Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Västervik - Hultsfred |
16.09.2023 14:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika hurja rataosuus, radassa on paljon heittoja sekä sivu-että pystysuunnassakin. https://www.youtube.com/watch?v=-U8d6hUYWTo :) | ||||
|
16.09.2023 13:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyljen teksteistä ei hirveästi saa selvää: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53190356127 | ||||
|
|
16.09.2023 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva vaunun numerosta, kyllä se mielestäni näyttäisi olevan 57-alkuinen: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53191176813 | ||||
|
16.09.2023 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tee, Panu, näistä Savonlinnan kuvista kuvasarja! Todella mielenkiiintoisia kuvia :) | ||||
|
16.09.2023 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen itsekin käynyt Eltsun koulua parin vuoden ajan, vuosiluokat 5 ja 6. | ||||
|
16.09.2023 11:11 | Pasi Seppälä | ||
| Näiden vetureiden äänimaailma tuo mieleen vanhat kuusiakseliset päätyohjaamolliset linjadieselit. Ääni ei ole samanlainen mutta kuuluu sopivalla kelillä jo kaukaa. Dr12:sta ääntä en nuorempana ehtinyt kuulla, mutta Dr13 ääntä tavarajunan keulilla muistan mopoikäisenä muutamankin kerran kuunnelleeni hiljaisessa kesäillassa. Pari kertaa olen kuunnellut Hillosensalmella etelästä junaa tuovan Dr20:n ääntä. Molemmilla kerroilla veturin matala jytkytys on alkanut kuulua vaimeana jo Vuohijärven tunnelin jälkeen. Jytkytys kuuluu selvästi Vuohijärveltä Kirjokivelle asti jossa ääni vaimenee hiljalleen pois ja tulee kuuluviin voimakkaampana vasta Kulonpalon tunnelin pohjoispuolella. Äänihän tässä ei ole missään nimessä kova eikä häiritsevä, mutta jytkytyksen taajuus on sellaista että kantaa pitkälle. Vaikka nämä veturit ovat ulkokuoreltaan aika nuhjuisia, tykkään kyllä itse näitä kuvata. Enkä nyt sanoisi veturia erityisen komeaksikaan, mutta rataverkollamme liikkuu kuitenkin jälleen kuusiakselinen päätyohjaamollinen linjadieseli. Uudella hyvin osuvalla värityksellä tästä saattaisi saada ihan tyylikkään näköisen. |
||||
|
16.09.2023 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kiskopainon lisäksi merkittävä haitta Pieksämäen ja Parikkalan väliseen läpikulkuliikenteeseen oli myös kuormaulottuma II Punkasalmen ja Punkaharjun välillä. Se ongelma poistui vasta Jtt:n korjauslehden 22 mukana 1.1.1976 lukien. | ||||
|
16.09.2023 08:57 | Lari Åhman | ||
| Ei lisättävää edelliseen. | ||||
|
16.09.2023 08:56 | Lari Åhman | ||
| Pasilla on pimeäkuvaus hanskassa. Upea kuva, jossa odottava tunnelma on vahvasti läsnä. | ||||
|
|
16.09.2023 08:56 | Jouni Halinen | ||
| Vastaan itselleni, Konkolan silta se todella on. Lähde: netin syöverit. Aika kapea leikkaus on tuossa koulun ja veturitallien välissä tuolloin ollut. Saarisen Pave on maininnut jossain kommentissa käyneensä tuota koulua. On helppoa arvioida, että missä häneen on iskenyt rautatieharrastus päälle, Välkkärillä on käyty katsomassa junia ja se on siinä, hyvässä lykyssä katselu on onnistut myös ihan luokkahuoneesta. Lisäherkkuna on saanut savut ja höyryt naamalle. Luokkaan mennessä naama on ollut sitten kuin nee.. eikun tummahipiäisellä henkilöllä. Tälta kuva-alalla näyttää tänäpäivänä. http://bot.fi/3vcl | ||||
