Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2023 23:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko sinun turistina mahdollista kävellä Yhdysvalloista Kanadaan muitta mutkitta? Voiko niin tehdä? | ||||
|
01.07.2023 22:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! | ||||
|
01.07.2023 21:54 | Sami Koistinen | ||
| Uusi operaattori voisi maalata veturin mustaksi valkoisilla teksteillä. Ei näy noki. | ||||
|
01.07.2023 16:18 | Onni Tikkala | ||
| Sattumana tuli kohdalle tällainen varsin linjakas kuva, jota kukaan ei kuitenkaan ole kommentoinut. Saneeraamaton 25-sarjalainen näyttää tässä hyvin samanlaiselta kuin patinoituneimmat 26-sarjan koneet nykyään. | ||||
|
|
01.07.2023 16:16 | Onni Tikkala | ||
| Eipä työjuhta pesuun taida ehtiä ja sehän likaantuu kuitenkin heti uudestaan. :D | ||||
|
01.07.2023 16:11 | Onni Tikkala | ||
| Tässä kuvassa on tyyliä! Kuvauspaikalta avautuva maisema on melko ahdas junan ihanteellista asettelua varten, mutta kyllä minusta siinä on nyt onnistuttu. | ||||
|
01.07.2023 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, terveystarkastusvaunu, kun A 95 oli jo pistetty sivuraiteelle. | ||||
|
01.07.2023 15:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valutyössä, siis perinteisessä mielessä, tehdään kutakin valukappaletta varten kertakäyttöinen muotti. Se vaatii oman aikansa, myös valun valmistuttua. Silloin kaikki ylimääräiset valu- ja kaasunpoistokanavat yms. pitää poistaa. Nykyisinhän valumuottityyppejä on monia erilaisia. Kokillivalussa muotti on teräksinen. Sitä käytetään mm. junanpyörien aihioiden valamisessa. Tarkkusvalussa on omat menetelmänsä. Herra Petrin antaman tiedon mukaan valetut torpedoventtiilit ovat siis valurautaa (Letukan pikkulohkossa osien rasitus käytön aikana lienee selviö). Olen siinä harhaluulossa, että joissakin MRY:n kapearaiteisissa vaunuissa juuri olisi tällainen pienehkö valettua mallia oleva torpedoventtiili. Arvoisat kapsujonnet, vahvistaisitteko asian? |
||||
|
01.07.2023 14:43 | Panu Breilin | ||
| Ykkösraide on käsikäyttöisten vaihteiden takana. Siksi matkustajajunat käyttävät kakkosraiteen laituria. | ||||
|
|
01.07.2023 13:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän tuollakin tehdään useammalla laiturilla... | ||||
|
|
01.07.2023 10:16 | Petri Sallinen | ||
| Rautatien Lehti 20.12.1895 kirjoittaaa seuraavasti: ”Rautatiehallitus kertoo, että on Englannista tilannut muutamia torpedowenttiilejä tehdäksensä niillä täällä kokeita kahdessa uudessa postiwaunussa. Wenttiili, jonka ulkomuoto suuresti muistuttaa torpedoa, on kumpasestakin päästään suippo, ja on sen keskiosassa imu-aukko, josta ilma pääsee wapaasti sisälle, puhalsipa sitten tuuli miltä taholta hywänsä. Tällaisia wenttiilejä on jo käytännössä muutamien ratojen matkustajawaunuissa Englannissa, ja owat ne siellä osottautuneet hyvin käytännöllisiksi. Jos koe, niin kuin on luultavaa, täällä antaa hyvän tuloksen, toimitettanee torpedoventtiilejä Suomen myös valtionrautateiden matkustajavaunuihin". Näin tapahtui, koska VR:n historiikki vuodelta 1912 toteaa, että "torpedoventtiili otettiin käytäntöön vuonna 1897 ja on asetettu kaikenlaisiin vaunuihin, joissa ilmanvaihto tulee kysymykseen". Ennen torpedoita käytössä oli "pyöreä peltiventtiili" ja sen jälkeen "pyöreä ruuvilla avattava lautasventtiili". Historiikin mukaan ruotsalais-amerikkalainen ilmanimijä on ratkaisuista nuorin. Kaikesta päätellen se on otettu käyttöön 1910-luvulla, jos kerran historiikki on ilmestynyt vuonna 1912. Suomenkielisen