![]() |
30.08.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
Eikö VR:llä ollut yksi tällainen Jenbachin pikkudieseli koekäytössä, ja se jäi Suomeen, Saalastille? | ||||
![]() |
30.08.2022 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
Taitaa olla Hki-Turku satama laivajuna kyseessä, joka on kulkenut yhtäkaksoisesti 1912 - 14.8.2022. Kuvittelisin että R-sarjan ravintolavaunu on kanssa junassa mutta ei näy kuvassa. | ||||
![]() |
30.08.2022 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
Mihin asti oli käytössä Turku Itäinen (Åbo Östra)? | ||||
![]() |
30.08.2022 10:38 | Erkki Nuutio | ||
En tarkoita otetankoa, joka näkyy oikein hyvin. Tarkoitan neliskanttista varjoa sen yläpuolella. |
||||
![]() |
30.08.2022 10:36 | Erkki Nuutio | ||
Näyttää siltä, että kielilakien mukaista muutosta asemakilpiin ollaan toteuttamassa (vuosi?). Entiset nimet on jo ylimaalattu. Onko ollut Kuppis Kupittaa ja tuleeko tilalle Kupittaa Kuppis ? | ||||
![]() |
30.08.2022 10:19 | Erkki Nuutio | ||
Linja-auto on koritettu 1929-1931 vaiheilla. Reki ja hevonen ovat vanhempaa mallia. Hyvä yleiskuva, joka näyttää juuri asemalta lähteneen Toijalan matkustajunan maitovaununsa kanssa. |
||||
![]() |
30.08.2022 10:10 | Erkki Nuutio | ||
Noin vuodelta 1930 oleva kotimaassa koritettu linja-auto. Kielilakeja on laitettu melko äsken voimaan (vuosi?) asemakyltteihin. Aikaisemmin tunnustettiin vain Skuru. |
||||
![]() |
30.08.2022 10:04 | Erkki Nuutio | ||
Turun komea rautatieasema, jonka vaatimattomampi rautatieasema korvasi. Molemmat kanttiautot ovat vuoden 1927 vaiheilta. Kuva lienee vuoden 1930 vaiheilta. |
||||
![]() |
30.08.2022 10:03 | Hannu Peltola | ||
34'' tuuman näytöllä täydellä zoomilla sanoisin, että savupesän kannessa on noin puolivälissä otetanko vaakasuunnassa, ei numerokylttiä. | ||||
![]() |
30.08.2022 10:00 | Erkki Nuutio | ||
Mitä savupesän kannessa oleva hämärä neliskanttinen varjo voisi olla muuta kuin nokkanumerokilpi? Siten 1928-. Arvelen aikahaarukaksi 1929-1932. Veturi on luonnollisesti Tampellan H8 väliltä 545-562. Erinomaista vaunutarkastelua Esalta ja maisematarkastelua Juhanalta ja Karilta. Valaiseva tyyppikuva Turun pikajunasta vuoden 1930 vaiheilta. |
||||
![]() |
30.08.2022 09:55 | Petri Sallinen | ||
Mitä vikaa replikoissa on? Jos alkuperäinen on kadonnut, niin replikahan on oiva tapa esittää historiaa — parempi kuin ei mitään. Englannissa on pilvin pimein kiskoliikenneaiheisia toimivia replikoita — esimerkiksi Stephensonin Rocketista tai Great Western Railways -yhtiön seitsemän jalan raideleveydellä toimineesta kalustosta. Joskus modernit ratkaisut ovat sitä paitsi teknisesti mielekkäitä ja helpottavat museorautatien arkea. Vierailin kerran kohteessa, jossa puisten ratapölkkyjen vaihtaminen söi museorautatieyhdistyksen kaikki resurssit. Lopulta päädyttiin siihen, että vain asema-alueilla käytetään puisia pölkkyjä — siis alueilla, joilla pölkkyjen materiaali vaikuttaa interiööriin — muualla puupölkyt vaihdettiin betonisiin. |
||||
![]() |
