Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.06.2023 20:01 | Lari Åhman | ||
| Sujuvamminhan tuo junanpätkä sujahtaa sivulle kuin pidempi tavarajuna, eikä sen tarvitse välttämättä edes pysähtyä, jos kohtaus on tarkasti ajoitettu. Toimintamalli lienee paikallaan varsinkin toisinpäin ajettaessa, kun tästä on Joensuuhun päin melkoinen nousu. | ||||
|
23.06.2023 19:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllähän tuollaisella matkustaisi ihan mielellään vaikkapa Luotomurrosta Kapeaselkään. | ||||
|
23.06.2023 19:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Erinomainen ja havainnollistava ilmakuva. | ||||
|
23.06.2023 19:24 | Teemu Saukkonen | ||
| On siellä kyllä ahdas ATU. Eikö koskaan ole suurentaneet tai edes harkinneet sitä? | ||||
|
23.06.2023 19:24 | Tommi Koskinen | ||
| Forsmobron tosiaan kyseessä. Yritin hämätä norjalaisella vaunustolla ja päivittäistavaraketjulla, mutta eihän se tietenkään onnistu, kun tietäjät tietävät. Ehkä Postenin punaisen kontin teksti ”Ingen kjenner Norge bedre” olisi pitänyt vielä suurentaa. :) | ||||
|
|
23.06.2023 16:38 | Mikko Herpman | ||
| Tulee tässä jo mieleen miten on ohjaamon ilmanlaatu. Tokihan ilma otetaan suodattimien läpi mutta tuolla takaohjaamossa mahtanee ainakin hiukan kulkeutua hiukkasia sisäilmaan.. No ehkei ole iso haitta tai merkittävä, kaiketi työsuojelu olisi jo sellaisesta huomauttanut... Ei mahtaisi olla iso operaatio laittaa pienet hieman supistavat jatkeet pakoputken päihin ohjaisivat savut hieman ylemmäs. |
||||
|
|
23.06.2023 14:31 | Uwe Geuder | ||
| Olin itse joskus arvannut, että se voisi mahtua UK:n raiteille. Näin ei kuitenkaan ole. PH37ACai on 4300 mm korkea ja 2900 mm leveä. UK:n yleisin kuormaulottuma W6 sallii korkeintaan 3965 mm ja 2820 mm. | ||||
|
23.06.2023 14:11 | Jan Jahkola | ||
| Itse en tietenkään sen tarkemmin tunne asiaa mutta jos tuolle opastimelle olisi `kauko-ohjaus`niin mistä se tapahtuisi ja kenen toimesta? Jarnon veikkaus vaikuttaa minusta uskottavalta. | ||||
|
23.06.2023 13:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajattelin ensin, että nämä olisivat menneet käyttöön uudelle Gustavsbergin tasoristeykselle, mutta siellä olikin jo omat varoituslaitteensa. (Gustavsberg korvasi tasoristeykset "Bålabyntie" sekä Honkaniemen tie") | ||||
|
23.06.2023 13:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä lähellä on Laturi-niminen talo, joka vuoden 1968 kartassa oli vielä nimellä Rinne-Laturi. Mahtaako kyseisestä talosta olla kotoisin juontaja Minna Rinne-Laturi? :) | ||||
|
23.06.2023 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustan metsä on hakattu, ja maisema on nyt avarampi: https://tinyurl.com/36seyk4s (Väylän tasoristeysraporttikuva)Tasoristeyksen nimi on Karlå ja kilometrilukema 511+249. Silta on "Karijoen ratasilta", pituus 11,6 metriä ja sijainti 511+265. | ||||
|
23.06.2023 13:23 | Pauli Ruonala | ||
| Nyt talossa on viljankuivuri, jonka putkia näkyy katolla. Vanhat kartat-sivulla on vuoden 1871 kartta josta näkyy että paikalla oli jo silloin rakennus. Tämä ei ollut Mustion aseman tavaramakasiini, se oli asematalon vieressä. Rakennuksen yksityiskohdat, kuten paanuvuoraus, viittaa siihen että sen rakennutti Mustion ruukki omia kuljetuksiaan varten kun rautatie oli valmistunut. Eli voi se ollakin. | ||||
