Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.06.2023 11:51 | Robert Sand | ||
| Turveradaksi tämä ei edes kovin kauheassa kunnossa ole. | ||||
|
|
18.06.2023 10:56 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuljettajaakin hirvittää.. Olis toppakoneelle kyllä töitä.. | ||||
|
17.06.2023 23:36 | Osku Reinikka | ||
| Voi että, miten ihana ja kesäinen kuva. Aivan herkistyin. | ||||
|
17.06.2023 21:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaunista rautatiearkkitehtuuria nähtävissä oikealla. | ||||
|
17.06.2023 17:11 | Otto Tuomainen | ||
| Pikkukuvassa näytti olevan joku futuristinen asetinlaitetorni. :) | ||||
|
17.06.2023 15:42 | Jan Jahkola | ||
| Minustakin oikein hieno. Metal on metal. (Kraftwerk) | ||||
|
|
17.06.2023 15:33 | Jan Jahkola | ||
| Hieno kuva. Hyvin tuo asemasilta sulautuu maisemaan. | ||||
|
17.06.2023 13:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei se alumiinikansikaan ollut tie menestykseen, ei ainakaan Saab 99 ja Saab 900 B-moottoreilla ("pitsikansia"). Turhan usein saabistit kuulivat ikävän napsahduksen konepeltinsä alta, kun taitamattomuuttaan eivät malttaneet antaa koneen pyöriä tyhjäkäynnillä vähän aikaa ennen sammuttamista. Etenkin, jos olivat päästelleet isoa kovaa vauhtia ennen kotiintuloa. Siten lämpökuorman takia kannet napsahtivat poikki. |
||||
|
17.06.2023 02:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Viaton linkki, josta tämäkin kuva löytyy: https://noviisi.1g.fi/kuvat/Kajaani/Murtom%C3%A4ki/ | ||||
|
|
16.06.2023 23:06 | Jukka Viitala | ||
| Polrkkanan hurina jäi tärykalvoille... Kupla 1967 oli meillä mikroautona, siitä pystyi kääntämään vanteet. Sama jako oli Mossessa ja tottakai Opelissa, joku 30-luvun nassesaksan vakio. Ai niin DKW ym muut sama kaikissa. Kupla viuhahti käyntiin 12 V akulla eikä starttikaan veetuillut, mutta latureita ei löytynyt. No, asiakas sai valita automerkkinsä. Skodan ongelmana oli nurinkurinen mylly. Valurautakansi alulohkossa. Käyttökelvoton länsiapu. |
||||
|
16.06.2023 22:59 | John Lindroth | ||
| Kuvassa vehreyttä ja nostalgista tunnelmaa. | ||||
|
|
16.06.2023 21:14 | Jouni Halinen | ||
| Morris Marina ainainen narina | ||||
|
16.06.2023 21:13 | Miitre Timonen | ||
| 17 vuotta sitten. | ||||
|
16.06.2023 20:52 | Asmo Rasinen | ||
| Vitsihän tässä on että melkein kaikki romukseen menevät junat vedetään ihan saman näköisillä rappeutuneilla romuilla. | ||||
|
16.06.2023 20:43 | Dennis Rolin | ||
| Laitos on entinen Vaasan höyrymylly Oy. Vuodesta 2003 tilat on ollut Åbo Akademi i Vasa:n käytössä. Tornit ovat Havtornen jotka toimi hissinä minkä avulla rahtilaivat kuljetti tavaraa Vaasan höyrymylly Oy:lle. Tornit kunnostettiin vuonna 2007 Åbo Akademin ylioppilaskunnan käyttöön. Tornit sijaitsevat tässä https://goo.gl/maps/KT7KvygSurZhFKc19 |
||||
|
16.06.2023 20:30 | Petri Sallinen | ||
