999-94545 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.11.2005 23:18 Sakari Kestinen  
  (Tappaa kotona, puutarhassa ja ratapihoilla, tarpeeksi kun sumuttaa sitä niin lähtee varmasti myös vesakot ;>)
kuva 27.11.2005 23:17 Sakari Kestinen  
  Hys, DDT:tä radalle vaan ;)
kuva 27.11.2005 23:16 Jorma Rauhala  
  Nämä T46:t (4 kpl) ovat kylläkin vain MTBA:n vaihtopässejä Kiirunassa. Siis vertaus Suomeen olisi, että RR:lle mallia Raahen vaihtotöihin. Eikä enää Move 66:ia...
kuva 27.11.2005 23:16 Sakari Kestinen  
  Ai kappas, eipä olekaan enää:(
kuva 27.11.2005 23:16 Tapio Muurinen  
  Hyvä Juhani, nyt saan arkistoani taas vähän korjattua. Ne edelliset reissut olivat -65 ja -66, ja mustavalkoisia. Kiitoksia.
kuva 27.11.2005 23:13 Sakari Kestinen  
  Onkos VR:llä vielä muuten Nuppulinnassa puutarhaa? :)
kuva 27.11.2005 23:12 Johannes Erra  
  Kuvan Da on vuodelta 1955, ja oli ennen nykyistä omistajaansa sarjan viimeisimpiä koneita SJ:llä. Oskar-veturikombinaatio puolestaan on Ruotsin uusin kiertokankiveturi, vuodelta 1970. Ikää siis on silläkin.
kuva 27.11.2005 23:07 Johannes Erra  
  Siitä VR:lle mallia Vartiuksen-Raahen juniin ;-)
kuva 27.11.2005 23:05 Sakari Kestinen  
  "Meänkieli" kuulostaa lähinnä pohjoispohjalaiselta murteelta raumalaisella sanavarastolla. Etnisesti jos raja olisi vedetty olisi Suomen länsiraja Kainuun kunnan (Kalix kommun) halki kulkevan Kainuunjoen kohdalla.
kuva 27.11.2005 23:05 Johannes Erra  
  HKL ilman harjavaunuja on kuin sauna ilman löylyä, eikö totta?
kuva 27.11.2005 23:03 Tapio Muurinen  
  Malus prunifolia hyvingiensis.
kuva 27.11.2005 23:00 Sakari Kestinen  
  Varsinainen makkara veturiksi tuo
kuva 27.11.2005 23:00 Ari Palin  
  Joo, oikoradalla tosiaan ainakin päästään 3.9.2006 ajelemaan sitten 160 km/h, sen itse asiassa jo tiesinkin. Ajattelin kysymyksessäni lähinnä olemassa olevia rataosia, oikorata vain unohtui rajata pois.
kuva 27.11.2005 22:59 Jorma Rauhala  
  Kannattaa muistaa, että tämänkin harjavaunun kaksiakselinen taival on alkanut matkustajamoottorivaununa jo Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön aikaan vuonna 1928. Vuonna 1963 se muutettiin matkustajaliikennekäyttöön vanhentuneena päistään lyhennettynä harjavaunuksi. Sen jälkeen sille on tehty muutama tekninen ehostus ja laitteistoa on toki paranneltu tekniikan kehityksen myötä. Vaunun alusta on 70-luvulla vaihdettu uudempaan, mutta sekin on peräisin 40-luvulta. Sanotaan että: still going strong!
kuva 27.11.2005 22:52 [Tunnus poistettu]  
  Lari: kamerasi kello on viisi minuuttia jäljessä :-)
kuva 27.11.2005 22:52 Timo Hirvonen  
  mutta onko tälle osuudelle tulossa jotain toimintaa kenties vai mitä ne mesuaa?
kuva 27.11.2005 22:52 Sakari Kestinen  
  Asjallinen kyllä!
kuva 27.11.2005 22:51 [Tunnus poistettu]  
  Ehdottomasti ekstrakehujen arvoinen otos!