|
23.06.2023 13:17 | Antti Grönroos | ||
| Väylästä ei löytynyt muu kuin JOERA tilapäinen 3 mutta se on poistettu sivuston mukaan. | ||||
|
23.06.2023 13:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mommilan Mummola. https://cdn.nettikone.com/live/2022/05/24/b0d754df23b274a5-large.jpg | ||||
|
|
23.06.2023 13:15 | Antti Grönroos | ||
| Uskallanko kysyä, että onko näille uusi paikka tiedossa? Hyvää jussia sulle. | ||||
|
23.06.2023 12:39 | Pasi Seppälä | ||
| Kätevää...mutta kuva on hieno. | ||||
|
|
23.06.2023 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Entä kulkutieauromatiikka? Toisaalta tulee mieleen Hautavaaran junakohtaus 1994 lokakuun alussa.... Siihen sopii hyvin tuo Nikolaksen kommentti. |
||||
|
|
23.06.2023 12:27 | Nikolas Peippo | ||
| Halvempaa pysäyttää kevyt kiskobussi kohtausta varten. | ||||
|
23.06.2023 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhani, olet täysin oikeassa. Kirjoitin maratoonikommenttini myös nuorempien harrastajien tiedon tason laajentamiseksi. Joskus se pyörä tosiaan on keksittävä uudelleen, ettei meidän vanhojen äijänkäppyröiden "hiljainen tieto" katoa Monosen asiakkuuden myötä. Enkä itse ole koskaan kyennyt ymmärtämään "panttaajia", jotka varjelevat aarteitaan samalla tavoin kuin vanha karhukoira, joka äristen yrittää pitää kaluamakseen saamansa luun itsellään. |
||||
|
23.06.2023 11:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onpas koko ratapiha steriiliksi pestyn näköinen. | ||||
|
|
23.06.2023 11:08 | Juhani Katajisto | ||
| Nyt Herra Esa on keksinyt pyörän uudestaan. - Näissä nopeakulkuisissa vetureissa oli useissa muissakin maissa todettu etutelin pienien pyörien soveltumattomuus nopeaan ajoon. Ja mitä tulee höyryvetureiden konepajakorjauksiin, viralliset vetureiden korjaus ja huolto-ohjeet sisältävät luonnollisesti mitä monaisimpia asioita, mutta mutta niistä puuttuu se kaikkein herkullisin kuljettajien erilaiset pyynnöt omien mieltymyksiensa mukaan työympäristöönsä. Ja sehän on juuri näiden konepajoille lähetettyjen korjaustilausten suola. | ||||
|
23.06.2023 10:59 | Pasi Utriainen | ||
| Veturit tulivat aamulla Siiliin junassa T 4482. | ||||
|
23.06.2023 10:19 | Ilkka Hovi | ||
| Jos näen oikein, oven vieressä on Tampellan valmistajakyltti. | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringbahn kesäkuussa 2023 |
23.06.2023 09:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava kesäinen matka (juhannuksena myös sairaalan "sairasvaunulaiselle"). | ||||
|
|
23.06.2023 07:45 | Juha Kutvonen | ||
| Tosiaan hieno sommittelu. Enpä olekaan ennen nähnyt kuvaa Forsmon sillasta tästä kulmasta. Huomionarvoista kuvassa on myös se, kuinka tuolla lännessä logistiikkayritykset ja jopa päivittäistavaraketjut näyttävät edelleen tukeutuvan rautateihin kuljetuksissaan! |
||||
|
