Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.09.2022 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| VR:n 100-vuotisjuhlakirjassa tämä kuva on sivulla 137. Vaunu https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:27 esiintyy Resiina-lehden 3/90 sivulla 13 Cik-vaununa ja siihen viittaisi Finnan kuvatekstikin "Kahvilaosaston/1lk:n vaunun interiööri". Mutta on tuossa niin paljon DR-vaunun yksityiskohtia, että vaikea pitää sitä eri vaununa. Sekään ei tunnu uskottavalta, että Cik-vaunut olisi tehty DR-vaunun mallin mukaan, kun ikäeroa on 25 vuotta. Toisaalta kuva on yllättävän laadukkaan oloinen 1930-luvulla tai pula-aikana otetuksi. |
||||
|
02.09.2022 13:45 | Timo Järvi | ||
| Tyylikästä historian havinaa tässä kuvassa. Taitaa nykyisin olla jo viimeisetkin käytössä olleet semaforit purettu?! | ||||
|
02.09.2022 13:40 | Timo Järvi | ||
| Jämsässä ei ole tullut pitkään aikaan junalla käytyä. Vieläkös jämsän asemalla on ylipäätänsä odotustilaa, joka on avoinna matkustajia varten? Alkaa olla harvinaista ylellisyyttä monella vielä toimivalla asemalla. | ||||
|
02.09.2022 13:35 | Timo Järvi | ||
| Suomalaisten virkamiesten ja rautatiesuunnittelijoiden kannattaisi ottaa mallia tästä kuvasta eli mitä junan pysähdyspaikka voi minimissään olla, ja tästäkin voiodaan vielä karsia pois tuo rakennus. Ajatusta voisi vapaasti soveltaa puhutaessa vanhojen seisakkeiden ja asemien käyttöönotosta uudelleen pysähdyspaikkoina paikallisliikenteen tarpeisiin. Nykyisin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa saada paikallisjunat pysähtymään uusilla pysähdyspaikoilla radan varren taajamissa ja vanhoilla asemilla. Rakentaminen on lähtenyt jotenkin lapasesta, kun pitää olla kaikenlaiset liityntäpysäköinnit, ostoskeskuksen, yms. samassa, jotta saadaan vaivainen pysähdyspaikka aikaiseksi. Mielestäni nykyisin aivan kaikkien paikkojen ei tarvitse olla esteettömiä, kunhan nyt ylipäätänsä saataisiin käyttöön uusia pysähdyspaikkoja, jotka mahdollistavat joukkoliikenteen käytön myös radan varren taajamissa. |
||||
|
02.09.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Saakos sitä jarruvastuksen lämpöä hyödynnettyä nykyään edes sisätilojen lämmitykseen? (tuskin maltan odottaa, kun nuo ((tai vastaavat)) alkaa liikennöidä myös Siuroon! Ei ole tullut käytyä Tampereen keskustan liikkeissä sen jälkeen, kun yksityisautoilu alkoi olla syntiä Tampereella. Tuollaiset helpottas kovasti!) | ||||
|
02.09.2022 12:39 | Marko Nyby | ||
| Nykyisin polkupyörätehtaassa on mm. toimistotiloja sekä taiteilijoiden työtiloja, ilmeisesti myös OP:n varastotiloja. Ainakin epäkesko-liikemerkin alaisissa kerroksissa tilanjako on järjestetty perus-kipsilevyseinillä ilman äänieristystä. Toimivat tavarahissit (tosin veräjäovilla) helpottavat logistiikkaa. Sosiaalisen valvonnan kannalta on hyvä, että tiloilla on sekä arkipäivän että iltojen / viikonloppujen käyttäjiä. |
||||
|
02.09.2022 12:10 | Arto Papunen | ||
| Näyttää aika aika hiljaiselta Operailin toiminta. Joskus harvoin juna Kotkaan Vainikkalasta ja toisinpäin. | ||||
|
02.09.2022 10:49 | Ilkka Hovi | ||
| Maine Two-Footers on mukava kirja lukea. Sitten on SR&RL yhtiöstä The Maine Scenic Route, H.Temple Crittenden, historia ja kalustopiirustuksia. (1966). The Maine Two-Footers Lindwood w. Moody edited by Robert C. Jones (1998) on uusintapainos Lindwood W. Moodyn alkuperäisestä mutta siinä ei ole samaa tunnetta kuin vuoden 1959 kirjassa. Ride the Sandy River (L.Peter Cornwall & Jack W.Farrel)on kuvakirja SR&RL rautatiestä. Ymmärrettävästi samat kuvat kiertävät näissä kirjoissa mutta jo 1930 luvulla oli näillä Mainen rautateillä oma joukko ystäviä. Uudempia en ole ostanut. Tiedot lähinnä antikvariaateista etsimistä varten. Katsoisin myös brittiläisiä antikvaareja, britaniassa oli paljon Mainen harrastajia. |
||||
|
02.09.2022 10:14 | Esko Maasalo | ||
