Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.08.2022 19:44 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Valo piirtää veturin pyörästön ja muut jyhkeät piirteet hyvin esiin, ja plussana vielä juna koko pituudeltaan. | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Samanlainen mitä esim. myös alkuperäinen Hajala tai Fagervik. | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Vähän lyhyempi linkki https://images.app.goo.gl/rQpvp4yMUVhyyThi7 | ||||
|
30.08.2022 18:59 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
30.08.2022 18:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyseessä taisi olla tämän paluujuna? https://vaunut.org/kuva/156071 | ||||
|
30.08.2022 17:47 | Timo Salo | ||
| Esa: Ei ole Nikke, vaan J..., eikun Sherlock Holmes! | ||||
|
|
30.08.2022 17:23 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva ja Jussi osaa laittaa "selkokielellä" nuo tiedot kuvauspaikasta... VORGissa kai käytetään sentään kotimaisia käytäntöjä? :-) (Tulee aina mieleen eräs maahantuontifirman vanha rouva, joka toimi varaosamyyjänä niin titteli oli jotenkin näin: Foreign sales system supervisor manager... Mulle hän oli vaan Maribel...) | ||||
|
|
30.08.2022 17:12 | Jussi Kortman | ||
| State of Maine vaunu on mielestäni väritykseltään oikein tyylikäs. Bangor & Aroostookilla oli 2500 State of Maine umpivaunuja ja perunoiden lisäksi niissä kuljetettiin ainakin paperia. Lisäksi ainakin New Haven omisti ainakin 100 State of Maine vaunua. http://www.rrpicturearchives.net/showPicture.aspx?id=4130066 | ||||
|
30.08.2022 16:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä missä maanteillä tiedetään mikä on museoauto käsitteenä niin raiteilla ei ole samalla tavalla selvää mikä on museojuna. Pykäliin on kirjattu lähinnä helpotuksia tiettyihin nykyajan vaatimuksiin eikä niissä määrätä paljoakaan museaalisuudesta, mikä antaa tilaa luovalle vapaudelle ja myös porsaan mentäviä aukkoja eri asioihin. Kuvan replikana tehtyyn raitiovaunuun ei ole sitäkään vähää pykäliä olemassa. Se on vain raitiovaunu siinä missä muutkin. | ||||
|
|
30.08.2022 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on mutta autoja entisöidään alkuperäisiksi siksi että se nostaa niiden arvoa. Vanhoja autoja on todella paljon maailmassa, varsinkin 1960-luvun jälkeen valmistettuja, ja kaikissa kuplavolkkareissa tai escorteisssa ei ole keräilyarvoa ellei niihin ole panostettu ihan vimpan päälle. Raideliikennekulkuneuvoja kunnostetaan enemmän siksi että niillä voi tehdä nostalgia-ajeluja ja silloin sallitaan uusien osien käyttö ja osaan jouduttu ihan liikenneturvallisuusmielessä vaihtamaan komponentteja nykyajan vaatimusten mukaisiksi. |
||||
|
|
30.08.2022 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Vanha isoisän kirves, jossa terä on vaihdettu kahdesti ja varsi kolmesti? | ||||
|
|
30.08.2022 16:22 | Markku Naskali | ||
| Missä lienee kunnostuksen ja uudelleenrakennuksen raja? En ala kiistelemään kun en asiaa tunne. Miten muuten lienee autojen museorekisteröintejen kanssa olla. Siinähän lienee selvähköt säännöt. | ||||
|
30.08.2022 16:15 | Jussi Kortman | ||
| Tämä oli myös upea kohde vierailla ja rakennusten väritys eli two tone green on yksinkertaisesti hieno ja sen löytää myös useista pienoisrautatieni rakennuksista. | ||||
|
|
