Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.05.2023 16:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Hyvä kun otit kuvat, köhän takia en jaksanut lähteä. | ||||
|
01.05.2023 16:06 | Erkki Nuutio | ||
| Mukavaa nähdä rakennuksen edustalla olevia sähkökaappeja, joissa ei ole kirottuja spraytöhryjä. | ||||
|
01.05.2023 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, mielenkiintoisia tietoja! Yhdysvaltojen teollinen potentiaali toisen maailmansodan aikana tulee hyvin esille juuri B-29:n kohdalla: koneita valmistui neljällä päätehtaalla 3970 kappaletta ja koneiden suunnittelu ja valmistus maksoivat veronmaksajille pöyristyttävät 3 miljardia dollaria (nykyrahassa 45 miljardia)! Koneen suunnittelu ja koelennot tapahtuivat Seattlen Boeing Fieldiltä muutama kilometri Seattlen keskustasta etelään. Valmistus tapahtui kahdella Boeingin tehtaalla, toinen Wichitassa Kansasissa ja toinen 18 kilometrin päässä Seattlesta Rentonissa. Kaksi muuta tehdasta olivat Bellin tehdas Mariettassa Georgiassa ja Martinin tehdas Omahassa Nebraskassa. Pelkästään näiden koneiden valmistus on vaatinut aika monta junalastillista washingtonilaista alumiinia! Rosie the Riveter on aitoa amerikkalaista kulttuuriperintöä: https://www.britannica.com/topic/Rosie-the-Riveter EDIT vielä: Ei Yhdysvaltojen teollisuus ole vieläkään täysin kuollut! Netistä löytyi mielenkiintoinen knoppi: Rentonin tehdas perustettiin nimenomaan B-29-pommikoneiden valmistukseen, mutta sodan jälkeen se muutettiin siviikonetehtaaksi. Vuonna 2001 maailman matkustajakoneista 40% oli valmistunut Rentonissa! |
||||
|
01.05.2023 15:15 | Joonas Pio | ||
| 106 on veturina. | ||||
|
|
01.05.2023 15:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Hannu-serkku! Tuli vaan mieleen mainitsemastasi Boeing B-29 Superfortressista (kuuluisa Enola Gay oli juuri B-29), että esimerkiksi Messerschmitt Bf 109 E maksoi vuonna 1941 85 970 Saksan valtakunnanmarkkaa. Spitfire vuodelta 1943 (oletettavasti Mk. IX) maksoi noin 180 000 RM, eli 2,1 kertaa sen mitä E-Mersu. P-51 Mustang maksoi taas 2,7 kertaa E-Mersun hinnan. En ole varma, onko kyseessä Allison-Mustang vaiko hyväksi osoittautunut Merlin-Mustang. Boeing B-17 Lentävä Linnoitus oli 12 kertaa Messerschmittiä kalliimpi, ja B-29 se vasta hintava oli: 41,6 kertaa Bf 109 E. Tosin sen laitteisto oli valtaisampi Bf109:ään verrattuna, etenkin mitä tulee elektroniikkaan. Niin ja siinähän oli kauko-ohjatut konekivääriampumotkin. Tämä vertailu kertonee jotain kapasiteetista ja resursseista 2. maailmansodan osapuolilla. Elikkä, Everett oli aika lailla niskan päällä siinä, missä saksalaisten toiminta oli lähinnä hätäistä räpiköintiä. Työtuntimääristä ja oppimisista puhuttaessa saksalaiset olivat liittoutuneita huonompia. Niittaaja - Rosie työtoverittarineen päihitti kirkkaasti motivaatioltaan ja työteholtaan esim. Obertraublingissa (etelä-Saksassa) piiskaamalla motivoidut keskitysleiri- ja sotavangit (näitä käytettiin Messerschmittien kokoonpanotöissä). Eikä Svetlana sorvin ääressä Uralin takana myöskään hidastellut kranaatinkuorituotantonormin täytössä, kun miehensä oli kohdannut matkansa pään Stalingradin helvetissä... Tiedot peräisin KSIM-kirjoista "Lento-osasto Kuhlmey" sekä "Bf109 ja Saksan sotatalous", molemmat kirjoittanut H. Valtonen. |
