Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2022 07:05 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä jännä, miten tämän tyypin vesitornit näyttävät modernimmalta kuin mitä ovatkaan. Vaikuttaa, että rakennusaika olisi 1980-luku, mutta ei, vaan 1956. | ||||
|
04.09.2022 06:25 | Timo Salo | ||
| Jaaha, tuo oli taas uusi asia... Eli jarrutusenergiaa ei saa muuten talteen, kuin uusimalla teho-osat. Joskus miettii, että kuinka paljon tuollaisilla konsteilla ylipäätään säästää enegiaa. Ainakin tuo henkilöautojen start-/stopautomatiikka on jotenkin järjenvastainen. Jarruenergian talteenotto voi olla hiukan parempi ajatus ja kokonaisuutena järkevä vaihtoehto. (ei ainakaan aikaansaa jonkun komponentin, kuten starttimoottorin kohtuutonta kulutusta. Myös jatkuva starttaaminen aiheuttaa saastepölähdyksiä pakoputkesta? Ainakin vanhemmat moottorit tekivät niin. Joku moottoriasiantuntija voisi kertoa "totuuden" mikä on kokonaissaldo? Meneekö miinuksen puolelle?) | ||||
|
04.09.2022 01:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei saa, mutta tiedän yhden kuljettajan joka peruutteli Tpe-Tpet noin 100km/h kulkusuuntaan nähden takaohjaamosta. Siinä sääntö nikkareille mietittävää, Jos aikoinaan Sr1 on kulkenut 197km/h miksi se ei ei kulkisi nykyäänkin vaikka ne on muutettu 140km/h välityksille. Nostan hattua tuon kaltaisille kuljettajille juna piti ajaa aikatauluun vaikka tyylillä että mitä veturi kulkee. | ||||
|
|
04.09.2022 01:33 | Topi Lajunen | ||
| Sm2:ssa ei ole jarruvastuksia. Siinä on vain sähköohjattu paineilmajarru, jarrupalat jarrulevyille. | ||||
|
|
04.09.2022 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän noin isoa myöhästymistä ajamalla kiinni saa ja JKV:n kytkeminen pois menee minusta myös fantasiaosastolle. | ||||
|
04.09.2022 00:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkiko Jyväskylän EP jo niin aikaisin? Olisin muistellut vuotta 1979, voin olla väärässäkin. Ja oliko sillä nimi jo ensimmäisellä kierroksella? | ||||
|
04.09.2022 00:10 | Hannu Peltola | ||
| Jo vain, perinteinen 7-plank open goods wagon 10 jalan akselivälillä. Nämä olivat vuosikymmeniä vakioratkaisu kivihiilen kuljetukseen. | ||||
|
|
03.09.2022 22:49 | Jyrki Talvi | ||
| EP 91 Centria, Hki Jy. | ||||
|
|
03.09.2022 22:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Laitan junalistasta päivityksen rautatieharrastus ryhmään pdf:nä. | ||||
|
|
03.09.2022 22:35 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos, korjattu. | ||||
|
Kuvasarja: Semmering |
03.09.2022 22:30 | Eljas Pölhö | ||
| "Semmeringin rata oli ensimmäinen vuoristoon rakennettu rautatie." Tällainen ehdoton ilmaus on kuin haaste erilaisille poikkeuksille. Mutta olkoon minun puolestani, koska väite on totta koskien Alppien ylitystä. Semmering avattiin 15.5.1854 Brenner Pass avattiin 24.8.1867 (ainoa reitti Alppien yli ilman mainittavia tunneleita) Mt Cenis-reitti avattiin 15.6.1868, Fell-kolmikiskoradalla Mt Cenis (Fréjus) tunneli avattiin 18.9.1871 St Gotthard-reitti avattiin 1.1.1882 (henkilöliikenteelle 1.6.1882) Simplonin reitti avattiin 1.6.1906 Semmering ei myöskään ole täysin ilman tunneleita, ja siellä on tunnettu Kleine Krausel Tunnel, pituus 13,83 m. Semmering on historiasta kiinnostuneiden veturiharrastajien piirissä tunnettu veturikokeista, joita suoritettiin ennen radan avaamista. Siellä esiintyivät maailman vanhimpiin lukeutuvat nivelveturit, ei kuitenkaan ensimmäinen (vanhin) nivelöity veturi, mutta koeajot olivat silloin lähes "maailmaa mullistavat" ylisanoja käyttääkseni. |
||||
|
03.09.2022 20:53 | Petri Sallinen | ||