30.08.2022 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirjoitusasu vastaa amerikkalaista käytäntöä. Älä huoli Timo, eihän lyhenteitä ole kuin 57 erilaista ja kaikissa osavaltioissa/territorioissa ei ole ollut rautateitä: https://www.faa.gov/air_traffic/publications/atpubs/cnt_html/appendix_a.html | ||||
|
30.08.2022 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Aina oppii näköjään uutta, nyt tiedän päreen ja paanun erot! Kai tämä on pärevuoraukseksi tulkittava. | ||||
|
30.08.2022 16:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, on aina mukavaa oppia uutta! Tänään opin paljon busseista ja lisäksi tiedän nyt paanun ja päreen eron! | ||||
|
|
30.08.2022 15:59 | Juhana Nordlund | ||
| En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä. Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran. Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/ |
||||
|
30.08.2022 15:42 | Jussi Kortman | ||
| Kyllä saamme paljolti kiittää Joeytä ja Garyä siitä että Mainen alueella tuli nähtyä paljon enemmän kuin ajattelimme. Tuo Doodlebug voisi olla tulevaisuuden mallinnusprojekti, jos piirustukset löytyvät. | ||||
|
|
30.08.2022 15:38 | Jussi Kortman | ||
| Ääni päreille. | ||||
|
30.08.2022 15:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisimman Gd-vaunun numero taitaa olla 2454. Jos näin, niin vaunu on Laivatokan konepajan valmiille rautatelle vuodeksi 1893 rakentama 200 vaunun sarjaan kuuluva vaunu. |
||||
|
|
30.08.2022 15:23 | Timo Salo | ||
| Kiva kuva, mutta nuo osavaltioiden nimet voisi kirjoittaa lyhentämättömänä? Sama pohtiminen, kun suomalaisten asemalyhenteiden kanssa, maallikolla tökkii... :https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_osavaltioista_ja_territorioista | ||||
|
|
30.08.2022 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Replikoista oma repliikkini: Bm1-moottorivaunun nro 2 hylsy Rto 201 Lv, eli entinen XE 0605 lienee jossain tallessa. Sopiva "moponmoottori" myllyksi (ei kai nyt sentään Bredaa porkkanasta?) ja vaihteistoakin kehiin niin jo vot! Kelpaisi minulle oikein hyvin Mäntän - Vilppulan välillä! Ei ole minkäänlaista järkeä ruveta etsimään maailmalta alkuperäistä moottorinraatoa ja todeta että ei löydy. VR:kään ei uskoakseni vaivautunut säilyttämään laitteita, joita oli vain kahdessa (!) motissa. Olen Petrin kanssa presiis samaa mieltä. |
||||
|
|
30.08.2022 15:01 | Timo Salo | ||
| Kuin myös ääni päreille... Paanu on paljon paksumpaa ja pitempää tavaraa:https://www.spantak.fi/paanukatto/?lang=fi | ||||
|
|
30.08.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, paas vilkaisten tällaista nettisivua: https://www.slamu.fi Tällä pääsee Suomen Linja-automuseon sivulle. Otsikon alla on valikko, jossa on kohta "Digiarkisto". Tämän alta löytyy linja-autoalan digi-kirjoja, muun muassa muutama yrityshistoriikki. Mukana on myös Linja-autokuvasto 1950 - 1992 (PDF:nä). Kuvaston sivulla 8 on kuvia Ajokin mallistosta. Ylimmällä rivillä, vasemmanpuoleisin kuva esittää mallia Aj 3. Kuvan tekstinä on: "Aj 3 1961 - 1962 K. A. Hämeenniemi 10 VX-473 vm -62 Sisu B-72 SV/5900". Tämä malli juuri on se Apatia-Ajokiksi kutsuttu. Ajokki Oy:n perustivat kuusi liikennöitsijää keväällä 1942. Esimerkiksi liikennöitsijä Väinö Paunu oli mukana, yhtenä näistä. Mainitsenpa myös Lauttakylän Auton ja Satakunnan liikenteen. Tehdasrakennus pystytettiin Tampereen Nekalaan. Ajokki Oy oli toiminnassa 1942 - 1988, seuraajan ollessa Carrus Oy Ajokki. Posti ja VR alkoivat ostaa