||||
|
01.05.2023 14:47 | John Lindroth | ||
| John selvisi ilman flunssaa ,kiitokset veturimiehille jotka ystävällisesti antoivat nuo halot.Tietenkin vielä räntäsade yllätti keskellä matkaa. | ||||
|
01.05.2023 14:47 | Timo Salminen | ||
| Kiitokset Hannulle kommentista! Kaikenlaisia kuvia sitä näkyy täälläkin liikkuvan, ja tämä tosiaan yhdessä kolmen kotimaisen kuvan kanssa. | ||||
|
|
01.05.2023 13:38 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä veturi pikaisen vertailun perusteella voisi olla New Havenin EP-2. Ikkunajako täsmää ja korin keskellä on paineilmasäiliö. Veturi oli mielenkiintoisella pyöräjärjestyksellä 1-C-1+1-C-1 ja niitä valmistui New Havenille Baldwin-Westinghousella 1919-1927 27 kappaletta. Veturi oli kaksineuvoinen, veturissa oli virroitin 11 kV AC -sähköjärjestelmällä New Havenin pääradalla liikkumiseen ja virtakenkä 660 V DC -järjestelmällä virtakiskoa varten, jota käytettiin New York Centralin radoilla. Kuvasta ei erotu, onko virroitin ylhäällä, mutta ajolankapylväät erottuvat, eikä radalla näy kolmatta virtakiskoa. Kuva on siis New Havenin omalta radalta New Havenin ja Bronxin väliltä. Vahva 1930-luvun tunnelma kuvassa on! Junarunko on aika tyypillinen lähijunarunko, 5 kappaletta 1910-luvun Heavyweight-vaunuja, joista ensimmäinen on yhdistetty konduktööri- ja toisen luokan vaunu, Combine. Kuvassa näyttäisi olevan neliraiteinen päärata, jossa lähijunat käyttävät ulommaisia raiteita. Radan ylitys on oikeaoppisesti estetty aidalla, mikä on todella tarpeen: EP-2:n vetämä lähijuna voi kuitenkin lähestyä huimaa 70 mph (110 km/h) vauhtia! |
||||
|
01.05.2023 12:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Ehkä vähän yllättävää, mutta (Kv)-(Pm) -välillä Mikkeli on ainoa paikka, jossa on pitkät vaihteet. Pitkät vaihteet tunnistaa esim. Julian kartalta https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#17.53/61.684144/27.27403 nopeasti keltaisista rinkuloista, joissa on oranssi reunaviiva. | ||||
|
|
01.05.2023 12:27 | Vertti Kontinen | ||
| Mainittakoon myös, että Everettin tehdas rakennettiin nimenomaan 747:n valmistusta varten. Myöhemmin sitä on toki laajennettu muiden sarjojen myötä ja nykyään Seattlessa ei tietääkseni valmisteta 737:n (siviili- ja sotilasversiot) lisäksi muita koneita | ||||
|
|
01.05.2023 12:08 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Kyllä, tämä Anacortesin tehdas käyttää raaka-aineena Itä-Washingtonista louhittua bauksiittia ja Washintonissa tarjolla olevan runsaan vesivoimalla tuotetun sähkön ( https://vaunut.org/kuva/136099?s=1 ) avulla se jalostetaan alumiiniksi. Tehdas itsessään sisältää murskaamon, rikastamon, sulattamon ja valssaamon. Lopputuotteina syntyy harkkoja ja alumiinilevyä. Alumiinlevylle Boeing on suuri asiakas. Boeingin tehtaat syntyivät aikanaan Seattleen, koska alumiinia oli helposti saatavilla. Seattlen tehdas rakensi ennen kaikkea Super Fortress -pommikoneita. Everettiin Mukilteoon valmistui sotien jälkeen tehdas siviilikoneille, jonka kuuluisin tuote on Boeing 747. |
||||
|
|
01.05.2023 12:08 | Timo Salo | ||