kuva 27.11.2005 22:50 Sakari Kestinen  
  Virtain Tarzanille oiva rautatie, nykyään tosiaan vähän erinäkönen :)
kuva 27.11.2005 22:50 Tero Kovanen  
  minä olen lopettanut jo aikapäivää sitten IS ja IL lehtien ostamisen..:-)
kuva 27.11.2005 22:49 [Tunnus poistettu]  
  Ainakin oikoradalla ensi syksynä päästäneen Sm4:lla ajamaan issoo lujjoo.
kuva 27.11.2005 22:48 Sakari Kestinen  
  Käsittääkseni tätä voi pitää harvinaislaatuisena tapahtumana?
kuva 27.11.2005 22:48 Jorma Rauhala  
  Vielä kun tuo koivikko, männikkö ynnä muu ryteikkö asematalon edustalta viidenkymmenen metrin säteeltä kaadetaan ja hävitetään, voidaan sanoa että on tehty kulttuuriteko. Sitä ennen ei! On sen verran törkeän näköistä tuo maisema tässä. Maisema auki ja ryteiköt pois!
kuva 27.11.2005 22:47 Tero Kovanen  
  Palosuolla lienee samanlainen rakennus..?? siis Mikkelistä pohjoiseen kohtauspaikkana 2001 syksyyn asti. Hauska sinänsä että rakennus sijaitsee suht´kaukana radasta, ja vanhat relelaitteet sijaitsivat tuolla rakennuksessa. Esim kesäaikaan puiden ollessa lehdessä, rakennukselta ei ollut näköyhteyttä radalle, vaikka kohdalla ei ole mitään rataoikaisua tai vastaavaa. Jos palosuo oli kauko-ohajuksen erilliskäytössä, suorittajan täytyi tovin matkaa kipaista radan varteen nähdäkseen junan...
kuva 27.11.2005 22:44 [Tunnus poistettu]  
  Tuo "eräs iltapäivälehti" valitteli kuvatekstissään kuin ka Pendolinot joutuvat ajamaan kävelyvauhtia ja kuvassa oli IC. Miksihän minä yhä ostan noita...
kuva 27.11.2005 22:42 Jorma Rauhala  
  Asemapuutarhassa on VR:n keskuspuutarhan risteyttämiä aivan ainutlaatuisia koristeomenapuita eli Rautatieomenapuita. Olikos ne latinaksi jotain Hyvingiensis... Ne ovat syntyisin siis muinaiselta ajalta kun puutarha sijaitsi Hyvinkäällä. Onkos se kloonausta vai mitä? Rautatieomenapuita on Suomessa ainakin, vai pitäisikö sanoa vielä, Helsingin aseman edustalla. Rautatieomenapuut voinee laskea maailmassa yhden tai kahden käden sormilla vai olisiko niitä elossa vielä enemmänkin.
kuva 27.11.2005 22:41 [Tunnus poistettu]  
  Hector suomensi Dan Anderssonin laulun "Omkring tiggarn från luossa" nimelle "Luossan kerjäläinen". Ymmärtääkseni päähenkilö on kerjaäläismunkki. Lieneekö sama "luossa"?
"Meidän kielistä" tuo alue ei kyllä ole, vaan "meän kielistä". Meän kieli on melko tavalla oma kielensä.
kuva 27.11.2005 22:35 Jorma Rauhala  
  Pääradan terässillat ovat huomattavan paljon korkeammalla kuin alaratapihan betonisillat. Sen huomaa tässä kuvassa varsin hyvin. Alla Nordenskiöldinkadulla kulkevan kolmoslinjan sähköraitiotien ajolankojen ristikkopylväät törröttävät kuvan louheikkokivien takana. Louhe enteillee radan lähivuosina alkavaa moniraiteistamista. Pasilan tulo-opastin näyttää, että seuraavalle junalle on tehty kulkutie sivulle eli rannikkoradalle. Nopeusrajoitusmerkki näyttäisi olevan Sn 45 ja jotain lisätekstiosuutta, siiskö lännen suuntaan?
