Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2023 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Päivitin kuvatekstiä tähänastisten kommentien perusteella. Esim. nosturi sai identiteetin. Sen seurauksena saatoin Graftonin myyntiesitteen perusteella todeta sen aaltopeltihytin alkuperäiseksi. Mutta veturi on yhä tunnistamatta. Jotakin G-sarjaa se lienee? |
||||
|
15.09.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oikeanpuoleinen vihreä matkustajavaunu jossa suippopäädyt kenties saksalaista alkuperää? | ||||
|
15.09.2023 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| 0923 ja 0926 palvelivat Liettuassa paljon pidempään, aina 2010-luvun alkuun saakka. Virossa veturivetoinen kaukoliikenne hiipui jo 90-luvun loppupuolella sen verran, ettei TEP60-vetureille ollut enää käyttöä. | ||||
|
15.09.2023 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapion mainitseman Ci:n numero oli ollut 2308. Eims 21505 hylättiin vuonna 1978. Ci oli valmistunut vuonna 1921, alkuperäinen sarjamerkki vuoteen 1956 oli ollut Di. Muutos mokunkuljetusvaunuksi tehtiin vuonna 1963. Aluskehyksessä on kehystettynä 2.64 Psl, lienee valmistunut tuolloin. |
||||
|
|
15.09.2023 09:18 | Eljas Pölhö | ||
| Nosturi 3 on Grafton 949 vuodelta 1906, kattilanumero 0610. https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20työkoneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
|
15.09.2023 08:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, olisiko tuossa tilaa pengertää rautatietä tarpeeksi ylös ilman että radan jyrkkyys nousisi kohtuuttomaksi? Nostosiltaan verrattuna tavallinen sentään tulee huomattavastikin halvemmaksi. | ||||
|
15.09.2023 07:04 | Teppo Niemi | ||
| Haapsalun rautatieliikenne on päättynyt 1990-luvun puolivälissä. Nykyison siis asemarakennuksessa toimii Rautatie ja tietoliikennemuseo. | ||||
|
15.09.2023 01:36 | Kai Krause | ||
| Tää on aika hieno, toimiva kokonaisuus. | ||||
|
14.09.2023 23:41 | Mikko Otava | ||
| Rata kuitenkin kunnostettiin puunjalostusteollisuuden toiveista turvaamaan puutavaran kuljetuksia, ei niinkään siltarumpupolitiikan vuoksi. Radan kunnostamisen aikaan itänaapurin itsevaltias uhkasi lopettaa puuntuonnin zenäjältä, mutta pyörivät päätöksensä kun perusparannus oli jo käynnissä. Nythän radalle olisi taas käyttöä kun hyökkäyssodan vuoksi puuntuonti on jäissä. | ||||
|
14.09.2023 23:16 | Kari Kuusela | ||
| Ovatkos nämä nyt niitä Suomessa litteralla Gav tunnettuja vaunuja? Entisöinti on tehty ilmeisen pienellä budjetilla, kun merkinnät on jätetty tykkänään pois ja oviaukotkin paneloitu umpeen. | ||||
|
|
14.09.2023 23:04 | Panu Breilin | ||
| Kallansiltojen nostosillan suora kopiointi tähän ei oikein onnistu, koska syväväylän takia tähän pitäisi saada 12 metrin alikulkukorkeuden sijasta 24,5 metrin alikulkukorkeus. Esimerkiksi Ruotsin Trollhättanissa on nostosilta missä on 27 metrin alikulkukorkeus: https://www.trollhattan.se/globalassets/bilder/gemensamma/tbron_skepp.jpg |
||||
|
|