30.08.2022 09:42 | Mikko Herpman | ||
Nyt on tullut raportti akselin katkeamisesta: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2022/r2022-e2.html |
||||
![]() |
30.08.2022 09:40 | Petri Nummijoki | ||
Ratapihoilla olen itsekin nähnyt Dv12-parin liikuskelevan niin, että toinen veturi oli sammutettu mutta ajettiinko sillä tavoin linjallakin? Eikös Dv12-veturissa voimansiirron voitelu tapahdu päämoottorin käyttämänä, joten sillä ei voisi pitkiä matkoja ajaa moottori sammutettuna tai sitten veturi täytyy laittaa hinaustilaan. Onko hinaustilassa olevasta veturista mahdollista ohjastaa koko nippua? Jos onkin niin silloin ongelmaksi varmaankin tulee, että sammutettu veturi jäähtynee ilmavirran vaikutuksesta, jos esilämmitys ei ole käytössä ja esilämmitykseen tarvittaisiin sähköä. Akkujen lataus tapahtui kai ennen ilmastointilaitteiden aikaa päämoottorin avulla, nykyään ilmeisesti apumoottorilla. | ||||
![]() |
30.08.2022 09:29 | Petri Nummijoki | ||
Olisiko 14? Puulaitureita tai laitureiden puisia jatkeita on ollut vielä 60-luvulla useillakin raiteilla mutta tässä vaiheessa Kaisaniemen ja sisäpihan uudistetut laituri- ja raidejärjestelyt olivat jo käytössä. | ||||
![]() |
30.08.2022 09:18 | Hannu Peltola | ||
Apatia-Ajokki? En ole koskaan ennen kuullutkaan sellaisesta ja arvaan, että se on ollut surullisen näköinen! Yritin Googlen kuvahaulla etsiä kyseisen bussin kuvaa, mutta ainoat osumat olivat Esan kommentit Vorgissa. | ||||
![]() |
30.08.2022 09:15 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia erityisesti Esalle kattavasta tietoiskusta. Se oli hyvin käytetty kolme tuntia! Samallahan Esa ajoitti kuvan varsin tarkasti, se on siis otettu vuosien 1924 (Ge) ja 1928 (numerokyltti) välillä. | ||||
![]() |
30.08.2022 09:12 | Hannu Peltola | ||
Sorry Esa, en maininnut tässä kuvassa, että kyse on tosiaan raideleveydestä, n. 610 mm, kuten Eljaskin totesi. Käytin Internetin lisäksi kuvatekstien lähteenä uudempaa kirjaa Maine Narrow Gauge Railroads, Robert L. MacDonald, Charleston 2003. Tämä kirja on mielenkiintoinen, mutta se on lähinnä valokuvateos. Täytyykin etsiä tuo vanhempi kirja. |
||||
![]() |
30.08.2022 08:55 | Kari Haapakangas | ||
Seinällä on Postikartta. Näinköhän nämä linjakirjurit tekevät yhteistyötä Posti- ja lennätinlaitoksen kanssa? | ||||
![]() |
30.08.2022 08:47 | Tuomo Kärkkäinen | ||
Päätyseinän viereisessä pöydässä keskimmäisenä istuva henkilö näyttäsi mielestäni kenraalimajuri Harald Roosilta, joka oli VR:n pääjohtajana vv. 1943-56. | ||||
![]() |
30.08.2022 07:50 | Kari Haapakangas | ||
Syvä valtaoja seuraa radan kulkua. Siinä on ojurilla lapio saanut heilua tosissaan, että tuollainen on savimaahan saatu. Viittaa myös siihen, että radalla on saattanut olla kuivatusongelmia. | ||||
![]() |
30.08.2022 07:43 | Juhana Nordlund | ||