sen osakkeita ja vuonna 1956 valtio oli sen omistaja. Se tunnettiinkin "valtion pajana". Tamperelaiset ja lähiseudun liikennöitsijät olivat myös asiakkaina, Paunu erityisesti, jolla oli omat mallinsa. Paunu-tyylisiä (mm Aj 4) ei muilla liikennöitsijöillä nähty. Ajokki oli tehnyt tetäskoreja jo vuodesta 1950, konstruktion perustuessa teräksisiin neliöputkiin. Apatia-Ajokki oli mallia TK3100. Sen keulan muotoiluun oli käytetty lasikuitua. Postilla oli Apatiaa kymmeniä, ympäri maata. Alustoina näissä oli Sisua (Leylandin moottoreilla) ja Vanajaa (myöskin Leyland ja AEC). Puukorejakin Ajokilla tehtiin, 1960 - luvun alkupuolelle asti. Eli erinomaisen kotimainen bussi, moottoreita lukuunottamatta. Apatia ei kuitenkaan ollut muissa firmoissa kovin suosittu malli. Bussidata-sivustolla, kuvaluetteloissa esimerkkinä voisi mainita Alhonen & Lastusen nro 9 HDL-67 ja virtolaisen Ykspetäjän VER-17 (Scanian alustalla). Valtioneuvoston asetuksella n:o 669/21.12.1962 määrättiin bussien uusia mittoja. Muun muassa korin leveydeksi tuli nyt 2,5 m ja pituudeksi 12 m. Ajokki suunnitteli tältä pohjalta uuden mallin Aj 5, (TK3900) tämä olikin sitten tyylikäs ja menestys! Aj 5 oli viimeinen korimalli, jota Ajokilta sai vielä puukorisena. Mainittakoon, että postilla oli 1968 erioikeus poiketa valtion hankintaohjeista. Posti sai ostaa autokorit Ajokilta pyytämättä tarjouksia muilta korinvalmistajilta. Tuotantomääristä: 1960 Ajokki valmisti 118 linja-autonkoria, josta puolet meni postille. Kaikkiaan Ajokin tuotanto 1942 - 1984 oli 4835 kpl. Ajokilla oli tapana räätälöidä bussejaan tilaajien toivomusten mukaisesti. Tämä rasitti suunnittelua huomattavasti ja vaikeutti tuotepalvelua, esimerkiksi varaosia kun piti olla riittävä määrä! |
||||
|
|
30.08.2022 14:56 | Reijo Salminen | ||
| Ääni päreille, paanut on kirkkojen katoissa. | ||||
|
|
30.08.2022 14:54 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo ole päreverhous? Näyttäisi enemmän päreeltä kuin paanulta. | ||||
|
|
30.08.2022 14:49 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa vaunussa nro 1 on kahden Kulosaarenvaunun koreista kaikki puuosat mitä niistä pystyttiin kunnostuksen yhteydessä uudelleenkäyttämään. Samoin vaunun metallinen aluskehys on alkuperäinen. Kyllä tämä on ihan kunnon museovaunu. Vaunusta oli ASEA:lla jäljellä kaikki rakennepiirustukset, joten se mitä piti uudelleen tehdä, pystyttiin tekemään alkuperäisin mittapiirustuksin. Telit ovat Tampellan 1950-lukuiset ja ajokytkin Strömbergin 1940-lukuinen, asianmukaisesti naamioituina. Helsingissä on myös toinen "replikavaunu". Vielä ennen pandemiaa liikenteessä ollut avoperävaunu. Se on täysin uudestaan rakennettu vaunu, ja ainoa mikä on alkuperäistä, on vaunussa oleva Hietalahden telakan valmistuskilpi. Alkuperäisestä vaunusta ei pystytty käyttämään mitään osaa uuteen vaunuun. |
||||
|
|
30.08.2022 14:19 | Markku Naskali | ||
| Minä ainakaan en tarkoittanut halveksia replikaa. Totesin vain että ei ollut vanhasta kunnostettu ja samalla pohdin olisiko ollut käytettävissä joitain alkuperäisiä osia. Puukorihan ainakin on täysin uudelleenrakennettu. Tiedän missä. | ||||
|
Kuvasarja: Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa |
30.08.2022 14:13 | Robert Sand | ||
| Kiitos näistä kuvista. Tämä on minunkin "haluan vierailla" listalla. | ||||
|
