Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2005 12:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Itsekin pitäisi joskus lainata tuo kirja tai ostaa. Vaikuttaisi ihan tutustumisen arvoiselle teokselle. | ||||
|
15.11.2005 12:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienot hurukuvat Muurisen Tapsalta! | ||||
|
15.11.2005 12:24 | Jouni Suominen | ||
| Dr13:ssa ainakin oli puskinlyhtyjen sisällä punavalot. http://www.seisake.net/kuva.php?tiedosto=dr13_9.jpg Harvemmin näkee kuvissa. | ||||
|
15.11.2005 12:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tapsa tekaisi viime vuonna tällaisen kirjan, osta tai käy lainaamassa kirjastosta. http://www.alfamer.fi/naytatuote.asp?haku=SM670 | ||||
|
|
15.11.2005 12:22 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin osassa Dr12-vetureista oli puskinlyhtyjen sisällä myös punainen valo eli punalasinen lamppu, vaikka se ei päällepäin kunnolla näy. Uskoisin, että se oli kaikissa samalla tavalla. | ||||
|
|
15.11.2005 12:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hupsista, meni päällekkäin nuo kaksi linkkiä. No tässä toinen niistä uudestaan. https://vaunut.org/kuvasivu.php/8955.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x= | ||||
|
15.11.2005 12:18 | Tapio Keränen | ||
| Kiitojunarungon vaunuissa oli omat erityiset telit, akseliväli 2400 mm. Tietääkseni niillä ei ollut omaa tyyppitunnusta, kuten A12, jota käytettiin uusimmissa puuvaunuissa. Miksiköhän VR jätti väliin näiden telien tyypityksen, samoin kuin 12-akselisten suurkuormavaunujenkin telien kohdalla kävi? | ||||
|
|
15.11.2005 12:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tältä näyttää Voikoski nykyään. https://vaunut.org/kuvasivu.php/546.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x= https://vaunut.org/kuvasivu.php/8955.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x= |
||||
|
15.11.2005 12:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vammalassa minulle on kerrottu tarina turistista, joka tuli junalla ja kyseli siinä sitten paikallisilta, että miksi ihmeessä asema on niin kaukana keskustasta. "Oishan me se tänne keskustaankin kelpuutettu, mutta kun VR halusi sen radan varteen", kuului vastaus. | ||||
|
|
15.11.2005 12:10 | Tapio Keränen | ||
| Äkkikatsomalta liitevaunu saattaisi olla FPoab tai PFoab. | ||||
|
15.11.2005 12:08 | Tapio Muurinen | ||
| Maantaisin T5235 on 3xDv12. Paluu arkiöisin paperipuulastissa Kemiin klo 1 jälkeen. Perässä on vähintään 80 aks, joskus 120 aks. Tiistaisin ja perjantaisin toinen vetureista käy tarvittaessa Kelloselässä vaihtamassa vaunut. | ||||
|
|
15.11.2005 11:58 | Tapio Muurinen | ||
| Miten se Dr13:ssa oli? | ||||
|
|
15.11.2005 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Eikö se vaan ole harmaaksi maalattu katto? Ei enää parhaassa värissään. Kattoluukkukin näkyy olevan. | ||||
|
15.11.2005 11:38 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri noin. Toinenhan niistä pysähtyy/pysähtui Muurolassa. | ||||
|
|
15.11.2005 11:38 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä muuten pelkkä voimansiirron hyötysuhde ei vielä selitä, miksi Dr16 pärjäsi Dv12-parille, vaikka tehoa on vain 2080 hv Dv12-parin 2720 hv vastaan. Ei hyötysuhteen ero noin suuri voi olla. Onkohan Dr16-veturin teho ilmoitettu eri standardin mukaan kuin vanhemmilla dieselvetureilla? | ||||
|
|
15.11.2005 11:35 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tämä lienee kolmas asemarakennus. Tätä edeltävän kohtalovuodeksi on merkitty 1918. Tuhoutuiko sotaisuuksien aikana? | ||||