| https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6705112.821750909&e=278463.58284341014&title=Tasoristeys&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D Tässä hyvä veikkaus kuvauspaikaksi Halikon-Hajalan välille. Takana näkyy Kukkulamäen rinteessä oleva talo etummaisten vaunujen takana. Tasoristeys vie vasemmalle Kankareen taloille. Aurinko paistelee oikealta lähes etelästä. Kilometritolppa 154 on heti kuvaajan selän takana vasemmalla. Omissa kuvissa taitaa olla juuri tästä kohtaa ilmakuvakin. Alamäkeen muuten lasketellaan! |
||||
|
|
02.09.2022 09:22 | Petri Nummijoki | ||
| Finnan kuvausajat näyttävät olevan lähinnä suuntaa antavia mutta pidän hyvin todennäköisenä, että tämä kuva on oikeastikin 1950-luvun puolelta ja siten ei voi olla ainakaan valmiista Cik-vaunusta. Peruste juuri edellä mainittu, että tämä kuva (tai joku näistä samasta tilanteesta otetuista) on VR:n 100-vuotisjuhlien kuvakirjassa ja sen tiedot muutamaa kuvaa lukuun ottamatta päättyvät vuoteen 1959. Ilmeisesti kirja on suunniteltu viittä vaille valmiiksi jo hyvissä ajoin etukäteen ja sitä on juuri ennen painoon menoa täydennetty muutamalla tuoreella kuvalla lähinnä Eit-vaunuihin liittyen. Cik-vaunu tuskin on ollut niin erikoinen, että siitä otettavan kuvan vuoksi olisi vaivauduttu erityisjärjestelyihin, kun uudenaikaisia ravintola/kahvilavaunukuvia olisi yhtä hyvin voitu hyödyntää 1959-1960 saneeratuista RK- ja Eik-vaunuistakin. | ||||
|
|
02.09.2022 08:09 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan sen verran, että finnassa on useita kuvia tuosta kahvilavaunusta, jossa poseeraa samoja ihmisiä. Yhden kuvan kuvausvuodeksi on annettu 1958, mutta suurimmalle osalla ajankohdan ilmoitetaan olevan 27.7.1956. Myös tämä kommentoimamme kuva on mukana, ja sillekin annetaan päiväykseksi 27.7.1956. | ||||
|
|
02.09.2022 07:53 | Juhana Nordlund | ||
| Otetaanpa vielä tästä samasta kuvaamistilaisuudesta pari muuta kuvaa: https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:55 https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:56 Kuvausvuodeksi ilmoitetaan finna.fi:ssä 1958. Ne tiedot eivät ole aina 100%:sesti luotettavia, mutta tuo tieto tuolta nyt löytyy. Antavatko nuo kuvat aihetta uusille ajatuksille? Sijaitseeko osaston päätyovi sittenkin epäkeskeisesti? Onko sen luona istuinjako 3+2? |
||||
|
02.09.2022 07:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Koska Googlen kartta ei maastosta juuri mitään kerro, tässä vielä linkki omaa maastokarttaamme vastaavaan Norjalaisten karttaan. Kuvauspaikka merkitty punaisella: https://www.norgeskart.no/#!?project=norgeskart&layers=1002&zoom=15&lat=7589963.03&lon=622682.82&drawing=fARc_IIBg6ZP4GrGJz_I | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
02.09.2022 06:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Jouni, sivuteitä ei juuri ole, mutta toisaalta alueella on runsain mitoin julkisia pysäköintialueita, joita vaikkapa juuri retkeilijät käyttävät. Lisäksi tuolla päin matkailuautoilijat yöpyvät sankoin joukoin näillä julkisilla pysäköintialueilla, mikä poikkeaa Suomesta siinä, että täällä näkee lähinnä kuorma-autojen käyttävän vastaavia yöpymiseen. | ||||
|
|
02.09.2022 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| DR:n kattovalaisimet olivat alun perin sellaisia, kuin kuvassa näkyi. Modernisoinnin yhteydessä valaistusta muutettiin: - tuli loisteputkivalaistus. | ||||
|
|
01.09.2022 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin (tai hyvin ja hyvin?) on Fenniarail saanut paikattua vähentynyttä Venäjän liikennettään. Nykyään junien määränpäänä näyttäisi olevan mm. Pri, Hva, Jsk, Hks, vanhojen (Ptg, Ptk) lisäksi... Entä Operail'in kuljetukset? |
||||
|
|
01.09.2022 22:37 | Petri Nummijoki | ||
