Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.07.2023 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Johnin havaitsema kuljetus oli vaunun 612 siirto Helsinkiin. | ||||
|
16.07.2023 06:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Petri on toki - jälleen kerran - aivan oikeassa kannustaessaan julkaisemaan epätäydellisiäkin kirjoituksia. On kuitenkin vissi ero myönnetyllä epätäydellisyydellä ja puhtaiden arvauksien tai loogisesti kestämättömien johtopäätösten esittämisellä tosiasioina. Jälkimmäisiä ei kertakaikkiiaan voi hyväksyä. Ei edes silä perusteella, että kyseessähän on 'vain' harrastus. Suorastaan järkyttävänä huijauksena pidän täällä esitettyä kommenttia: Jos jotakin ei tiedetä, se keksitään. Mutta epätäydellisyyden hyväksymiselläkin on rajansa. Itselläni on työn alla useita kirjoituksia, joita ei kannata julkaista ennen kuin selvät epäselvyydet ja ristiriidat on ratkaistu. Ei ole mieltä julkaista kirjoituksia, jossa tutkimuksen kannalta merkittävimmissä tiedoissa on oleellisia puutteita tai ristiriitoja. Mutta palataanpa sitten kuvan vaunuihin: - Sairasavaunu XE 0601 on ns. Valtionrautateiden ylilääkärin sairasvaunu, mahdollisesti yksi niistä sairasvaunuista, joita Valtionrautatiet asetti eri puolille Suomea onnettomustapauksien varalta. Vaunun historiaa en kuitenkaan onnistu jäljittämään. Olisin siksi perin kiitollinen, jos ensimmäisessä kommentissa esitetyille tiedoille löytyisi virallinen lähde. - Keittiövaunu A 40 on todellakin keittiövaunu, ilman kysymysmerkkiä. - Desinfioimisvaunu on XGdf 04007. Desinfioimisvaunuja oli kaksi, ja vain 04007 vastaa ulkonäöltään kuvan vaunua. Kaikki vaunut olivat Valtionrautateiden kalustoluettelossa, eivätkä siten voineet olla puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä. Puolustuslaitokselle luovutetut vaunut nimittäin poistettiin Valtionrautateiden kalustoluettelosta. Vaunut ovat joko Helsingin sairas- tai desinfiointijuna, tai yksinkertaisesti vain joukko Valtionrautateiden vaunuja, joita käytettiin tarvittaessa, kutakin omaan tarkoituksensa. Mutta, vaikka Einari Kaskimies kirjassaan Valtionrautatiet niin väittääkin (s. 177), vaunut eivät siis ole "Puolustuslaitokselle kuuluvia sairasvaunuja", vaan Valtionrauteille kuuluvat Helsingin sairasvaunu XE 0601, keittiövaunu A 40 ja desinfioimisvaunu XGdf 04007. |
||||
|
16.07.2023 03:09 | John Lindroth | ||
| Nyt kaipaukseen tulee mukaan itse Diana Ross ja Supremes (My World is empty without you babe(Holland Dozier Holland 1966) Ja kuva on Masterpiece! |
||||
|
16.07.2023 02:53 | Arto Papunen | ||
| Yhdellä sivuraiteella näköjään hiekkakasaakin, mutta olisikohan aseman viereinen raide paremmin otettavissa käyttöön jos tarvittaisiin, toki varmaan sillekkin pitäisi pölkkyjä ja kenties kiskojakin vaihtaa.. | ||||
|
|
16.07.2023 01:21 | John Lindroth | ||
| Tänään tuli tällaisen ratikan rekkakuljetus jossain Mikkelin tienoilla vastaan se tosin oli parkissa tien varrella! | ||||
|
15.07.2023 23:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tammisaaressa on vastaavanlainen mutta siinä tasoristeyksestä ulos tulevilla on etuajo-oikeus joka on kerrottu asianmukaisin kärkikolmioin. Valitettavasti kaikki jotka esim ajavat oikealta vasemmalle tai päinvastoin eivät huomaa sitä. | ||||
|
15.07.2023 22:09 | Jarno Piltti | ||