Viestilinja antaa vihjeen Rantaradan hyväksi. Sillä radalla viestilinja oli sijoitettu pääosin radan pohjoispuolelle, eli Helsingistä Turkuun mentäessä tolpat ja langat näkyivät junan kulkusuuntaa ajatellen oikealla puolella. Joka kohdassa viestilinja ei kuitenkaan ollut tällä tavoin, joten kuvan junan ajosuuntaa ei voi varmuudella päätellä. Kuvasarjan ulkokuvista kaikki näyttävät sijoittuvat Karjaan länsipuolelle (ja suureksi osaksi Varsinais-Suomeen). Niin todennäköisesti tämäkin. Voiko maastosta päätellä juurikaan? Tuossa näkyy aika lailla tasamaastoa, joillakin osuuksilla on hyvinkin vaihtelevaa maastoa vesistöineen kaikkineen. Ensimmäinen salamannopea mielleyhtymä kuvasta ennenkuin ehti oikeasti ajatella mitään, oli jokin Paimion seutu tai Salo(n alue). Tuo voi olla oikeasti lähes mistä vain Helsingin ja Turun väliltä. Kaarre ei helpota päättelyä yhtään - pikemminkin pitkä suora olisi tehnyt niin, vielä nykyinen moneen kertaan oiottukin Rantarata on huomattavan mutkainen. |
||||
![]() |
30.08.2022 06:51 | Eljas Pölhö | ||
Two Footer on raideleveys, n. 610 mm. On olemassa kirja: Linwood W. Moody: The Maine Two-Footers (1959), joka kertoo osavaltion Two Footer historian. | ||||
![]() |
30.08.2022 04:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Nyt meni mielenkiintoiseksi!!! Veturi on näköjään Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n tekemä, todennäköisesti H8. Numerolaattaa ei nokikaapin ovessa näy olevan, joten kuva lienee myöhäisintään vuodelta 1928. Kaasuvalo, eikä Friedmann-poistohöyryinjektoria. Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo: veturit 545 - 574 olivat Tampellan duunaamia. Näistä veturit 545 - 547, 549 - 551 ja 560 - 562 oli sijoitettuna Turussa tammikuussa 1921 (548 oli jäänyt Venäjälle v. 1918, samoin 558, 564, 565, 567 ja 568. Ne ostettiin takaisin Suomeen v. 1928 aikoihin). Ainoat Hooysit, joita Tampella teki, oli numerot 781 - 785 neliakselisine tendereineen vuosien 1932 - 1933 aikana. Tampereen varikolle kuuluivat samoin tammikuussa 1921 veturit 552 - 557 ja 559. Loput koneet olivat Viipurissa. Ensimmäinen vaunu on kaasuvalaistu matkatavaravaunu Ge, vuoden 1924 tyyppiä, numerosarjasta 30'111 - 30'115. Pituus puskimenpäitse siinä 9,01 m luokkaa. Omaksi tyypikseen vaunun tunnistaa helposti kuormausoven mallista. Tuo ovityyppi (amerikkalaismallinen) sai väistyä tavanomaisen kolmi-ikkunaisen koppivaununoven tieltä. Sitä oli joissakin F-vaunuissa myös. Ge:n perässä näyttäisi olevan kaksi kolmannen luokan vaunua, niiden värissä mustavalkokuvassa on sävyeroa Ge:hen nähden, ettei ne toisen luokan vaunuilta näytä tai konduktöörivaununvihreiltä..? Etummainen on kolmiakselinen ja taempi kaksiakselinen. Numerointi on vanhemmman mallinen, (vaunujen sivuseinissä), ei sellainen kuin mitä nykypuuvaunuissa on. Kattojen torpedoventtiilit ovat pikkiriikkisempää mallia (niitä aikoinaan oli kahta eri kokoa). Joskus torpedoventtiilejä tehtiin valamalla. Sittemmin ne oli peltiseppien heiniä. Sen jälkeen on lanterniinikattoinen telivaunu, jossa on vessanikkunoiden lisäksi 9 sivuikkunaa, joten kyseessä lienee aika varmasti 90-paikkainen III luokan Ei. Etummainen vessanikkuna on puoliksi auki, siellä joku matkustajista lienee ollut