|
|
16.09.2023 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Millaisiahan mahtoivat rataluokat kiskopainoineen olla herra Petrin mainitsemilla rataosilla noihin aikoihin? Valtionrautatiet harrasti kyllä kiskotuksen vaihtoa raskaampaan ahkerasti, mutta sen laajuus riippui eduskunnan myöntämistä määrärahoista. Asia kiinnosti eduskuntaa periaatteessa vaihtelevassa määrin, riippuen aina vaalituloksista. Ja siten myös rautateiden suosiosta kulloisenkin kulkulaitosministerin silmissä...? |
||||
|
16.09.2023 08:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Vahvistetaan Nastolan Rauten nosturin olemassaolo, kiskotkin ovat vielä alla. Vallitseva tilanne näkyy tällä hetkellä Googlen satelliittikuvassa paremmin kuin MML:n ilmakuvassa: https://www.google.fi/maps/@60.9285733,25.9853148,144m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
16.09.2023 06:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tämä Graftonin 5 tonnin raana sama kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/164194 oleva numero 3? Tämänkin kylkinumero näyttää kyllä hieman 3:lta, mutta raanoissa on erojakin: Puomi on erilainen, ikkuna-aukko on erilainen... Alkuperäinen kuva Rakennustaito-lehdessä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108330?page=16 Mahtaako Eljaksen lista tuoda mitään selvyyttä asiaan: https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20ty%C3%B6koneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
|
|
16.09.2023 00:57 | Petri Nummijoki | ||
| Historiasta olisi voinut hakea vertailukohtaa sodan jälkeiseltä ajalta vuoteen 1966 asti, kun Parikkala-Onkamo-rata ei ollut vielä valmis. Kaippa Savonlinnan kautta kiertävää reittiä olisi hyödynnetty ahkerasti Savon radan ruuhkien purkajana, jos se olisi ollut kätevää mutta näinhän ei tapahtunut. Mikäli ratkaisu ei toiminut siihen aikaan, kun Savon rata oli ylikuormitettu ja oikaisematon niin voiko toimia myöhemmällä ajallakaan? | ||||
|
15.09.2023 23:47 | Panu Breilin | ||
| Aseman takana näkyy merenlahden penger missä Rohukülaan jatkaneet junat kävivät vaihtamassa suuntaa. Vasemmalla etualalla taas näkyy vanhan teollisuusraiteen pengertä. | ||||
|
15.09.2023 23:43 | Panu Breilin | ||
| Tuossa kulkee Läänemaa tervisetee -niminen pyörätie joka on rakennettu vanhalle ratapenkalle ja joka nykyisin ulottuu Turban asemalle saakka sen jälkeen, kun Turban ja Riisiperen välinen rataosuus uudelleenavattiin. | ||||
|
|
15.09.2023 23:39 | Panu Breilin | ||
| Ensi alkuunhan VR ajoi Pieksämäki–Imatra-raakapuujunia myös tämän kunnostetun radan kautta, mutta nopeasti liikenne sitten siirtyi kulkemaan Kouvolan kautta sähkövedolla. | ||||
|
15.09.2023 23:37 | Petri Sallinen | ||
| Suomen itsenäistyttyä Suomeen jäi suuri määrä venäläisiä vaunuja, jotka Tarton rauhansopimuksen perusteella siirtyivät Suomen valtionrautateiden omistukseen. Suurin osa näistä venäläisistä umpivaunuista sai litteran Gav ja osa litteran Gd. | ||||
|
15.09.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Jos oletetaan penkereen kaltevuudeksi esimerkiksi 12 promillea, niin penkereestä taitaisi tulla parin kilometrin mittainen. | ||||
|
|
15.09.2023 23:25 | Panu Breilin | ||