| Rautatiehistoria on monelle vain harrastus. Silloin se ei täytä tieteellisen tutkimustyön kriteereitä — eikä sen tarvitsekaan tehdä sitä. Puutteistaan huolimatta tällainen harrastus voi tuottaa sellaista tietoa, joka muuten jäisi piiloon. Historian popularisointi on sitä paitsi yksi journalismin tyylilaji, jota esimerkiksi jo toimintansa lopettanut Tekniikan historia -lehti harjoitti. Jutut avaavat ilmiöitä ja esittelevät asioita hehtaarin tarkkuudella — ilman viidettä desimaalia. Jutut eivät yritä täyttää tieteellisen tutkimuksen periaatteita. Juttutyypille tunnusomaista on asioiden suoraviivaistaminen — myös olettamukset ja arvailut, jotka joskus voivat osua jopa oikeaan. Jos joku yksityiskohta osoittautuu virheelliseksi, niin se kyllä korjaantuu — tavalla tai toisella :) Sitä paitsi suurella pensselillä suurta kuvaa maalaavassa jutussa muutamalla virheellisellä yksityiskohdalla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Kannustan harrastajia tähän. Turha yrittää pitää kynnystä niin korkealla, että asiat jäävät julkistamatta. Tunnen monta tapausta, jotka ovat jättäneet ansiokkaita töitään julkaisematta, kun joku deltalji on jäänyt puuttumaan. |
||||
|
|
16.06.2023 16:54 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Vaan eipä löydy apua eikä huolenpitoa ilmiasuun enää mikään vetaa. Sillä ei tule tämä 26-sarjakaan saamaan uutta maalipintaa, vaikka yrityksen imagon kannalta se voisi olla vielä ihan paikallaan. Vaan vian tullen hylkyyn laitetaan deeverit melko herkästi nykyisin. Voi vaan todeta että hyvin ovat kyllä tehtävänsä hoitaneet vuosikymmenten saatossa. | ||||
|
|
16.06.2023 16:37 | Miitre Timonen | ||
| VR on osoittanut rakkautensa turvateipeillä. | ||||
|
|
16.06.2023 16:03 | Markku Naskali | ||
| Veturirokko? | ||||
|
16.06.2023 14:43 | John Lindroth | ||
| Ja vasemmalla yksin seisoo en tunnista. | ||||
|
|
16.06.2023 14:28 | John Lindroth | ||
| Kun haluaa tietää miten asia oikeasti on täytyy tietää kelle soittaa! | ||||
|
|
16.06.2023 13:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan niin kuin Petri totesi: Kannattaa harrastaa juuri sillä tavalla,mikä itsestä tuntuu hyvältä. Siinähän ei suinkaan ole mitään pahaa eikä vastaansanomista. Mutta nyt ei olekaan kyse harrastamisesta, vaan rautatietutkimuksesta. Harrastustoiminnan ei tietenkään tarvitse olla olla "loogista", "järkevää", "syvällistä" ja "analyyttistä". Ei tietenkään. Mutta rautatietutkimuksen tarvitsee. Kun 'harrastamalla' tyhjästä temmattuja ideoita esitettään rautatietutkimuksellisina tosiasioina, tehdään pahaa hallaa rautatietutkimukselle. Yllättävimmät ja järkyttävimmät kohtaamani kommentit toistaiseksi ovat olleet - Tämähän on vain harrastus. Ei tutkimusta tarvitse tehdä niin huolella kuin oikeaa tutkimusta. - Jos jotakin tietoa ei löydy, se keksitään. Nämä kommentit tarkoittavat käytännössä sitä, että faktoina saa esittää mitä hyvänsä puppua, joka sitten toistuu ja monistuu 'vanhastaan tunnettuina tosiasioina'. Ts. harrastamisessa totuudella ei ole väliä. Ei järkevään rautatietutkimukseen tarvita mitään muuta kuin tosiasioissa pysyminen ja pidättäytyminen esittämästä omia päätelmiään faktoina. |
||||
|
16.06.2023 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana osui tämä kohdalle. Melko paljon asioita on tässä muuttunut. Yksityisesti hoidetut vaihtotyöt päättyivät Lauritsalassa jo saman vuoden aikana. Kävin elokuussa kaverin kanssa vielä tutustumassa tähänkin veturiin ja sillä työskentelyyn. Valtakatu on tässä kohdalla nykyisin pihakatu, jolla vilkkaan keskustelun jälkeen sallittiin ajoneuvoliikenne toiseen suuntaan. Alun perin tämä korttelinväli oli täysin kävelykatu. Alla on parkkihalli, en tiedä aiheutuuko siitä suoranaista painorajoitusta, mutta kadun kivetty pinta ei ehkä innostuisi tänä päivänä tällaisesta kuljetuksesta. Kuvanottohetkellä Valtakatu toimi vielä paikallisbussiliikenteen pääreittinä ja tässä oli terminaali. Bussit siirtyivät sitten Koulukadulle. Nyt Koulukatu on remontissa kesän ajan ja paikallisbussit ovat evakossa Kauppakadulla. | ||||