23.06.2023 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heille, jotka ovat hirttäytyneet Wall Street-engelskaan, tässäpä kirveellä tehty suomennos: "Kyllä, ja minä kiitän teitä, päärautatieasemanviestintäseurueyliluutnantti". Onneksi näppiksissä (ällikkätelefooni ja tabletti) ei ollut riimukirjaimia! Kova kiusaus olisi iskenyt ja kieli poskella. Kraft durch Schadenfreude, Menschenskinder! |
||||
|
23.06.2023 01:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tulee ihan mieleen nämä MTP:n kaarrekuvat 1980-luvun lopun Tampereelta: https://vaunut.org/kuvat/?kd=20.5.1988 :) | ||||
|
|
23.06.2023 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Juhani, pitäkääpä nojatuolin käsinojista kiinni! Saksalaiset huomasivat 01-sarjassaan myös, että etutelin pyörät ovat turhan pieniä (850 mm). Sarjaa oli alettu valmistaa vuonna 1925 ja uusissa tilauksissa, vuodesta 1930 alkaen, etutelin pyörät olivat isompia: 1000 mm. BR03:ssa, jota alkoi tulla käyttöön 1930 oli etutelin pyörät myös 1000 mm mittaisia. Edelleen: 01:n ja 03:n kolmisylinteriversioissa 01.10 ja 03.10 etutelin pyörät olivat 1000 mm halkaisijalla. Jos ajatellaan, että Reichsbahn ajatti pikajunia 120 - 130 km/t noihin aikoihin: (hakee laskutikun - ihme fossiili!), niin sataakahtakymppiä 01:llä ajettaessa: (tekee 2000 m minuutissa) 0,850 m pyörillä kierrosluku on hiukan alle 750 kierr./min. ja 1,000 m pyörillä kierrosluku on noin 635 kierr./min. Pyörien halkaisijoiden ero (0,15 m) tekisi pyörän kulkukehän pituudessa 0,47 m. Sama koskee myös pyörän kehien kehänopeuksien eroa 2002 m/min vastaan 1995 m/minuutissa. Jarruttamista ajatellen nopeuserolla ei siten suurta merkitystä ole. Saksalaisilla suurimpana syynä olikin akselilaakereiden kierrosluvun alentaminen. Ja sitten Ukko-Pekan telipyöriin: Etutelin pyörien halkaisija oli 0,860 m, eli sama kuin kuin Hv1-2-3-sarjoilla. Jos Pekalla päästellään sataakymppiä, niin etutelin pyörien kierrosluvuksi saadaan noin 680 kierr./minuutissa. Kehänopeus kuitenkin on pienempi kuin 01-esimerkissä: noin 1835 m/min. Eroa 01:een selvästi siis on. Jarrutönkät olivat, Pekassa myös, valurautaa. Sen grafiittipitoisuus saattoi hiukan "liukastaa" jarrutettaessa, mutta kehänopeudesta riippuen tönkät kuitenkin kuumenivat. Liiallinen kuumentuminen heikentää pyöränrenkaan lujuutta, etenkin jos pyöränrengasta on jossain vaiheessa lämpökäsitelty kovemmaksi. Pekan takateli (1,120 m): kierr.luku: noin 520 kierr. minuutissa. Mitä Pekan vetopyöriin (1,900 m) tulee, niin 110 km/t vauhdissa niiden kierrosluku on likimain 307 kierr.min. Vertailun vuoksi Hv3 vetopyörille (1,750 m) tulisi 95 km/t vauhdissa noin 288 kierr.min. Saksalaisella, Henschel-Wegmann-pikajunaa varten erityisesti suunnitellulla veturilla BR61 001 (2,300 m) ajettaessa 175 km/t (koeajoissa ennen liikenteeseen asettamista), kierrosluvuksi saadaan hiukan yli 480 kierr.min. Mainitussa pikajunassa oli nelivaunuinen junarunko, jonka paino oli 130 tonnia (!). Säännöllisessä liikenteessä Berliinin ja Dresdenin välillä junan nopeus oli kuitenkin vain 160 km/t. Tekniikan käsikirjassa, osassa II (vuodelta 1946, kuudes painos), sivulla 1297: "Suurimman nopeuden mukaan määrätään sitten vetopyörän läpimitta D niin, että kierrosluku, riippuen veturin rakenteesta, on enintään 180 - 360 minuutissa. (Erilaisten veturityyppien