| Itse asiassa nuo ovat varmaan molemmat DR-vaunusta otettuja. Tuota ensimmäistä on tarjottu Cik-vaunun kuvaksi ja siihen kuvatekstikin viittaa mutta ilmeisesti ovat sama vaunu kahdelta eri aikakaudelta. | ||||
|
|
01.09.2022 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| DR-vaunu on kuvassa https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:2655. | ||||
|
|
01.09.2022 22:13 | Tapio Keränen | ||
| Asemalta on mukava nousu kylälle. | ||||
|
|
01.09.2022 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, ensimmäiseksi linkkaamasi kuva on ilmiselvästi vaunusta DR. Ovesta näkyy II luokan osastoa istuimineen. Kuvaa ei ole ajoitettu. Ovi sivussa, toisessa linkkaamassasi kuvassa. Nyt kun tietäisi mistä löytäisi niin Eik:ta kuin Cik:takin koskevia piirustuksia. Siis ihan oikeita muutostyöpiirustuksia. Edellisessä kommentissani mainitsemissani kaavioissa sivussa olevia ovia on Eik:ssa nyt ainakin. Piirustuksiahan on pieni pakko olla olemassa. Eihän työnsuunnittelu muuten pääsisi arvottamaan työvaiheita ja laskemaan tarvikemenekkiä. Kysymys kuuluukin: - onko Eik:ssa kahvilaosaston ja tupakkaosaston välinen väliseinä ollut muussakin paikassa? Eli montako tupakkapaikkaa Eik:ssa on aluksi suunniteltu olevan? |
||||
|
|
01.09.2022 21:57 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä tulee käyttökokemusten keräämiseen niin ensimmäisen Cik-vaunun valmistuessa 1961 oli kahden edellisen vuoden aikana (1959-1960) toteutettu niin RK- kuin Eik-vaunujenkin sisustuksen uusimistyö, joten kai näistä oli jotain opittu. En sen vuoksi keksi, miksi Cik-vaunujen kohdalla olisi ollut erityinen tarve johonkin protoiluun. 1960-luvun puolelle ehdittäessä oli varmasti jo taloudellisestikin mahdollista toteuttaa viimeisteltyjä ratkaisuja. Sen sijaan ensimmäiset Eik-vaunut valmistuivat 1954, jolloin elettiin vielä varsin köyhää aikaa ja Korean suhdanteen jälkeistä taloudellista krapulaakin, joten siinä ei olisi mitään kummallista, vaikka Eik-vaunut eivät olisi olleet heti täysin toimivia vaan sisustus olisi alkuaikoina hakenut muotoaan. |
||||
|
01.09.2022 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis 12 mäyräkoiraa? Tekee 144 pulloa tai vastaavasti 47,52 litraa olutta. | ||||
|
01.09.2022 21:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan JR:lla kuvaa Kesälahdelta Keslan teollisuusraiteelta siltä ajalta kun se oli käytössä? Tai Rautalahden liikennepaikalta? :) | ||||
|
|
01.09.2022 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän Cik-vaunu ole kuvassa https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:27 esiintyvä. Sitten taas tämän kuvan vaunussa ovi ei ole keskilinjalla vaan vähän sivussa, joka nähdään kuvasta https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:2487. Jos keskellä sijaitseva ovi on Cik-vaunun tunnusmerkki niin sitten tämä on joku muu. |
||||
|
|
01.09.2022 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhana, ikkunoiden vaihto kokoruutuisiin ei liene isokaan ongelma konepajakäynnin yhteydessä. Ikkunoiden kautta tuulettaminen, olisiko siitä ollut samaa hyötyä kuin varsinaisissa matkustajavaunuissa. Höyrykautena? Kahvilavaunun funktio: siellä piipahdetaan kupposella ja nisupullalla matkan aikana, eikö niin? Yleensä noin puoli tuntia ennen Helsinkiin saapumista kahvila pistettiin kiinni. Sai henkilökunta rauhassa laskea kassaa tilitystä varten, siivoilla paikkoja ja tiskata astiat pöytien pyyhkimisen ohella. Niin, olihan vaunussa vielä luotettavasti toimivat torpedoventtiilit katossa. |
||||
|
|
01.09.2022 20:51 | Juhana Nordlund | ||