asialla? Seuraava vaunu, on uudempaa puuvaunumallia. Sen jäykistysansaiden malli kertoo, että se on pitempää, eli 20,8 metristä tyyppiä. Yhdeksän sivuikkunaa, joista molemmat kapeammat ovat päädyissä. Makuuvaunulta se ei näytä. Joten: 1950-luvun istumapaikkanumerointikaaviossa lähimmäs osuu Ci, numerot 2332 - 2335. Ikkunajako täsmää tämän Ci:n sivukäytävän ikkunoihin (hyttien puolella on 8 ikkunaa). VR 1937 kertoo sivulla 484: "Ensimmäiset uusimalliset Ci-sarjan I ja II lk:n päivävaunut n:ot 2226 - 2231, jotka jo mainittiin edellä, oli rakennettu jo v. 1915, mutta ne on vanhentuneina alennettu II lk:n vaunuiksi, ja ne ovat saaneet uudet numerot 2331 - 2335". Tästä numerosarjasta oli lähtöisin Eim 21916 (alunp. Ci 2227) ja 21917 (alkujaan Ci 2228). Jälkimmäisen kori on Minkiöllä majoitustiloina. Kuvan vaunussa on kylkimerkintöjen asettelu vanhaa mallia tyyliin SVR numero FSJ, elikkä ennen VR Suomi - systeemin keksimistä. Kuvassa olevat vaunun luokkamerkintätahrat antavat aiheen olettaa, että mainittu muinais-Ci on ennen mainittua luokanalennusta. Sarjamerkki olkoon siis Ci, eikä myöhempi Di. Sen kattokalut näyttävät olevan FSJ 1912:n (huudettu SRHS:n kirjahuutokaupassa yhdellä (1) eurolla!) sivun 460, fig. 215 mukaan olevan "amerikansk - svensk ventil". Jotenkin muistaisin tämän tuuletinmallin nimenä olleen Laycock-venttiili...? Seuraavakin vaunu on ilmiselvä Ci, eli I & II luokan päivävaunu, hyttiosastoilla, ja I luokan osastot erottuvat lähekkäin olevista ikkunoista. Tämän perässä on lanterniinivaunu, yhdeksän sivuikkunaa, joista laitimmaiset kuuluvat vessoihin. Ei oikein näytä täsmäävän III luokan vaunuihin. Epäilys: DEi...? Lanterniini-DEi:tä on toki ollut olemassa, nrot 2501 - 2506, sekä entiset DEm-makuuvaunut, jotka muutettiin päivävaunuiksi vorgissa olleen vaunuluettelon mukaan vuonna 1919. Numeroina 2516 - 2527. Niin ja pitääpä mainita myös Rauman Rauttiältä tullut DEi 14311, josta tuli DEi 2520' ja edelkeen näyttelyvaunu A 23 vuonna 1963. RAUMA 14311 oli vuodelta 1898. Sitten tulee kipparivaunu F, joka on samantapainen kuin museon F 3277. Äffän perässä keikkuu ilmiselvä postivaunu, väristäkin voi heikosti olla näkevinään sen postivaunustatus. Lanterniinikatto, avoimet vaununsillat ja neljä sivuikkunaa. Junat-lehdessä joskus olleen Tapio Keräsen postivaunuartikkelin mukaan kuvassa olevan vaunun kaltaiset kantoivat numeroita 9991 - 9994. Kuvan oikeassa reunassa on jälleen tavanmukainen puuvaunu. Hyvin vaalea (uusi?) katto, seinien tumma sävy ja vaunun sijainti postivaunun perässä antaisi aiheen olettaa vaunun olevan koeajomatkalla konepajalta. Muuten sen sijainti postivaunun jälkeen junassa ihmetyttäisi, koska yleensä postivaunu oli junarungon päässä, eikä matkustajien tramppaamista postivaunuissa katsottu hyvällä. Ravintolavaunua ei kuvassa näytä olevan. VR teki omat kaksi ensimmäistä DR-vaunuaan vuonna 1935. Kansainvälisiä teak-korisia kyllä Suomessa oli, mutta kulkiko niitä rantaradalla 1920-luvulla, olisi selvittämistä vaille. Hyvin mielenkiintoinen