vetopyörien suurimmasta sallitusta kierrosluvusta on erikoisia määräyksiä.)" Tämän jälkeen päästään määrittämään sylinterin männän iskunpituus. Sekin vaihtelee junalajin mukaan. Tämän vuoksi vetopyörän halkaisija on tärkeässä asemassa, jo veturia suunniteltaessa. Seuraava asia: Mikko Ivalon kirjassa "Höyryveturit ja niiden hoito" kerrotaan vetureille tehtävistä huoltotoimenpiteistä. Esimerkiksi pienessä tarkastuksessa, joka on tehtävä vähintään kerran kuukaudessa, kattilan pesun yhteydessä: "Osia irroittamatta tarkastetaan silloin kaikki kattilan varustimet, höyrykoneen, kehyksen pyörästön, ripustuslaitteen (= jousitusjärjestelmän), nivelien sekä veturin ja junan varustinten eri elimet. Erikoisesti kiinnitetään huomiota seuraavaan: Tuliputket, arina ja kaikki tulivarustimet tarkastetaan kunnollisuuteen ja vedon tehokkuuteen nähden. Lumettomana aikana tarkastetaan huolellisesti kipinäverkkojen kunnollisuus. Varoventtiilien lyijykkeiden murtamattomuus todetaan. Varotulpat tarkastetaan. (Nämä ovat tulipesän katossa olevat pronssitulpat, joiden ulkopuolella on kartiokas kierre, joka kiinnittää ne tiiviisti tulipesän kattoon, vaippalevyn etureunaan. Tulpan keskelle on sorvattu olakkeellinen puhallussuppilo. Suppilo on huolellisesti tinattu ja valettu täyteen helposti sulavaa metallia.) Ukko-Pekassa sulakkeena käytetään tinaa, sulamislämpötilan ollessa 232 ast. Celsiusta. Jos kattila kuivuu, niin tulipesän katto kuumenee, varotulpat sulavat, kun vesi ei niitä enää jäähdytä. Tällöin höyry puhaltuu tulipesään sammuttaen tulen. Silinterien kiinnitys tarkastetaan. Ohitusventtiilit tarkastetaan ja puhdistetaan. Kiertokanget ja kytkintangot laakereineen tarkastetaan. Akselit tarkastetaan. Kaikki pultit, mutterit, kiilat ja liitokset tarkastetaan. Pyöränrenkaat tutkitaan tarkoin, mitataan kuluma ja koetellaan vasartamalla renkaiden kiinnitys. Jouset tarkastetaan niitä irroittamatta." Listaa riittää. Edelleen iso tarkastus toimitetaan, mikäli mahdollista, kattilan pesun jälkern tai pikakorjauksen yhteydessä, kun veturi on kulkenut seuraavat matkat: Hv, Hr, Tr 25 000 km Hk, Tv, Tk, Pr 20 000 km Muut veturit 15 000 km. Ivalon kirjassa on edelleen luku määräaikaisista huolloista konepajoilla. Toisin sanoen: huolto-ohjelmaa oli ja paljon! En ollenkaan ihmettelisi, jos ennenvanhaan olisi käytetty ilmailusta tuttuja tarkistuslistoja. Takuuvarmasti tarkastuksista oli olemassa kirjalliset määräykset ja työohjeet. Herra Juhanin maininta 165 000 km knp-korjausvälistä tarkoittaa, että veturi on kulkenut vähän yli neljä kertaa maapallon ympäri. |
||||
|
|
23.06.2023 01:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen upea kuva löytyy täältä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/21/JvmKCAC18881.jpg | ||||
|
|
23.06.2023 01:20 | Hannu Peltola | ||
| Ja tämä on upea kuva! | ||||
|
23.06.2023 00:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi kyllä huimaa jos vielä kulkisi Kirkkonummen raakapuujuna. | ||||
|
|