30.08.2022 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linjakirjurit olivat matkustavia rautatievirkamiehiä, jotka tarkastivat matkoillaan mm asemien kirjanpitoa. 1950-luvulla heidän virkalakeissaan oli vaaleansininen irtopäällinen (samalla tavoin kuin junanlähettäjien punainen). Linjakirjureita kutsuttiin myös nimillä "linjapiru" tai "linjapiiska". Linjakirjurin tulo pisti joskus asemapäällikölle tuskanhien otsalle! Sulo Karp, kirjassaan Juna lähtee (Gummerus 1979): Ennen sotia ja paljon sen jälkeen palvelivat asemapäälliköt [ilta]kuuteen seitsemään, ennen kuin jättivät liikenteenhoidon "poikien" käsiin. Eräällä savolaisella asemalla sattui olemaan tällainen vanhan hyvän ajan Ap. Hänen tilikirjojaan saapui tarkastamaan liikennejakson [linja]kirjuri. Tilikirja oli täytetty mustekynällä ja hiukan vapisevalla kädellä. Tarkastuksen edetessä tarkastajan silmiin osuu monta musteläiskää, jotka hän ymmärtää ja tarkastus jatkuu. Sitten tulee kuitenkin vastaan erittäin suuri musteläiskä ja siitä ei tarkastaja selviydy kuin kysymällä: - Kuulkaas asemapäällikkö, mikä tämä on? Asemapäällikkö ottaa tilikirjan ja hakee käsillään sopivan etäisyyden kirjan ja silmien välille ja toteaa heti: - Tämä on siirto. Ja sitten toinenkin historiaan jäänyt virkanimike: - matkaneuvoja. Koeajolla neuvoo matkaneuvoja Kauniaisissa oppilasta pysäyttämään junan niin, että veturi jää lehtikioskin kohdalle. Tuleva kuljettaja: - Onko väliä minkä lehden kohdalle? |
||||
|
|
30.08.2022 12:29 | Jussi Laukkanen | ||
| Paanuverhous on hyvin tyypillinen piirre amerikkalaisissa talousrakennuksissa. Etenkin maaseudulla. Asuintaloissakin niitä nykyy käytetyn runsaasti vuosisadan vaihteessa ja vielä senkin jälkeen. Paanuja näkyy myytävän edelleen. | ||||
|
|
30.08.2022 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Junamaisemat ovat olleet aikamoiset 50 vuotta sitten, myös State of Maine -perunavaunu on junassa mukana! | ||||
|
|
30.08.2022 12:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vaunu oli kyllä mielenkiintoinen löytö, en olisi uskonut, että tällainen on säilynyt ja ilman Joeytä olisi jäänyt kyllä löytymättä! | ||||
|
30.08.2022 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joka toki on vain ruotsia kirjoitettuna kyrillisillä kirjaimilla. :) | ||||
|
30.08.2022 10:51 | Jouni Hytönen | ||
| 31.1.1946 saakka, tiedon voi tarkistaa tuosta yltä Liikennepaikan tiedot -> Info. | ||||
|
|
30.08.2022 10:49 | Mikko Herpman | ||
| Taitanee olla nykyisin Haapamäellä: https://vaunut.org/kuva/95462 | ||||
|
|
30.08.2022 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| .. ja ennen sitä myös Ckypy | ||||
|
|
30.08.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö VR:llä ollut yksi tällainen Jenbachin pikkudieseli koekäytössä, ja se jäi Suomeen, Saalastille? | ||||
|
30.08.2022 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla Hki-Turku satama laivajuna kyseessä, joka on kulkenut yhtäkaksoisesti 1912 - 14.8.2022. Kuvittelisin että R-sarjan ravintolavaunu on kanssa junassa mutta ei näy kuvassa. | ||||
|
|
30.08.2022 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin asti oli käytössä Turku Itäinen (Åbo Östra)? | ||||
|
|
30.08.2022 10:38 | Erkki Nuutio | ||
| En tarkoita otetankoa, joka näkyy oikein hyvin. Tarkoitan neliskanttista varjoa sen yläpuolella. |
||||
|
|