laitoksen sanamuoto asiassa on seuraava: "Aluksi oli tämä uusi venttiili aijottu meillä käytettäväksi ainoastaan bogievaunujen kattokorokkeessa... nyttemmin on kuitenkin tätä ilmanimijää alettu asentaa myös tavallisiin kattoventtiilehin.... toistaiseksi on ainoastaan vähäinen määrä vaunuja ennätetty varustaa tuollaisilla venttiileillä, mutta kun ne ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi ja epäilemättä ovat paremmat kuin torpedoventtiillit, tulee niiden käytäntö varmaan jatkuvasti levenemään." Tekstin kirjoittanut virkamies on siis sitä mieltä, että ruotsalais-amerikkalainen ilmanimijä oli parempi kuin torpedoventtiili. Kuvien perusteella sitä asennettiin moniin erilaisiin vaunuihin, mutta se myös katosi suhteellisen nopeasti ja torpedoista muodostui vakio. Tähän oli joku syy — mikä? — ja tehtiinkö asiassa joku hallinnollinen päätös ja milloin — en tiedä. Vaikka torpedoventtiileitä oli pääsääntöisesti kahta kokoa, on niiden keskinäisissä muodoissa suhteellisen paljon eroja. Suuressa kuvassa eroilla tuskin on merkitystä, mutta pienoismallien rakentelussa saattaa olla (jos osaa katsoa). Jostain olen lukenut jutun/asiakirjan/tekstin siitä, milloin ja miksi valurautaisista torpedoista luovuttiin ja milloin niitä ryhdyttiin vääntämään pellistä — syynä oli todennäköissti kustannukset. Data ei kuitenkaan tähän hätään osunut käteen arkistostani. Ehkä joku toinen muistaa asian. Vaunujen konepajapiirustusten yhteydessä tuulettimet on usein kuvattu. Ruotsalaisen-amerikkalaisen imijän voi mitoittaa helposti em. piirustusten avulla. |
||||
|
01.07.2023 09:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuva, laita karttalinkki vielä niin paikka selviää. | ||||
|
|
01.07.2023 09:30 | Pasi Seppälä | ||
| Komeasti mutkittelee juna. Loistava kuva! | ||||
|
01.07.2023 09:26 | Teppo Niemi | ||
| ...Joka muuten oli hauskaa seurattavaa 1970 -luvun puolivälissä Kemijärvi - Kuusamo linjalla. | ||||
|
|
01.07.2023 06:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuulemma näin aikanaan toimittiin. Rahastaja tähtäsi lehtinippua heittolaatikkoonsa täydestä matkavauhdista. Joskus tämä tapahtui jopa sillä seurauksella, että kuljettaja saattoi nähdä peilistä koko hökötyksen lankeavan osumasta kumolleen ojanluiskaan. | ||||
|
|
01.07.2023 05:03 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Heiteltiinkö matkalla sanomalehtiä lehtilaatikoihin vauhdissa avoimesta ovasta? :) | ||||
|
30.06.2023 23:48 | John Lindroth | ||
| Siinä elmäni rakkaus höyryveturi älä koskaan mene pois! En koskaan voi saada tarpeeksi sinusta! Tyrone Edwards(Cant get enugh of you) Holland Dozier Holland ,Bond)Kuuntele ja nauti!(Invictus records 1974) Tuo Tyronen veto on kova vielä uskomattoman kova tänäkin päiväna! | ||||
|
30.06.2023 23:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja minkä maalainen auto kuvassa menee :) | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
30.06.2023 17:39 | Ilmari Tommola | ||
| Oho, no osuipas sopiva ajoitus! Ja nähtäväähän Latviassa on paljon myös rautatiemaailman ulkopuolella, eli hyvä kohde perheen kanssa vierailtavaksi. Tämä oli itse asiassa jo toinen kertani tuolla päin, edellinen oli viisi vuotta sitten, kun olin vasta 12. Ehdottomasti suosittelen! | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
30.06.2023 17:31 | Kimmo Säteri | ||
| Hei Ilmaris Tommolas! Kiitos tästä kuvasarjasta. Olemme itsekin suunnitelleet käyvämme tänä kesänä perheen lomareissulla Latviassa ja tämä kuvasarja on oivallinen herättämään matkakuumetta. T. Kimmos Säteris | ||||