| Esalle kiitokset seikkaperäisestä selostuksesta. Tuolla neljän sivuikkunan rivin puolenvälin kohdalla on selvä pleksi, ja se on kiinnitetty samalla tavoin kuin joissakin 1970-luvun kaupunkibusseissa suojapleksi ovien tai oven luona. Muuta erottavaa rakennetta ei kahvilaosaston ja matkustajapaikkojen välillä ole. Mutta edelleen minua mietityttää, kun kaikki neljä sivuikkunaa ovat avattavaa mallia ("terveysikkuna"). Tuo ominaisuus on ristiriidassa muualla galleriassa esiintyvien Cik-kuvien kanssa. Ehkä jommassakummassa ensimmäisistä Cik-vaunussa oli sitten ainakin tässä kohdassa vain avattavia ikkunoita ainakin alkuun tuo neljän sarja? Kun keskustelun eri kohdissa muutkin sarjat (RK/Rk) ja Eik on pystytty sulkemaan varsin tehokkaasti pois, niin kai tämän on oltava Cik, ja samalla kuvan vuodelta 1961, jos lähdetään siitä, että kuva on oikeasta vaunusta eikä mistään maketista tai lavasteesta. |
||||
|
|
01.09.2022 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin tuota Petrin linkkaamaa Finna/Musketti-kuvaa ja vertailin sitä hallussani oleviin istumapaikkanumerokaaviopiirrosten kopioihin, jotka melko yksityiskohtaisina näyttävät paikkajaot niin EFi:ssä, Eik:n molemmissa versioissa ja myös Cik:ssa. Omat huomioni: (Holzauge sei' Wach!) EFi:ssä ja Eik:ssa (22338 - 22351) 2. luokan päiväosastot vastaavat hyvin toisiaan. Keittiöt ja kahvilaosastot oli rakennettu siihen päähän, jossa lämmityslaitteen komeroa EI OLLUT. Sama koskee myös EFi:ä. Tämä pitää paikkansa myös Cik:ssa, jossa nimenomaan entinen 2. luokan puoli oli sisustettu kahvilaksi. Eik 22338 - 22351:ssä keittiöiden järjestely oli samanlainen, olipa vaunu sitten tehty 1938- tai 1947-48-mallista. Kahvilaa ja EFi:n tavaraosastoa lähinnä oli 20-paikkainen tupakkaosasto. Tupakkaosaston jälkeen oli kummassakin tyypissä 40 paikkaa tupakoitsemattomille. Tämän jälkeen olivat WC ja lämmityskaminaa varten komero, ennenkuiin päästiin eteiseen. Cik:n keittiö myyntitiskeineen oli erilainen kuin Eik:ssa. Cik:ssa oli sivukäytävä keittiön vieritse, Eik:ssa sivukäytävää ei ollut. Jos nyt Eik:ssa olisikin kahvilan ja tupakkaosaston väliseinä menty poistamaan, niin tuloksena olisi ollut kuvaussuunnassa viisi ikkunaa, eikä neljä, kuten kuvassa. Ennenkuulumatontahan se nyt olisi ollutkin poistaa tupakointimahdollisuus aikana, jolloin kuluttajien suihin oikein työnneltiin savukkeita! "Yes Sir, siirry sinäkin Bostoniin!", North State - täyttä tupakkaa.", "Miehet jotka näkevät, vetävät ne väkevät - Jymy!" - kultakauden kukoistaessa... Aivan alkuun oli Eik:ssa kahvilaosastossakin tavalliset matkustuspenkit 2 + 3 - jaolla, jolloin paikkoja oli 28. Näissä ikkunapöytiä oli hieman jatkettu. Myöhemmin tuli varsinaiset pyöristettynurkkaiset pöydät irrallisine tuoleineen. 22348 ja 22349 poikkesivat muista siten, että tupakkaosastoon päin katsottaessa 2 hengen matkustuspenkit olivat vasemmalla, kun ne muissa olivat oikealla. EFi:ssä samoin olivat 2 hengen penkit oikealla. Lieneekö korituolit nimenomaan lapsiasiakkaita varten? WC-istuimen sijainti itse WC-komerossa myös vaihteli jonkin verran. Eik:ssa myös valaistuskytkinkaapin sijainti poikkesi EFi:stä ja Cik:ssa. Viimemainitussa se oli sijoitettu eteiseen. Jos Cik:ssa mennään kahvilaosastosta kohti matkustamopuolta (1. luokka), niin ensiksi on tupakkaosasto 16-paikkaisena. Sen jälkeen tulee tupakoimattomien puoli, samoin 16 paikkaa. Sen jälkeen on lämmityskomero ja käymälä-klosett ja viimeisenä eteinen. Matkustamopuoli "periytyi" suoraan kantavaunusarjasta CEi. Tosin matkustamopuoli oli saanut uudet modernit harmaanvihreät 1. luokan penkit "silmälappuineen" jaolla 2 + 2. Näissä penkeissä saattoi keskikäytävän puoleiseen käsinojaan kiinnittää pienen pöydän. Johtopäätös: Cik:n kahvilapuoli oli rakennettu entiseen 2. luokan osastoon. On kyllä mahdollista, että osassa kahvilaa oli säilytetty pari penkkivälikköä "looshina", josta pääkuva antaa hieman osviittaa? Jos ei muuten, niin kovin tutuilta näyttävät penkkien selkänojista kattoon menevät tukiraudat. Oletan myös että osastossa oli ainakin neljä kolmen hengen istuttavaa entistä 2. luokan penkkiä, ja niiden välisiä pöytiä oli pidennetty jonkin verran. Harvoinkos mikään uusi vaunukehitelmä nyt tulisikaan kerralla valmiiksi. Käyttökokemuksia uskoakseni