| Onkohan kopissa asetinlaite kun näyttää ihan vastapainolta pylvään takana? Vaihdonkieltopalkki löytyy myös kun tarkkaan katsoo. | ||||
|
15.07.2023 21:52 | Jarno Piltti | ||
| Olin kirjoittamassa että toimiva kampiasetinlaite olisi tosi kiva museoesine mutta hirveä resurssisyöppö hyötyynsä nähden, mutta enpä ole enää varma. Kapsuista ainakin Loviisan radalla oli siipiopastin. Tietääkö joku minkälaisella veivisysteemillä se oli? Tuskin oli mitään vaihdelukituksia kuitenkaan? | ||||
|
15.07.2023 21:46 | Jarno Piltti | ||
| Viikon kuva täysin ansiosta! | ||||
|
15.07.2023 21:02 | Lari Åhman | ||
| Rautakangella kielen välistä? | ||||
|
|
15.07.2023 19:54 | Pasi Seppälä | ||
| Etualan vaihde näyttää olevan "väliasennossa". Minkälainen kääntölaite noissa on ollut kun kuvassa ei näy minkäänlaista? | ||||
|
|
15.07.2023 19:21 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan yksi selittävä tekijä Helsingin käyttämä liukennevalojen ohjaus? Käsittääkseni niissä havainnoidaan virrottimen hiilen kulku ilmaisimen ohitse. |
||||
|
|
15.07.2023 11:18 | Jari Välimaa | ||
| Miksi Hesalaiset tarvitsevat kaksisuuntavaunuunsa kaksi virroitinta kun Tampereella pärjätään yhdellä ? | ||||
|
15.07.2023 09:08 | Jari Välimaa | ||
| Ainakin tässä risteyksessä oli, mutta pitää tarkistaa vielä muualta. | ||||
|
14.07.2023 23:22 | Timo Haapanen | ||
| Nyt valkeni minulle, mikä tarkoitus noilla lamppujen yläpuolella olevilla tangoilla on. | ||||
|
14.07.2023 23:12 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos tiedosta ja kuvalinkistä! | ||||
|
|
14.07.2023 22:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Siihen kertyykin mukavanlaiset jonot, jos molemmista suunnista on tulossa autoja jotka aikovat kääntyä ja mennä tasoristeyksen yli ja juuri silloin valot alkavat vilkuttaa punaista ja varoituskello alkaa kilkattaa ja puomit alkavatkin laskeutua alas. Tasoristeyksen ylittää sitten hidasta vauhtia kulkeva juna. | ||||
|
|
14.07.2023 20:10 | Lari Åhman | ||
| Luukun alla on pistokkeet parivetoon tarvittavia kaapeleita varten, joita tässä veturisarjassa tarvitaan kaksi. Havainnollistava kuva asiaan: https://vaunut.org/kuva/100534 | ||||
|
|
14.07.2023 19:47 | Timo Haapanen | ||
| Mikä muuten on tuo veturin nokassa keskellä oleva luukku, kysyy nimim. Epätietoinen | ||||
|
|
14.07.2023 19:13 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta Humppilaan tulo on "ahdas" ja siellä pitää myös veturin vaihtaa raidetta. Olisi hyvä siipiopastimen paikka ja vaiheen lukituksen / kääntämisen tarve. Siipiopastin voisi olla yksi siipinen ja pienempää kokoa kuin VR:n standardi samoin pylväs olisi matalampi. Minusta ei kannata käyttää ensimmäisen tyypin siipiopastinta (siivessä suorakaiteen muotoisia lävistyksiä). Tietenkin Humppilan tuloa ajatellen voisi kiinteä levyopastin olla hyvä ratkaisu, opastimella voi antaa opasteet, "Esteetön kulku", "Hiljainen kulku" ja"Seis". Kts Signaali-Ohjesääntö 1916, 13§. |
||||
|
14.07.2023 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan tällaiselle Sakari-Matti-kalustolle tapahtunut käpsähdyksiä (lue: linjalle jääntejä) VR:n ylen trendikkään kevythuollon seurauksena/takia...? | ||||
|
14.07.2023 18:57 | Niila Heikkilä | ||
| Olisiko nyt aika rakentaa Laitaatsalmeen silta, ja alkaa ajaa Imatran puut sisämaasta sitä kautta? Nyt kun puuvirrat ovat kääntyneet täysin päälaelleen ja raskaita dieselvetureitakin alkaa olla eri operaattoreilla. Sillan tarpeettomuuspäätöshän on siltä ajalta kun maailmantilanne oli täysin erilainen. | ||||