| On nuo masentavassa kunnossa! Kaikki on asennettu "kuhan siinä on"-periaatteella. Toisaalta Pietarin esikaupungissa katselimme (1998) kerrostaloa josta parvekkeen lattiat puuttuivat melkein puolesta asunnoista ja lopuille ei uskaltanut varmaankaan mennä muuten vaan... | ||||
|
|
01.05.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| On voinut olla kylmää kyytiä, toivottavasti John selvisi ilman flunssaa! | ||||
|
01.05.2023 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä telinvaihtoraidetta on mediassa kehuttu merkittäväksi parannukseksi Suomen huoltovarmuudelle. Millä tavalla se lisää huoltovarmuutta jos ei yhtäkään tavaravaunua saada siirrettyä suomalaisen ja eurooppalaisen raideleveyden rataverkkojen välillä ilman että paikalle tilataan Pekkaniska? Olin kuvitellut että tänne rakennetaan telinvaihtolinjasto, sellainen kuten aikonaan oli Railshipilla ja Searaililla ja Kiinan ja Venäjän välillä tai entisten NL:n maiden ja 1435 mm maiden välisillä raja-asemilla. Sellaisella pystyy kolmelle täyspitkälle vaunulle vaihtaa telit 10 minuutissa, olen itse nähnyt Railshioillä aikoinaan miten se tapahtuu. Se että junalauttaliikenne loppui yli 10 vuotta sitten ei johtunut siitä että telinvaihto olisi ollut pullonkaula vaan että junalauttoja operoivat varustamot oli vaihtanut omistajaa ja halusi satsata vain kumipyöräliikenteeseen. Vaunujen kuljettaminen pitkiä matkoja merten yli ilman että aina oli kuormaa päällä aiheutti kanssa tyhjäkäyntiä. Olisi kuvitellut että VR, Green Cargo ja yksityiset rautatieyhtiöt pystyisivät hoitamaan teollisuuden kuljetuksia Suomen ja lännen välillä Tornion kautta, nyt kun Ruotsikin on uusinut Boden-Haaparanta radan kokonaan, ja kunhan saadaan asianmukaiset telinvaihtolaitteet ja konttinosturit mutta johtavien teollisuus- ja kuljetusmiesten mukaan Suomi on vain saari vaikka se ei sitä ole. |
||||
|
|
01.05.2023 10:12 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kolmikko vetohommissa, joista havaittavuuden puolesta parhaiten erottuva sopivasti keulilla. Tämä olisi kyllä mukava lisä eteläiselle savonradalle. Pieksämäellä tähän tosin taitaa vaihtua sähköveto, mutta silti. | ||||
|
01.05.2023 09:49 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa, että kävit kuvaamassa. Hyvä juttu hiljentyneelle rataosuudelle, että edes jotain kulkee. Varmasti veturinkuljettajalla jännät paikat kymmenien vartioimattomien tasoristeysten kanssa, kun autoilijat ovat tottuneet muutaman kuukauden ajelemaan ilman junaliikenteen varomista. | ||||
|
|
01.05.2023 09:46 | Jouni Hytönen | ||
| Hillosensalmella on lyhyet vaihteet, voi poistaa kysymysmerkit. | ||||
|
Kuvasarja: Kesä alkaa |
01.05.2023 09:39 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava kuvasatsi kevään ensimmäisestä pysähdyksestä ja päivästä Hillosensalmella. Komea päiväkin sattunut kohdalle. | ||||
|
|
01.05.2023 09:15 | Jarno Piltti | ||
| Oi että, rapujuna kuvassa koko pituudeltaan. Olisin veikannut pylväitä, mutta hyvä näinkin. | ||||
|
01.05.2023 09:12 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin asiallinen verrokkikuva, arvostan. | ||||
|
01.05.2023 09:11 | Jarno Piltti | ||
| Siunatussa tilassa & köpöukko. | ||||
|
01.05.2023 08:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpahan maisema! | ||||