|
|
30.06.2023 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n 50-vuotisjuhlateoksen ruotsinkielisessä versiossa, luvussa 3. Uppvärmning och ventilation, sivulta 459 alkaen kerrotaan, kuinka Laycock-firman torpedoventtiilit otettiin käyttöön vuonna 1897. Torpedoiden ilmanvaihtokapasiteetti ei kuitenkaan ollut riittävää, joten käyttöön tuli "viimeisten vuosien aikana" amerikkalaismallinen, Ruotsin rautateillä käytössä ollut ilmanimurityyppi. Artikkelin yhteydessä on piirroskuva 214, joka esittää torpedoventtiilin leikkauskuvantoa. Mittoja tässä kuvassa ei ole, mutta yllätys - yllätys: torpedo näyttää olevan valamalla valmistettu! Samassa yhteydessä on myös kuva 215, joka esittää amerikkalais-ruotsalaista venttiiliä. Tämäkin näyttää olevan valimotuote! Edelleen jälkimmäisestä mainitaan, että sitä käytettäisiin vain telivaunuissa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se että kumpikin piirros osoittaa ohutta seinämänvahvuutta. Mikähän mahtoi olla raaka-aineena? Onko messinkivalua? Valurautavalun seinämänvahvuudesta sen verran, että 1950-luvun puoliväliä lähestyttäessä, General Motorsilla suunniteltaessa vuoden 1955 Chevroletin pikkulohko-veekasia, onnistuttiin kehittämään ohutseinämäisen valuraudan valaminen. Avaimena oli käyttää kosteaa hiekkaa valumuotin valmistuksessa. Sitä nimitettiin vihreäksi hiekaksi. Tällainen hiekka tampattiin toistuvasti tiiviiksi kerrokseksi valumallin ympärille. Letukan pikkulohko vaati vain 9 pääkeernaa ja kolme pienempää keernaa moottorilohkon valamiseksi. Keerna on muotin osa, jolla ontelot saadaan aikaan. Kilpailevat moottorinvalmistajat (edelleen puhutaan V-8:sta) käyttivät 22 keernaa valettaessa! Tavanomainen valurautavalu vaati siihen mennessä sideaineella seostetun muottihiekan, jonka valmisteleminen ja kuivaaminen oli oma työnsä. Chevroletin menetelmä säästi aikaa ja vaivaa. Ja niin Letukan pikkulohkoveekasin voittokulku alkoi... Minulla on hallussani kopiot VRS-standardeista 455 ja 456 (Ilmanimijä, vaunun, pieni, ja Ilmanimijä, vaunun, suuri), jotka koskevat 0,5 ja 1,5 mm peltilevystä valmistettuja torpedoventtiilejä. Niiden korkeusmitat ovat 136 ja 296 mm (ja ulkohalkaisijat 130 ja 293 mm) vastaavasti ja aines rautalevyä. Kummankin torpedoventtiilistandardin päiväys on 22.2.1935. Valmistuspiirustusten numeroiksi on mainittu 444/10112 ja 444/12971. Olisikohan näistä tiedoista apua aikamääritysten arvioimisessa? Tietenkin valmistuspiirustuksilla on oma päiväyksensä, se on selviö. Mitä sitten kuvan vaunuihin tulee, niin numerot 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057 muutettiin retkeilyvaunuiksi vuonna 1949. Tässä "virassa" ne eivät kauaa vanhentuneet, menivät hylkyyn vuosina 1954 - 1958. Niissä oli säilytetty istuimet, mutta yläkerraksi niihin oli laitettu laverit "katonrajaan". Käskylehdessä 21/49-5 määrättiin retkeilyvaunuiksi muutettujen Ei-vaunujen 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057, sarjamerkki on oleva Eim, ja numerot ennallaan. Sivuseiniin maalataan numeron alle: "Retkeilyvaunu". Käytettiinpä niitä myös koululuokkaretkeilijöiden majoitukseenkin Helsingin asemalla. Vaunusta 22046 tuli XEi 022012 vuonna 1955 ja se hylättiin seuraavan vuoden aikana. Retkeilyvaunusta 22057 taas tuli XEi 022013, se meni hylkyyn 1956. 89-paikkaisista menivät muut vaunut hylkyyn vuosina 1942 - 1958. |
||||
|
|