kuva 27.11.2005 22:32 [Tunnus poistettu]  
  "Pasila syntyi 1800-luvulla rautatien, varikon ja aseman ympärille. Aluetta halkova päärata avattiin v. 1862 ja rantarata v. 1903. Nopean kaupungistumisen aiheuttama asuntopula 1800-luvun lopulla synnytti Fredriksbergin esikaupungin, nk. Puu-Pasilan, joka purettiin 1960-70 –luvuilla tehokkaamman rakentamisen tieltä." - http://www.hel.fi/ksv/projektit/pasila/historia/ -
Fredriksberg jäi vain aseman nimeksi tuolloin, kaupungiosasta tuli Böle. Asemankin nimi vaihtui sitten samopihin aikoihin kun uusi asema valmistui.
kuva 27.11.2005 22:11 Lari Åhman  
  Petaso, aiheesta keskustelua tuon https://vaunut.org/kuvasivu.php/11951 kuvan kommenteissa.
kuva 27.11.2005 22:09 Jorma Rauhala  
  Kolmikerroksinen tummahko Helsinki astl I on tässä niillä sijoilla, jossa on nykyään Helsingin suurasetinlaite, keskusasetinlaite eli kauko-ohjauskeskus, ja nimi vaihtelee eri vuosikymmeninä. Hauskasti on tuo Linnunlaulun yksi huvila, joka nykyään on lähes kaatumassa ratakuiluun, tuossa vielä sankan metsä takana. Pienempi koppi tännempänä on Vaihdekoju 12. Tapion juna on juuri ohittanut valopääopastimen G 2/3 eli huom lamppujen määrä! Semaforit ovat niinkuin jo edellä on todettu, satamaradan siipiä ja Pasilan suuntaan on nimeltään C ja satamaan puolestaan M1/2 eli se jossa on mustavalkoinen siipi (värithän ovat erilaiset edestä tai takaapäin katsottuna)
kuva 27.11.2005 22:04 Jussi Kortman  
  Mukavahan tuolla olis resiinalla mennä.
kuva 27.11.2005 21:58 [Tunnus poistettu]  
  Mites tuota, yritin kaivella CKD Vagonkan sivuja etsiessäni Dm 12:n esikuvaa. En löytänyt, joten tietäisikö joku orgilaisista mihin tsekkimalliin tuo meidän Vankkamme pohjautuu?
kuva 27.11.2005 21:56 Tapio Keränen  
  Vasemmalla ovat rantaradan raiteet ja oikealla pääradan raiteet. Kuvan alareunassa näkyy risteys ja päätä taaksepäin junan etupään suuntaan käännettäessä näkyisi aksi vaihdetta, joissa pää- ja rantarata yhtyivät yhdekksi kaksiraiteiseksi radaksi aina Helsingin ratapihalle saapumiseen asti. Pasilan henkilöaseman pohjoispäässä ei sitten vaihteita ollutkaan ennen rantaradan vaihteita Pasilan tavararatapihalle lähellä nykyistä Ilmalan seisaketta ja pääradalla lähellä Käpylän seisaketta.
kuva 27.11.2005 21:55 Jorma Rauhala  
  Opastinsillan alla eli heti takana on Helsingin asetinlaite IV. Ei mikään mahtava torni niinkuin ykkönen ja kakkonen, mutta tämä hoiti kaiken ratapihan itäpuolen liikenteen Linnunlauluun saakka. Täältä oli ilmeisesti maata pitkinkin hyvä näkyvyys reviirille, koska ei tarvinnut rakentaa korkeaa rakennusta! Junanlähetys- ja junansiirto-opastimet (kolme vasemmaista), kolme pääopastinta ja kolme junanlähetys- ja junansiirto-opastinta, joissa näkyy olevan järjestelyopastinominaisuudetkin eli vasemmalla ylhäällä lamppu, näyttävät seis'tä. Tietävämmät korjatkoot.
kuva 27.11.2005 21:54 Ari Palin  
  Hieno idea tosiaan tässä kuvassa!
