Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.12.2023 17:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko Basel Bad Bf? | ||||
|
22.12.2023 17:20 | Ossi Rosten | ||
| Ei ainakaan wikipedian mukaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%8CKD | ||||
|
|
22.12.2023 16:35 | Pave Saarinen | ||
| ČKD = Skoda ? | ||||
|
|
22.12.2023 16:32 | Uwe Geuder | ||
| Karlsruhe on kyllä nykyisin aika lähellä Ranskan raja. En siltikään usko, että sana Velo olisi siellä minkänlaisessa käytössä. Kieliraja on historiallisesti Savernessa, vielä aika kaukana. Siis Saverne (Zabern) oli vielä saksankielinen, ranskaa puhuttiin vasta vuorten päällä. | ||||
|
22.12.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, monet kiitokseni! Itse olen vanhan tekun leipoma koneteknikko, jonka ymmärrys paljosta sähköstä (tässä iässä) on luokkaa: - sormet pois! Niin ja sähköstä muutenkin: käyttämättömiä kuulolaitteenpattereita ei kotona ole koskaan liikaa. |
||||
|
|
22.12.2023 16:02 | Timo Salo | ||
| Villi käännös keskikouluruotsilla jota ei ole käytetty v. 1972 jälkeen: Itsenäinen mukanakulkeva muuttajavaunu? | ||||
|
|
22.12.2023 15:49 | Uwe Geuder | ||
| Basel on oikea kaupunki, mutta niin kuin Petri kirjoittaa, se on Sveitsissä. Kyltissä lukee kuitenkin DB, siis Deutsche Bahn. Jos saisi vielä hieman lisätietoa, esim. aseman nimi? | ||||
|
|
22.12.2023 15:38 | Jukka Eklund | ||
| Jos tuosta velosista pitkän kaavan kautta johtaisi, niin asema voisi olla Karlsruhe. | ||||
|
|
22.12.2023 15:37 | Jorma Rauhala | ||
| Q13:sta seuraava vaunu on Q24 nro 22, ASEA vuodelta 1936. Myöhempi littera sen kyljessä on: Qea. Ja tuo Q13 on "självgående elrevisionsvagn". |
||||
|
|
22.12.2023 15:25 | Petri Kiviniemi | ||
| Puhtaasti arvaus, mutta onko jokin rajakaupunki esim. Basel Sveitsissä. | ||||
|
|
22.12.2023 15:09 | Timo Salo | ||
| Pieni on toleranssi myös taajuussäädössä, jos on uskominen tuota Fingridin mittaria. 0,1 Hz +/- on normaalia ja +/- 0,2 Hz taitaa olla kipuraja...https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_Hertz | ||||
|
|
22.12.2023 15:06 | Uwe Geuder | ||
| Juu, 16 ⅔ on vanha nimellisarvo Keski-Euroopassa, 16,7 on uusi nimellisarvo. Oikeassa elämässä on aina toleransseja. (Julkisen verkon jännitteen puolella vanhat nimellisarvot 220/380 V, uudet 230/400 V. Kun ottaa toleranssit huomioon, muutos oli varsin pieni.) |
||||
|
|
22.12.2023 14:44 | Uwe Geuder | ||
| Kuuma johtolanka, Petri! | ||||
|
22.12.2023 14:04 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Hannu! | ||||
|
|
22.12.2023 13:49 | Petri Kiviniemi | ||
| Käytetäänkö Velo sanaa yleisesti Saksassa? | ||||
|
|
22.12.2023 13:33 | Jukka Eklund | ||
| Luen ihan sujuvasti, mutta en kyllä hoksaa vihjettä. Nää on ihan hauskoja arvoituksia. | ||||
|
|
22.12.2023 13:19 | Timo Salo | ||
| Tietoisku Esalle todelliselta vanhan liiton mieheltä:Suomessa valtakunnan verkon taajuus on 50Hz ja esim. USA:ssa 60Hz. Jännite Euroopassa 230/400 VAC ja USA:ssa 115/240 VAC. Euroopassa kolmivaiheverkossa on ikäänkuin 3*230VAC jännite ja taajuushan ei muutu pelkällä muuntajalla. Vaiheitten välistä mitattuna jännite on 400 VAC. Näitten kolmen vaiheen keskinäiset vaihesiirrot ovat 120 astetta, josta tulee mukavasti koko ympyrä 360 astetta. Normaali kolmivaihemoottori "yrittää" seurata tätä verkon