30.06.2023 16:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä oli koko 2000-luvun myös Lauttakylän Autolla, varsinkin Turun varikolla. Joku oli vielä muuten näissä kuvan väreissä, mutta Gold Linen logo vain oli otettu pois ja keulamaskiin teipattu Lauttiksen nimi. Osa oli teipattu kokonaan Lauttiksen väreihin. Niitä käytettiin Kyrön, Loimaan ja Liedon seudulla koululaisvuoroissa, niissä jotka odottivat usein Kyrössä ylikäytävän puomien takana sillä aikaa, kun tavarajuna teki vaihtotöitä sahan raiteella. Kyllä näillä aina perille pääsi, vaikka ulkonäöltään olivatkin tällaisia neliöhirvityksiä ja kuutiokauhistuksia. Sen puoleen aina läikähti sydämessä, kun tallista löytyikin tällaisen sijaan ysikutteri. | ||||
|
|
30.06.2023 15:25 | Sauli Vähäkoski | ||
| Suomen Posti myi 24.2.1999 bussiyhtiönsä Gold Line Oy:n Koiviston Auto - yhtymälle. | ||||
|
|
30.06.2023 15:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja Koiviston Auton allehan se ehti kuulua pitkään. Kuopion Liikenteen varikollakin oli 2000-luvun alussa käytössä Gold Linen maaleissa ja teippauksissa olevia autoja käytössä. | ||||
|
|
30.06.2023 14:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ antaa Gold Line Oyn toiminnan päättymispäiväksi 30.4.2015. Tästä alkaen se on ollut Koskilinjat Oy:n aputoiminimi. | ||||
|
|
30.06.2023 14:12 | Timo Haapanen | ||
| Kauppalehden mukaan Gold Linen toiminta on lakannut: https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/09669683 | ||||
|
30.06.2023 12:57 | John Lindroth | ||
| Juuri tuo monimuotoisuus on lisämauste harrastuksen kiinnostavuudelle. | ||||
|
30.06.2023 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry julkaisi niinä aikoina, kun itse siinä jäsenenä olin, vuosittaista tilastokirjaa neljän vakituisesti ilmestyvän Sennen-lehden lisäksi. Tilastokirjoissa oli muun muassa näyttelytuloksia, luetteloita lonkka- ja kyynärpääröntgenkuvausten tuloksista / koira, luetteloita myös syntyneistä pentueista ym. Kyllä näyttelytuloksista saattoi lukea myös kuinka jollakulla bernikollilla oli "vahvasti urosmainen sukupuolileima". Narttu-nimitys ihmismaailmassa kantaa tietynlaista oletusta määrätynlaisen naisen ominaisuuksista. Esimerkiksi vanha Lumikki-satu lyhykäisesti: Lumikki oli valiokimuli, jonka äitipuoli oli täysi narttu. |
||||
|
|
30.06.2023 11:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Eli toisin sanoen kokojunapolitiikka on hölmöläisten hommaa harvaan asutussa maassa. | ||||
|
|
30.06.2023 10:44 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa olla Linja-autohistoriallisen seuran museobussi kysymyksessä. | ||||
|
|
30.06.2023 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Gold Line vielä olemassa? Missä päin se ajaa? | ||||
|
|
30.06.2023 10:28 | Hannu Peltola | ||
| Vihtavuoren serti onkin ihan uusi asia minulle, mutta toisaalta olen ollut täysin ulkona ajokoirapiireistä. MUTTA, MUTTA: Nimitellä nyt berniä, että sillä on "vahvasti narttumainen sukupuolileima". Meillä ainakin nätit bernitytöt Bianca ja Iiris olisivat pahoittaneet todella mielensä tuollaisesta nimittelystä! |
||||
|
30.06.2023 09:41 | Raimo Harju | ||
| En ole aikaisemmin huomannut mainita, että tätä kuvaa ja muitakin mun tänne laittamiani kuvia voi vapaasti käyttää. Huomasin vasta äsken viestin, jossa kysyttiin minun lupaani tämän kuvan käyttöön. | ||||
|
30.06.2023 08:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä konduktöörivaunussa näkyy olevan amerikkalais-ruotsalaiset imurit niinkuin vasemmalla olevassa Ei:ssäkin. Oikealla olevassa postivaunussa taas on imureina torpedoventtiilit. | ||||
|
30.06.2023 08:28 | Kari Haapakangas | ||
