Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2023 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Esa: heh, tuo titteli toi hyvän juhannusmielen ja se on jo sellainen, että paatuneimmankin saksalaisen suupielet vääntyisivät pieneen hymyntapaiseen sen kuullessaan! Ja vanhan saksanopettajani rouva Lyyjysen pasmat olisivat menneet täysin sekaisin, jos tuollaisen olisi rustannut kouluaineeseen! | ||||
|
22.06.2023 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhani, silkasta teknisestä mielenkiinnosta kysyisin, että mitä kohtaa höyryvetureissa pyydettiin eniten tarkastettavaksi? Jarrukengät nyt ilman muuta, mutta nehän hoituivat varikkotöinä. Samoin arinarautojen vaihdot. Niin, vienosti virnuillen epäilen tarkastuspyyntöjen kohdistuvan hiilivetureissa savutorviin, jotka saattoivat kulua (puhki) poistohöyry-savu-yhdistelmän virtauskitkan kuluttavasta (abrasiivisesta) vaikutuksesta, hah hah...? |
||||
|
22.06.2023 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niinpä onkin! Olisihan tuon nähnyt neljästä opastinkammesta. Kiitän ja kumarran herra Jimi! |
||||
|
|
22.06.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jawohl, und Ich danke Ihnen, Herr Hauptbahnhofnachrichtengefolgschaftoberleutnant! | ||||
|
22.06.2023 18:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tulee mieleen Keimolan valvontatorni :) | ||||
|
|
22.06.2023 18:12 | Juhani Katajisto | ||
| Nyt Jimi heitit kyllä niin pahan, että ehkä joku muu muistaa tai tietää. Eikö Hr1 1009 valmistunut juuri vuonna 1993 uudelleen ajokuntoiseksi. Tarkoittaisi sitä, että on ollut jo paljon pitemmän aikaa mainitsemassasi nostalgia liikenteessä kuin oli valtion leivissä. - Mulla on näitä Pasilan varikon Hyvinkään konepajakorjaukseen lähetettäviä säännöllisen luokkakorjauksen korjaustilauksia. Ne ovat monen Pekan kohdalla useina eri vuosina monta A4 liuskaa, tämänkin 1009:n. Korjattavia ja tarkastettavia asioita riitti. Ja sitten oli sellaisia asioita, joita konepaja korjasi automaattisesti ilman, että sitä erikseen mainitaan. Tietysti kilometrit olivat ihan toista luokkaa, kun näissä myöhempien aikojen 1009:n matkustajajuna-ajoissa. Aikakin kun vain tuppaa ottamaan veronsa. Se on nähty myös maailmalla monen museoveturin kohdalla. | ||||
|
22.06.2023 18:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi - pari sen jälkeen, kun herra Tapio kuvansa tästä koppivaunusta otti, tuli BG 040092. 1980-luvun alun jälkeen siitä tuli XG 040302. | ||||
|
|
22.06.2023 18:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Asetinlaite Huutokoskella: https://vaunut.org/kuva/3848 + https://vaunut.org/kuva/18925 + https://vaunut.org/kuva/45704 | ||||
|
|
22.06.2023 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, katso kuva https://vaunut.org/kuva/7286 | ||||
|
|
22.06.2023 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tosiaan. Kuvan https://vaunut.org/kuva/23516 kommenteissa 1009 mainitaan ohimennen. | ||||
|
22.06.2023 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapatossun ketjuvarsilapio puuttuu? | ||||
|
|
22.06.2023 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko kampiasetinlaitteesta lähempää kuvaa? Että mistä se on siirretty vai onko Pieksämäen oma? | ||||
|