pyörintää, mutta mekaaniset asiat pudottavat kierroslukua hiukan. (Esim. 3000 rpm=2750 rpm=jättämä) Sama toistuu muutaman kerran päivässä... Verkossa kuormituksen noustessa taajuus yleensä laskee ja sähköntuotantoa on lisättävä ja päinvastoin. Kolmivaiheverkosta saa helposti hyvin vääntävän moottorin, kun taas yksivaiheisen moottorin vääntöä/momenttia on lisättävä kikkakuutosilla. (käynnistys-/käyntikondensaattori, tai sitten kytketään kolmivaihemoottori yksivaiheiseen sähköön taajuusmuuttajalla, joka muuttaa yksivaiheisen sähkön kolmivaiheiseksi. Halpa ja hyvä konsti väännön lisäämiseksi.) Taajuutta muutetaan tänäpäivänä elektroonisilla taajuusmuuttajilla ja vastaavasti ennenvanhaan mekaanisilla pyörivillä muuttajakoneilla. Näin voidaan tehdä uskomattomia asioita. Esim. Ruotsin Grimetonissa on mekaaninen radiolähetin. (Vuodelta 1924 Made by GE) 200 kW:n AC-moottori pyörittää taajuudella 17,2 kHz (17200 Hz) ulosantavaa generaattoria, josta taas virta johdetaan antenniin. Ulostulotaajuutta voidaan muuttaa säätämällä pyörittävän AC-moottorin pyörintänopeutta. Ko. asema muuten lähettää sähkötyksellä Joulutervehdyksen ympäri maailmaa jouluaattona klo 08.00 GMT. :-) Fingrid asensi hiljattain verkkosivuilleen reaaliaikaisen Hz-mittarin:https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ https://grimeton.org/en/ Auttoko yhtään? | ||||
|
|
22.12.2023 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Tiedän, mitä laskentaoppi sanoo. Mutta en tiennyt, miksi insinöörit ovat muuttaneet sen. Wikipedia kertoo, että muutos 16 ⅔:sta 16,7:ään on tapahtunut Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä 16.10.1995 klo. 12:00. Onko Ruotsissa tapahtunut joskus sama muutos, sitä en edes tiedä. https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrom#16_2%E2%81%843_Hz_gegen%C3%BCber_16,7_Hz Tarkat sähkötekniikan yksityiskohdat ovat jääneet minulle artikkelin jälkeenkin vielä hieman epäselviä. |
||||
|
|
22.12.2023 13:11 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteydessä on paljon keskustelua muuttajista https://vaunut.org/kuva/52499 ja lisätietoa on kompaktissa muodossa mm. täällä: https://sv.wikipedia.org/wiki/Matning_av_kontaktledning | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Norjasta |
22.12.2023 13:07 | Timo Salo | ||
| Saipa huilata hetken aikaa mukavasti joulusiivouksen lomassa tuttujakin maisemia katsellessa! Aikaansa edellä oleva teknisesti LAADUKAS/HIENO kuvasarja pölähti ruudulle sattumana. Kiitos Juhalle näistä! (Mikä lie ollut kalusto tuolloin?) | ||||
|
|
22.12.2023 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe: 50 Hz taajuuden kolmasosa on juuri 16 ja kaksi kolmasosaa. Kun murtolukuja ei saa enää harrastaa missään, niin se on ollut nyttemmin 16,66666666666666666666666666666667, pyöristettynä 16,7. Liittyykö koko juttu kolmivaihevaihtovirtaan jollakin tavalla, niin itseäni viisaammat, olkaa hyvät ja kertokaa. Vanhan liiton opistosähköinssit ja - teknikot ovat toivotumpia kuin eestulemattomat AMK-"ingengörit". |
||||
|
22.12.2023 12:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokeillaanpa toista kautta: esiin valokopio aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) "traagisesta" aikataulusta: Vasemmalla sivulla etäisyystietoja: Par - Smi = 4,6 km, Parikkala on km:llä 541/387. Smi - Rajasuo = 7,6 km Rajasuo - Pu = 7,4 km Pu - Pks = 5,8 km Pks - Pun = 5,9 km Pun - Kulennoinen = 7,1 km Kulennoinen - Sva = 6,6 km Sva - Pääskylahti = 10,6 km Pääskylahti -Sl = 3,3 km. Savonlinna on km:llä 482. Asemavälien mukaan laskettuna: Par - Sl oli v. 1961: 58,9 km. |