| 1896? Yllättävän myöhään, suomalainen vastineensa Vaasa sentään avattiin jo 1883. | ||||
|
|
30.06.2023 07:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen näköjään itse lisännyt tänne kuvan tuosta Ei 2909:stä amerikkalais-ruotsalaisine imureineen. Enpä olisi sitä ilman Petrin kommenttia osannut edes etsiä. https://vaunut.org/kuva/142851 Amerikkalais-ruotsalaisin imurein varustettujen Ei-vaunujen kuvia saattaa täällä olla tietenkin useampiakin. Tässä ainakin yksi: https://vaunut.org/kuva/132229 Tässä piirustuksessa ei muuten ole kattosiltaa niinkuin tuossa 2909:n valokuvassa. Oliko kattosilta myöhempi keksintö, vai eikö sen katsottu kuuluvan vaunuun niin olennaisena osana, että se olisi piirretty kokoonpanopiirustukseen? |
||||
|
30.06.2023 00:35 | Eljas Pölhö | ||
| Jos joku innostuu ostamaan Elis B. Höjer'in Lokomotivlära-kirjan, niin ihan tiedoksi, että 1. painos oli 1910 ja siihen tehtiin Tillägg n:r 1 vuonna 1915 (sarjojen F, J ja W esittely) ja ja Tillägg n:r 2 1916 (Dicker & Werneburgs smörjpump, Friedmanns smörjpump ja Wakefields smörjpump). Uudemmista lisäyksistä tai painoksista en tiedä mitään. | ||||
|
|
29.06.2023 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajokoiramiesoletetut tuntenevat käsitteen "Vihtavuoren serti". Serti, eli sertifikaatin arvoinen oli vanhan koiranäyttelykäytännön aikainen palkinto rotukoiralle. Tällöin koira vastasi aika hyvin rotumääritelmää. Jokseenkin korkea palkinto, joka kuitenkin jäi "Rotunsa parhaan" alapuolelle. Vihtavuoren sertillä palkittiin aikoinaan ajotaidotonta ajokoiraa, eli karkeasti sanottuna: - haulit hattuun. Vihtavuoressahan aikoinaan oli ampumatarviketehdas, sorvasivat siellä haulikonpatruunoita. Lieneekö olemassa vieläkin? Niin vielä: yksi berninartuistani sai ulkomuototuomarilta näyttelyarvostelulomakkeeseen kiittävän maininnan: "vahvasti narttumainen sukupuolileima". Minulla on sellainen hytinä, että en uskalla koskaan kehua ketään kauniina ja naisellisena pitämääni naista yllä olevalla laatumääritelmällä. Tulisi musta silmä ja #metootakin...? |
||||
|
29.06.2023 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän vanhempi asema oli kapearaiteisen aikainen asematalo. Se sijaitsi huutomatkan päässä tältä, uudemmalta asemalta. | ||||
|
29.06.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaupinkangas, seisake (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä). Etäisyys Härmään 10 km ja Seinäjoelle 65 km. Kaupinkangas on mukana "Epäitsenäiset liikennepaikat 1930"-julkaisun lisäyksen nro 7 seisakeluettelossa 1.4.1932 lukien Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 lukien. (Käskylehti 42/51-3) Samassa Käskylehdessä ilmoitettiin Ylihärmän (Yhm) pysäkin liikenteelle avaamisesta 1.10.1951 lukien. Ylihärmän sijainti aikataulun 128 (28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan km:llä 480 + 019. |
||||
|
|
29.06.2023 23:16 | Petri Sallinen | ||
| Pienoisrautatievetureissa on lähes poikkeuksetta kierukkavaihde, jossa kierreruuvi tai matoruuvi välittää pyörimisliikkeen kierrerattaalle. Yksinkertaisimmissa "vaihdelaatikoissa" on vain matoruuvi ja yksi kierreratas. Matoruuvi-kierreratasparit ovat nykyisin erittäin hyvälaatuisia ja niitä on hyvin saatavilla. Asentaminen on helppoa, jos valitsee sellaiset komponentit, joissa on ruuvikiinnitys. Nykyaikaisilla liimoilla messinkiset tai teräksiset komponentit on helppo liimata akseleille. Muovista valmistetyt perustuvat puristusliitokseen. Välityssuhteen muuttaminen alennusvaihteella tai useampiin