14.09.2023 22:47 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturi on melkoisella todennäköisyydellä Grafton & Co, Vulcan Works, Bedford, Englanti, valmistama 5 tonnin höyrykäyttöinen kone. Saman firman suuremmat nosturit olivat 3-akselisella alavaunulla ja tukevammilla puomirakenteilla. Valmistusvuosi lienee jotain 1890-luvun puolta. Ketjujen käyttö taakan ja puomin nostoeliminä alkoi olla vanhahtavaa 1900-luvulle tultaessa, jolloin teollisesti valmistetut teräsköydet alkoivat vallata nostokoneita ja kaivulaitteita. Englantilaisessa koneessa "katos", "hytti" tai "konesuoja" eivät vielä edes 1900-luvun alkupuolella olleet mitään itsestäänselvyyksiä, koneen ostaja sai sellaisista ylellisyyksistä yleensä huolehtia ihan itse. Kelpo britti-koneenkäyttäjä (merenkulkijakansaa) kesti säitä ja suolavettä rajoituksetta eikä edes osannut kaivata mitään suojaavia kopperoita. Vielä vähemmän moisia suojia (ja varsinkin niistä aiheutuvia kustannuksia) tosin kaipasivat koneen omistajat, mukavalla klubillaan takkatulen ääressä ja brandya lasissaan... Kuvaa otettaessa kone on ollut jo melko iäkäs. Samoin jo melko pieni yleisiin rautatietehtäviin mutta tuossa louheen kuormauksessa ihan sopiva. |
||||
|
14.09.2023 21:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 22,5 tonnin akselipainoilla nämä on 90-tonnisia vaunuja, eli 60-vaunuinen juna painaisi enintään 5400 tonnia. | ||||
|
|
14.09.2023 20:23 | Jorma Kattelus | ||
| Tuohon voisi tehdä Kuopion Kallansiltojen kopion. https://vaunut.org/kuva/121902 | ||||
|
|
14.09.2023 20:17 | Timo Haapanen | ||
| Paljon mahdollista, Vectroniparilla on vedetty jopa 7000 tonnin junaa testimielessä: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/tassa-tulee-7-000-tonnin-superjuna-morko-liikenteen-paastoja-merkittavasti-vahentava-suomen-kilpailukyvyn-kirittaja-150420210922/ | ||||
|
14.09.2023 17:12 | Teemu Saukkonen | ||
| On kannattanut kytistää pimeällä. | ||||
|
|
14.09.2023 16:57 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Anu Vehviläinen on kotoisin Leppävirralta ja valmistunut ylioppilaaksi Savonlinnan Taidelukiosta (Wikipedia). | ||||
|
|
14.09.2023 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Ja Anu Vehviläinen on kotoisin, yllätys, yllätys, Savonlinnasta! Tämä edustaa siltarumpupolitikointia tyypillisimmillään. | ||||
|
|
14.09.2023 16:34 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämän aikakauden nostokraanojen aaltopeltiset suojat näyttävät olleen usein hyvinkin samankaltaisia saman valmistajan samankokoisissa koneissa. Siitä voisi vetää arvauksen, että kraanan sai tilattua sääsuojalla varustettuna. Pellitys tuli oletettavasti erikseen pakattuna ja koottiin vasta perillä, sillä se olisi muutoin vaurioitunut laivauksen ja laivasta purun yhteydessä. Brittivalmistajat näyttivät suosivat aaltopeltisiä suojia, kun taas eräillä saksalaisilla valmistajilla oli tasaista peltiä. Suojan merkitys oli luultavasti koneiston suojaaminen sateelta. Näissähän oli avonaisia liukujohteita ja avohammaspyöriä, joiden voitelu ei pidä vedestä. | ||||
|
14.09.2023 16:08 | Jyrki Längman | ||
| Video https://youtu.be/eALcW2UfwVY |
||||
|
|
14.09.2023 16:03 | Mika Hakala | ||
| Kyllä. Radan korjauttamisen aikana liikenneministerinä toimi Anu Vehviläinen (kesk.) ja siltojen rakennuttamisen alkaessa 2016 Anne Berner (kesk.). | ||||
|
14.09.2023 15:56 | Jouni Hytönen | ||
| Mitä hommia niillä kevyen liikenteen väylällä olisi? | ||||
|
|
14.09.2023 15:23 | Peter Verschelden | ||
| At https://www.vaunut.org/kuva/122152?a=1, we can see the same crane as it also has a number 3 on it. The housing is a little bit different, but some repairs might have been necessary between 1912 and 1939. | ||||
|
|
14.09.2023 13:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta Museoviraston otskosta vielä: Sen mukaan kuvassa on uusia junanvaunuja. Ainakaan kuvan E-vaunut eivät ole uusia, sillä nrot 927-976 rakennettiin vuonna 1925 ja nrot 977-1016 vuonna 1926. Nrot 1017-1116 rakennettiin vasta v. 1944-1946. |