30.08.2022 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttää siltä, että kielilakien mukaista muutosta asemakilpiin ollaan toteuttamassa (vuosi?). Entiset nimet on jo ylimaalattu. Onko ollut Kuppis Kupittaa ja tuleeko tilalle Kupittaa Kuppis ? | ||||
|
30.08.2022 10:19 | Erkki Nuutio | ||
| Linja-auto on koritettu 1929-1931 vaiheilla. Reki ja hevonen ovat vanhempaa mallia. Hyvä yleiskuva, joka näyttää juuri asemalta lähteneen Toijalan matkustajunan maitovaununsa kanssa. |
||||
|
|
30.08.2022 10:10 | Erkki Nuutio | ||
| Noin vuodelta 1930 oleva kotimaassa koritettu linja-auto. Kielilakeja on laitettu melko äsken voimaan (vuosi?) asemakyltteihin. Aikaisemmin tunnustettiin vain Skuru. |
||||
|
30.08.2022 10:04 | Erkki Nuutio | ||
| Turun komea rautatieasema, jonka vaatimattomampi rautatieasema korvasi. Molemmat kanttiautot ovat vuoden 1927 vaiheilta. Kuva lienee vuoden 1930 vaiheilta. |
||||
|
|
30.08.2022 10:03 | Hannu Peltola | ||
| 34'' tuuman näytöllä täydellä zoomilla sanoisin, että savupesän kannessa on noin puolivälissä otetanko vaakasuunnassa, ei numerokylttiä. | ||||
|
|
30.08.2022 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Mitä savupesän kannessa oleva hämärä neliskanttinen varjo voisi olla muuta kuin nokkanumerokilpi? Siten 1928-. Arvelen aikahaarukaksi 1929-1932. Veturi on luonnollisesti Tampellan H8 väliltä 545-562. Erinomaista vaunutarkastelua Esalta ja maisematarkastelua Juhanalta ja Karilta. Valaiseva tyyppikuva Turun pikajunasta vuoden 1930 vaiheilta. |
||||
|
|
30.08.2022 09:55 | Petri Sallinen | ||
| Mitä vikaa replikoissa on? Jos alkuperäinen on kadonnut, niin replikahan on oiva tapa esittää historiaa — parempi kuin ei mitään. Englannissa on pilvin pimein kiskoliikenneaiheisia toimivia replikoita — esimerkiksi Stephensonin Rocketista tai Great Western Railways -yhtiön seitsemän jalan raideleveydellä toimineesta kalustosta. Joskus modernit ratkaisut ovat sitä paitsi teknisesti mielekkäitä ja helpottavat museorautatien arkea. Vierailin kerran kohteessa, jossa puisten ratapölkkyjen vaihtaminen söi museorautatieyhdistyksen kaikki resurssit. Lopulta päädyttiin siihen, että vain asema-alueilla käytetään puisia pölkkyjä — siis alueilla, joilla pölkkyjen materiaali vaikuttaa interiööriin — muualla puupölkyt vaihdettiin betonisiin. |
||||
|
30.08.2022 09:42 | Mikko Herpman | ||
| Nyt on tullut raportti akselin katkeamisesta: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2022/r2022-e2.html |
||||
|
30.08.2022 09:40 | Petri Nummijoki | ||
| Ratapihoilla olen itsekin nähnyt Dv12-parin liikuskelevan niin, että toinen veturi oli sammutettu mutta ajettiinko sillä tavoin linjallakin? Eikös Dv12-veturissa voimansiirron voitelu tapahdu päämoottorin käyttämänä, joten sillä ei voisi pitkiä matkoja ajaa moottori sammutettuna tai sitten veturi täytyy laittaa hinaustilaan. Onko hinaustilassa olevasta veturista mahdollista ohjastaa koko nippua? Jos onkin niin silloin ongelmaksi varmaankin tulee, että sammutettu veturi jäähtynee ilmavirran vaikutuksesta, jos esilämmitys ei ole käytössä ja esilämmitykseen tarvittaisiin sähköä. Akkujen lataus tapahtui kai ennen ilmastointilaitteiden aikaa päämoottorin avulla, nykyään ilmeisesti apumoottorilla. | ||||
|
30.08.2022 09:29 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko 14? Puulaitureita tai laitureiden puisia jatkeita on ollut vielä 60-luvulla useillakin raiteilla mutta tässä vaiheessa Kaisaniemen ja sisäpihan uudistetut laituri- ja raidejärjestelyt olivat jo käytössä. | ||||