| Valmistajaluetteloissa ei näy venäläisiä konpepajoja. Pietarin radalle vaunukalusto oli tarkoitus hankkia pääsääntöisesti kotimaasta. Porin konepajan tulipalo kuitenkin ohjasi hankintoja mm. Saksaan. | ||||
|
|
03.09.2022 20:47 | Petri Tuovinen | ||
| Taitaa olla 14.7. | ||||
|
03.09.2022 19:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Voi tietty olla että on suunnitellustikin näkynyt tuolla. Ihan niinkuin Jenkkien tietyt koneet näkyy flightradarissakin. (On siellä joskus näkynyt F35 Puolan itäosassakin mutta yleensä noi ovat piilossa). | ||||
|
|
03.09.2022 19:15 | Samuel Pajunen | ||
| Onko Junan numero tai päivä väärin, sillä tänään ei ole kulkenut IC 178 ? | ||||
|
|
03.09.2022 19:12 | Miitre Timonen | ||
| Ei tietenkään ole salaista, koska harjoitukset aikatauluineen ovat kuitenkin julkista tietoa. Lisäksi jos junassa itsessään olisi jotain salaista, niin eihän sitä voisi ajaa ollenkaan, sillä aina joku näkee sen. Junien salailu on pelkkää turhaa kikkailua, josta joku saa ilmeisesti mielihyvää. | ||||
|
03.09.2022 18:07 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
03.09.2022 17:40 | Jussi Pajunen | ||
| Tämän kuvan taiteellinen vaikutelma on huikea :) Kiva nähdä välillä "massasta" selkeästi erottuva kuva :) | ||||
|
03.09.2022 16:39 | Markku Naskali | ||
| "Nimet muuttuu vain, ja niillä peitetään..." laulettiin vanhassa iskelmässä. | ||||
|
|
03.09.2022 15:48 | Vertti Kontinen | ||
| Dronella kuvattu. Tasasin vauhdin junan kanssa samaksi ja yritin pitää suunnan samana | ||||
|
|
03.09.2022 15:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Junan tietojen näkyminen avoimen datan kautta Juliassa yms. lienee jälleen puhdas vahinko. Noille on tavattu hakea kapasiteettia arkaluontoisena niin ettei tietoja näkyisi missään. Prosessi on manuaalinen ja arvelen, että välillä vain unohtuu ruksia rasti ruutuun. Ehkä noissa ei sitten ole mitään kovin salaista, kun ei olla tarkempia tuon suhteen. | ||||
|
|
03.09.2022 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko sulla jokin moottoroitu jalusta vai miten seuraat junan liikkeitä täristämättä? | ||||
|
|
03.09.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, MAHTAVAA!!! Tällaisen kuvan ottaminen vaatii jo taitoa! |
||||
|
|
03.09.2022 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri, valtavan mielenkiintoinen lista! Muchas Gracias! Tuli mieleen, että Suomi rautatieaikakautensa alkuvuosikymmeninä ei tilannut vaunuja venäläisiltä vaunutehtailta. Ei ainakaan huomattavissa määriin, niin suuriruhtinaskuntaa kuin olikin? En pitäisi sitä "ihmeenä", pikkuhiljaa vaunurakennustaitoa opittiin täälä itse, ja puuta riitti. Ja sekin pointti, että kotimainen valmistus kykeni aikaa myöten vastaamaan vaatimuksiin. Muistaisin venäläisen vaununrakennustavan tulleen tutuksi ainakin sen jälkeen, kun ryssä sai Pietarissa aikaiseksi sillan Nevan yli siinä 1913 tienoilla. Lisäksi: itse uskon kattokorokeperinteen olleen muistona hevosvetoisista vaunuista. |
||||
|
|
03.09.2022 12:42 | Petri Sallinen | ||
| Kattokorokkeen käyttöönottoa F-sarjan vaunussa voi tutkia vaunujen tuontilastostojen perusteella, eli mistä vaunut tuotiin ja oliko niissä kattokoroke. Täysin luotettavasti asiaa ei voi todentaa aineiston vähäisyyden vuoksi, mutta hehtaarille pääsee. Hankintavuosi: 1860, 1871 Orig. numerot: 266, 267 Valmistaja: Brown, Marshall & C0 (?). Hankintavuosi: 1860, Orig. numerot: 131-133 Uudet numerot: 3163-3165 Valmistaja: Brown, Marshall & C0 Hankintavuosi: 1869, Orig. numerot: 829-830, Uudet numerot: 3101, 3102 Valmistaja: Railway Plant & Co Hankintavuosi: 1870, Orig. numerot: 254-260, Uudet numerot: 3111-3117 