|
|
01.05.2023 08:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Yhden näistä kävin Vuohijärvellä kuvaamassa, ja paluumatkalla tässä kohtaa huomasin jo unohtaneeni tämän ehkä pari vuotta sitten ilmestyneen hakatun rinteen, jota olinkin ajatellutkin hyväksi kuvauspaikaksi. Hienon kuvan harvinaisuudesta oletkin käynyt kukkulalta hakemassa. Erinomainen on myös linkattu Jukan kuva. | ||||
|
01.05.2023 00:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jorma asia korjattu, kiitos kun huomautit. Tämän myötä toivotan hyvää wappua kaikille rautatieläisille. | ||||
|
01.05.2023 00:11 | Joonas Viita | ||
| 2503 omaa nykyään myös led-valonheittimet. | ||||
|
|
30.04.2023 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan kuvan pvm oikein, tuo Z 235 ei kulussa sunnuntaisin. | ||||
|
|
30.04.2023 21:49 | Pasi Utriainen | ||
| Nämä vertailukuvat ovat aina mukavia. Vaikka kuvien välillä on 56 vuotta, maaseutu on edelleen maaseutua. Pääpiirteittäin vain tie on parantunut, heinäseipäät ovat jääneet historiaan ja avo-ojat ovat muuttuneet salaojiksi. | ||||
|
30.04.2023 19:58 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä asema löytyy kuitenkin ZSSK:n pdf-aikataulusta ja aikatauluhausta vaikka junia ei ole pysähtynyt yli kymmeneen vuoteen. | ||||
|
|
30.04.2023 19:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo vasemman puoleinen symboli tarkoitettu esittämään henkilöä, joka on harrastanut keskikehonrakennusta viljapohjaisella "imeväisravinnolla" eikun nestemäisellä... ööö - tuota, anteeksi, siis keskikuralla...? Vai kuvaako se "telakalle" (lue: kättärille tai naistenklinikalle) matkaavaa tarpeekseen saanutta naisoletettua...? Symboliikka on mennyt näemmä turhan pitkälle. |
||||
|
|
30.04.2023 19:45 | Arto Papunen | ||
| Noh katsotaan kuinka tulevaisuudessa menee. Nurminen Logistics maininnut Narvikin junista, että voisiko sen tytäryhtiön junia tulla tulevaisuudessa tuonne ja hommaa kehitettäisiin enemmän. | ||||
|
30.04.2023 15:52 | Timo Salo | ||
| Ja tulos on yhtä hieno Pikku-Rusko kun oli syntyjään... Yllättävän paljon noita 7,62*54R merkkisen "tuotteen" jälkiä!: https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000007570983.html https://en.wikipedia.org/wiki/7.62%C3%9754mmR | ||||
|
|
30.04.2023 13:14 | Lauri Kivijärvi | ||
| Pari videolinkkiä Esan kommentteihin liittyen: Ensimmäisen linkin takana on Youtube-esittelyvideo, jossa sveitsiläinen juna vaihtaa lennossa raideleveyttä kapearaiteisesta 1000 mm:stä normaaliraideleveyteen 1435 mm. Tässä rakenteessa pyörien välillä ei ole lainkaan liikkuvaa akselia. Rakenne on kieltämättä monimutkainen ja tästä johtuen luultavasti liian painava sekä kallis tavaravaunuissa käytettäväksi. Videolinkki: Swiss variable gauge train switches from 1 000 mm to 1 435 mm gauge https://www.youtube.com/watch?v=cDkGUnqLXUk Puolan ja Valko-Venäjän välillä on toisen Youtube-videon mukaan perinteinen telinvaihtohalli Brestissä, jossa vaunujen korit nostetaan ilmaan ja telit vaihdetaan toiselle raideleveydelle sopiviksi. Samalla vaihdetaan myös vaunujen kytkimet. Linkki: Train bogie change from European to Russian gauge - Brest, Belarus https://www.youtube.com/watch?v=726s3TLpyXg |