kuva, josta sain paljon irti ja kommentin kirjoittaminen kesti kolmisen tuntia, kun piti loikkia kirjahylly-kirjoituspöytä-kahvipannu-jääkaappi (maitopurkki ja pannukakut)-kirjoituspöytä-toinen kirjahylly (sivujen plaraileminen)-kirjoituspöytä-kolmas kirjahylly, missä Junat-lehdet (lisää plaraamista) ovat lehtikotelossa, made by Etola. Menisin Ci-vaunujen mukana olon vuoksi väittämään, että kuvan juna kulkee rantaradalla, suuntana Turku - Oopo. Suunnan voi päätellä siitä, että päivällä aurinko on jonkin aikaa etelässä. Kuvan valoisat kohdat auttoivat myös päättelemisessä. Kuvan resoluutio on vaan aikansa tyylinen, eli ihan erilainen kuin mitä nykyään päästään. Monet kiitokset kuvasta. Tällaiset ovat juuri se harrastamisen suola ja sokeri! |
||||
![]() |
30.08.2022 00:38 | Mikko Ketolainen | ||
Juuri äsken luin tästä Jyväskylän onnettomuudesta Iltalehden arkistosta ja huomioni kiinnittyi tähän otsikkoon Vuosina 1979-1996 ei kuollut yhtään matkustajaa. Eikö Hyvinkään tasoristeysonnettomuudessa 1981 kuolleita neljää pikajunan matkustajaa ja vuonna 1984 Toijalan tasoristeysonnettomuudessa kuolleita kahta pikajunan matkustajaa pidetä junan matkustajina vai eikö niitä noteerata kun kyseessä on auton ja junan törmäys, eikä kahden junan törmäys? | ||||
![]() |
30.08.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämä kuva on erityisen tervetullut. Näyttää siltä, että asematalon alkuperäisin osa on oikeassa päässä. Alkuperäinen ovi ollut oikeassa päässä, päätykolmion alapuolella. |
||||
![]() |
30.08.2022 00:20 | Esa J. Rintamäki | ||
Kolme ovea, ja kaikki ovat odotushuoneen ovia. Ne ovat näemmä alkuperäista mallia. | ||||
![]() |
30.08.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Two Footer tarkoittanee vetopyörien halkaisijaa, eli noin 60 cm. | ||||
![]() |
30.08.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Vulcan Iron Works, Wilkes - Barre, Pennsylvania lukee valm.laatassa. Meidän Wilski Tv2:n kanssa samoja ikiä. Huomatkaa "preeriavisla" höyrykuvun päällä! |
||||
![]() |
30.08.2022 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Ohhoh! Tällainen se siis oli ollut. | ||||
![]() |
30.08.2022 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Suomalainen linja-auto mallia "Apatia-Ajokki" rinnalle, niin ei elämä enää hymyile...! | ||||
Kuvasarja: Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa |
29.08.2022 23:19 | Hannu Peltola | ||
"There's a helluva lot of work done here". - Fred Morse, WW&F:n pitkäaikainen vapaaehtoinen |
||||
![]() |
29.08.2022 23:13 | Hannu Peltola | ||
Vierailupäivänä ainoastaan #9 oli lämpimänä ja se vastasi myös kaikista vaihtotöistä. Museolla oli aikamoinen määrä varsinkin vaunukalustoa ja niistä osa pääsee esille Vorgissa tulevissa julkaisuissa. | ||||
![]() |
29.08.2022 23:10 | Jorma Toivonen | ||
Kaipa se on uskottava, että raideyhteys on olemassa vasemmalle,,, kuten opastin ilmaisee... | ||||
![]() |
29.08.2022 23:04 | Jorma Toivonen | ||