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1873, Orig. numerot: 5301-5304, Uudet numerot: 3120-3123 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1874, Orig. numerot: 271, 272 Uudet numerot: 3118, 3119 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1876, Orig. numerot: 283, 284 Uudet numerot: 3138, 3139 Valmistaja: Ringhoffer Hankintavuosi: 1876, Orig. numerot: 7278-7281 Uudet numerot: 3124-3132 Valmistaja: Eisenbahn-Wagenbau Listauksesta saattaa puuttua jotain. Käytin kolmea eri listausta lähteenä. Listaus ei vielä paljasta sitä, oliko vaunuissa kattokoroke. Vuoden 1911 kuvalaattapiirustuskokoelmassa on kuvattu lähes kaikki em. vaunut. Kuvalaattapiirustuksissa lähes kaikkiin tässä listattauihin vaunuihin on kuvattu kattokoroke. Ilmeisesti ensimmäisissä Englannista hankituissa F-sarjan vaunuisssa kattokoroketta ei ollut, mutta myöhemmin toimitetuissa oli. Kattokoroke ei ole kovin tavallinen englantilaisten omissa vaunuissa. Tosin vientivaunut olivat yleensä muutenkin erilaisia kuin englantilaisten rautatieyhtiöiden itsensä suunnittelemat vaunut. Kattokoroke oli mitä ilmeisimmin maan tapa Englannissa ja Saksassa, josta F-vaunuja toimitettiin. Suomalaiset konepajat todennäköisesti kopioivat asian. |
||||
|
|
03.09.2022 12:28 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva Vertti. | ||||
|
03.09.2022 12:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka suuri homma olisi kaivaa se esiin sieltä maamasojen alta? | ||||
|
03.09.2022 11:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Suoraan menevä kaksoisraide avattiin liikenteelle maanantaina 15.8.2022. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
03.09.2022 11:27 | Jouni Ijäs | ||
| Vuoskojaure nimisen järven rannalta löytyikin kelvollinen telttapaikka ja auton uskalsi jättää isommalle pysäköintialueelle tien varteen. Torniojärvikään ei olisi ollut puoltatoista kilometriä kauempana. Rata tosin jäi sillä kohtaa enimmäkseen koivujen taakse enimmäkseen piiloon, mutta Ioren ja Kaunis Ironin äänen kuuli teltassa vaikka unen läpi. | ||||
|
03.09.2022 10:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan 20-vuotiskuukausi on pyörähtänyt käyntiin ;) | ||||
|
|
03.09.2022 09:38 | Onni Sarome | ||
| Tosi hienoa kuva! | ||||
|
|
03.09.2022 07:15 | Pasi Seppälä | ||
| Pitkä pannari on puolitoista sekuntia. Siihen nähden tarkkuus on oikein hyvä. Ja lopputulos vielä parempi. Täydet pisteet tälle. | ||||
|
|
03.09.2022 01:06 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ainutlaatuinen (näkemistäni kuvista) ja hieno, pienoisrautatietunnelmaa. | ||||
|
03.09.2022 00:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvan on ottanut joku ammattilainen kunnollisella kameralla koska kyseessä on luultavasti Matkaravinnon mainosmateriaalia. Kun katsoo noita Finnan muita kuvia samasta tilanteesta niin lasiseinän takainen loossi on ilmeisesti tupakoiville kahvila-asiakkaille eli ei ole kakkos tai kolmosluokan matkustamo. Ovi matkustamoon ei ole keskellä päätyseinää. Lasiseinäään on piirretty kahvikupin ja juomalasin kuvat. Kuva on 50-luvulta koska selin kameraa päin istuvat pojat juovat Jaffaa pulloista joiden etiketti oli käytössä 1950-58. |
||||
|
|
02.09.2022 23:48 | Jarno Piltti | ||
| Huikea efekti | ||||
|
02.09.2022 22:05 | Tommi Koskinen | ||
| Taitaa kuitenkin olla niin, että lisäraide tulee nykyisen laiturin tilalle, nykyinen raide tulee olemaan eteläisempi ja sillalla oleva tila on eteläisemmän raiteen laiturille varattu. Ainakin on ollut juttua, että tällaiseen erikoisempaan laiturinpurkuratkaisuun on päädytty. Toteutettu ratasuunnitelma ei ilmeisesti ole enää missään nähtävillä, mutta sivuilta 15 ja 16 löytyy alustavat suunnitelmat, en tiedä ovatko ajan tasalla: https://vayla.fi/documents/25230764/35412508/Yleis%C3%B6tilaisuuden+esitys,+Tesoma.pdf/70e87476-1b44-4aaa-a03e-be2410070858 | ||||