||||
|
|
30.04.2023 13:03 | Panu Breilin | ||
| Telien ja pyöräkertojen vaihdon tarve Torniossa on sen verran pieni (lähinnä satunnaisia Fenniarailin vuokravaunuja ja ratatyökoneita), että ei taida olla halukkuutta investoida niihin tunkkeihin tai muuhunkaan varustukseen millä toiminta saataisiin nykyistä sujuvammaksi. Raideleveyden vaihtolaite Torniossa oli ennen (saksalaisen Rafilin valmistama), mutta sen käyttö oli vähäistä ja loppui lopulta kokonaan. https://vaunut.org/kuva/87840 https://yle.fi/a/3-5611469 Parikymmentä vuotta sitten myös Haaparannassa kokeiltiin raideleveyden vaihtolaitetta (Talgon valmistama), mutta sen käytössä taisi olla isompia teknisiä ongelmia ja se purettiin aika nopeasti pois. |
||||
|
|
30.04.2023 12:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| On olemassa myös tekninen systeemi, jossa pyöräkerran akselilla olevien pyörien etäisyyttä toisistaan muutetaan kulloinkin tarvittavan raideleveyden mukaiseksi. Tätä käytettiin matkustajajunissa. Tavaravaunuissa siitä ei hyötyä ole, koska se syö hyötykuorman painoa rakenteellaan. Laitteisto on monimutkainen, esimerkiksi pyörien pitää olla lukittuna akselilleen, ennen kuin matka voi jatkua. Kuitenkin ajan säästöä tuli siitä, kun junaa ajettiin laitteen kautta hiljaisella nopeudella. Minulla on sellainen hämärä muistikuva, että tällainen laitteisto olisi ollut Puolan ja Neuvostoliiton rajalla. Mainitsiko joku nimen "Brest"? |
||||
|
|
30.04.2023 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli Pekkaniska tai vastaava? Tuleeko Tornioon missään vaiheessa oikeita telinvaihtotunkkeja, sellaisia kuten muissa 1524 - 1435 raja-asemilla, ja jos ei, niin miksi? |
||||
|
30.04.2023 12:09 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kaikille! Kävi tuolla odotellessa mielessä, jos joskus saisi höyryveturin vetämän junan tämän mäen päältä kuvaan.. ehkä joskus | ||||
|
|
30.04.2023 11:54 | Panu Breilin | ||
| Nostokalusto on tuotava paikalle joka kerta erikseen. | ||||
|
30.04.2023 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaan kiva kuva, pitkällä silmällä kuvattuna! | ||||
|
30.04.2023 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kapistus! Valot ilmeisesti sähköllä, "eksoottinen" alaslaskettava etulevy ja pari paineilmaletkua päädyssä myös. Taitaa olla hylätyistä vetureista napatut pyörät myös. Täyskorjaus tammikuulta 1972. VR 75 - historiikin mukaan ensimmäinen tällainen rakennettiin vuonna 1929. Siinä oli juuri tuollaista TVH-auran muotoilua, paineilmalla säädettävä "kärsälevy" ja sivusiipien käyttövoima otettiin kitkakytkimen avulla toisesta pyöräkerrasta. Näitä valmistui sittemmin lisää. Hyvänä puolena oli se, että auraushenkilökuntaa ei enää tarvittu leegioittain, pienemmälläkin päästiin. Auratyyppi toimi hyvin linjalla, ratapihoilla oli hiukan "köppääsempää", kun ajonopeus oli pienempi. Niin ja kitkakytkin, se on sitä tyyppiä, jota tapaa autoissa, joissa on käsin hämmennettävä vaihteisto. |
||||
|
|