22.06.2023 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kipparinlakkikokoelma", heko heko! Oikeanpuoleisin virkalakki on kaudelta 1919 - 1929. Vasta tällöin tuli Suomessa junanlähettäjän lakkiin punainen päällinen. Toinen oikealta: - vai tuon värinen linjakirjurin lakinpäällinen olikin? Olin luullut sitä vaaleamman siniseksi. Linjakirjurin tehtävänä oli tarkastaa asemien tilinpitoa (tilikirjojen tarkastusta, ei tilintarkastusta sentään - ovat eri asioita!). Tätä varten "linjapiru" tai "linjapiiska" kulki junilla rataosittain asemalta asemalle tarkastusmatkoillaan. Ylärivin vas.puoleisin lakki on järjestelymestarin lakki. Kokardeista vielä: rataosastolaisten kokardissa oli vihreä rengas. Talousosastolla taas harmaa! Varasto-osaston takia, lähinnä. En oikein jaksa uskoa, että Helsingin päässä touhuavien reikäkorttilukulaitteiden hoitajarouvilla virkalakin tarvetta olisi ollut...? Ylimmällä päällystöllä, niillä joiden virkahuoneet olivat Helsingin laiturivaihteella, platformskjulin yläkerrassa (vintillä?), kokardin uloin värirengas oli kullankeltainen. Epäpätevät, esimerkiksi alokkaat, saivat käyttää virkalakkia, mutta niissä oli vain kokardi. Liikenneosaston peruskurssin suorittaneet saivat kiinnittää lakkiinsa siipipyörämerkin. Tällöin heillä oli tietämys perusasioista, joista yksi tärkeimpiä oli käsiopasteiden tuntemus ja käyttötaito. Virkalakkivelvollisuus oli niillä rautatieläisillä, jotka olivat tekemisissä yleisön kanssa. Virka-asemien jaotteluun kuuluivat lisäksi tähdet ja auringot! Ylärivissä toinen vasemmalta on selvästikin ison aseman päällikön lakki, kahdella tähdellä. Maksimi oli kolme "taivaankappaletta". Tähdet muuten olivat samanlaisia kuin armeijan sotilasvirkamiesten kauluslaatoissa olleet. |
||||
|
22.06.2023 17:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Rakennus on Kuopion steinerkoulu Virkkula, entinen Asemakoulu, jonka vanhemman osan on suunnitellut P.J.Pitkänen vuonna 1897 ja uudemman J.V.Strömberg vuonna 1908. | ||||
|
|
22.06.2023 17:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko ollut Ohenmäellä? | ||||
|
|
22.06.2023 17:41 | Hannu Peltola | ||
| No, nettihän tämänkin tietysti kertoo! Wikipedia tietää kertoa VT44-moottorivaunuista, joiden liitevaunu tämä oli, seuraavaa: "Die erste VT 44 wurde am 12. März 1938 ausgeliefert, also an dem Tag, an dem der Anschluss Österreichs durch deutsche Truppen erfolgte. Wenige Tage später beendeten die neuen Machthaber auch die Existenz der BBÖ, die in die Deutsche Reichsbahn (DR) eingegliedert wurden." | ||||
|
22.06.2023 17:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos täällä vaunut.orgissa on laskettu kolmioraiteita ja kääntöpöytiä, luulisi vesiviskureistakin saatavan jonkinlaisen datan aikaiseksi. | ||||
|
|
22.06.2023 17:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuostapa tulikin mieleen; missä Hr1 1009 oli vuosien 1970 ja 1990 välillä? Kerrot normaaliliikenteen loppuneen 1970, ja vanhin museo-, anteeksi nostalgiaveturikäytön aikainen kuva on vuodelta 1993. Mitä esimerkiksi 1009:n 80-luku piti sisällään? | ||||
|
|
22.06.2023 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Es stimmt! Telimalli on varmasti Görlitz-sukuinen. Taitaa olla hiinä ja hiinä, ehtikö tämä valmistua ennen Anschlussia. | ||||
|
|
22.06.2023 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telimalli lienee lähisukua Görlitzin sotaa edeltäneelle mallille. Mielenkiintoinen motti kuitenkin, kun se ilmeisesti valmistui Anschlussin jälkeen...? | ||||
|
22.06.2023 17:26 | Raimo Harju | ||
| Tätä väritystä vois kokeilla johonkin toimivaan Dm7 moottorivaunuun, niin joku sen nähtyään hierois silmiään ja yrittäisi ravistella itsensä hereille. | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringbahn kesäkuussa 2023 |