22.06.2023 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Lakisääteisesti (vai oliko se asetus) kattilan SK oli enintään 3v6kk TK:sta ja kahden TK:n väli enintään 6v. Höyryvetureiden loppuaikoina vrp saattoi myöntää jatkoaikaa, mikäli veturin käyttö oli ollut vähäistä (näin ainakin ennen 1977). Eri veturisarjoissa oli omat ongelmansa, jotka tyypillisimmin liittyivät laakereihin (knp) tai kipinänsammittumiin (verkko tai turbiini) varikoilla. Muut yleiset syyt koskivat pyöränrenkaita ja sylinterien tiivisteitä. Satunnaisemmin saattoi olla mitä vaan. Kattilaa lukuunottamatta kaikki liittyi pääsääntöisesti liikennekulumiin (vasta loppuvuosina aineen syöpymiin). | ||||
|
|
22.06.2023 23:36 | Juha Kutvonen | ||
| Forsmo, Ångermanjoen silta vanhalla Norrlannin pääradalla. | ||||
|
22.06.2023 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| ... ja keräillä lisää ötököitä tuulilasiinsa. | ||||
|
|
22.06.2023 21:55 | Juhani Katajisto | ||
| Pekassa oli veturin nopeuteen nähden pienet etutelin pyörät. Jarruissa oli kuumenemis ongelmia. Ainakin suuressa osassa Pekkoja etutelin jarrut poistettiin vuonna 1959. Samaan aikaan määrättiin hytin katolle tuulilevyt. Tuulilevyt Pekan hytin katolla on hyvä valokuvien ajoitus vinkki. Ne puuttuvat ennen vuotta 1959 otetuissa kuvissa. | ||||
|
|
22.06.2023 20:44 | John Lindroth | ||
| Mielestäni Juhanin kirjoissa mainitaan usein Pekan etutelin jarrut ja niiden poisto. | ||||
|
|
22.06.2023 20:08 | Juhani Katajisto | ||
| Herra Esa hyvä kysymys! Enpä ole sillä silmällä koskaan asiaa ajatellut. Mikäli ajatellaan, että yhden Pekan kohdalla on useita A4 lehtiä korjaus ja tarkistuspyyntöjä ja Pekkoja oli Pasilassa tuolloin pitkälti toistakymmentä niin pitäisi katsoa nuo yleisemmin esiintyvät kohdat ja niitäkin on varsin runsaasti. Esim. tämä 1009 lähetettiin 10.11.1959 Hyvinkään konepajaan. Se oli viimeisen IVa-luokan korjauksen jälkeen kulkenut n. 165 000 km. Vakio asioita jokaisen kahdalla oli mm.: kattilan varusteet tarkastettava, injektorit ja niiden putket tarkistettava, käyttöpyörän renkaat sorvattava, jouset pajoitettava, erilaisten laakereiden tarkastuksia. Yhteen aikaan joka vanhempaan Pekkaan pyydettiin kuljettajan jalkatilaan kierukkalämmitin. Istuimet ja monet muut osat olivat kuluvaa tavaraa. Niitä piti uusia. Kaatoarina oli myös vakio pyyntöjä uusia. Numeroitujen kattiloiden täys- ja sivukatsastuksia, jarrujen pääilmasäiliöden tarkastuksia jne ja jne. Tsekattavien ja korjattavien asioiden listat on pitkiä. Olihan veturit kulkeneet edellisestä täyskorjauksesta varsin pitkän matkan. Korjauspyynnöissä on paljon ammattitermistöä ja asioita, joita en tunne. Ammattinimistästä olen itse tietysti on oppinut uusia asioita. Kuluvia vaihdettavia osia oli paljon, lähes loputon lista. Mutta tätä kaikkea oli konepajoilla asiansa osaava porukka tekemässä. | ||||
|
|
22.06.2023 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Ajojohtopylväät ovat ruotsalaista vuoden 1922 mallia, joten arvaukseni on länsinaapuri. Kuva voisi olla jonkin suuren joen ylitys Stambanan genöm övre Norrland -radalla. | ||||
|
22.06.2023 18:57 | Hannu Peltola | ||
| Minusta tuli tällä matkalla suuri České Dráhyn Railjet-junien ystävä! Junat ovat oikein nykyaikaisen oloisia ja väritys on todella miellyttävä! | ||||
|