|
15.11.2005 11:32 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Niin G10, Gb, Gbk, Gbly, Gbln ja jos vielä laittaisi nykyiset suuret umpivaunumme Sim ja Simn, niin olisihan oiva esittelyrivistö vaikkapa kuljetusmessuille! | ||||
|
|
15.11.2005 11:31 | Petri Nummijoki | ||
| Sn90 siinä minunkin muistini mukaan oli (tai on?). Vauhdin keräämisen kannalta ongelmana oli kai lähinnä se, että matkaa Muurolaan oli liian vähän. Raskas yöpikajuna ei siten ehtinyt saavuttaa täyttä ajonopeutta ennen nousun alkua. Ei varsinkaan, jos Muurolasta lähdettiin vielä sivuraiteelta. | ||||
|
15.11.2005 11:17 | Harri Pesonen | ||
| Kuvatkaapa joskus se muuttaja kone!! Eikös se muuttanut tasavirran vaihtovirtaan tai toisin päin.... | ||||
|
15.11.2005 11:16 | Harri Pesonen | ||
| Tai tarkemmin lievästi radioktiivista Radiumia loisteaineena tuohon kun vie säteilymittarin ihan viereen niin näyttää pientä lukemaa aktiivisuudesta. | ||||
|
15.11.2005 11:14 | Harri Pesonen | ||
| Voi sitä koneapulais parkaa kuka joutui tuolla kulkemaan junan liikuessa! Niin ohan näissä se sisäinen sireeni konehuoneessa ja ohjaamossa jolla voi vinguttaa kun tuntuu yksinäiseltä. Liekkö tässä enään se toiminnassa?? | ||||
|
|
15.11.2005 11:14 | Tapio Muurinen | ||
| Jahas, mielenkiintoista, että samanlaisia Kello-Kalleja on muitakin. Muurolan jälkeen on pitkä tasainen suora, jossa vauhtia voitiin kerätä, mutta jo enne Hirvasta alkaa nousu. Varsinainen kova nousu on kaksinkertainen S, jossa mutkien takia oli muistaakseni juuri tuo sn 90. Nousun lopussa on loivempi vaihe "lepotasanne", myös loivempine kaarresäteineen, ettei vauhti olisi hyytynyt kokonaan. Linjauksen suunnittelussa nämä kaikki on tietenkin huomioitu. Höyryveturikaudella siinä on kuulemma oltu vaikeuksissa sopivilla keleillä. | ||||
|
15.11.2005 11:12 | Harri Pesonen | ||
| Voi olla aikomoinen "saundi" kun mennään koneitten vääntömomentin yläpäähän ja vedätetään kunnolla..... | ||||
|
|
15.11.2005 11:08 | Tero Korkeakoski | ||
| No Äetsän pysäämättömyyden ymmärtää siinä mielessä että asema on liian syrjässä. En muista että itse olisin nähnyt kenenkään jäävän tai tulevan kyytiin kun ollaan pysätty täällä. | ||||
|
|
15.11.2005 10:52 | Jarkko Korhonen | ||
| Niin, voi olla että peli on jo pelattu ja matkustajat karkoitettu autoihin. Käytännössähän se valitettava tosiasia, mikä "mikrokoossa" on jo pääkaupunkiseudulla, on, että poikittaisliikenne on todella haastava toteutettava. Mutta jokunen hidas paikkujuna vähemmän liikennöidyille rataosuuksille, joilla liikenne voisikin sitten jäädä paikallispainotteiseksi, esim juuri Jyväskylä-Sjoki tuskin tarvii IC:tä (no harvoin olen kyllä siellä matkustanut, myönnän enkä tiedä matkustajatarpeesta). Ikinähän ei voida kaikkia palvella, se on näin. Mutta mielestäni pääreiteille hyvät nopeat junayhteydet plus etelän "bermudan kolmioon" (Hki-Tre-Tku) välille kunnon paikallisliikennettä kehiin nopeiden lisäksi. Ja ELSA-rata äkkiä kasaan ja Hki-Tku-väli kaksiraiteiseksi. | ||||
|
|
15.11.2005 10:35 | Petri Nummijoki | ||
| Jollain Jyväskylä-Seinäjoki radalla ei vain millään riitä potentiaalia IC-liikennettä varten. Pysähdyspaikkojen lisääminen puolestaan pidentää matka-aikoja karkoittaen pitkämatkaisia kulkijoita. Siinä on melkein pakko tehdä valinta joko kaukoliikenteen tai lähiliikenteen puolesta. | ||||
|
|
15.11.2005 10:26 | Jarkko Korhonen | ||