| Venäläisten kaksiakselisten yleiskäyttöisten umpivaunujen (kuten esimerkiksi näiden kuvassa olevien vaunujen) tyyppitunnus Suomessa on Vg. | ||||
|
|
15.09.2023 23:07 | Petri Sallinen | ||
| Eivät ole, vaan nämä on uudempia neuvostoaikaisia vaunuja. Gav-vaunut olivat keisarillisen Venäjän aikana valmistettuja vaunuja, joiden rakenne vakiintui jo 1890-luvulla. Korien kehikko oli kokonaan puurakenteinen, kun taas kuvassa näkyvissä vaunuissa laudoistus on kiinnitetty teräksisiin L-palkkeihin, josta voi päätellä rakenteen olevan neuvostoaikainen. Päämitat ja design ovat pääpiirteissään kuitenkin lähes samat kuin Gav-vaunuissa. Mestarimallien uutiskirjeessä sivulla kuusi alkavassa jutussa on hahmotettu Gav-vaunujen historiaa. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf |
||||
|
15.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| https://juliadata.fi/timetables?s=7222&d=18.9.2023 Ensi maanantaina kulussa Fenniarailin T7222 Hnkt-Kuk. | ||||
|
15.09.2023 22:32 | Martti Vuorikoski | ||
| Kiitos, Jouni, juuri näin. | ||||
|
|
15.09.2023 22:11 | Pasi Seppälä | ||
| Okei. Kiitos tiedosta. Ajattelin, että jos näitä mustanaamaisia Sinivalaita on sijoitettu myös Siilinjärvelle, niin silloin voisi kone vaikka vaihtua. | ||||
|
15.09.2023 21:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Kävin kyseisellä mäellä tämän saman reissun yhteydessä katsastamassa olisiko sieltä kuvausnäkymää Nalkinsalmen ratasillalle. Maston pohjoispuolelta sellainen löytyikin, muttei kovin hyvä. Lintutorni sen sijaan oli kuvailemallasi tavalla aivan "metsän keskellä" ilman mitään erikoista näköalaa mihinkään suuntaan. | ||||
|
15.09.2023 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitääpä mainita "takuumiesten" ylläpitämä Feldluftpark Pori (iso lentovarikko), jonka kautta kulkivat mm. täydennyslentokoneet esim. Jäämeren-hävittäjälentorykmenttiin (Jagdgeschwader JG 5 "Eismeer") pohjois-Norjassa. Puhumattakaan tiedustelulentoyksiköistä ja muistakin. Suomalaiset saivat laajemmin asioinnin aihetta FLP Porin kanssa Messerschmitt Bf 109-koneidensa myötä. Herra Rainer: oman kommenttisi myötä mainitsisin, että Organisation Todtin duunareilla oli tekemistä riittämiin, Atlantin vallista juurikin rautatieinfrastruktuuriin pitkin inhaa itää. Unohtamattakaan natsikasvatukseen (joka jannulle) kuuluvaa puolen vuoden työpalvelua. Ja aina välillä piti kammata porukasta asekuntoisimmat ("Heldenklau") ja heittää nämä raukat rintamille. |
||||
|
|
15.09.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ja muutkin: epäilen vahvasti kuvan vaunun numeron 57:ää. 57-numerosarjan Gb:tä olivat ns. ruotsalaismalliset, joissa tukikehikko oli u-teräspalkeista. 54-numerosarjan edustaja olisi uskottavampi puurunkonsa ansiosta. Jos tuo viisseiska-asia olisikin totta, se olisi tosissaankin hyvin harvinainen. Omasta vakstuukikantisesta vihosta puuttuu tosin kuvan yksilön tiedot. Itse pitäisin XG-statusta mahdollisena, vaikkkakin luokanalennuksen syy ei aina välttämättä näy ulkoasusta: esimerkiksi Fe2O3:n kovin syövyttämä aluskehys olisi yksi hyvä syy. Toinen hyvä syy olisi sen kalliin Reebokin solahtaminen lattialaudoituksesta helposti läpi. Kyllä näitä syitä siis on ja siksi vaunumestarin tekemä tarkastus on melkeinpä elinehto. |
||||
|
|