|
|
16.06.2023 12:05 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan toki tieteellinen tutkimuskin itseään korjaavaa eli henkilö tai työryhmä X voi olla käytössään olleella aineistolla, ajankäytöllä, resursseilla ja omalla osaamisellaan päätynyt tiettyihin tuloksiin, joista osan kenties työryhmä Y voi paremmalla aineistolla, isommalla budjetilla ja/tai paremmalla osaamisellaan osoittaa vääriksi ja esittää uudet tulokset, joita taas sitten tiedeyhteisö arvioi. Mutta tuossa on kyllä perää, että tiedoissa olevat aukot kannattaa mieluummin jättää ja selittää avoimiksi eikä arvailla. | ||||
|
|
16.06.2023 11:57 | Juha Kutvonen | ||
| Turvateipit, -liivit, -kengät ja -kypärät loistavat poissaolollaan. Kuinkahan pitkä tämä manuaalinen vaihtoliike oli - tuskin sentään yhdysraiteelta saakka? | ||||
|
16.06.2023 10:53 | Markku Heikkilä | ||
| Taivalkosken radalla kulki vielä kappaletavara tuolloin kiskoilla. Ämmänsaaressa ja Taivalkoskella oli oma Tka jk- junien ajoon. Mry:n syysretkellä 5.9.1987 pääsimme Pesiökylän junasuorittajan opastamana tutustumaan suorittajan työnkuvaan. Suorittaja kertoi, kuluvalla viikolla täällä oli ruuhka, Kon-Tlk jk- juna ja Ämmän ja Taivalkosken Tka:t yhtäaikaa ratapihalla. Junapäiväkirjassa oli tuohon aikaan merkintöjä päivittäin vaikka henkilöliikenne oli jo loppunut. Vrt. Jorma Rauhalan hyvä ajankuva 19.5.1982 Pesiökylä. Taivalkosken kappaletavaraterminaali on vieläkin pystyssä. Vielä 80-luvun puolivälissä Olvi toi seudun juomat junakuljetuksina Taivalkoskelle mistä kumipyörillä jaettiin Kuusamo, Posio jne. Viimeisen jk-junan matkassa tuotiin Taivalkosken trukki pois. | ||||
|
16.06.2023 10:48 | Vertti Kontinen | ||
| Ja mahtavat mainoksetkin vaihtua vähän väliä | ||||
|
|
16.06.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, monet kiitokset kommentistasi! Siinä on vaan se, että kaikki tutkiminen on tarkkaa (enemmän tai vähemmän) tieteellistä työtä, eikä sonnanajoa perälauta alhaalla. Kun nyt vaan näin 65-vuotiaana oppisin vielä nauramaan itselleni ja edesottamuksilleni...! |
||||
|
|
16.06.2023 09:44 | Petri Sallinen | ||
| Huh — vai pitäisi harrastustoiminnan olla "loogista", "järkevää", "syvällistä" ja "analyyttistä". Varmaan myös "kustannustehokasta". Asioitahan HARRASTETAAN juuri sen vuoksi, että harrastukset rentouttavat, tuovat mielihyvää ja vievät mietteet pois leipätyöstä ja arjesta, joissa usein edellytetään juuri em. asioita. Kun YLEn toimittaja kysyi Kauko Kuosmalta, mitä järkeä on rakentaa rautatieaiheisia pienoismalleja, kun niitä saa valmiina kaupasta, oli vastaus kuvaava: "Harrastuksissa ei tarvitse olla mitään järkeä". Kannattaa siis rakentaa jokainen pienoismalli valmiiksi, vaikka lähdeaineisto olisi puutteellista ja kannattaa kirjoittaa jokainen rautatiehistoriallinen teksti valmiiksi, vaikka kaikkea tietoa ei löytäisi tai sen etsimiseen ei olisi resursseja. Pienoismallien puutteiden arviointi on helpompaa kuin pienoismallien rakentaminen ja tekstien puutteiden arviointi on helpompaa kuin tekstin luominen. Suuremmassa kuvassa: kannattaa harrastaa juuri sillä tavalla, mikä itsestä tuntuu hyvältä. |
||||
|
16.06.2023 00:43 | John Lindroth | ||