||||
|
|
22.12.2023 12:35 | Uwe Geuder | ||
| Siinä on 2 sanaa, jotka eivät missään nimessä ole esiintyneet koulusaksassa. (Enkä tarkoita Skateboard, joka ei varmaan myöskään ollut, jos tunneista on jo vuosikymmeniä.) Toinen on varmaan vaikea tunnistaa, mutta toinen voi olla helpommin tunnistettavissa. En kerro vielä heti, miksi. | ||||
|
22.12.2023 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra edesmenneen ylijunailijan kivessä on muistutteena sisällissodan 1918 muistomitali. Jannu näyttää heittäneen lusikkansa nurkkaan noin 52-vuotiaana. | ||||
|
|
22.12.2023 12:26 | Uwe Geuder | ||
| En minäkään ole koskaan nähnyt semmoista pyörillä. Tietysti taajuusmuuntajia tarvitaan maissa, joissa on 16,7 Hz rautatiesähköistys. (Älkää kysykö, miksi joskus aikaisemmin se oli 16 ⅔ ja nykyisin 16,7, mutta mielestäni se on joskus muutettu). Mutta minä tiedän vain, että ne ovat kiinteissä, rakennusmaisissa taajuusmuuntaja-asemissa. Onko tuo sitten vahinkotapauksia varten, jos on joku katko? Tietysti pitää löytää tarpeeksi vahva syöttö julkisesta verkosta. Kuulostaa hieman haastavalta sekin. |
||||
|
22.12.2023 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Säynäjärvestä olen itsekin kaipaillut kuvaa. Rautatiemuseolla kuitenkin on sen valmistuspiirustus (minun jäljiltäni). | ||||
|
22.12.2023 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Historiasta muistetaan, kuinka muinainen ja keisarillinen Itävalta - Unkari palasteltiin moniksi uusiksi valtioiksi. Tsekkoslovakia oli juuri tällainen. Jostain luin aikoinaan, kuinka Itävalta-Unkarin entinen valtionvarainministeri sulki virkahuoneensa oven työpäivänsä päätteeksi ja seuraavana aamuna meni toimeensa uuden valtion vastaavana ministerinä. Palkanmaksu ei häneltä katkennut sekunniksikaan! Saksalainen, jo Reichsbahnin ajoilta periytynyt tendereiden merkintätapa: esimerkiksi nopeusennätysvehkeessä BR 05 ollut: 2'3T38St = kaksiakselinen teli, kolme kiinteää akselia, T - kirjain tarkoittaa juuri tenderiä, uskokaa tai älkää. 38 = vesitila kuutiometreinä ja St = virtaviivaistettu (Stromlinienverkleidung). |
||||
|
|
22.12.2023 12:02 | Uwe Geuder | ||
| Ei ole Halle (Saale). Kyseinen tekstikohta määrää vain, ettei asemahalleissa saa pyöraillä jne. | ||||
|
|
22.12.2023 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kommentti, herra Hannu. En tuota omformare-roolia ennen tiennytkään. Ihmetellyt kumminkin, että miksi moinen? | ||||
|
22.12.2023 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982: Ub-vetureita käytössä 90 kpl. Valmistusvuodet olivat 1930 - 1950. Osassa sarjan koneita oli myös Otso - vaihtotyökytkimet. | ||||
|
22.12.2023 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivan näköinen "juoksija"! Lieneekö ollut ominaisuuksiltaan suunnilleen H8 - H9 luokkaa...? | ||||
|
|
22.12.2023 10:47 | Jouni Hytönen | ||
| Saksan taidot ovat sen verran ruosteessa, että jos teksteistä pitäisi bongata jokin erikoisuus, se ei kyllä onnistu. | ||||
|
|
22.12.2023 10:06 | Jukka Eklund | ||