15.09.2023 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni saksalaisten sotilaiden lomalaisjunia kulki myös Hankoon ja mahdollisesti muihin satamakaupunkeihin. Hangossa nillä oli ainakin tukikohta samaan tyyliin kuin Torniossa ja Oulussa. Ja miten he olisivat päässeet Hyrynsalmeen josta Kuusamon kenttärata alkoi muutoin kuin Oulun ja Kontiomäen kautta? Ymmärtääkseni 1524 mm radoilla vallatuilla alueilla käyttivät saksalaiset sitä kalustoa jota oli saatavilla mutta eivät voineet aina jäädä odottamaan että rata kavennetaan vaan siirsi omia vaunuja jos ei muuta ollut saatavilla. |
||||
|
15.09.2023 18:55 | Jan Jahkola | ||
| Google mapsista katsoin katunäkymää mutta ei ollut (arvatenkaan) enää vanhoja kylttejä eikä varjostumia seinässä. Hankkija? | ||||
|
|
15.09.2023 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Suomessa vaikutti sekin, että saksalaisten alueella ei ollut käytössä kuin yksi ainokainen rautatieyhteys Oulusta Sallaan. Tuolle yhteydelle ei mahdu määräänsä enempää kalustoa ja ilmeisesti esimerkiksi Saksasta ei ollut tarvetta tuoda (raideleveydeltään muutettua) lisäkalustoa. Kuten tunnettua, huoltoyhteyksien heikkous pohjoisessa pakotti saksalaiset rakentamaan Kuusamon kenttäradan. | ||||
|
|
15.09.2023 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Herra Esa? | ||||
|
|
15.09.2023 17:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se veturi matkalla vaihdu, joten sama yksilö on pakko olla. | ||||
|
15.09.2023 17:10 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinan 2/2023 kantta valmistellessa oli käsillä parempi alkuperäiskuva. Siitä selvisi, että veturina on A3 nro 18. SKS |
||||
|
|
15.09.2023 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, saksalaisten harrastamaan "kalustonjakeluasiaan" vaikutti hyvin vahvasti yleiseurooppalainen raideleveys (1435 mm). Juuri siinä on sotavetureiden (Reichsbahnin BR42 ja BR52) laajan levinneisyyden selitys. Saksalaiset lisäksi harrastivat operaatio Barbarossassaan valtaamillaan alueilla raideleveyden kaventamista omaan käyttöönsä. Suomi aseveljeyksineen oli eri juttu, 1524 mm-saalistahan kyörättiin aikamoisia määriä tänne, kulkukuntoisista silkkaan romuun. |
||||
|
|
15.09.2023 16:29 | Kimmo Huhta | ||
| Minkä yhtiön varastoja taustalla? Mikä -maatalous, Sastamala? | ||||
|
15.09.2023 16:16 | Hannu Peltola | ||
| G9 näyttäisi ainakin minusta varsin varmalta tunnistukselta. | ||||
|
|
15.09.2023 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Tuo haukivaunun näköinen vaunu taitaa olla sama kuin tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/145030?s=1 Jos se on sama vaunu, kyseessä on sotien jälkeen valmistunut vaunu, ei varsinainen hauki. | ||||
|
15.09.2023 16:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen Vuotta Sitten :) | ||||
|
15.09.2023 15:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoteen ei ole tätä vaunua näkynyt kuvissa. | ||||
|
|
15.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| G9:stä tuli Sk2 vuonna 1942, ja G11 koki muuttumisleikin Sk3:ksi. Eroja siis näillä kahdella Mogul-vehkeellä oli/on. | ||||
|
|
15.09.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän tuo suippopääty kovasti "Hechtwaggonin" (= haukivaunu) näköinen on. Näkyisipä telitkin, niin tietäisi että, onko ne levitettyjä (raideleveys?) vaiko itäystävämallisia...? |
||||
|