kyllä oltiin kokoamassa ja se sujui mielestäni helposti kahdesti vuodessa toistuvan matkustajalaskennan yhteydessä. Uskon pääkuvan tulleen kuvatuksi 1961, jolloin Cik oli kovin uusi ja ihmeteltävä kapistus. Numerot siten olisivat joko 2391 tai 2392. Kuvassa kiinnittää huomiota myös pyyhe käsivarrellaan kahvia kaatavan blondin tarjoilijattaren takana näkyvä heijastus: lieneekö penkin selkänojassa ollut pleksilasi suojana? Kuvaussuunta on näemmä keittiön sivukäytävään vievän heilurioven ("saluunanoven") luota hieman vasemmalle kahvilaan. Pysyn väitteessäni, että kyseessä on nimenomaan Cik. |
||||
|
|
01.09.2022 19:19 | |||
| Junan nopeus ei taida olla kovin suuri korsteenista tulevan savun leijailusta päätellen, ei ainakaan kovempaa vetoa ole päällä. Imurin hukkavesiputkesta näyttää tulevan vettä eli ollaan käynnistämässä imuria. Onkohan juna rullailemassa jollekkin asemalle? Kattilaan lisätään vettä lähtöä varten. | ||||
|
|
01.09.2022 18:53 | Vertti Kontinen | ||
| Mahtava kuvauspaikka! Tuo pitänee seuraavalla reissulla kokeilla | ||||
|
01.09.2022 18:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Samana päivänä: https://vaunut.org/kuva/30547 | ||||
|
01.09.2022 14:58 | Timo Järvi | ||
| Satunnainen kuva arkiston käytöistä, ja samalla onnistunut kuva pienen aseman miljööstä. Tykkään. :) | ||||
|
|
01.09.2022 14:56 | Petri Nummijoki | ||
| Alkoi tuntua, ettei täsmää mihinkään oikeaan vaunuun, joten sikäli Rainerin kommentti on ymmärrettävä mutta tuon toisen Finnasta löytyvän kuvan perusteella olisi Eik-vaunu 1950-luvun asussa. Ilmeisesti Eik-vaunujen kahvilaosasto erotettiin matkustajaosastosta vasta 1960-1961 tehdyssä uudistuksessa ja erotettiinko edes kaikissa 14 vaunussa vai ainoastaan niissä kuudessa vaunussa, joiden sisustus nykyaikaistettiin? | ||||
|
|
01.09.2022 14:45 | Jarno Piltti | ||
| Rainerin ajatus on mielenkiintoinen, elokuvalavaste. Sen perusteella mitä olen vanhoja elokuvia katsonut sanoisin että tämä on vähän liian yksityiskohtainen lavasteeksi. | ||||
|
|
01.09.2022 14:19 | John Lindroth | ||
| Löytyi Matkaravinnon kuvapalvelu v.1958 Finnasta.(hotelli ja ravintolamuseo) kuvaaja tuntematon.Toisaalta tuo Petrin viite vuoteen 1956 voisi myös pitää paikkansa? | ||||
|
|
01.09.2022 13:58 | Petri Nummijoki | ||
| DR-lounasvaunun sisustuskuvaa katsoessa voi sanoa varmuudella, ettei tämä ole DR-vaunusta tai vanhan mallisesta Rk-vaunusta. DR-vaunun matkustajaosasto eli myöhempi kahvila ei millään ollut näin suuri. Mutta eikös kuva https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:2487 ole samasta vaunusta (kuvatekstissä puhutaan Rk-vaunusta mutta ei liene totta)? Tuon kuvan perusteella ovi ei sijaitse vaunun keskellä vaan sivussa eli eikö tämä sittenkin olisi alkuperäismallinen Eik-vaunu? |
||||
|
|
01.09.2022 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Korituolit viittaisivat aikaan ennen luokkamuutosta. Finnan uudemmissa kuvissa Rk ja Eik vaunuista on muovipäällysteiset tuolit, valkoiset tai harmaat seinät ja matkatavarahyllyt puuttuvat. Yksi mahdollisuus on että kuva olisi otetu "maketista" tai elokuvalavastuksesta. Juna-aiheisia elokuvia tehtiin paljon ennen vanhaan. |
||||
|
01.09.2022 12:56 | Jussi Kortman | ||
| Tuli kuvailtua myös konepaja-alueen kalustoa. Hyvä oli ettei sitten yrittetty ajaa autolla ylös asti. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
01.09.2022 12:50 | Lari Åhman | ||
| On kyllä mahtavia kuvia ja maisemia, ei tässä muutakaan voi sanoa. Vaivaa on nähty kuvien eteen. Vuoristossa tulee varmaan pienoisrautatiemäinen fiilis kun näkee junan kiemurtelevan maastossa pitkän aikaa. | ||||
|
01.09.2022 12:34 | Vesa Höijer | ||
| Karl Ritter von Ghega suunniteli rautateitä ja tuo on hänen muistomerkkinsä. | ||||
|
|
01.09.2022 12:12 | John Lindroth | ||