rattaisiin perustuvalla vaihdelaatikolla on suhteellisen helppo toteuttaa. Vaihteiston runko valmistetaan yleensä syövyttämällä uushopealevystä. Se taivutellaan muotoonsa, juotetaan ja syntyvään runkoon juotetaan myös tarvittavat laakerit. Markkinoilla on kymmenittäin erilaisia valmiita vaihdelaatikoiden rakennussarjoja — jos sopivaa ei löydy, niin vaihteisto on helppo suunnitella itse tietokoneella ja teettää osat syövyttämällä tai CNC-koneella. Tällä hetkellä ehkä tunnetuin ja innovatiivisin alan yritys on High Level Kits https://www.highlevelkits.co.uk/gearboxes, jonka vaiheistot ovat hyvinkin kekseliäitä ja niissä on riittävän hidas välityssuhde. Vaihdelaatikko saattaa olla nivelöity, jolloin myös vetoakselille saadaan jousitus tai pystysuuntaista liikettaä, vaikka itse vaihteisto ja moottori on ruuvattu kehykseen. Yhä useammin veturin kaikki akselit ovat jousitetut ja ne on kytketty yhteen vivuilla — ns. CSB-ripustus (Continous Springy Beams). Ripustuksen teoria ja laskentamallit löytyvät täältä http://www.clag.org.uk/beam-annex3.html |
||||
|
29.06.2023 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Dv:ssä jäähdyttäjän säleiköt auki? Päämoottori vielä käynnissä (?), vaiko on unohtunut yhden hanan kääntö (?). | ||||
|
|
29.06.2023 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussin korimalli on Ajokki Express, joka oli valmistuksessa vuosina 1985 - 1993. Tampereella, nääs! Maskin ulkoasua voisi kuvailla "tarkoituksenmukaisesti toteutettu" - epiteetillä. |
||||
|
|
29.06.2023 22:41 | Sauli Vähäkoski | ||
| Ja linja-autossa 1980-luvun tyyliä. | ||||
|
29.06.2023 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Tenderissä on myös British Railwaysin ensimmäinen logo, jonka harrastajat nimesivät epäkunnioittavasti "Pyöräilevä leijona" -logoksi! | ||||
|
|
29.06.2023 21:47 | John Lindroth | ||
| Heikki juuri tuota tarkoitan. | ||||
|
|
29.06.2023 21:26 | Heikki Jalonen | ||
| John tarkoittanee tässä nyt matoruuvilla trapetsiruuvi+mutteri-lineaarikäyttölaitetta. Jossa siis pyörivää liikettä muutetaan suoraviivaiseksi liikkeeksi. Varsinaisessa matovaihteessahan sekä ensiö- että toisioliikkeet ovat pyörivää liikettä. | ||||
|
|
29.06.2023 21:22 | Timo Haapanen | ||
| On muuten kaunis asemarakennus! | ||||
|
29.06.2023 20:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Uumajassa rakennetaan myös ohitustietä johon tulee melkoisen iso silta Umeälvenin yli. | ||||
|
|
29.06.2023 19:50 | Petri Sallinen | ||
| Esimerkiksi vuonna 1922 valmistuneessa E(i)-sarjan vaunussa 2909 oli amerikkalais-ruotsalaiset imurit. Vaunusta on kuviakin. | ||||
|
|
29.06.2023 19:33 | John Lindroth | ||
| Esa,kyllä kierukkavälitys on useissa pienpismalleissa mutta myös toisenlaisia esim.Märklim malleissa,jo pitkään kierukkavaihteistoja on saanut esim.japanin valmistetta,ennen joutui itse sovittelemaan kierukan juottamalla omalle paikalleen jossa tietenkin oli melkoisesti työtä ja koeajoa.Jos ja kun veturissa on tilaa varustetaan nykymallit myös vauhtipyörällä. Juuri niinkuin ESA totesi ovat veturimallin hidasajo ominaisuudet totuudenmukaisen liikennöinnin edellytyksiä. Erikoisuutena voidaan mainita ainakin yhden saksalaisen messinkimallien valmistajan (Merker+Fischer) osassa malleistaan käyttämä kumikierukka jolla yhdistettiin moottoriakseli kierukka-akselille.Mielenkiintoista on sekin että US,valmistaja Bachmann käyttää tänäkin päivänä vielä Russian Decapod veturissaan josta voi halutessaan modifioida Tr2 veturin pienoismallin ja muitakin Ho malleja. | ||||