15.09.2023 14:37 | Jouni Hytönen | ||
| TEP60-veturin äänimaailma on varsin herkullinen, olisi hienoa, jos edes jossain säilyisi joku veturi liikkuvana museoesineenä. Riian asemalla kerran seurasin, kuinka asemalta lähtenyt TEP60 laukoi murinallaan parkkitalossa seisovien autojen varashälyttimiä. :D | ||||
|
|
15.09.2023 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten erikoista että kaikkiin muihin maihin joissa Saksan armeija tavalla tai toisella oli läsnä 2. maailmansodassa, vietiin vetureita ja varsinkin vaunuja suuriakin määriä joilla hoidettiin sotilaskuljetuksia, mutta Suomeen ei. Ainoa poikkeus Kuusamon kenttärata. Oliko VR:llä niin paljon kalustoa ylimääräisenä että sillä saatiin saksalaisten sotilaskuljetukset pohjoisessa hoidettua vai mistä johtuu? | ||||
|
|
15.09.2023 12:57 | Erkki Nuutio | ||
| Uskaltaisin merkitä veturin G9 Pikku-Ruskoksi sillä perusteella että valmistajakilpi on soikea olematta kooltaan mammutti (vs. Nohab) ja kilpi on kylkinumeron yläpuolella. Kookkaampi Tampellan G11 ei ole kyseessä. Taustalla muuten Stadionin torni on valmiina vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. Niitä silmälläpitäen ne VR:n uudet matkustajavaunutkin oli tehty. |
||||
|
15.09.2023 12:44 | Erkki Nuutio | ||
| Volvo PV 544 (tuotannossa 1958-1965). Nämä taidettiin loppuun asti tehdä vanhalla Volvolla Hisingenissä (Lundby), tehdasalueella jonka perusti Nordiska Kullager. Kun tämä meni konkurssiin 20-luvulla, osti kilpailija SKF sen ja vuonna 1927 luovutti tuolloin aloittaneelle Volvo-nimiselle tytäryhtiölleen. Kesällä 1970 työskentelin tällä alueella Nordkulan-rakennuksessa, jota vastapäätä pienehkössä peltihallissa kokoonpantiin vielä silloin ns. pyhimys-Volvoja. | ||||
|
|
15.09.2023 12:32 | Marko Laine | ||
| Muistaakseni tuo oikeanpuolimmainen vaunu on saksalaista valmistetta. | ||||
|
15.09.2023 12:08 | Eljas Pölhö | ||
| Dokumentti Ko 168/486, 9.3.1964 Vaunujen sarjamerkkien, numeroiden ja kantavuuksien muutokset helmikuussa 1964 luetteloi mm: Ci-vaunu n:o 2308 muutettu Eims-vaunuksi n:o 21505 Sen kuukauden aikana muut henkilöliikenteen tai virkatarvehenkilövaunujen muutokset olivat kaikki hylkäyksiä: Ek-vaunu n:o 939 XE-vaunu n:o 0659 BT-vaunut n:o 01120, 01131 |
||||
|
|
15.09.2023 11:48 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo "Uusia junanvaunuja / Nya tågvagnar / New railroad cars " kuvan ostikko tulee Hufvudstadsbladetin kuva-arkistosta, josta kuva on peräisin. Kuva liityy sarjaan, jossa on mm kuva "Valtion Rautateiden VR:n uusi paikallisjunan vaunu Helsingissä 30.6.1939.": https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.fab6b250-cb45-4c0a-a93e-dc19d12b3a21?sid=3117742257 |
||||
|
|
15.09.2023 11:08 | Heikki Jalonen | ||
| E.P.: kiitos tarkasta täsmennyksestä arkistoon nojaten. | ||||
|
|
15.09.2023 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Päivitin kuvatekstiä tähänastisten kommentien perusteella. Esim. nosturi sai identiteetin. Sen seurauksena saatoin Graftonin myyntiesitteen perusteella todeta sen aaltopeltihytin alkuperäiseksi. Mutta veturi on yhä tunnistamatta. Jotakin G-sarjaa se lienee? |
||||
|
|
15.09.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oikeanpuoleinen vihreä matkustajavaunu jossa suippopäädyt kenties saksalaista alkuperää? | ||||