22.06.2023 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Vesa: Bahnwandeweg ei sovellu pyöräilyyn. Se oli aito vuoristovaelluspolku paikka paikoin kohtuullisen haastavissa maisemissa ja fyysiseltä rasittavuudeltaan se on myös aika hyvä! Pyöräilyyn sopisi ehkä parhaiten Semmering-Breitenstein -paikallistie, mutta se risteää radan kanssa ainoastaan Wolfsbergkogelissa ja Adlitzgraben-viaduktin kohdalla. Paikallistieltä on pikkutie Kalte Rinne -viaduktille, joka hoituisi siis myös pyörällä. Bahnwandewegin voi tietysti vaeltaa paloissa, Semmeringistä Wolfsbergkogelin näköalatornille ei ollut kuin muutama kilometri. | ||||
|
22.06.2023 16:10 | Hannu Peltola | ||
| Samoin! | ||||
|
|
22.06.2023 16:05 | Erno Pintinen | ||
| Kiitos paljon Hannu ja mukavaa juhannusta! | ||||
|
|
22.06.2023 16:04 | Hannu Peltola | ||
| Jees, nyt toimii hyvin ja oikein mukava kuva! | ||||
|
|
22.06.2023 16:00 | Erno Pintinen | ||
| Noniin. Pitääpi jatkossakin muokata tietokoneella. | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringbahn kesäkuussa 2023 |
22.06.2023 15:58 | Vesa Höijer | ||
| 10 kilometrin kävely on vähän liikaa. Muuten tuo Semmeringin aseman ja Breitensteinin välinen polku olisi mielenkiintoinen. Ei taida sopia polkupyörälle? Löytyisikö radan lähettyviltä lyhyempiä kävelyreittejä? |
||||
|
|
22.06.2023 15:53 | Erno Pintinen | ||
| Lisäsin kuvan suoraan puhelimesta johdon kautta. Pitää vähän selvitellä. | ||||
|
|
22.06.2023 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Vaihda kuva oikeaan, sillähän se hoituu! | ||||
|
|
22.06.2023 15:46 | Erno Pintinen | ||
| Ylläpito voi varmasti poistaa kuvan tai piilottaa. Kiitos | ||||
|
|
22.06.2023 15:44 | Erno Pintinen | ||
| Näinhän se on. En vain osaa lisätä kuvaa :D | ||||
|
|
22.06.2023 15:39 | Hannu Peltola | ||
| Taitaa olla juna tunnelissa parhaillaan? | ||||
|
|
22.06.2023 14:35 | Juhani Katajisto | ||
| Kuva palautti mieleen ajan jolloin vuosina 1963-1969 käytin Huopalahden aseman rahtitavaran vastaanottopalveluita. Olin rahtitavaran vienti keikalla Huopalahden asemalle 16.2.1966. Konttorissa rahtikirjoja jättäessäni vilkaisin ulos ikkunasta ja siellä oli 1001 laatikkolumiauran kanssa liikkeellä. Hämmästelin asiaa ja vanhan kansan herrasmies Huopalahden asemapäällikkö Aspegren totesi, niillä ei ollut muuta lähettää. Rivien välistä aisti, että muutoksen tuulet olivat vahvasti ilmassa ja hänkin piti höyryveturia jo vanhanaikaisena. Huopalahdessa oli useita lyhyitä sivuraiteita, jotka ajan tavan mukaan piti saada lumisateen jälkeen nopeasti liikennöitävään kuntoon. Huopalahdessa oli vuorotellen kaksi asemamiestä ottamassa rahtitavaraa vastaan. Tavaran vastaanotto Huopalahden asemalla loppui vuoden 1969 lopussa. - Hr1 1009:n kilometrit loppuu normaaliliikenteessä tammikuulle 1970. Sen ajot tuona kuukautena oli 2 344 km, mutta veturi oli jo vuoden 1970 tammikuun lopussa kanget riisuttuina höyrynantotehtävissä Töölön ratapihalla Eduskuntatalon edessä. Sittemmin tonniysin elinkaari jatkui uusien isäntien johdossa ja sillä on ollut kunnia käydä paikoissa, joissa yksikään sen samansarjan lajitoveri ei ole aiemmin käynyt. |
||||
|
22.06.2023 14:23 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa standardoitiin veturien moniajomahdollisuus jo 1930-luvulla ja Saksassakin muistaakseni jo 1950-luvulla! | ||||
|
|