|
|
02.09.2022 21:38 | Miitre Timonen | ||
| No varmaan kirjoittamalla hakuun 54808. | ||||
|
|
02.09.2022 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Anora_Group | ||||
|
|
02.09.2022 21:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuosta sillasta paljastui että tuleva lisäraide tulee nykyisen eteläpuolelle. | ||||
|
|
02.09.2022 20:37 | Samuel Pajunen | ||
| Miten sen voi etsiä Juliasta? | ||||
|
|
02.09.2022 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt rautatiehallituksen koneteknillisessä toimistossa joitakin ehdotuksia ja luonnoksia niiltä ajoilta, kun Fo - vaunua alettiin suunnitella. Yksi hahmotelma muistutti jonkin verran saksalaista Rheingold - junan matkatavaravaunua mittasuhteiltaan. Siinä kattokoroke oli suurin piirtein keskellä.vaunua. Fo - sarjan ensimmäisissä vaunuissahan koroke oli lähellä toista päätyä. BF 03143 vuodelta 1963 oli entinen F 3576, vuodelta 1926. Se hylättiin vuonna 1967. Sääli, ettei tällaista ole säilytetty aikoinaan. |
||||
|
|
02.09.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, 1930-luvun kamerat, olivatko ne juuri muutakaan kuin Agfaa tai Kodakia, jälkimmäinen taisi olla kansakamerana? Leicaa kyllä oli, mutta se oli hirmuisen kallis, enkä usko 1930-luvun lamasta toipuvilla suomalaisilla olleen nyt ainakaan Leica hankintasuunnitelmassa päällimmäisenä...? 1950-luvulla kinofilmikameroita alkoi olla markkinoilla valtavia määriä, ja monia merkkejä (Voigtländer, ym.). Klonksis-laatikoita 6x6-filmeineen tietysti oli, venäläisilläkin oli kopiotuotantoa (Leicasta), jaappanialaisiakin alettiin tuoda tänne Härmään. Puhumattakaan kaksisilmäisistä vehkeistä. Minulla on iskän vanha Kodak Brownie, bakeliittikuorinen ihme Englannista siinä 50-luvun alussa. Sekin perustui amerikkalaiseen malliin. |
||||
|
02.09.2022 20:17 | Kai Krause | ||
| Hieno valo. | ||||
|
02.09.2022 20:16 | Kai Krause | ||
| Pilvet tekee tästä kuvasta kiinnostavan. | ||||
|
02.09.2022 20:06 | Kai Krause | ||
| Hienoja kuvia, tuo rinne on aika pelottavan näköinen, rinteessä oleva rapautunut kiviaines väistämättä lähtee vyörymään jossain vaiheessa. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäisjuna Ämmänsaareen |
02.09.2022 19:44 | Miitre Timonen | ||
| Video paluumatkasta: https://www.youtube.com/watch?v=nDJmqAX3bMQ | ||||
|
02.09.2022 18:08 | Hannu Peltola | ||
| No nyt tuli upea kuva satunnaiskuvana! Tätä en ole ennen huomannutkaan... | ||||
|
02.09.2022 18:03 | Timo Salo | ||
| Kiskoliikennettä parhaimmillaan! Tuonne tarvitsis päästä vielä tässä elämässä. Pohjois-Norjan maisemat on riittäneet tähän asti... | ||||
|
|
02.09.2022 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kattokoroke on ollut mielenkiintoinen piirre! Ruotsissa ei ole ollut kattokorokkeellisia konduktöörivaunuja, mutta tunnetusti Saksassa Güterzugbegleitwagenit olivat kattokorokkeella kuten myös ison veden takana olevat cabooset. Oliko Venäjällä kattokorokkeellisia konduktöörivaunuja? Onko Suomessa ollut esikuvana Saksan, USA:n vai mahdollisesti Venäjän vaunut? | ||||
|
02.09.2022 16:36 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/3961 | ||||
|
|
02.09.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Tilanne on selvästi lavastettu, ja 50-luvultahan kuva on, ja voi olla että hienot korituolit olivat jotain mallikappaleita jotka eivät koskaan tulleet käyttöön kahvilavaunujen vakiosisustuksiin. | ||||