| Hienohan tämä on! | ||||
|
16.06.2023 00:37 | John Lindroth | ||
| Komea Kuva! | ||||
|
|
16.06.2023 00:35 | Timo Haapanen | ||
| Samaa mieltä! On muuten siisti yksilö. | ||||
|
|
15.06.2023 23:24 | Stefan Baumeister | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
15.06.2023 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Faijalla oli vuosimallin 1967 aatteen värinen Skoda 1000 MB. Ainut hyvä puoli siinä oli se, että täydellisen koneremontin pystyi sille tekemään nostamatta sylinteriryhmää pois paikaltaan. Hän myöhemmin muisteli, että Sokota oli ollut kaikista hänen omistamistaan autoista kaikkein huonoin. Eikä se meillä kauaa ollutkaan. Englannin ihme Vauxhall Vaiva oli kuin ihan eri maailmasta. |
||||
|
|
15.06.2023 22:38 | Heikki Jalonen | ||
| Siellä takana taitaa luurailla Dodge 300 "Kew" kuorma-auto, 1957-65 valmistuksessa ollutta mallistoa. Taitaa olla vaihtolavalaitteilla ja päällänsä pätkälava, on sen verran rakoa lavan ja hytin välissä. Tuon kokoluokan (noin 8...9 tonnia) autossa laitteet olivat varmaankin Nummen 8-tonniset ja tietysti vaijerilaitteet. Erikoista sinänsä, ovessa ei näy siipipyörälogoa (VR oli suuri Dodgen käyttäjä) eikä muutakaan merkintää tai nimeä. Voisikohan se olla Turun Kaup. Rak.viraston kalustoa? Tai Sataman? Skoda 1000MB peittää näkymän Dodgen lavarakenteiden yksityiskohtiin. Skoda on vuosien 1964...67 mallia tuon kitusen muodon perusteella. Volkkari on ennen 1968 tehtyä mallistoa, akussa edelleen 3 tulppaa. Taustalla näkyy myös linja-auton takapää. Mahtaisikohan olla ihan paikallista valmistetta (Autokori Oy, Turku) kun on niin luihakkaa muotoa tuo perä? |
||||
|
|
15.06.2023 21:59 | Tapio Keränen | ||
| Elämäni ensimmäinen Tukholman-matka seurasi lähes kolme vuotta myöhemmin keväällä 1975. | ||||
|
|
15.06.2023 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Et käynyt sitten Tukholmassa sairasloman aikana? | ||||
|
15.06.2023 21:04 | Mikko Mäntymäki | ||
| Esimerkiksi 25 vaunuinen hakejuna voi olla liikaa Sr1-veturille jos hake on märkää, kuljettaja jäi viinikassa ensimmäisen kerran mäkeen ajomoottoreiden kuumettua ja toisen kerran peltolammi-multisilta välillä. Kuljettajan kertoman mukaan 2086t listanmukainen painoi vähintään yli 3500 tonnia, siinä on laitettu Sr1 rajoillensa ja "vähän" yli. Ei jäänyt mäkeen tehojen puolesta vaan ajomoottorien jäähdytyksen heikkouden vuoksi. Kuvasta päätellen on jo Sr2 sarjan siirtyä kevyempiin tehtäviin. Miten voi olla että Sr1 ylikuumenee VKA-Tpet, onhan siinä nousu jossa joutuu käyttämään 1,0-1,4kA virtoja kun juna painaa sen verran että siihen tarvittaisiin kaksi Sr1. Onko muuten 3xDv12 vetoinen 2086 tonninen jäänyt mäkeen kun perässä on 2000 tonnia? | ||||
|
15.06.2023 19:24 | Topi Lajunen | ||
| Ei mitään. Kukaan ei kuollut, ja omistajataholla on edelleen riittävästi kavereita virkamiehistössä. | ||||
|
|
15.06.2023 19:23 | Topi Lajunen | ||
| Monet operaattorit lisäksi käyttävät vetureitaan mainosalustoina, jolloin pelkästään yksittäisiä mainosveturiyksilöitä on lukuisia. | ||||
|
15.06.2023 19:14 | Asmo Rasinen | ||
| Meinaat kai Class 70 ( https://vaunut.org/kuva/141454?maa=61&tag0=1%7CUlkomaat%7C ) vaikka Class 68 näyttää myös epäilyttävän paljon Dr20 kymmeneltä. | ||||
|
|
15.06.2023 18:56 | Arto Papunen | ||
| Vähän epäilen, kun sinne on rakennettu omanlaisia Powerhauleja. | ||||