|
14.07.2023 18:56 | Timo Haapanen | ||
| Täyden kympin arvoinen kuva! | ||||
|
14.07.2023 18:27 | Harri Pesonen | ||
| Tämä oli Joe-Ilon radalla 13/7 klo 8 jälkeen huristeli iloon päin. | ||||
|
14.07.2023 18:23 | Harri Pesonen | ||
| Onkohan tuo mersu niin V10 moottorilla... | ||||
|
|
14.07.2023 18:20 | Harri Pesonen | ||
| Paloikohan ressuun paljonkin reikiä tuon reissun jäljiltä :D | ||||
|
|
14.07.2023 17:59 | Roope Prusila | ||
| Onko tietoa, onko näitä uudella osuudella enemmän kuin tämä yksi Sepänkadulla? | ||||
|
|
14.07.2023 17:13 | Esko Peranto | ||
| Nyt on kaikki kohdallaan. | ||||
|
14.07.2023 14:28 | Tapio Keränen | ||
| Vallainen. | ||||
|
14.07.2023 13:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Ties vaikka tuo olisi nyt Fenniarailin käyttämiä vaunuja. | ||||
|
|
14.07.2023 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä idea on loistava! Levitköön sen käyttö maassamme pian! | ||||
|
14.07.2023 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, tosin lävistyksessä syntyneiden purseiden poistaminen ja viisteiden teko reikiin vaati omat työvaiheensa. Eräs tuntematon viisas sanoi: - kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat ominaisuudet ja ihmisistä huonoimmat. |
||||
|
|
14.07.2023 05:38 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan tuon tien geometria miltei huonoin mahdollinen. Tiukat 90 asteen mutkat molemmin puolin ja vielä tuon sivutien liittymä tuossa mutkassa. | ||||
|
|
14.07.2023 02:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitkähän ovat olleet ne syyt joskus kauan aikaa sitten, että tähän tasoristeykseen on tullut tämä puolipuomilaitos? | ||||
|
|
13.07.2023 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Tarinaa kuvan aihetta sivuten, koskien rautatiesiltojen ja -kaluston kuumaniittausta 1840...1860-luvuilla. Robert Stephenson suunnitteli William Fairbairnin opein putkimaisen Conwayn rautatiesillan (raide ja juna kulkivat suorakaideputken läpi). Rakentamisen urakoi William Evans. Lisätäkseen vauhtia sillan teräsosien valmistukseen, tämä pyysi arvostettua insinööriä Richard Robertsia suunnittelemaan Jacquard- kutomakoneen tapaan ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Marie_Jacquard ) toimivan automaattikoneen niitinreikien lävistämiseksi taottuihin levyosiin, joista silta koottiin kuumaniittaamalla. Kone (korkeus 4.8 m, leveys ja pituus 3.6 m) tehtiin ja tuotiin siltaverstaalle. Höyrykoneen voimalla se alkoi lävistää 3/4 in (19 mm) paksuihin taottuihin levyosiin 1 1/8 in (28.6 mm) niitinreikiä, kerralla enintään 13 reikää. Reikämäärän ja -jaon määräsi koneeseen syötetty reikäkortti. Se siis määräsi mitkä pistimista kulloinkin lävistävät reiän. Kyseessä oli ilmeisesti maailman ensimmäinen numeerinen metallintyöstökone (seuraavia alkoi tulla vasta noin vuosisata myöhemmin). Esimerkiksi siltaputkien alareunan levyosiin saatiin 144 niitinreikää alle kolmessa minuutissa. Kone teki pitkät ajat levyosiin yli 3000 niitinreikää tunnissa. Koottujen siltaputkien leveys oli 4.2 m ja korkeus 6.5...7.5 m. Kummankin siltaputken pituus oli 125 m ja paino 1300 tonnia. Kun Thomas Brassey ryhtyi (Peton, Bettsin ja Jacksonin kanssa) urakoimaan Kanadan Grand Trunk [Suuri Päärata] -rautatietä, hän hankki kyseisen koneen Canada Works -konepajalleen