| Nykyään tämä taitaa olla yksityisomistuksessa ja väriltään vaalea ellen ihan väärin muista. Erikoinen ja uniikki (ainakaan en ole muualla nähnyt) arkkitehtoninen detalji tuo ovaali-ikkuna, joka rikkoo mukavasti 20-30-luvun(?) suoria linjoja | ||||
|
|
15.11.2005 10:25 | Petri Nummijoki | ||
| Nämä on siis mitattu aikana, jolloin Dr16-vetureiden teho oli jo pudotettu arvoon 2080 hv. Alkuperäisellä 2280 hv:n teholla tulokset olisivat varmaan parempia. Dv12-parin hengettömyys selittynee hydraulisen voimansiirron huonommalla hyötysuhteella. | ||||
|
|
15.11.2005 10:24 | Jarkko Korhonen | ||
| Kukin taaplaa tyylillään. Minusta pienten liikennepaikkojen lopettaminen on ympäristörikos omalla tavallaan, lähinnä periaatteellisella tavallaan. Se antaa signaalin, että valtiota ei voisi vähempää kiinnostaa kehittää joukkoliikennettä. Sama tuuli puhaltaa paikallisbussivuoroissa. Vaan lääkkeenä olisi hätähousuille kalliit intercityt ja pikkuasemien ystäville ja matkustajille paikallisjunat (Dm 12 esim.). Mutta jotta tämä homma masinoituisi kunnolla, pitäisi politiikkaa muuttaa totaalisesti, tilata Vankkoja lisää ja elvyttää samalla vanhat jo lakkautetut liikennepaikat uudelleen tai ainakin kartoittaa liikennepaikkojen ympäristön potentiaalinen tarve. Esim. Salo-Turku-rataosalla, jonka varrella itsekin asun, huudetaan monessa kunnassa junan pysähtymistä. Käyttäisin itsekin työmatkoilla, jos pysähtyisi. Tampereen radalla on kerätty adressi, että Kyrössä pysähdyttäisiin taas. Vaan eipä tähän ole edes merkkiä paremmasta. Eli minun visioni olisi selkeän kahtiajaon tekemiseksi nopeisiin IC-tyypin yhteyksiin ja toimivaan paikallisliikenteeseen. Mutta utopiaahan tämä, turhaa näitä fantasioita elätellä. | ||||
|
|
15.11.2005 10:21 | Jouni Suominen | ||
| Olikos noissa Huruissa punavaloja ollenkaan? Olen yrittäny monesta kuvasta bongata. Onko mahdollisesti toteutettu samalla tavoin, kuin Dr13:ssa? | ||||
|
|
15.11.2005 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Joskus kellolla mittasin, että täyden 18-vaunuisen Dr16-vetoisen pikajunan nopeus oli mäen harjalla 55 km/h. Toisaalta 14-vaunuinen juna ylläpiti jo 70 km/h. Asiaan vaikuttanee paljonko juna saa otettua nousuun vauhtia. Suurta vauhtia tuohon ei voinut saada. Nopeus oli jo mäen alla enintään noin 90 km/h. | ||||
|
|
15.11.2005 09:59 | Karri Pietikäinen | ||
| Helmat kyllä muuttavat vaunujen ulkonäköä... | ||||
|
|
15.11.2005 09:48 | Pekka V. Puhakka | ||
| Ja Gbk-vaunun rinnalla Gbl-n näyttää yhtä lailla suurelta. Pitäiskin saada kaikki kolme samaan kuvaan. Kyllä on mukavaa katseltavaa nämä Keräsen vanhat kuvat. | ||||
|
|
15.11.2005 09:45 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mikäs lätsyn liiten tuolla takana lymyää? Ei ainakaan näytä EFiabilta. | ||||
|
15.11.2005 09:44 | Petri Nummijoki | ||
| Pikajunia pysähtyi Jalasjärvellä noin 1988-1989. Tätä oli vain vuoden tai enintään kahden ajan. Junat olivat P32-34 eli kaksi junaa Tampereen ja yksi Seinäjoen suuntaan. Pysähdykset olivat tietysti päivittäisiä. Kerran viikossa kulkeva paikallisjuna pysähtyi tosiaan pitkälle 90-luvun puolelle myös Peräseinäjoella. | ||||
|
|
15.11.2005 09:41 | Sami Matthews | ||
| CEmt näyttää hieman massiiviselta helmoilla. | ||||
|
|
15.11.2005 09:20 | Tapio Muurinen | ||
| Olipa yhteensattuma. Kaikenlaista jännää täältä kuva-arkistosta löytyy. Muistan hyvin tuon Kempeleen onnettomuuden. Matkustin sinä kesänä paikan ohi monet kerrat. Oulusta lähdettässä piti valvoa vielä, että näki "tässä se tapahtui". - Jotenkin tuntuu kunniakkaammalta veturikuolemalta menehtyä työn ääreen, kuin polttopillin ja hydraulileikkurin käsittelyssä. (Tosin sinnehän nämäkin joutuivat ennenaikaisesti maatumaan) | ||||
