Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08.2006 20:48 | Ville Saarelainen | ||
| On tämä teräs ja lasi ainakin paremman näköistä kuin pelkkä harmaa betoni, tai 60-luvun pienet parakkiasemat. Aikansa kutakin - kyllä tällaistenkin rakennusten säilyttämisen puolestä itketään vielä 50 vuoden kuluttua, vaikka niitä nyt haukutaankin. | ||||
|
09.08.2006 20:46 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Näköjään nämä saadaan "oikeanlaisessa" käytössä näyttämään jo vähän yli puolessa vuodessa kunnon työkoneilta. :D Satuin tänään näkemään toisena saneeratun 2559:n ja sehän oli vielä oikein siistissä kunnossa. | ||||
|
09.08.2006 20:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mites tämä voi olla mahdollista, sillä kaupallisessa liikenteessä Sm-yksiköitä saa olla kytkettyinä yhteen enintään 5 kappaletta? | ||||
|
09.08.2006 20:30 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Luin äkkiä, että "kepakkovaunuilla". Mikä sinällään voisi olla loogistakin... | ||||
|
|
09.08.2006 20:02 | Jussi Mäkinen | ||
| Vähän on tylsän kliinisen näköistä, mutta semmoistahan se nykyinen teräs-lasi-kivi/betoni -arkkitehtuuri on. Mutta mihin sitä asemarakennusta tarvittaisiinkaan... Mielenkiintoiset kuvat! | ||||
|
09.08.2006 19:51 | Matti Jalava | ||
| Katso myös, miltä asemarakennus näytti v. 1968: https://vaunut.org/kuvasivu/20079 |
||||
|
09.08.2006 19:36 | Jussi Mäkinen | ||
| Vähän tuota puskaa tunkee tielle, mutta komea kuva kuitenkin. | ||||
|
09.08.2006 19:34 | Jussi Mäkinen | ||
| Olisivat aika kysyttyjä nuo suoraan kuskin yläpuolella olevat paikat! Tulee Lontoo jotenkin mieleen... ;) | ||||
|
09.08.2006 19:15 | Jape Ruotsalainen | ||
| Voisiko olla 17 ja jotain? Ja kemler kuutonen tai kasi...ja jotain? | ||||
|
|
09.08.2006 19:05 | Jukka Voudinmäki | ||
| Dv12 2618 oli samana päivänä kuin kuva otettu Uimaharjulla, matkaseuranaan 2628 ja 2605. Uimaharjun havainto oli puolenpäivän aikaan. | ||||
|
09.08.2006 18:55 | Petri Soronen | ||
| Tuo on muuten vähä vanha tuo pätkä, oli isot punavalot, eikä oikee boksiakkaa näkyny katolla. | ||||
|
09.08.2006 17:18 | Jouni Hytönen | ||
| No eihän se junasuorittaja nyt teltassakaan varmaan suostu päivystämään. :) Toki on lippuja myyty silloin, kun oli vielä suoritus. | ||||
|
09.08.2006 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Asuinkatuni Orapihlajatiekin on ollut tuona aikana koko lailla "vaiheessa". Asuintaloni vm. 1960 on tuossa jo olemassa. Mutta siihen kadun tuo osuus onkin päättynyt, mutta jatkuu kauempana jälleen Pohjoisen ratapolun läntisenä jatkeena. Hpl:ssa on ollut jonkinmoinen ratapihakin kaiketi. Raide Pärnäsen pihalle ainakin. | ||||
|
|
09.08.2006 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Bussi 22 on näköjään mennyt Kylätietä ja Seljatietä Angervotielle! Se on radikaali juttu. Nimittäin kyse on erittäin pikkuisista katupahasista. Enpä olisi uskonut! 22:n seuraaja kulki Haagan Urheilutietä ja Isonnenvantietä, kuten nykyinen 41. 32:n päättäri oli Isonnevantien ja Isonnevankujan risteyksen luona. | ||||
|
|
09.08.2006 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Ohhoh, mikä kartta! Matkamiehentie ja Nuijamiestentie menevät radan lähellä ja sen pohjoispuolella aika tarkalleen samassa kohtaa kuin nykyäänkin. Edellisten itäpuolelle on rakennettu 1970-luvulla nykyinen H:linnanväylä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön kaksiajorataisena syksyllä 1974. Rata suoristui hieman noihin aikoihin ja siirtyi pikkasen etelämmäksi. Tosin kaupunkiradan aiheuttama raiteiden lisäys levensi ratakäytävää lähelle vanhaa linjausta. | ||||
|
