | ||||
|
|
19.07.2023 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Pietu, rikot nyt vähän herrasmiessopimusta karttalinkilläsi, vaunun oli tarkoitus pysyä piilossa. | ||||
|
19.07.2023 16:57 | Asmo Rasinen | ||
| Fotsilla on virroitin :D | ||||
|
|
19.07.2023 14:53 | Pietu Tuovinen | ||
| Olipas mennyt minulta ohi tämä kuva(sarja). Vaunun päätyminen ryteikköön oli silkka vahinko. Eräs tuttu, nyt jo pidempään eläkkeellä ollut veturinkuljettaja kertoi mitä tapahtui. Hän oli tullut Kontiomäelle, jättänyt deevee-nipun talleille ja miehistöhuoneessa ilmoittanut seuraavalle kuljettajalle mistä veturit löytyvät. Vähän ajan kuluttua töihin tullut kuljettaja soitti ja sanoi ettei löydä vetureita. Jostain tuntemattomasta syystä deeveenipun jarrut olivat pettäneet ja nippu oli vaivihkaa lähtenyt valumaan kohti päätepuskinta, missä kuvan Fh oli yhdessä Kontiomäen autovaunujen lastausvaunun kanssa. Veturit jysähtivät vaunuihin, ja Fh työntyi puskimen läpi pusikkoon. Veturit pääsivät jatkamaan töitä samantien, mutta autovaunujen lastausvaunu ja Fh olivat kimpassa vielä vuosia tapahtuneen jälkeen, kunnes ensiksi mainittu vietiin pois. Fh on toistaiseksi saanut jäädä raiteen päähän lojumaan, saanut oikein karttapaikkaan rakennuksen statuksenkin :D https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7134281.121915776&e=554637.9168309532&title=Fh%203356&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Edit: näkyy autovaunujen lastausvaunu majailevan edelleen Kontiomäen ex. halkotarhalla |
||||
|
19.07.2023 11:41 | Kari Haapakangas | ||
| Tenderi tyhjentämättä. | ||||
|
19.07.2023 11:13 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin Tk3 sopii hyvin Siilinjärvelle nostalgiajunaan: https://vaunut.org/kuva/162424 | ||||
|
|
19.07.2023 10:58 | Mikko Herpman | ||
| Tk3 1150 Frichs taitaa olla pienemmät puskinvalot... | ||||
|
19.07.2023 08:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Otanmäeltä molemmat. | ||||
|
|
19.07.2023 06:46 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti en ole kuvannut Kanavuoren seisaketta. Kaalioleikkauksesta on pari kuvaa myöhemmiltä ajoilta ennen laajennusta. | ||||
|
19.07.2023 05:23 | Erno Pintinen | ||
| KuunteliJoita* ;) | ||||
|
|
18.07.2023 23:36 | John Lindroth | ||
| Tapsan kanssa samaa mieltä Savoninnan seudulla itsekin paikalla olleena liikennöi 1980 Tk3 1150,Se taisi kulkea nimellä Kultainen höyryajan retki. | ||||
|
18.07.2023 22:54 | Panu Breilin | ||
| Aika monta näitä rakennettiin Rautuun, ja melko monta nähtävästi siirrettiinkin: https://vaunut.org/kuva/158673 | ||||
|
|
18.07.2023 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Arkkitehti T. Hällström, 1917. | ||||
|
|
18.07.2023 20:42 | Pasi Utriainen | ||
| Olisiko samanlainen nostalgiajunia ja samalta vuodelta kuin https://vaunut.org/kuva/163116. | ||||
|
|
18.07.2023 18:23 | Vesa Höijer | ||
| Kysyn taas kerran: ei olisi kuvaa Kanavuoren seisakkeesta? | ||||
|
|
18.07.2023 17:50 | Jyrki Längman | ||
| Kiitoksia tästä hienosta kuvasta | ||||
|
18.07.2023 17:31 | Uwe Geuder | ||
| Juu, Väyläviraston kartan mukaan 132,6 km. Mäntyluotoon 152,4 km. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d56780c-9d86-8695-02b5-37031b9e69d8/Rataverkko_01012021.pdf?t=1608032206939 VR:n taulokkoaikatauluissa ei ole ikävä kyllä enää kilometrilukuja. |
||||
|
18.07.2023 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Aivan. Ja vielä ennen kuin laakerit ovat saavuttaneet normaalin käyntilämpönsä Ilmiö on havaittu mm. Jokioisten museorautatiellä joulupukin junissa. |
||||
|
|
18.07.2023 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teppo: puhumattakaan tästä yhdistelmästä: - talvipakkanen, liukulaakerit, umpipääty-Hdk (ym.) , tuulen suunta ja tietysti vetokalustoyksikön kuntokin. |
||||
|
|
18.07.2023 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta. | ||||
|
|
18.07.2023 15:40 | Tapio Keränen | ||
| Tk3 1150 oli heinäkuussa 1980 liikenteessä ainakin Savonlinnan suunnalla. | ||||
|
18.07.2023 15:07 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, Topparoikka ry:n vaunut jää kuvassa museojunan taakse piiloon. Kalusto on tällä hetkellä seis-levyjen takana, mutta luultavasti ei ikuisesti. | ||||