| Olen tuota nyt tässä aamukahvin aikana lueskellut ja ainoa mistä saan kiinni on Halle. Veikkaan siis Halle (Saale) | ||||
|
22.12.2023 09:48 | Erkki Nuutio | ||
| Helppoa oli korinteko kun lämpöeristyksiä ei Britanniassa harrastettu: Rimakehikon sisäpuolelle liimailtiin ja ruuvailtiin vaneriverhoilu. Myös umpinaisiin väliseiniin riitti ripakehikko ja vanerilevy. Sitten vain ulkopuolta pohjustamaan ja maalaamaan moneen kertaan ja sisäpuolta lakkailemaan. Vaunu lienee tullut kivihiililaivalla Swanseasta. Ehkä ainoa säilynyt vaunu unohdukseen päätyneeltä valmistajaltaan. |
||||
|
22.12.2023 09:44 | Timo Salo | ||
| Näitä Jorman kuvia katsellessa alkaa Dr19 näyttää lähes aerodynaamiselta ja kauniilta... | ||||
|
22.12.2023 09:32 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä seisoivat pääkadun eli Arcusvägenin eteläpuolella olevilla raiteilla. | ||||
|
22.12.2023 09:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan veturin sukulaiset murisevat vielä pelottavasti mm. Ylämailla: https://vaunut.org/kuva/134585?s=1 | ||||
|
22.12.2023 08:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, arvasin ja saatoin kuvitella sanomattakin heti tämän kuvan nähdessäni autoilijoiden maantienposkessa tönöttäneeseen hahmoon kohdistaman ihmettelyn. =oD Huomasin myös polanneurat. Ne ovat erityisen mielenkiintoiset kelin lauhtumisen liukastuttamina raideleveydeltään valta-ajoneuvoista eli pikkuautoista poikkeaville kulkulaitoksille, kuten linja-autoille. | ||||
|
22.12.2023 08:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan juna: https://juliadata.fi/timetables?s=3689&d=7.6.2014 | ||||
|
22.12.2023 08:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja valittipa kerran eräs vaihtotyönjohtaja Sr1:n ohjaamoon kiipeämisen vaivaakin. Hän kertoi kipparoineensa joskus Iso Vaaleella tehtyjä vaihtotöitä, ja sanoi sen korkeuksiin kiipeämisen olleen samanlainen vähti. | ||||
|
22.12.2023 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Lättä ei ollut tuossa kuusiaidan vieressä enää edes 2009: http://tinyurl.com/3r4uxb6w | ||||
|
|
22.12.2023 07:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voin allekirjoitettiin väittämän, jos vedetään henkselit määriteosan »vaihto-» yli. Kaalihäkin ajo-ominaisuudet ovat varsin mukavat vaikkapa Kolmoseen verrattuna. Vaihtotyöt sujuvat myös kätevästi ammattitaitoisen vaihtotyönjohtajan käskytyksellä ohjaamina. Mutta vaihtotöistä puhuttaessa tullaan nopeasti Sr1:n heikkouksiin. Päätyohjaamoisen veturin päänvaihto on aina oma ruljanssinsa. Ei ole Vapitia, joskaan ei toki sentään unilinkkiäkään. Raiteiden langattomille osuuksille ei ole asiaa. Sr1 on mainio linjaveturi, jolla voidaan tehdä myös joitain vaihtotöitä. | ||||
|
|
22.12.2023 07:18 | Timo Salo | ||
| Heti kolmannella kerralla sain tämän kuvan kennolle kuten oli tarkoitus! Eka kerralla katsoin Juliasta väärin IC:n kulkusunnan, toisella kertaa VET Sr1 suorittikin ohituksen Siurossa, eli nopeus tällä kohtaa oli 35 km/h... Tutkan keila on niin leveä, että se ottaa myös 012-raiteelta nopeusarvon. Ohikulkijat ihmettelivät, että mitä tuo ukko seisoo aurauspenkan päällä kovassa tuulessa! (tarkkasilmäiset ehkä huomaavat minkälaiset jääurat olivat tiessä tuolla kohtaa. Eräskin vanhempi herrasmies yritti kohteliaasti kiertää hangessa seisovan kuvaajan, mutta melkein menetti autonsa hallinnan. Vaikka rajoitus on vain 40km/h, niin tuollainen pystysuora jään reuna on hankala ylittää. Tiekarhut ovat häviävä "luonnonvara"!) | ||||