Birkenheadiin, erityisesti tämän siltaosaston käyttöön. On luultavaa että myös monet veturiosat (lähinnä runko- ja kattilalevyt) saivat niitinreikärivinsä koneessa (eikä poraamalla) - siis myös Hämeenlinnan rautatien A1:t ja A2:t. Lävistyskonetta käytettiin loisteliaalla tavalla Montrealin luona St Lawrence -joen ylittävän Victoria -sillan (1853/58) levyosien niitinreikien valmistukseen. Silta oli vuosikymmenien ajan maailman pisin (2787 m). Rakentamisolosuhteet olivat hyvin vaativat yli kolmelletuhannelle rakentajalleen. Levyosat ja pienehköt levykokoonpanot tehtiin valmiiksi ja tunnistusmerkittiin Birkenheadissa ja laivattiin sillan ääreen. Kun osat koottin sillaksi ei yksikään reikä ollut väärässä kohdassa - numeerisen työstön etu. Niittejä käytettiin 1 540 000 kpl, eli reikiä oli yli 3 miljoonaa - ja kaikki olivat kohdillaan niin että niittaus voitiin suorittaa työmaalla. Vihkimisen suoritti juhlajunalla sillaputken läpikäytyään hänen kuninkaallinen korkeutensa Walesin prinssi 19.12.1859 ja antoi nimeksi Victoria -sillan hallitsijakunigattaren kunniaksi. Vihkimispuhe oli sikäli merkittävä kanadalaisille, että siinä ensimmäistä kertaa kutsuttiin sen suunnan dominioiden ja alueiden rykelmää Kanadaksi. Putkimaista siltaa käytettiin noin 40 vuotta. Jonkin verran savuongelmaa aiheutti kulku lähes 3 km pitkän putken läpi. Uusi silta tehtiin aikanaan kaksoisraidetta varten alkuperäisten pilarien varaan. Ensimmäiset höyryveturimme ovat siis ilmeisesti olleet osittain numeerisesti työstettyjä! |
||||
|
13.07.2023 18:41 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kyllä täällä, VR:n vaunuja kuormattiin ja päivystäjät siirsivät niitä sataman tavararatapihalle. josta jatkoivat matkaa eteenpäin. Eipä tullut otettua, osoitelappua vaunusta, josta määränpää näkyi. Ratapihalla näimme myös ihmisiä, jotka keräsivät, ratapihalle tippuneita hiili talteen. 60-luvun puolivälin tienoilla, kiipeilimme ylös ja ilmeisesti, taisimme lykätä myös kuuppavaunuja siellä. Eikä minkäänlaisia turvavälineitä, meillä silloin ollut! |
||||
|
13.07.2023 18:26 | Asmo Rasinen | ||
| Hyi! | ||||
|
|
13.07.2023 16:53 | Onni Tikkala | ||
| Näitä punaisia ovilehtiä vihreissä yksiköissä on nähty aiemminkin, mutta niistä ei taida olla sivustolla kuvaa. Viime vuonna ainakin 6060 ja 6097 olivat hetken aikaa tällaisia (kuvasinkin molemmat). Ilmeisesti varaosia ei aluksi löydy vihreän värisenä eikä Sm2 edes ole ainoa: https://vaunut.org/kuva/84582 | ||||
|
13.07.2023 16:53 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmankos Raksilan markettien osoite onkin Tehtaankatu. | ||||
|
13.07.2023 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo nuolimerkit opastavat veturinkuljettajaa ohjastamaan koneensa niiden välistä, hah hah! Koukkaaminen kielletty...! |
||||
|
|
13.07.2023 16:01 | Petri Nummijoki | ||
| Sr3:n vetovoimaksi liikkeelle lähdettäessä ilmoitetaan 350 kN ja Dr18-veturille 391 kN, joten ei ehkä ole aivan oikein sanoa, että Vectronin vetokyky olisi parempi. Tehoja Sr3:ssa on tietysti paljon enemmän, joten voi se raskaamman junan kanssa selvitä silloin, jos ei vaadita liikkeellelähtökykyä hankalista paikoista vaan mäennousuissa voidaan laskea vauhdinoton varaan. | ||||
|
|
13.07.2023 15:50 | Heikki Jalonen | ||