| Westerntorissa sijaitsee myös HSBn konepaja!Liikenne Brockenille on omalla autolla kielletty,Schierken asemalle asti pääsee. | ||||
|
|
01.09.2022 12:11 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäiset Suomessa rakennetut ravintolavaunut valmistuivat vuonna 1936. VR:n Pasilan konepaja rakensi kaksi vaunua vanhojen lanterniinikattoisten matkustajavaunujen alustoille (Ei 22016 ja Cm 2127). Vaunut saivat litteran DR, eli yhdistetty II luokan matkustaja- ja ravintolavaunu. Vaunun toisessa päässä siis oli matkustamo. Vuonna 1938 valmistui kolmas vaunu (ent. Cm 2101) ja vuonna 1940 vielä kolme vaunua lisää (ent. DEi 2524, 2525, 2502). Vuoden 1953 alusta ravintolavaunun litteraksi tuli RK. VR:n käskykirjeissä ja määräyksissä vaunuja kutsutaan ”lounasvaunuiksi”. Tässä yhteydessä II luokan matkustajaosasto muutettiin kahvilaosastoksi — matkustajille tarkoitettu osasto siis purettiin. Toinen osasto jäi ravintolakäyttöön. Tällöin muuttuivat myös vaunujen merkinnät: II luokan merkintä poistettiin ja se korvattiin kahvila/cafe-merkinnällä. Mielenkiintoista on, että vaunun toiseen päähän jäivät ravintola/restaurant-merkinnät. RK-vaunut luovutettiin kokonaan Matkaravinto Oy:n käyttöön. Vuonna 1959 vaunujen sisustukset ja keittiöt uudistettiin. Ilmeisesti tässä yhteydessä yksi eteiskomeron ovista poistettiin käytöstä ja vaunun kulma pyöristettiin, näin saatiin tilaa nestekaasupulloille, joita tarvittiin keittiössä. Myöhemmin RK-vaunuista poistettiin kahvilaosasto ja niistä tuli puhtaasti ravintolavaunuja. Muutoksen ajankohta ei ole tiedossa. Tämän muutoksen yhteydessä katosivat kahvila/cafe-merkinnät ja toisen sivuseinän ravintola/restaurant-merkintä vaihtoi paikkaa. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun kuvissa vaunuissa on ainoastaan ravintola/restaurant-merkinnät. Rautatietilastojen mukaan ravintolavaunun littera RK oli tässä muodossa ainakin vielä vuonna 1966. Tiedossa ei ole milloin otettiin käyttöön muoto Rk. Finnasta löytyy Olavi Karasjoen kuvasarja vuodelta 1959, jolloin lehdistölle järjestettiin tilaisuus tutustua juuri uudistettuun vaunuun. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields&limit=20 https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Rk+ravintolavaunu&type=AllFields&limit=20 DR/RK/Rk-vaunusta on olemassa myös kaupallinen H0-rakennussarja, jonka on valmistanut Mestarimallit. https://www.facebook.com/photo/?fbid=728633074975195&set=pcb.728633204975182 |
||||
|
01.09.2022 12:08 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva Helsingin satamaradalta!60-luvulla tuolla kanjonissa raikui vielä raskaiden höyryvetoisten satamajunien äänet. | ||||
|
|
01.09.2022 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin tämä junakin on osa muistomekkiä, mutta miten, se jää vielä arvoitukseksi. Semmeringin ratahan oli valtava rakennushanke 1800-luvullla. Juna tosin uudempi. Onkohan paikalla voinut sattua jokin paha onnettomuus ? | ||||
|
|
01.09.2022 11:37 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin DR-vaunussa oli kai 24 ensimmäisen luokan paikkaa, joten sekään ei täsmäisi tämän vaunun ikkunajakoon. | ||||
|
|
01.09.2022 11:10 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tässä yksityiskohtia, jotka sulkevat pois mahdollisuuden, ettei kysymyksessä olisi vanhan mallinen Rk-vaunu eli DR-vaunu, jossa ensimmäinen luokka on muutettu kahvilaksi vähäisin muutoksin? Käsittääkseni edellä olevat kommentit eroista Rk-vaunuun koskevat vuoden 1959 jälkeistä uudistettua Rk-vaunua mutta sitähän ei ole kukaan esittänytkään, että tämä olisi uudistettu Rk-vaunu. Nyt on nähdäkseni todistettu, ettei tämä ole Eik-vaunu eikä uudistettu Rk-vaunu mutta Resiinan 3/90 sisustuskuva Cik-vaunusta sekä tämän kuvan vaunun ikkunat tai taustalla olevien paikkojen penkitys eivät täsmää myöskään Cik-vaunuun. Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Vanhan mallinen Rk-vaunu? Se, että Cik-vaunut eivät olleet samanlaisia vaan yksilöllisesti tehtyjä? |