||||
|
|
14.09.2023 13:25 | Petri Sallinen | ||
| Tunnetusti rautatiekalustoa oli muillakin kuin valtiolla: esim. CIWL:n ravintolavaunut, lukuisat teollisuuslaitosten omistamat veturit, öljy- ja kemikaaliyhtiöiden omistamat vaunut jne. jne. Muutamia yksityisiä rautatieyhtiöitäkin Suomessa on ollut :) | ||||
|
|
14.09.2023 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuta kuin kökkötraktorit ajelemaan tänne, kun kiskot on rullattu pois. | ||||
|
|
14.09.2023 13:22 | Petri Sallinen | ||
| Tietoa Ek-litteran käyttöön otosta löytyy täältä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12368.0 |
||||
|
|
14.09.2023 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan mielekästäkö? Oliko se kepulainen ministeri, jonka aikaansaannoksena tämä "kukoistaa"...? | ||||
|
|
14.09.2023 13:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehti KL27/47-2 (Siis vuonna 1947): "Vuodesta 1927 alkaen valmistetut 2-akseliset paikallisjunavaunut merkitään: n:ot 919 - 1116 ovat Ek ja n:ot 369 - 383, 388 - 407 jne merk. Dk. Muut pysyvät E- ja D-vaunuina." Samalla määrättiin 4-akselisten postivaunujen litteraksi Po. 2- ja 3-akselisilla litterana on edelleenkin P. |
||||
|
|
14.09.2023 13:04 | Ilkka Hovi | ||
| Ei aaltopelti ollut paha, hytissä oli lämmin. | ||||
|
14.09.2023 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22220 hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
14.09.2023 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostetusti ainakin siinä tapauksessa, mikäli myös Kalevi ja Irene Sorsa olisivat tulleet kyytiin...? | ||||
|
|
14.09.2023 11:55 | Kari Haapakangas | ||
| Jos veturi 2222 olisi sattunut vetämään vaunua 22220 olisi siinä ollut sorsia vähän liikaakin... | ||||
|
|
14.09.2023 11:52 | Kari Haapakangas | ||
| Tuskinpa rautatiekalustoa edes nosturien muodossa tuolloin oli muilla kuin valtiolla. Aaltopeltinen hytti on kyllä niin hutaisten tehty, että sen voisi kuvitellakin olevan jonkin pikkufirman kokoon kyhäämä. | ||||
|
|
14.09.2023 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy ainakin yksi, ehkä kuitenkin viisi, levyvaihdonkielto-opastinta. Näitä on ilmeisesti käytetty kuten palkkiopastimessa tai valo-opastimessa. Levyopastimella kuten valo-opastimella annteaan opaste vain yhteen suuntaan. Vuoden 1938 junaturvallisuus-säännössä on levyopastin mainittu mutta vuoden 1951 jt:ssä sitä ei ole. |
||||
|
|
14.09.2023 10:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos kuvasta :) | ||||
|
14.09.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22196 on valmistunut vuonna 1942. Vuonna 1980 siitä tuli BG 040118. | ||||
|
14.09.2023 00:05 | Mikko Ketolainen | ||
| Taustalla vasemmalla näkyy Tärttämäki ja sen päällä oleva radiomasto. Mäkeä oltiin "pilaamassa" 80-luvun loppupuolella kun sinne oltiin suunnittelemassa laskettelukeskusta. Sieltä kaadettiin lasketturinteen kokoinen alue puita, mutta onneksi tuo hanke ei edennyt pidemmälle. Maston lähelle rakennettiin 90-luvun puolessa välissä lintutorni ja sieltä oli hyvät näkymät joka suuntaan maisemien katselua varten, mutta eipä ole enää kun kaikki näkymät tornista varsinkin etelän suuntaan ovat peittyneet tornin vieressä olleiden puiden kasvettua eteen. Tuo masto on toinen Äänekosken valaistu "maamerkki" biotuotetehtaan piipun ohella. Tosin mastossa ei ole vilkkuvia valoja, kuten esim. Jyväskylän Roninmäen mastossa. | ||||
|
|