| Edelleen, Tapion historiaa huokuvassa kuvassa erottuvat myös Oulun Yleisradioaseman kaksi mastoa Kontinkankaan takamailla. Nykyään sillä seudulla on Svaaninsuon asuinalue. Mastojen välissä häämöttävä rakennus on aseman laitehuone, joka on säilynyt. | ||||
|
|
13.07.2023 15:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa näkyy myös Konepaja, mutta ei VR:n Oulun Konepaja, vaan Oulun Rautateollisuus Oy:n tehdas eli oululaisittain verrumi. Pitkä harjakattoinen rakennus taka-alalla, vasemmassa reunassa. Vaalea mansardikattoinen talo oli konepajan konttori, lienee ollut myös isännöitsijän asunto. Niiden paikalle nousivat 1974-74 Eka-market, S-market ja K-market eli Raksilan market-keskittymä. | ||||
|
|
13.07.2023 15:32 | Heikki Jalonen | ||
| Pikku-Jumpon keulan edessä näkyy pohjoispään vaihdekoppi. Sen takana näkyvä kivimuuri on Intiön hautausmaan aitamuuria, oululaisittain paikka tunnettiin nimellä Toolepori, kirkkoherra Ståhlen (Carl Henrik, khra 1780-88) mukaan. Kajaanintie kulkee vaihdekopin ja hautausmaan välissä kuilussaan näkymättömissä, pohjoisen alikäytävän kautta kohti keskustaa. Veturin takana näkyvä 3½-kerroksinen valkoinen rapattu tiilirakennus oli VR:n toimistotalo, jossa sijaitsi ainakin ratapiirin toimintoja. Etualalla näkyvä laituri oli kiitotavaran kumipyöräpuolen lastauslaituri. Valkoisessa kivirakennuksessa oli kiitotavaratoimisto ja matkustavan henkilökunnan lepohuoneita. |
||||
|
|
13.07.2023 15:04 | Seppo Rahja | ||
| Tuo tiilirakennus, josta pääty näkyy, oli liikennepuolen (konepajan) öljyvarasto. Se rataosaston puurakenteinen minitalli (ei näy kuvassa), jossa mm. säilytettiin mustaa Packard rata-autoa (kuljettaja oli aina T. Yrtti), oli pienemmän pohjoisen veturitallin kääntöpöydän ulottuvilla. Siis nykyisen Oikeus- ja Poliisitalon kohdalla, joka rakennettiin 80-luvulla ja ollaan nyt parhaillaan purkamassa. Pohjoinen veturitalli oli 50-luvulla lättien liitevaunujen tallina, mutta vähitellen 60-luvulla muuttui rataosaston kaluston talliksi, mm. PoRhan nykyään omistavaa Rau-Rto 20-rata-autoa säilytettiin siellä. Kuvassa näkyvää veturitallialuetta kutsuttiin konepajaksi, mutta kuvanottohetkellä toiminnot ovat jo pääosin muuttaneet Nokelaan. |
||||
|
|
13.07.2023 13:24 | Arto Papunen | ||
| Eikö resiinassa ollut mainintaa että syyskuulla.. Luulisi, että sähköveturi lisää kapasiteettia jolloin käyttökulut nousivat kokonaisuudessaan, mutta myös liikevaihto. Sitä nyt tiedä miten sähköveturia käytetään, toki voisi ajaa Patokankaalle, minne pisin matka. Mutta taas Vectronin vetokyky lienee paljon parempi kuin Dr18:n, että voisiko jotain muuta kuljetusta olla tulevaisuudessa missä vaunuja olisi enempi junan perässä. Saas nähdä.. | ||||
|
13.07.2023 12:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihmettelen että miksi juuri Stuttgartiin päätettiin muutaa säkkiasema läpiajettavaksi maanalaiseksi asemaksi? Olisi ollut isompiakin asemia Saksassa kuten München ja Frankfurt joissa hyöty olisi ollut suurempi? | ||||
|
|
13.07.2023 12:05 | Jonne Seppänen | ||
| Upea kuva | ||||
|
13.07.2023 11:17 | Antti Grönroos | ||
| Savonlinna-Kauppatorin lakkautuksen jälkeen siinä vieressä olevan hesen kohdalla oli tällainen uudempi kyltti, en tiedä onko enää. | ||||
|
|
13.07.2023 09:59 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olikos tuossa vasemmalla (pääty näkyy) se minitalli, jossa oli korkeintaan rataosaston koneita? | ||||
|
13.07.2023 09:57 | Mitja Komi | ||
| Kiinnostavaa, siitä en tiennytkään | ||||