22.06.2023 18:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Taitaa olla lomat koko tehtaalla yhtä aikaa kun on useana kertana loppukesällä peruttu tämä? | ||||
|
22.06.2023 18:44 | Hannu Peltola | ||
| Aivan totta, mietinkin, että tässä oli jotain tuttua! | ||||
|
|
22.06.2023 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Esa: heh, tuo titteli toi hyvän juhannusmielen ja se on jo sellainen, että paatuneimmankin saksalaisen suupielet vääntyisivät pieneen hymyntapaiseen sen kuullessaan! Ja vanhan saksanopettajani rouva Lyyjysen pasmat olisivat menneet täysin sekaisin, jos tuollaisen olisi rustannut kouluaineeseen! | ||||
|
|
22.06.2023 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhani, silkasta teknisestä mielenkiinnosta kysyisin, että mitä kohtaa höyryvetureissa pyydettiin eniten tarkastettavaksi? Jarrukengät nyt ilman muuta, mutta nehän hoituivat varikkotöinä. Samoin arinarautojen vaihdot. Niin, vienosti virnuillen epäilen tarkastuspyyntöjen kohdistuvan hiilivetureissa savutorviin, jotka saattoivat kulua (puhki) poistohöyry-savu-yhdistelmän virtauskitkan kuluttavasta (abrasiivisesta) vaikutuksesta, hah hah...? |
||||
|
22.06.2023 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niinpä onkin! Olisihan tuon nähnyt neljästä opastinkammesta. Kiitän ja kumarran herra Jimi! |
||||
|
|
22.06.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jawohl, und Ich danke Ihnen, Herr Hauptbahnhofnachrichtengefolgschaftoberleutnant! | ||||
|
|
22.06.2023 18:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tulee mieleen Keimolan valvontatorni :) | ||||
|
|
22.06.2023 18:12 | Juhani Katajisto | ||
| Nyt Jimi heitit kyllä niin pahan, että ehkä joku muu muistaa tai tietää. Eikö Hr1 1009 valmistunut juuri vuonna 1993 uudelleen ajokuntoiseksi. Tarkoittaisi sitä, että on ollut jo paljon pitemmän aikaa mainitsemassasi nostalgia liikenteessä kuin oli valtion leivissä. - Mulla on näitä Pasilan varikon Hyvinkään konepajakorjaukseen lähetettäviä säännöllisen luokkakorjauksen korjaustilauksia. Ne ovat monen Pekan kohdalla useina eri vuosina monta A4 liuskaa, tämänkin 1009:n. Korjattavia ja tarkastettavia asioita riitti. Ja sitten oli sellaisia asioita, joita konepaja korjasi automaattisesti ilman, että sitä erikseen mainitaan. Tietysti kilometrit olivat ihan toista luokkaa, kun näissä myöhempien aikojen 1009:n matkustajajuna-ajoissa. Aikakin kun vain tuppaa ottamaan veronsa. Se on nähty myös maailmalla monen museoveturin kohdalla. | ||||
|
22.06.2023 18:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi - pari sen jälkeen, kun herra Tapio kuvansa tästä koppivaunusta otti, tuli BG 040092. 1980-luvun alun jälkeen siitä tuli XG 040302. | ||||
|
|
22.06.2023 18:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Asetinlaite Huutokoskella: https://vaunut.org/kuva/3848 + https://vaunut.org/kuva/18925 + https://vaunut.org/kuva/45704 | ||||
|
|
22.06.2023 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, katso kuva https://vaunut.org/kuva/7286 | ||||
|
|
22.06.2023 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tosiaan. Kuvan https://vaunut.org/kuva/23516 kommenteissa 1009 mainitaan ohimennen. | ||||