||||
|
|
01.09.2022 10:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Esalle todella kattavista vaunutiedoista. Tuota tapaa harrastaa ja suhtautua liikennevälinehistoriaan kunnioitan todella isossa mittakaavassa. Olisi arvokasta, että näitä ja kaikkia muita tällä sivustolla esitettyjä aiheeseen liittyviä kattavia ja perusteellisia tietoja voitaisiin hyödyntää jossakin puuvaunuaiheisessa teoksessa, oli se sitten kirja tai kirjoitussarja esimerkiksi Resiina-lehdessä. | ||||
|
|
01.09.2022 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996, sivu 78: kaksi nosturia, Rauma-Repola R-351 N, hankintavuosi molemmilla 1977, ja nykyiset sarjamerkit ja numerot: Tnk4 984 ja 985. Paino työkunnossa 60 tonnia. Nostokyky 36 tonnia, kuten vimpaimen kylkeen on maalattuna. |
||||
|
|
01.09.2022 09:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä juttua, ensiksi nyt Cik, joiden perusvaunut olivat entisiä CEi-vaunuja, pituus puskimineen 20,8 m. 2391, vuodelta 1961, ent. CEi 2566, vuodelta 1930. 2392, vuodelta 1961, ent. CEi 2573, vuodelta 1930. 2393, vuodelta 1962, ent. CEi 2552, vuodelta 1929. -> BG 040105 v. 1978, edelleen -> BT 01374 v. 1980. Romutettu Seinäjoella v. 2005. 2394, vuodelta 1962, ent. CEi 2622, vuodelta 1938. Nämä kaikki poistettiin yleisestä liikenteestä vuonna 1977. Telimallina oli pääsääntöisesti ollut A7. 1. luokan paikkaluku: 32 ja kahvilaosastossa 28 paikkaa. Vaunun 2394 telistä en ole varma, vuoden 1938 CEi:t olivat A8-teleillä. Juhanan tekemä havainto "ruudut suuret, sanoi lasimestari" (korttipelitermi) johtunee CEi-vaunuista. Cik:ssa matkustajaosastossa oli modernisoidut 1. luokan penkit (2 + 2). Mitä RK-vaunuihin tulee, niin siinä "syöntiosastossa" oli lämmitysjärjestelmän putket peitetty, sanoisinko 20 cm leveällä listalla ja niissä oli loisteputkivalaistus. Puhe on siis 1950-luvun lopulla tehdyistä modernisoinneista. Lisäksi RK-sarja, eli entinen DR-sarja oli tehty vanhoille lyhytmallisille aluskehyksille: pituus puskimineen 18,68 m. Kuvan vaunussa näkyy sivuseinällä ikkunoiden yläpuolella mainittu putki, ja vaunun valaistus on tavallinen puuvaunujen hehkulamppuvalaistus puolipyöreän kuvun peittämänä. Ja sitten pääsemme Eik - sarjaan: 22338, vuodelta 1954, ent. Ei 22167, vuodelta 1938. -> Oe 71'964 vuonna 1970. 22339, vuodelta 1954, ent. Ei 22169, vuodelta 1938. Hylätty v. 1972. 22340, vuodelta 1954, ent. Ei 22170, vuodelta 1938. -> Oe 71'971 vuonna 1970. 22341, vuodelta 1954, ent. Ei 22171 vuodelta 1938. Hylätty v. 1970. 22342, vuodelta 1954, ent. Ei 22176, vuodelta 1938. -> Oe 71'930 vuonna 1970. -> XOek 070101 vuonna 1985. 22343, vuodelta 1954, ent. Ei 22177, vuodelta 1938. -> BT 01335 vuonna 1975. Telien malli havaittu olevan A8. 22344, vuodelta 1954, ent. Ei 22178, vuodelta 1938. -> Oe 71'976 vuonna 1970. 22345, vuodelta 1954, ent. Ei 22179, vuodelta 1938. -> BT 01358 vuonna 1978. 22346, vuodelta 1954, ent. Ei 22180, vuodelta 1938. -> Oe 71'941 vuonna 1970. 22347, vuodelta 1954, ent. Ei 22186, vuodelta 1939. -> BT 01357 vuonna 1977. Näiden vaunujen pituus puskimineen oli 20,8 m. Näissä ei ollut loisteputkivalaistusta. Telimalli perusvaunun valmistumisen aikoihin oli A8. Paikkaluku oli 60 matkustajaosastossa samaan tapaan kuin EFi-sarjassa ja tsufeepuolella 20. Eteisten seinät olivat vinot tuonnoiseen puuvaunutyyliin. Vuonna 1939 Ei-sarjassa otettiin käyttöön päätyseinän (eteisen) ulkopuolelle asennettu käsijarrun kampi. Sitä ennen jarrun käyttöpyörä oli ollut eteisessä sisäpuolella ja siten vaunuissa oli ollut päätyikkunat. Uudessa systeemissä päätyikkunat voitiin jättää pois. Uudempi Eik-sarja: 22348, vuodelta 1955, ent. Ei 22265, vuodelta 1948. Diskovaunuksi vuonna 1971 (tai 1972, joidenkin merkintöjen mukaan) entisellä numerollaan, sarja nyt Eikd. Kunnostettu museon Waltteri-junaa varten 2011, takaisin kahvilaosastovaunuasuun. 