13.09.2023 21:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuttuun tapaan loistavia jälleen kerran. Säiliörungot ovat aina kuvauksellisia, ja tässä tosiaan autoilijan antama valoapu sattuu siihen oivasti. Lisäksi opastimien heittämä punainen korostaa mukavasti kattorakenteita ja pylväitä. Kuva sopii myös sarjaan: Termisessä vuodenaikaismäärittelyssä kesän puolella ollaan vielä aivan selvästi. | ||||
|
13.09.2023 20:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri. Olin toki lukenut tuon uutiskirjeen, mutta en silloin kiinnittänyt huomiota tuohon harmonikkapaljejuttuun. Nyt voikin sitten ruveta ihmettelelemään vakkapa sitä, miksi kuvan vaunusta harmonikkapalje on purettu pois. |
||||
|
|
13.09.2023 19:36 | Timo Haapanen | ||
| Loistavia kuvia kaikkiaan! | ||||
|
|
13.09.2023 19:31 | Eemil Liukkonen | ||
| Nyt on kaunista ja tunnelmallista jälkeä! Sr1:n muminan ja yön tunnelman pystyy aistimaan kuvasta. | ||||
|
|
13.09.2023 17:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä vaiheessa nämä aiempiin verrattuna tosi järeät vaunut & aluskehykset tulivat? | ||||
|
|
13.09.2023 17:32 | Martti Vuorikoski | ||
| Mahtavia kuvia | ||||
|
|
13.09.2023 16:54 | Rainer Silfverberg | ||
| venäläinen | ||||
|
|
13.09.2023 16:54 | Pasi Seppälä | ||
| On hieno tunnelmaltaan tämä. Selvää postikortti ja tauluainesta. | ||||
|
13.09.2023 16:51 | Pasi Seppälä | ||
| Ai että on nättiä. Kuva on komea ja taivaalla kauniit värit. | ||||
|
|
13.09.2023 16:25 | Petri Sallinen | ||
| Vaunun päässä oleva kehikko on harmonikkapalkeen asennuskehys. Toppariin taas asennetaan akselin toinen pää, jolla harmonikka vedetään auki tai toisaalta litistetään kiinni. Joissakin vanhoissa konepajapiirustuksissa on esittely harmonikkapalkeen asennus. Akselin toinen pää on kiinni palkeen ulommaisessa alareunassa. Olen suunnitellut harmonikkapalkeesta myös H0-pienoismallin. Pienoismalli esittää idean — tosin pelkistetysti ja mittakaavan mahdollistamissa rajoissa — Mestarimallien tuoreessa uutiskirjeessä sivulla kahdeksan. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2023/08/Mestarimallit-Uutiskirje-29.8.2023.pdf |
||||
|
|
13.09.2023 16:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa heti itse itselleni (sillä tavalla saa mieluisia vastauksia): Kuvassa https://vaunut.org/kuva/144199 nuo 'topparit' ovat käytössä. Jollakin tavalla ne näyttävät tosiaan liittyvän harmonikkapalkeeseen. Ja samaa perua lienee myös tuo ovea ympäröivä kehys. |
||||
|
|
13.09.2023 16:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä enemmän ja tarkemmin kuvia katselee, sitä enemmän tulee ihmeteltävää ja kyseltävää: Vaunun päätyoven kahta puolta, aivan ylhäällä on jonkinmoiset tällingit. Ensin luulin tämänpuoleista tällinkiä ovitoppariksi, mutta se on siihen tarkoitukseen aivan liian korkealla. Ja sitä paitsi päätyovet aukesivat sisäänpäin eivätkä niinollen tarvinneet ulkopuolista topparia. Ja 'toppari' on myös oven saranapuolella. Kun ne eivät siis selvästikään ole toppareita, niin mitä ne ovat? Harmonikkapalkeen kiinnittimiä? Oviaukon ympärillä on myös hyvin ulkoneva kehys, jolle en sillekään keksi mitään syytä, selitettä tai tarvetta. Ellei sekin sitten ole harmonikkapalkeen poiston jälkeen jäänyt ja turhaksi käynyt kehys? |
||||
|
|
13.09.2023 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Entäpä jos kyseessä olisi vuonna 1914 valmistununeen vaunun alusta, joka olisi saatu Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä? | ||||