kuva 27.11.2005 21:50 Tapio Keränen  
  Olitko, kaima, lätän peräpään ohjaamossa? Kuva on "tulotieltä", raiteelta, jota pitkin matkustajajunat lähes poikkeuksetta saapuivat Helsinkiin. Tulo-opastimena, vai pitäisiköhän sitä nimittää kulkutieopastimeksi, jos se siipiopastin Linnunlaulun sillan pohjoispuolella oli varsinainen tulo-opastin, oli ajan tavan mukaan nelivaloinen: yksi punainen ja kolme vihreää valoa. Saapuvat junat otettiin sisään joko kahdella tai kolmella vihreällä. En koskaan muista nähneeni yhtä vihreää, koska tulokulkutiellä oli aina yksi tai useampi poikkeavalle raiteelle käännetty vaihde. Aikaisemmin opastimen paikalla oli kolmisiipinen semafoori. Linnunlaulun silta oli muistikuvani mukaan teräs- tai rautasilta. Ainakaan kaiteet eivät olleet puuta. Olisiko kansi asfaltin alla sitten ollut puuta? Helsingin ratapihalla oli tuohon aikaan melkoinen liuta vaihteita, kaikki paikallisesti asetettavia. Mekaanisilla asetinalaitteilla vain lukittiin vaihteet ja asetettiin opastimet. Talvella ratapihalle tallaantui hauskoja vaihdemiesten käyttämiä polkuja vaihdekopeilta lähialueen limpuille. Vasemmalla näkyvät siipiopastimet ovat satamaraiteen kulkutieopastimia. Itäisen vetoraiteen pohjoispäässä seisoi pitkään polttopuuvaununa avosiltaisesta Gd-vaunusta virkatarvetavaravaunuksi alennettu XG.
kuva 27.11.2005 21:49 Ari Palin  
  Milloinkahan Sm4-junilla päästään hyödyntämään 160 km/h:n nopeutta, vai hyödynnetäänkö jo Riihimäen pohjoispuolella? Nopeuden hyödyntämisen Pasilan ja Riihimäen välillä estää se, että Sm4-junia ei ole esim. R-junan jokaisella vuorolla. Kun tunneittain samojen lähtöminuuttien on kuitenkin toistuttava, on aikataulu sidottu 120 km/h kulkevien junien mukaiseksi. Y-juniin Sm4-junat sopisivat myös hyvin.
kuva 27.11.2005 21:37 Tapio Keränen  
  Upeaa! Vihdoin värikuva kaasupostista! Se on tuo maahan istutettu metalliteline kuvan etualalla mekaanisten johtojen kanavan kannen takana. Valokaasuvaunusta kaasu johdettiin ratapihan alla ollutta putkistoa pitkin kaasuposteihin, joista letkun avulla täytettiin matkustajavaunujen valokaasusäiliöt. Oikealla vanhoja satapaikkaisia Ei-vaunuja päätyikkunoineen. Niitähän käytettiin Helsingin ruuhkajunissa.
kuva 27.11.2005 21:37 Jussi Kortman  
  Johtuisko siitä kun noi ihan oikeesti vanhoi.
kuva 27.11.2005 21:35 Tommi K Hakala  
  Tohon saneeratun deeverin väritys...Hmm.
kuva 27.11.2005 21:35 [Tunnus poistettu]  
  Luossa on saameksi lohi.