22349, vuodelta 1955, ent. Ei 22263, vuodelta 1948. -> BT 01356 vuonna 1977, -> XT 01356 v. 1988 ja romutettu v. 2005. 22350, vuodelta 1955, ent. Ei 22261, vuodelta 1947. -> BT 01355 vuonna 1976. 22351, vuodelta 1955, ent. Ei 22262, vuodelta 1947. -> BT 01336 vuonna 1975, -> XT 01336 vuonna 1988. Tässä sarjassa pituus puskimineen on/oli 21,18 m. Koneellisella tuuletuksella. Paikkaluku edelleen: 60 + 20. Perusvaunujen myötä näissä oli suorat eteisten seinät. Valaistus hehkulampuilla. Kaikissa mainituissa Eik-vaunuissa oli putkirunkoiset "modernit" istuimet 2. luokassa. Vaunuissa 22341, 22347 ja 22349 oli ollut jääkaappi keittiöosastossa. Mitä Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusarjaan tulee, niin näihin käytettiin aluskehys. Korit nostettiin pois. Monikohan Eik-koriraato on metsävaununa? |
||||
|
01.09.2022 08:53 | Timo Salo | ||
| Kuvien aatelia, on sisältöä, maisemia ja teknisesti kohdillaan! Tuohon kun olisi vetänyt 100 lasissa, niin olisi taas jäänyt monta poronkäristystä syömättä. Onneksi kuskit kuitenkin huomioi noita eläimiä! Itsekkin hosuin kerran eräälle IC-junan kuskille, että katsoo hiukan pitemmälle, missä näkyi neljä peuraa radalla. Torvensoitto ja hidastus pelasti silläkin kertaa... Peukkua! | ||||
|
|
01.09.2022 08:52 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä sitten on Resiina-lehdessä 3/90 kuvattu Cik-vaunu? Siinä on erilainen sisustus tähän verrattuna. Ovatko Cik-vaunut olleet sisustukseltaan toisistaan eroavia tai sisustus uusittu niissäkin vuosien mittaan? Eikös tämä kuva ole myös VR:n 100-vuotisjuhliin julkaistussa kuvakirjassa. Siinähän uusimmat kuvat ovat noin vuodelta 1959 paitsi ne pari sivua, joissa näkyy (1961 valmistuneita) Eit-vaunuja. Siinä mielessä edellä mainittu tieto kuvausvuodesta 1958 tuntuisi uskottavalta ja olisi liian varhainen Cik-vaunua varten. Olisiko tämä sitten Rk-vaunu ennen 50- ja 60-luvun taitteen sisustuksen uudistusta, kuten Heikki arveli? Rk-vaunuistahan on sanallinen luonnehdinta ennen uudistusta, että niissä ensimmäisen luokan osastoa alettiin käyttää kahvilana, jolloin sarjamerkiksi tuli Rk. Jos tuossa on 2+2-penkitys niin sitten varmaankin maksutajapaikat olisivat ensimmäistä luokkaa. |
||||
|
|
01.09.2022 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ja nuo Esan mainitsemat neljä ikkunaa ovat avattavalla osalla varustettuja kaikki. Kuvan näkymäalueen takaosassa on tosiaan matkustajaosaston näköinen tila, jota ei ole erotettu väliseinällä. Eik-vaunuja on ollut minun käsitykseni mukaan kahdenlaisia. Osa niistä on tehty Ei-vaunuista muutettuna, osa on entisiä Cik-vaunuja, muutos 1971, järjestysnumerot säilyivät entisinä. Tämä kuva on niin vanha, että Cik:it olivat silloin tietenkin Cik:jä. Ja Cik:it (2391 - 2394) oli tehty vaunut.org:n kalustolistauksen mukaan CEi-vaunuista vuonna 1961. Mennään noihin avattaviin ikkunoihin. Kuvissa, joissa olen nähnyt Cik-vaunuja, osa kahvilan kohdalla olevista ikkunoista on suurella yhtenäisellä ruudulla, ei siis avattavaa osaa. Tämä näkökohta hieman mietityttää, onko Cik-vaunuihin tehty joskus ikkunamuutos, vai oliko pienessä sarjassa tosiaan tällaisiakin keskinäisiä eroja. Osassa Eik-vaunuissa oli myös "täysruutuisia" ikkunoita, osassa ei. Koneellisella ilmanvaihdolla on luultavasti jokin merkitys siihen, minkä verran avattavia ikkunoita oli, tai minkä verran katolla oli kattoventtiileitä. Tämän kuvan vaunussa ei oikein minkään logiikan perusteella ollut kuvaa otettaessa koneellista ilmanvaihtoa. Rk-vaunuista tiedän vielä vähemmän. Esan perustelut vaikuttavat niin hyviltä, etten oikein keksi mitään vahvaa perustetta, miksi tämä olisi tai ei olisi Rk. Toisaalta Heikin muutaman vuoden takainen pohdiskelu Rk:n puolestakin vaikutti loogiselta. Seuraan mielelläni puukoriisiin vaunuihin perehtyneiden jatkokommentteja. |
||||