Hoiteliko #9 myös tämän rungon vaihtotyön? "Seuraava museorunko", onko operaattorilla muuta liikkuvaa kalustoa? Hyvä kuvasarja (muidenkin lisäksi) Hannulta! Tietoa muualtakin maalimasta... | ||||
![]() |
29.08.2022 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
Oho, onpas se ollut eri näköinen aikoinaan. | ||||
![]() |
29.08.2022 20:37 | Tapio Keränen | ||
Korjasin kuvausvuoden. Kiitos, Jimi, tarkkaavaisuudestasi! | ||||
![]() |
29.08.2022 19:47 | Hannu Peltola | ||
Tämä veturi on kyllä kärkisijoilla äänestyksessä surullisimmasta ilmeestä! | ||||
![]() |
29.08.2022 19:16 | Petri Tuovinen | ||
Niin tietennii on...muistiinpanoissakin oli oikea numero, vaan niinpähän menivät numerot väärinpäin. | ||||
Kuvasarja: Näkymiä Itävallan rautateiltä elokuussa 1972 |
29.08.2022 18:57 | Hannu Peltola | ||
Tämä on upea kuvasarja, kiitoksia Tapsa, että keräsit kuvat sarjaksi! | ||||
![]() |
29.08.2022 18:48 | Petri Tuovinen | ||
Ehdottomasti 5.7, molemmissa Hillosensalmen kuvissa oli väärä pv. | ||||
![]() |
29.08.2022 18:46 | Petri Tuovinen | ||
Ehdottomasti 5.7 :) | ||||
![]() |
29.08.2022 18:38 | Timo Salo | ||
Replika tai ei, niin hieno historiapläjäys tuo Juhanan linkki! Nuo hallintalaitteet näyttävät ainakin aidoilta, tai on nähty kovasti vaivaa uskottavan tuloksen aikaansaamiseksi... | ||||
![]() |
29.08.2022 18:10 | Juhana Nordlund | ||
Replikan valmistuminen ja esittely ajoittui loppuvuoteen 2007. Olin itse yhtenä SRS:n edustajana tuohon liittyvässä tilaisuudessa, jonka yhteydessä otin kuvat: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2007/2007-11-06/ | ||||
![]() |
29.08.2022 17:30 | Pasi Seppälä | ||
Mainio kuvasarja kaakonkulmalta. Olisiko näissä kahdessa viimeisessä kuvassa päivämäärä kuitenkin 5.7. | ||||
![]() |
29.08.2022 17:11 | Teemu Saukkonen | ||
Kylläpä muistuttaa "junakeulavolkkaria". | ||||
![]() |
29.08.2022 17:10 | Markku Naskali | ||
Vaunuhan on ns. replika. Mahtaako siinä olla mitään alkuperäisiä tai sen aikaisia osia? | ||||
![]() |
29.08.2022 17:10 | Teemu Saukkonen | ||
Junan numero lienee 2960. | ||||
![]() |
29.08.2022 17:08 | Hannu Peltola | ||
Tätä konesirkusta ihmeteltiin paikan päällä, jenkit tuntuvat tykkäävän yhteen työtehtävään optimoidusta työkoneesta ja lopputuloksena yksittäisiä työkoneita tarvitaan huima määrä. Eastonissa Washingtonissa vuonna 2019 minulla tuli kuvattua vastaava konesirkus: https://vaunut.org/kuva/137346?s=1 | ||||
![]() |
29.08.2022 17:08 | Teemu Saukkonen | ||
Kyllä se tuo vanhan liiton suorakulmamuotoilu on vain simppelin tyylikästä. | ||||
![]() |
29.08.2022 17:02 | Hannu Peltola | ||
Tämä kuvan veturi alkaa olla jo loppupäässä valmistuneita TE3-vetureita, näitä ilmeisesti valmistettiin 6809 kappaletta ja viimeiset rullasivat ulos tehtaalta 1973. Kuvan veturissa on jo TE7-veturin kori, vuoteen 1957 TE3:t rakennettiin TE2:n korilla: https://vaunut.org/kuva/133159?s=1 | ||||
Kuvasarja: Canadian Pacific G13 |
29.08.2022 16:55 | Hannu Peltola | ||
Hauskasti kuvakulmat ja kuvat poikkeavat toisistaan, vaikka monessa kohteessa olimme liki rinnakkain kuvaamassa! |