09.08.2006 15:43 | Eija Mari | ||
| Hyvä kuva hyvällä tekstillä Perttu | ||||
|
09.08.2006 15:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos pojat valaisevista vinkeistä. Oli ihan terveellistä huomata kuinka tuttuakin tutummissa asioissa voi erehtyä. Tuo vanringin taivutus, puuttuvine pyörän korotuksineen osottaa heti, että kysymyksessähän on H6 nyk Hk5. Eikä H3-5:ä ollut tuohon aikaan sijoitettuna lähimaillekaan Lähimmät taisi olla Viipurissa toisen konepiirin alueella. Mieheen vertaamalla Hk5:n vetopyörän halkaisija on 1250mm. muiden Hk:oiden 1575. Mies ehkä n. 170 cm. Hämäs tuo vetopyörän koko, kun vertaa esim Tk3:een, mutta tämähän on huomattavasti pienempi ja matalampi menopeli kuin Tk3, joten pyöra näytti aluksi suuremalta kuin onkaan. - Oli myös antoisaa katsottavaa tuo vuoden 1909 kartta, joka selvästi näyttää Sortavalan merkityksen tuohon aikaan. Se oli siis päävarikko ja sijoittanut näitä H6:siaan Nurmekseen. Vinkeistä näki myös selvästi, että muiden konepiirien koneet eivät ainakaan vielä pohjoisesta päin vierailleet tuolloin Nurmeksessa. - Kortin taustalla esiintyvän vaaramaiseman siluetti lienee tänä päivänäkin hyvin samankaltainen. | ||||
|
|
09.08.2006 14:24 | Otto Vesterinen | ||
| Rata Kontiomäeltä Nurmekseen valmistui 1.11.1929. Joensuun suunnasta Nurmekseen oli rata valmistunut 16.10.1911. http://www.rhk.fi/tutkimus/srt06.pdf | ||||
|
|
09.08.2006 14:19 | Olli Leinonen | ||
| https://vaunut.org/kuvasivu/27613 http://www.imagestation.com/picture/sraid211/pc8028476df5039f706332752a87983cc/ed97f7eb.jpg |
||||
|
|
09.08.2006 14:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Täytyy rehellisesti myöntää oma paha moka tuon tutun Nurmeksen kuvan vinkistä! - Ainakin lisenssi jäähylle. Aloin miettiä, että miten tuolloin niin modernit veturit kuin H3-5:t olisivat olleet noin kaukana kuin Nurmeksessa asti. Vertaamalla vetopyörän ja miehen korkeutta asia ratkesi. Kysymyksessä on Nurmekseen hyvin sopiva H6/Hk5-sarjan veturi. Ennen toista maailman sotaa Sortavala oli se pääpaikka, jonne tän kulmakunnan veturit papereissa lukeutuu. Sortavalaan oli eri vuosina sijoitettu myös näitä H6:sia mm 506-509. Ehdotan, että Sortavala olisi sijoittanut näitä H6:aan Nurmekseen. Milloin rata Kontiomäeltä Nurmekseen valmistui? Myös Oulun ja Kuopion ja siis niiden alavarikoilla oli todennäköisesti näitä H6:sia. Joensuu tuli vasta sotien jälkeen sen kulmakunnan päävarikoksi. - Nuo tuolloin suhteellisen uudet H3-5-sarjojen veturit hoitivat varmaan Etelä-Suomen liikennettä eikä niitä riittänyt vielä tuolloin näille "latvavesille" | ||||
|
09.08.2006 13:27 | Juha Mäkinen | ||
| Joo.. H425 se oli.. tuli lukihäiriö.. | ||||
|
|
09.08.2006 13:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuosta vinkin kortista onkin viime aikoina ollut keskustelua! Kuvassa esiintyy siis nykysarjamerkinnöin joku Hk2 tai Hk3 sarjan edustaja. Sijoutuslistoja selaamalla sarjakin tarkentuisi todennäköisesti jompaan kumpaan. Saman näköiset harvalukuiset H7:t nyk. Hv4:t vetivät tuolloin vielä valtakunnan arvojunia Etelä-Suomessa sekä mm. uskomattoman nopeita pikajunia Turun-Riihimäen-Pietarin välillä (Katso Lumion Mikon veturitarinoita). - 1910-luvulla Hk2/Hk3-sarjat jakaantuivat H3,H4 ja H5:iin. - Etunumerolaatat ilmestyivät vasta 1920-luvun puolenvälin jälkeen helpottamaan tunnistusta. Sinällään ihmeellistä, että Nurmeksesta löytyi tuolloin näin moderneja henkilöjunavetureita, jos verrataan esim maan valtasuoneen Pohjanmaan rataan. H6/Hk5:t olivat myös vuosikymmenet tuttua kalustoa Nurmeksessa niin kuin H1-2/Hk1:detkin. Kaikki Ten-Wheelereitä tyynni. Siis hyviä juoksijoita. | ||||