22.06.2023 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jorma ja Petri: yhteen sopimattomuus on tulosta siitä, kun talous-"nerot" päästetään kävelemään tekniikasta jotain ymmärtävien yli! Lisäksi: EU kieltää suosimasta kotimaista teollisuutta. |
||||
|
22.06.2023 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana näkyvän vaunun päädyssä on numero 01345. Se on vuodelta 1976 ja sen perusvaunu oli Po 9956 vuodelta 1928. Vuonna 1991 siitä tuli XT 01653. |
||||
|
|
22.06.2023 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan lyhdyt huputettu ilkivallan varalta? Suomessa on ollut ihmeellinen perinne tuhota muiden omaisuutta ja tämä jatkuu edelleen mm. graffittien muodossa. Semmeringissä kiinnitti viime viikonloppuna huomiota, että paikkakunnalla ei ollut yhden yhtä graffittia tai muut töhryä ilkivallasta puhumattakaan! | ||||
|
22.06.2023 13:41 | Otto Tuomainen | ||
| Wikipedian mukaan Itävalta-Unkarin "nollapiste" sijaitsi Triestessä Adrianmerellä. | ||||
|
|
22.06.2023 13:32 | Hannu Peltola | ||
| Samoksen saarella vierailleet ovat saattaneet käydä myös Pyhthagoraan tunnelissa. Saarella asuessaan arvoisa herra Pythagoras suunnitteli antiikin ajan ensimmäisen vesitunnelin, joka louhittiin vuoreen tunnelin molemmista päistä. Herra Pythagoras mittasi korot ja louhintasuunnat tarkasti. Ja vaikka herra varmasti luotti omiin laskelmiinsa, hän varmisti tunneleiden kohtaamisen kahdella varmalla keinolla: 1) eri tunnelisuuntia kaivettiin niin, että ne varmasti risteävät, ylempää tunneliaukkoa kaivettiin kaksi astetta alle tarvittavan suunnan, alemman suunnan tunnelia puolestaan kaksi astetta yli tarvittavan suunnan. 2) Lisäksi tunneliaukkoja kaivettiin niin, että niiden halkaisija kasvoi tasaisesti. Ja simsalabim, tunneliaukot kohtasivat juuri vuoren keskellä! Antiikin ajan insinööritaikuutta ja ei voi kuin ihailla ja arvostaa sitä ammattitaitoa, jota sen aikaisilla välineillä on kyetty toteuttamaan! | ||||
|
22.06.2023 10:56 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunun värit ovat muuten hämmästyttävän ajankohtaiset... Käyttöaikanaan gondoli taisi olla kokonaan alumiinin värinen; ilmeisesti kuitenkin aina maalipinnalla, vaikka kori onkin alumiinia. |
||||
|
|
22.06.2023 10:38 | Teuvo Piirainen | ||
| Sr2 ja Sr3 ovat yhteisajokelpoisia keskenään. Sr3:n ollessa kulkusuuntaan nähden ensimmäisenä, laitetaan Sr2 "edo-asetuksiin" ja hyvin toimivat. | ||||
|
|
22.06.2023 10:34 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri maanpinnan nousun vuoksi Suomessa (MML) ollaan siirrytty N2000-korkeusjärjestelmään, jossa vanhat merenpintaan referoivat korkeudet päivitetään. Työ on käynnissä, juuri nyt laajasti merikarttojen uusien korkeus/syvyystietojen päivityksillä;käytännössä merikartaston täydellä uusimisella. Järjestelmän perusteista löytyy hyvä esitys Väylän sivuilta; https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattimerenkulku/n2000-korkeusjarjestelma Tuossa kyltissä on mainitun korkeuden referenssiviiva: tuon vaakasuoran pienen palkin yläreuna edustaa ilmoitettua korkoa. Aikaisemmin, ennen laser-aikaa ja nykyajan geomittalaitteita, rautatien alueella aloitettavan rakennustyön (radanrakennus, tunnelityöt, tienrakennus, talonrakennus ym.) työmaakorko haettiin tuosta kilvestä. Nykyäänkin edelleen laitteiden tarkastuskorko voidaan siitä ottaa, mutta myös Itävallassa on varmaan tapahtunut muutoksia peruskorkojärjestelmässä. Sitten, tuo lukema ei välttämättä geoteknisesti