|
|
15.06.2023 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan paikallaan järjestää joskus jonkinlainen pikakurssi siitä, että miten tutkitaan ja tulkitaan? Ja missä? Olisin itsekin kaivannut jonkinlaista opastusta aikanaan. Itseäni harmittaa vieläkin kompastelemiseni Tyrisevän kohdalla Platformskjul-artikkelissani, kun uskottelin itselleni sielläkin olleen Skjul. (Ei valokuvan mukaan ollut, vaikka korkeusprofiilipiirros väitti muuta.) |
||||
|
15.06.2023 15:25 | Mikko Herpman | ||
| Saapa nähdä, uusi tehdas sijoittunee kuvasta vähän vasemmalle. Nykyiset raiteet menevät tuonne näkyvän tehtaan taakse oikealle, puut viedään sinne. Mahtaisiko uusi tehdas saada puut tuolta samalta purkupaikalta kuljettimella taikka tukkiautoilla.. Olisihan se hienoa jos raaka-aine menisi junalla tehtaan toiselle puolelle ja toiselta laidalta kuormattaisiin sitten valmiit tuotteet junaan. Mene ja tiedä, miten tuotteet sitten lähtee, kuorma-autoilla vaiko junalla? Raakapuusta ainakin voisi kuvitella osan tulevan rautateitse. Sinällään tuolla rannassa on kolmen raiteen ratapiha ja ympäriajomahdollisuuskin, joten voisi olla mahdollista saada sieltä pistoraide tai parikin uudelle tehtaalle. Toki tuolta taitaa olla nousua ja jyrkät mutkat, eli miten painava juna mahtaisi nousta mäkeä ja mutkia ylös. Nykyäänhän sinne vain mennään alamäkeä painavilla junilla. |
||||
|
|
15.06.2023 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse olen sekä luonteeltani, koulutukseltani että ammatiltani analyytikko. Arkikielellä 'niuho'. Mielestäni kaikille tosiasioina esitetyille väitteille tulee olla todennettavat lähteet. Siksi kritiikittömästi rehdyt väärät johtopäätökset surettavat minua kovin: Jos esim. tietyssä lähteessä kerrotaan vaunun tiettynä ajankohtana olleen salonkivaunu, ei ole loogista eikä järkevää väittää vaunun olleen alusta alkaen salonkivaunu. Tämä esimerkki koskee vaunua nro 1, joka alun perin oli yhdistetty I & II lk vaunu. Mutta harrastajien 'tutkimus' on täynnään tällasia lähteistä väärin johdettuja väitteitä. Eikä vain harrastajien, vaan jopa VR:n virallisissa historiikeissa on tällaisia virheellisiä väittämiä. Syvällinen - ja asiallinen - harrastaminen edellyttää enen kaikkea analyyttisyyttä ja kykyä pysyä tosiasioissa. Jos ja kun aukkoja jää, niitä ei pidä täyttää luulotteluilla, vaan jättää ne rehellisesti auki. |
||||
|
|
15.06.2023 14:13 | Lari Åhman | ||
| Jäin itsekin katsomaan tätä pidemmäksi aikaa. Hieno ja kiinnostava otos. | ||||
|
15.06.2023 14:11 | Jouni Hytönen | ||
| No lasketaan kyllä. :) Hankasalmen toiminta on onneksi vilkastunut aallonpohjasta. | ||||
|
15.06.2023 14:09 | Timo Haapanen | ||
| Saisipa siinä Samilla elämänsä kyydin :D | ||||
|
|
15.06.2023 14:06 | Aki Karvonen | ||
| Lasketaanko hulinaksi kun tänään on Hankasalmella kaksi Fenniarailin junaa kuormauksessa ja lisäksi Vr tuo omat vaununsa kuormaukseen? :) | ||||
|
|
15.06.2023 13:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ennen kaikkea savutukseen vaikuttaa se, ettei ole mitään pakoputkea, joka ohjaisi savua mihinkään katontasaa ylemmäs. Tämä johtuu siitä, että veturi on suunniteltu paljon ahtaampiin kuormaulottumiin. Mahtuisiko tämä jopa Englannin raiteille? | ||||
|
15.06.2023 13:43 | Jouni Hytönen | ||
| 68-vuotissynttärit on jo vietetty, kohta tulee tasakympit täyteen. :) | ||||