|
|
09.08.2006 12:50 | Olli Leinonen | ||
| Löysin tälläisen postikortin. "aamujuna Nurmeksen asemalla 1910-luvun lopulla" http://www.imagestation.com/picture/sraid211/pcb7e4c57d590889512e566de3976b67b/ed982411.jpg |
||||
|
|
09.08.2006 12:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuossa Haagan seisake tekstin alapuolella näkyy hieman soikion muotoisena tuo vuoden 1963 mp-pyörien kilparatamme. Löysin jopa joulukuussa 1962 otetun kuvan, jossa treenaan tosta Haagan tekstistä vähän Hesaan päin juuri radan vierellä tuossa nyt oikaistun osuuden vierellä. Siis talvella ja ilman kypärää ja hanskoja. - Jännää miten tuo Nuijamiestentie, Matkamiehentie, Nurmijärventie Hämeenlinnan väylä esiintyy aina vähän eri nimellä riippuen miltä ajalta kartta on. | ||||
|
|
09.08.2006 11:22 | Johannes Erra | ||
| Kauppalantiellä kulkee linja 22. Ennen vuoden 1966 linjanumerouudistusta 20-sarja oli Mannerheimintien busseille se tyypillisin. Radan linjausta puolestaan on hiukan siirretty etelään juuri tuossa Kivihaan pohjoispuolella sitten kartan aikojen. | ||||
|
|
09.08.2006 10:57 | Jouni Parkkonen | ||
| Olisikohan nykyään jo lakkautettu linja 32. | ||||
|
|
09.08.2006 10:50 | Oskari Väisänen | ||
| Bongasin Sm2:sen Okeroisten kaarteessa Lahdessa n. klo: 17:30, juna oli menossa länteen päin ja etupäässä oli Z-tunnus ja takana V. Kyljessä oli ainakin I-junan kilpi. | ||||
|
|
09.08.2006 10:23 | Reijo Salminen | ||
| Hiljaa hyvä tulee - mahdettiinkohan tuon Eliel Saarisen tien linjaukset suunniteella jo 1800-luvulla? Mikä linja tuossa Kauppalantiellä kulkee? | ||||
|
|
09.08.2006 09:59 | Ian Oliver | ||
| Suurkiitoksia! | ||||
|
09.08.2006 08:27 | Antti Hilmola | ||
| Perälä - Kristiinankaupunki ratayhteys on nykyisin purettu. Tuolloin vain haarautumisvaihde (ja tasoristeykset) oli purettu pois, muuten kiskotus oli jäljellä. Seinäjoki - Perälä - Kaskinen yhteys (raide oikealle) on edelleen käytössä tavaraliikenteelle. Kyllä "pikku poikakin" ihmettelee moista toimintaa silloisen VR:n purkupolitiikan taholta:) | ||||
|
|
09.08.2006 02:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Z matka-aika on tunti. Sm2 saattaisi jonkun 10-15 min myöhästyäkin aikataulusta.. Katsoittekos muuten, JR, paljonko jäitte Z:n taulusta? :) | ||||
|
09.08.2006 01:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eikös Kerava kovasti havittele Vuosaaren logistiikkakeskusta? Onko ajatus jo torpedoitu tyystin? | ||||
|
09.08.2006 01:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuva ristiltä junaan päin: https://vaunut.org/kuvasivu/15108 | ||||
|
09.08.2006 00:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| No joo, en tiedä miksi juuri Vks-baanalla aitoja niin paljon hajoaa enkä sano, että aidat pitäisi jättää rakentamatta siihen, mistä on helppo kulkea. Sanonpahan vain, että erittäin monessa paikassa olisi alun alkaen myös jalan- ja pyörällä kulkijat voitu huomioida liikennesuunnittelussa niin, ettei tarvitsisi aidata niitä helpoimpia ja loogisimpia kulkureittejä. Ennen kaikkeahan liikennesunnittelu kaupungeissa menee autojen ehdoilla, jalankulkijat koetetaan sitten sijoittaa mutkittelemaan sinne väleihin. Jos mahtuu. Aina ei. | ||||
|
|
09.08.2006 00:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pjh: Ykshän vois olla tietty se, ettei aitoja rakennettaisi lainkaan sellaisiin paikkoihin, joista on helppo kulkea. Sillä säästettäisi ainakin aidankorjaamiskulut, jos ei muuta. Totta puhuen, en itse kyllä tiedä mitään muuta niin hankalaa rataosaa kuin Hpl-Vks, jossa aitoja menee sellaista tahtia hapoille kuin menee. Missä lienee sitten vika? Epäsosiaalisessa aineksessa? Äh, tämä menee liian syvälliseksi... Jossain se vika kuitenkin joka tapauksessa on, sillä esim. pää- tai rantaradalla ei moisia vaurioita aitoihin tule. | ||||