|
|
18.07.2023 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan veturinkuljettajat totesivat 1980-luvun alussa, että raskaimpia vedettäviä suhteessa junan painoon olivat tyhjistä Hk ja Hdk vaunuista kootut junat. Niiden rullaus kun oli jo sen aikaisiilla normaaleilla tavarajunanopeuksilla heikkoa juurikin ilman vastuksen vuoksi. | ||||
|
|
18.07.2023 11:55 | Jussi Laukkanen | ||
| Ilmanvastuksen muodostuminen rautatiekalustossa on aika jännä kokonaisuus. Nopeus on tietysti tärkein muuttuja, mutta junan rakenne, joka muodostuu yhteen kytketyistä vaunuista, on merkittävämpi kuin yleensä tulisi ajatelleeksi. Suurnopeusjuna tehdään yhtenäisen putken muotoisiksi ja junan päädyt on muotoiltu ajatellen alhaisinta mahdollista vastusta. Se on havaittu parhaaksi ratkaisuksi. Tavarajunassa ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Siinä esimerkiksi jokainen vaunuväli tuo oman lisänsä ilmanvastukseen ja veturin nokan muoto menettää lopulta merkityksen kokonaisuudessa, kun juna pitenee riittävästi. Siksi tavarajunan veturin muotoilussa huollettavuus voi olla tärkeämpi tekijä kustannusten minimoimisessa pitkällä välillä. Yllättäen melko tylpältä vaikuttava nokka voi olla kohtuullisen hyvä kun nopeus ei ylitä 90 km/h. Kuorma-autoissa käytetyissä tylpissä keuloissa imanvastusta voidaan oleellisesti vähentää pyöristämällä esimerkiksi vain hytin pystysivut. Mainitsin nimen omaan pystysivut erikseen siksi, että niiden yhteispituus on noin kolme kertaa katon vaakapituus, joten parannus kannattaa kohdistaa ensin niihin. | ||||
|
|
18.07.2023 10:52 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Aseman viereisellä raitella taisi olla kalustoa säilytyksessä. | ||||
|
18.07.2023 07:48 | Simo Virtanen | ||
| Liikenteen ohjauslaitteiden on syytä olla säädetyn mukaisia. Eikä niin, että joka pitäjässä ja Väylän verkolla vielä erikseen tehdään mitä sattuu. Nytkin poikkeuslupa on saatu ja asiaa päästään kokeilemaan. Hyvä niin. |
||||
|
|
17.07.2023 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei veturi olisikin Pikkujumbo Tk3 1139? | ||||
|
17.07.2023 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi ihmisryhmä, joka herra Erkin mainitsemia maaston "Hot spoteja" käyttää on juuri purjelentäjät. Heidän tavoitteenaan on löytää lämmenneestä maastonkohdasta ylös kohoavia lämpimän ilman virtauksia, eli termiikkejä. Näissä termiikeissä eli "ilmapatsaissa" pyörimällä purjelentäjät saavat lisää korkeutta, joten pitkätkin liukulennot seuraaviin termiikkeihin onnistuvat. Sanotaanhan, että mistään ei ole lentäjille yhtä vähän hyötyä kuin korkeudesta yläpuolellaan ja kiitotiestä takanaan. Kymin kentällä olevat purjelentäjät kertoivat, että heillä homma oli vaikeampaa, koska mereltä tuleva merituuli puhaltaessaan "hajotti" termiikkejä. Kymin kenttähän perustettiin sodan aikana hävittäjäkentäksi Kotkan puolustusta silmällä pitäen. Jämijärvi taas oli kangasmaastoineen ihanteellinen purjelentäjille. Mitä hra Erkin pariin aiempaan kommenttiin tässä ketjussa tulee, niin sopii vaan kysyä, että kuka hyötyy paniikin lietsomisesta? Tai ketkä? Onko tämänkin pointin vaikuttimena viheliäinen ahneus? |
||||
|
|
17.07.2023 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, saksalaisten veturinsuunnitteluoppikirjojen (mm. Meineke - Röhrs: Dampflokomotiven) mukaan ilmanvastuksen osuus kulkuvastuksista alkaa olla merkittävä 120 km/t nopeudessa. Sen vaikutus alkaa jo noin 80:ssa km/t. Yksi kulkuvastuksista on ns. kaarrevastus. Jos ajatellaan tavanmukaista XY-koordinaatistoa ja siihen sijoitetaan 90 asteen kaarre. Koordinaattiakseleiden suunnista katsottuna junan toinen "vektori"-nopeus pienenee nollaan ja toinen vektori kasvaa nollasta kulkunopeuteen. Siten junan pyörien nojaaminen ulkokaarteen puoleiseen kiskoon aiheuttaa juuri kulkuvastusta, johon osana kuuluu myös keskipakoisvoima (vaikka sitä yritetään "hillitä" kaarteen kallistuksella). |
||||
|
17.07.2023 20:27 | Kimmo Huhta | ||
| Tuo keltanokka on erittäin tyylikäs. Harmittaa, että niin useat jäljelläolevista vaunuista on sininokkaistettu. | ||||