enää pidä paikkaansa. Miettikääpä jotain tämän vuosituhannen tunnelointeja Alpeilla: millä tarkkuudella vaikkapa Gotthardin pohjatunnelin kaltainen työmaa pitää mitata, jotta tunnelin päät osuvat toisiinsa keskellä-ei-mitään. Miksi mukana millimetrejä: koska ne piirustukset, joita toteutetaan on myös laadittu millimetrimitoituksella. Loogista on silloin, että mittaluku kerrotaan samaan tarkkuuteen kokonaan. Eikä mittamiehen tarvitse omasta päästään keksiä lisättäviä nollia; sellainen ei DIN-maailmassa käy laatuun. Ja piti niiden tunneleiden päiden osua toisiinsa jo kauan sitten; vaikka työmaan mittakaavat eivät aivan niin suuria olleetkaan nykyiset monikymppiset. Puolimilliset kertonevat ennen kaikkea mitan siirtäjien luottamuksesta omaan tarkkuuteensa... |
||||
|
|
22.06.2023 09:16 | Hannu Peltola | ||
| Nuo puolen millimetrin mukaiset korkeusilmoitukset ovat varmaan olleet jo lähinnä rautatierakentajien sisäpiirivitsi! Onko 1800-luvun mittalaitteissa edes ollut riittävä tarkkuus millin osien mittaamiseen? Perämerellä vastaavissa kylteissä pitäisi olla parkkikiekoista tuttu rulla, jolla voisi aina säätää sopivan kuukausi- ja vuosiasetuksen! :-) |
||||
|
22.06.2023 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunu on Alkärretillä, kuvaaja Alkärretin ja Djurgårdsvägenin risteyksessä, tai ainakin risteys on hyvin lähellä kuvaajaa. Tuolla on tuon linjan varikko kuvan näkymäalueen ulkopuolella (vasemmalla). Kuvaushetkellä vaunu taitaa olla (ei-kaupallisella) kääntöoperaatiolla, eli ei linjalla. Mutta linjan 7 kalustoa tuo ilman muuta on. | ||||
|
|
22.06.2023 06:46 | Kari Haapakangas | ||
| Noin tarkka ilmoittaminen olisi täällä Perämeren rannalla turhaa. Sehän pitäisi muuttaa vuosittain, kun muutosta tulee se vajaa sentti joka vuosi. | ||||
|
|
22.06.2023 00:42 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, mutta jos tämä olisi kuva-arvoitus, sanoisin Djurgården. Eikö CAF:in vaunutoimitusten kanssa ollut taas joku häikkä Tukholmassa? |
||||
|
|
22.06.2023 00:35 | Uwe Geuder | ||
| Jopa puoli millimetri ilmoitetaan joskus: https://www.br.de/kinder/messpunkt-bahnhof-heimertingen-100~_v-img__16__9__xl_-d31c35f8186ebeb80b0cd843a7c267a0e0c81647.jpg?version=2a7c1 Kysymys on kuitenkin, missä se ilmoitettu korkeus oikein on. Joskus sitä varten on vaakasuora viiva: http://www.rbd-erfurt.de/Kilometrierung/Tabelle1/WuerzburgAschaffenburg/Laufach-2017-04-13-Hoehenmarke.jpg Mutta jos korkeus on ilmoitettu 1/10 mm tarkuudella ja viivan korkeus monta millimetriä, sekin on vielä kyseenalaista :) |
||||
|
|
21.06.2023 23:31 | Arto Papunen | ||
| Millä linjalla? | ||||
|
|
21.06.2023 23:14 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Sr2:n ja Sr3:n ainakin pitänyt olla yhteisajokelpoisia keskenään https://vaunut.org/kuva/111063. Tätäkö ei käytännössä saatu toimimaan? | ||||
|
|
21.06.2023 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan muualla on saatu vanha/uusi (1144+1116) yhteistyökykyisiksi keskenään? Jopa Ruotsissa on saatu diesel/sähkö (Td+Rd2) toimimaan keskenään. Meillä uudet tilaukset tehdään varmuuden vuoksi eri toimittajilta, jotta varmasti ei jouduta moiseen tilanteeseen (Dr19 / Sr1/-2, -3). Sr2 ja Sr3 toiminevat Edon kanssa erikseen, mutteivät kuitenkaan yhdessä? Uutta on tilailtu (Dr19), muttei osuvuutta muiden sarjojen kanssa ei? | ||||
|
21.06.2023 21:24 | Juha Kutvonen | ||
| Enpä muistanutkaan, että Sm4:llä on liikennöity Poriin. Milloin loppui? | ||||