kuva 27.11.2005 21:32 Tapio Keränen  
  Vasemmalla on päätepuskuriin loppuva lyhyt pistoraide. läpimeneviä raidetta pääsi aina Katajanokalle asti, nykyisin vain Länsisatamaan. Raiteen 60 päässä näyttäisi seisovan 100-paikkainen Ei, raiteella 59 puumotista muutettu virkavaunu 26, joka oli vuokrattu Ammattienedistämislaitokselle opetusvaunuksi. Raiteella 57 näkyy olevan lähimpänä CEi, sen perässä Eis ja Fo. Raiteella 56 on puumakuuvaunuja. Kauempana näkyy kiitojunan vaunusto seisontaraiteellaan. Simo on oikeassa, että kattosiltoja pitkin vaunujen vesisäiliöiden täyttäjä siirtyi vesiletkun kanssa vaunusta toiseen katoilla kävellen, säiliöiden täyttöventtiilit tai pikemminkin rautakuulalla suljettavat täyttösuppilot olivat tuolloin vaunujen katolla. Se nopeutti työtä, kun ei välillä tarvinnut laskeutua katolta alas ja kiivetä jälleen seuraavan vaunun katolle. Sähköistämisen yhteydessä vaunujen vedentäyttöventtiilit siirrettiin aluskehyksen tasolle. Kaasuvalaistuksen kanssa katolla liikkumisella ei ollut mitään tekemistä. Kaasuvalaisimet sytytettiin vaunun sisäpuolelta. Autojen lastauslaituri rakennettiin vasta myöhemmin. Hieno värikuva!
kuva 27.11.2005 21:32 Jussi Kortman  
  On se niin ruman kaunis!
kuva 27.11.2005 21:28 Jorma Rauhala  
  Kallion virastotalokin (valm. 1965) jo töröttää paikallaan, mutta Ympyrätalon rakentaminen taitaa olla meneillään (valm. 1966), kun siellä suunnalla näkyy nostorana. Vaalea asetinlaitetorni Katajanokan satamaradan lähtösemaforin takana on Helsingin asetinlaite II. Kaikkea kivaa detaljia lapsuudenmaisemasta löytyy tosiaan nyt tänne sivuille tallennettuna. Oikein paljon keitoksia Tapiolle!
kuva 27.11.2005 21:21 Juhani Pirttilahti  
  Rantaradalla ajeltiin viikonloppuna tyylikkäästi 200 km/h protorungoilla.
kuva 27.11.2005 21:19 Jorma Rauhala  
  Raiteella 59 on eräs entinen puumoottorivaunu, joka on epämotorisoituna nyt alennettu virkavaunukastiin. Ja kiinnittäkääpä huomiota plootujen erivärisiin kattoihin. Ei niin vanhoja, mutta jotkut jo aika hiilipölymustia.
kuva 27.11.2005 21:10 Jorma Rauhala  
  Ruotsin Lappi kuuluisi oikeutetusti ja kielellisesti Suomen valtakunnan alueeseen, onhan se täysin "meidän kielisten" aluetta. Suomen sodassa 1808-09 Tukholman ja Pietarin kuninkaat ja keisarit vetivät rajan täysin päin honkia ja kartasta vain valittiin riittävän suuri joki eli Tornionjoki ja raja oli siinä keskellä suomalaisten asutusta. Kiirunaa (joka on suomenkielinen pohjoisen linnun nimi) myöten Pohjois-Ruotsissa pärjäilee paikallisten kanssa edelleenkin suomeksi. Nimimerkki Matarengissa (eli Övertorneåssa), Karungissa ja Haaparannalla junalippuja suomeksi SJ:n virkamiehiltä aikoinaan ostanut.
kuva 27.11.2005 21:09 [Tunnus poistettu]  
  Taas hienoja klassikoita Tapiolta!
kuva 27.11.2005 21:04 Ville Saarelainen  
  Mitenkähän veturien siirto meinataan toteuttaa sitten, kun esim. Jns-Pm henkilöliikenne siirtyy kokonaan Dm12:n hommiksi? 3xDv12+Dm12 olisi kyllä kuvaamisen arvoinen näky, mutta tokkohan sitä sentään niin tehdään. :-) Tavaraa kulkee kyllä toiseenkin suuntaan jonkin verran, joiden mukana ylimääräiset Deeverit on kai kätevintä palauttaa?
kuva 27.11.2005 21:01 Simo Toikkanen  
  Nuo vaunujen katoilla olevat tasot on tarkoitettu vaunujen vesittäjille sekä kaasuvalojen sytyttäjille. Niiden avulla on helpompi kävellä koko juna päästä päähän katolla ilman, että joutuu joka vaunuun kiipeämään erikseen.
<<   >>