|
|
22.12.2023 07:06 | Pietu Tuovinen | ||
| Olivatko nämä kaksi missä päin piha-aluetta? Kävimme museossa heinäkuussa -22 mutta näitä en muista nähneeni piha-alueella. Hauskan näköisiä kapistuksia jokatapauksessa! | ||||
|
|
22.12.2023 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Astinlauta oli tarpeen konduktöörille, ainakin, sillä kerrotaan että tässä peräti kolme matkustusluokkaa käsittäneessä lyhyehkössä vaunussa oli ensiluokkainen osasto vaunun keskellä ja sillä oli brittiläinen sivuovi ulos eli siis vaunussa sisällä sinällään ei ollut läpikulkua. Ykkösluokan ovea ei enää ole kun seinä on myöhemmin ummettu, mutta sen paikan voi kuvitella. Sitten vaunun toisessa päässä oli tietenkin se toisen luokan osasto ja vaunun kolmannessa, eikun toisessa päässä oli kolmannen luokan matkustajille sen hintaluokan mukainen soppi. Päätysillat ovat entisöinnin alla ja puutteelliset. | ||||
|
|
22.12.2023 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Kyltissä ei sinänsä mitään kovin yllättävää sisältöä: polkupyörien pysäköinti, pyöräily, rullaluistelu jne. asemalla kielletty. Niin kuin varmaan aika monessa paikassa maailmassa. | ||||
|
|
22.12.2023 00:13 | Eljas Pölhö | ||
| Otolta jäi mainitsematta, että Kryšpínin järjestelmä tuli käyttöön Tsekkoslovakian valtionrautateiden perustamisen myötä 1919 ja ylimenokausi entisiin tunnuksiin kesti (noin) vuoteen 1923. Silloin se oli varsin näppärä ja kattoi melkein kaikki tarpeet. Sellaisen lisätietoa tai hoksausta vaativan ongelman se jätti, että jos sarjaan kuului yli 99 veturia, niin miten jatketaan. Esimerkiksi sarjan alkaessa numerosta xxx.101 jatko olikin vaikka 110:n veturin kohdalla xxx.1110 (eli neljännen numeron jälkeen (oli se sitten mitä tahansa) siirryttiin tarvittaessa nelinumeroiseen numero-osuuteen. Yksityisten rautateiden veturit saivat numerosarjan xxx.9 (jos niitä käytettiin valtion radoilla). Vetovoimalajista kertovat etukirjaimet olivat E = tasavirta, S = vaihtovirta, T = moottoriveturi, M = moottorivaunu ja EM = sähkömoottorivaunu. Järjestelmä oli luotu höyryvetureita varten ja kuten Otto jo mainitsi, niin ei vastannut tarkoitustaan muiden vetovoimalajien tehojen ja nopeuksien kasvaessa. |
||||
|
|
21.12.2023 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan kunnossa veturi ei ehkä heti avaudu tyypilliseksi englantilaiseksi dieselsähköiseksi vaihtoveturiksi. Sokkoakseli hytin allta puuttuu ja sitä myöten myös osa kytkintangoista ja ihan kuin hytin kattoa olisi muutettu. SJ:n aikainen numerolaatan paikka erottuu niin hyvin, että hyttiä ei olisi sen mukaan maalattu uudelleen ainakaan 1970 jälkeen. | ||||
|
|
21.12.2023 23:20 | Hannu Peltola | ||
| Täältä löytyy kohtuullisen kattava kuvaus veturin SAB-pyöristä: https://locomotiveperformance.blogspot.com/2013/10/sab-wheels.html | ||||
|
|
21.12.2023 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Tuohan on klassinen omformare, pyörivä muuttaja eli vehjes, joka muuttaa valtakunnan verkon sähkön taajuuden SJ:n haluamaan 16 2/3 Hz:iin. Tämä henkilövaunun näköinen on varmaankin ollut henkilökunnan tila. | ||||
|
|
21.12.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö tämä ollut jokin (?) työjuna - muuntaja mukana ? | ||||