|
09.08.2006 00:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tauno: tuollaista projektia on mietitty, mutta se on hiivatin työläs - minulle ainakin tuli yllätyksenä suuritöisyys. Vanhojen aikataulujen sivusto minuakin kiinnostaisi. Mielellään sitten ei jpeg-kuvina... | ||||
|
|
09.08.2006 00:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Katsopas originaalista tuon alemman oranssin läpyskän numerot niin saadaan sisältö selville... | ||||
|
|
09.08.2006 00:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pitääkö ne aidat rakentaa juuri siihen, mistä on kätevintä kulkea? Liikennesuunnittelun virheestähän silloin on kyse. | ||||
|
|
09.08.2006 00:31 | Ari Palin | ||
| Onko siellä ollut lipunmyynti joskus, vai miksiköhän ovat rakennuksen tehneet? | ||||
|
|
09.08.2006 00:30 | Ari Palin | ||
| Ai niin, tuota en tullut ajatelleeksikaan. Kiitos tarkennuksesta. | ||||
|
|
09.08.2006 00:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eipä taida tämän näköisiä zetoja oikoradalla 3.9. jälkeen liikkua. Ellei poikkeustapauksissa, ja silloin myöhässä. | ||||
|
09.08.2006 00:27 | Jyrki Längman | ||
| Tässä https://vaunut.org/kuvasivu/28165 on ote Helsingin kartasta Haaga-Pitäjänmäki alueelta. | ||||
|
|
09.08.2006 00:20 | Tauno Hermola | ||
| Kimmo, aikataulusivut olisi tietysti hyvä sekin, mutta se mitä minusta eniten kaivataan on liikennepaikkatietokanta netissä: perustamis ja lopetusvuodet ja muu oleellinen tieto kaikista koskaan olleista liikennepaikoista! | ||||
|
|
09.08.2006 00:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olisikohan tuo Haagan seisake Suomen ensimmäinen "liityntäasema" kaikkine hiekkapolkuineen ylös laiturille? Ks. tuo JR:n laittama linkki kuvasta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/kuvitus/haaga.jpg | ||||
|
|
09.08.2006 00:17 | Tauno Hermola | ||
| Puistokuja - vai on Halikon kirkonkylässä joskus ollut seisake! Halikon asema olikin aika typerässä paikassa, n. 2 km länteen kirkonkylästä, vaikka rata kulkee lähes kirkonkylän läpi! | ||||
|
|
09.08.2006 00:15 | Perttu Karttunen | ||
| Hopsan, pääsipä livahtamaan väärä junan numero, kun oli niin tämän pyttyjunan lumoissa :) Eli siis tätä ennenhän meni normaalin aikataulun mukaan T4668 raakapuulastissa kahden Deeverin vetämänä. | ||||
|
|
08.08.2006 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| "Pika-lättä" H325 jättä VLV:n Kauklahteen ja jatkoi Karjaan kautta; oletettavasti edelleen Hankoon. | ||||
|
08.08.2006 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Hnk:sta lähtenyt H312 otti Kkn:lta lisää vetovoimaa peräänsä, sama "nippu" jatkoi Hki:stä kohti Ri:ä junana 207 klo 11;00. | ||||
|
08.08.2006 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Normaali 26-sarjalaisen jäähd.kennojärjestys. 08:n alapuolelta avautuvat "komeron" ovet, jossa sijaitsee Webasto-esilämmityslaite, samoin kuin Dr14-sarjassa. 25- ja 27-sarjan vetureissa webasto sijaitsee konehuoneessa, päämoottorin etu-puolella. Avonaisen luukun takaa löytyy tärkeimpänä jarru-lajiasetinhana, joka asetetaan aina junalajin vaatimaan asentoon. | ||||
|
08.08.2006 23:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pitääkin tulla paikanpäälle tarkastelemaan lähiaikoina, kunhan maali ensin kuivahtaa... | ||||
|
|
08.08.2006 23:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Menikö tästä siis kaksi ammoniakkijunaa peräkkäin vai oliko tuo 4664 raakapuulastissa? | ||||