30.04.2023 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu: - kysymys Everettiin alumiinitehtaasta: bauksiittia raaka-aineena, joten valaako tehdas siitä erotellun alumiinin harkoiksi? (Edelleen toimitettavaksi muille alumiinitehtaille.) Vai: onko Everettissä myös profiilinvalmistusta (suulakepuristamalla)? Levynvalssaamo? Ymmärtääkseni Everettistä on sopiva matka Boeingin lentokonetehtaaseen Everettissä ja "vähän" pitempi San Diegoon (sielläkin Boeing). Puhumattakaan muista (Grumman, Cessna, Learjet, McDonnell-Douglas, Piper, onhan näitä). Asiahan voisi selvitä netistä, mutta näin saa tietoja koko miljoonapäisen vorg.-yhteisön tutkittavaksi. |
||||
|
|
30.04.2023 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten tuo telivaihto toimii tuolla jos ei ole niitä tunkkeja joilla vaunu nostetaan? | ||||
|
30.04.2023 10:04 | Reijo Salminen | ||
| Tepon kommentti on täyttä asiaa minunkin mielestäni. Ulkomaan kuvat ovat ehdoton rikkaus tällä sivustolla. PS hyvää wappua kaikille! | ||||
|
|
30.04.2023 09:47 | Timo Salo | ||
| Täydellisyys hiukan kärsii inflaation tuon murskeentekopaikan takia, kuin ISO HAAVA Korpilahden maisemassa! Muuten kyllä, mutten tuon haavan takia ihan seinälle laittaisi ko. kuvaa... | ||||
|
|
30.04.2023 09:27 | Pasi Seppälä | ||
| Juna on tallennettu varsin jylhään maisemaan. Komea kuva vaikka tauluksi seinälle. | ||||
|
30.04.2023 08:08 | Raimo Harju | ||
| Onko noitten deevereitten takana Dr13. | ||||
|
|
30.04.2023 01:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva iski ja lujaa! Juuri sellaista junakuvaustyötä, jota on ilo katsella!!! | ||||
|
|
30.04.2023 01:08 | Hannu Peltola | ||
| Keskustelualueen puolelta löytyy vaihtotyöongelman tarkempi kuvaus ja kuva alkutilanteesta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14176.msg109062 Kauanko teillä menee ongelman ratkaisuun? (Jorma on alan ammattilainen, tämä on varmasti sinulle helppo tehtävä!) | ||||
|
30.04.2023 00:04 | Jouni Halinen | ||
| Tässä toimiva linkki uittotunnelin rakentamisen aikaiseen kuvasarjaan https://kantapuu.finna.fi/Search/Results?lookfor=Pispalan+uittotunneli.&type=AllFields Tunneli on otettu uusiokäyttöön ”se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä” https://fi.wikipedia.org/wiki/Pispalan_uittotunneli Artikkelissa on myös tunnelin läpikävely video. |
||||
|
|
29.04.2023 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Paljon on muuttuvia tekijöitä: ovatko sivuraiteilla olevien vaunujen lastaus/purku kesken, kuinka nopeasti vaihtotyön johtaja hyppelee vaunusta toiseen, kuinka nopeasti vaihdemies saa "limpun" käännettyä, onko asemalle tulossa muita junia - onko mahdollista ylittää (tarvittaessa) liikennepaikan rajamerkki jne? Voihan tuossa hyvin vierätää parikin tuntia - tuskin käytännössä selvitään 5 min:ssa. | ||||
|
|
29.04.2023 22:27 | Jarno Piltti | ||
| Nyt herää uteliaisuus: mikä on oikea (5 min) ja mikä väärä (2 h) tapa viedä läpi tämä vaihtotyöruljanssi? | ||||
|
|
29.04.2023 22:27 | Jani Tuominen | ||
| Tällä sivustollahan on erittäin hyvä hakutoiminto, josta voi esim. valita kuvia pelkistä Dr16-sarjan vetureista jos niikseen tahtoo. Tällä hetkellä niitä näkyisi olevan 5164 kpl, joten ei ihan heti lopu ne kuvat kesken. :) Oma mielipiteeni: täällä tulee voida julkaista myös kuvia ulkomaan kalustosta, koska minun mielestäni rautatieharrastus ei missään nimessä rajoitu pelkästään kotimaahan. | ||||