|
15.11.2005 09:20 | Janne Määttä | ||
| Vanha Liedon muuntaja siellä kyydissä on, että kyllä se sieltä Turun suunnalta on kyytiinkin jo napattu. | ||||
|
|
15.11.2005 09:00 | Lari Åhman | ||
| 6nen, hmm, sittenpä ovat laittaneet ehkä väärää tietoa (tai sitten ei!), kun minulla on tällainen paperi, jossa on kaikki tapahtumat tuon vaunun tulomatkalta, joka antaa ymmärtää, että myös muuntaja olisi lähtenyt Turkkusesta. 6nen, sinunhan olisi pitänyt olla laittamassa juna matkaan silloin kun se oli lähdössä! ;-) | ||||
|
15.11.2005 08:03 | Teppo Niemi | ||
| tks:lle: Asemalla toimi silloin muistaakseni vain junasuoritus tarvittaessa. Lipunmyynti oli todennäköisesti loppunut hieman aikaisemmin. Ja kohta myös junasuorituskin siirtyi historiaan alueasetinlaitteen ja kauko-ohjauksen myötä. | ||||
|
|
15.11.2005 07:11 | Tero Kovanen | ||
| KMT; minkäs takia ne pitäisi yleensäkään saada samaan junaan tuupattua?? Luultavasti paluusuunnassa on aikalailla raskas juna mukana, kun menosuunnassakin pitkä letka noita Hbi-vaunuja ja puuvaunuja... | ||||
|
|
15.11.2005 07:07 | Tero Kovanen | ||
| Näihin Tapion kuviin vois uppoutua vaikka koko päiväksi!!! Missäs julkaisussa(kirjassa) näitä Tapion kuvia vóis ihailla enemmän, jotenkin nykyvuosina otetut kuvat tuntuvat niin "steriileiltä"... | ||||
|
|
15.11.2005 07:01 | Tero Kovanen | ||
| kiitos VR ettei enää pysähdellä kaikissa pikku pysäkeissä, ei kukaan jaksa istua kyydissä jos matka-aika venyy ja venyy vaan sen takia että joku 1-2 henkeä nousee kyytiin...tai ei niitäkään. Matkustin aikoinaan paljon Jyväskylä-Seinäjoki -väliä, ja kyllä matkustajamäärät on ilmiselvästi lisääntyneet niihin aikoihin verrattuna kun pysähdeltiin jossain Töysässä, Valkeajärvellä yms yms, mistä esim harvoin kukaan nousi/jäi kyydistä. Ja junat ajoi vähintään 45 min hitaammin senkin välin Jy-Seinäjoki. Yhteydet olivat huonot Jyväskylän päässä, esim nyt aamupäuivällä ja iltapäivällä Vaasan juna odottaa Kuopion-Pieksämäen suunnalta tulevan pikajunan, ja matkustajia todella riittää varsinkin viikonloppuisin. Ennen juna Vaasaaan lähti jo 45 min aieemin, joten yhteyttä ei ollut...että näin. | ||||
|
15.11.2005 02:10 | Sakari Kestinen | ||
| Tästäkin Mankin raiteenpätkästä on ties kuinka monta kuvaa! Ei silti, punavärin haaleudesta huolimatta ihan asjallinen kuva. | ||||
|
|
15.11.2005 02:07 | Sakari Kestinen | ||
| Ai Äetsässäkään ei enää pysähdytä... sitä melkein pysyy mukana näissä lakkautuksissa, kiitti VR! | ||||
|
|
15.11.2005 00:46 | Anssi Tammi | ||
| 1974 2,05 FIM, 2005 4,15 EUR, Siis tupakka. | ||||
|
|
15.11.2005 00:41 | Anssi Tammi | ||
| Lähti Messukylän asemalta 23:30 odotettuaan vastaantulevan P835? Tampereella 23:45, siis aivan ajallaan. Vaihteisiin mentiin todellakin rollaattori vauhtia! Mutta oli se iso, se Osg:) Ja kyllä, 2650 toi loppuun asti!! | ||||
|
|
15.11.2005 00:13 | Ari Palin | ||
| Oho, tuli yhdyssanavirhe. Täytynee lähteä jo nukkumaan. | ||||
|
|
15.11.2005 00:13 | Ari Palin | ||
| Hieno kuva sarja taas. Eipä ole Voikoski enää edes liikennepaikka. | ||||
|
|
15.11.2005 00:11 | Ari Palin | ||
| Samaa mieltä, eli asjallinen kuva! Ja vieläpä saneeraamaton Sm1. Itse en jostain syystä muista tätä tapausta ollenkaan. Mainittakoon, että tasan viikkoa myöhemmin lähijunia avustettiin dieselillä Järvenpään ja Jokelan välillä. Tuolloin Jokela oli R- ja H-junien pääteasemana. | ||||
|
15.11.2005 00:03 | Ari Palin | ||
| Kiitokset tiedosta. Korjattu kuvatekstiin. | ||||
