Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	15.11.2005 16:54	Miika Rissanen
		tänään oli pasilasta rantaradan sähköt poikki jonkin aikaa. mutta ei tullu vemppuja apuun :(
	15.11.2005 16:45	Tapio Muurinen
		Myyntiehdoissahan oli vaatimuksena, että ulkoinen miljöö tulee sälyttää.
	15.11.2005 16:45	Lari Nylund
		Ihme, että edes Marsu fan clubin kunniajäsen Emppu ei huomannut.
	15.11.2005 16:43	Lari Nylund
		Hups. Vahinkoja sattuu - isä on sanonut ja osoittanut minua;)
	15.11.2005 16:42	Tapio Muurinen
		Kaikki joukolla huomauttamaan Larille, että vaihtaa veturin tyypin.
	15.11.2005 16:42	Lari Nylund
		Mieshenkilö siellä oli aloittanut kesällä kunnostuksen ja lupasi säilyttää mahdollisimman entisellään. Poikkesimme tutustumassa asemaan kesän lättäretkellä ja uusi omistaja oli oikein ystävällinen. Eikun rohkeasti kysymään, jos maisemissa liikutte ja tapaatte hänet.
	15.11.2005 16:40	Niila Heikkilä
		"Hirvhan kurvheisa porokki tolvasi ohi". S-kaarteen ensimmäinen, oikealle kaartava puolisko rajoittaa nopeuden aluksi arvoon 90kmh. https://vaunut.org/kuvasivu.php/4250.html Tuossa taisi olla kevyemmän kiskotuksen aikaan alempi rajoitus, muistelisin että 70km/h. Nämä kaarteet ovat olleet varmasti radanrakentajille piikki lihassa, sillä tarvittaisiin tunneli tai valtavia leikkauksia Korkiakankaan läpi, mikäli rataa meinattaisiin oikaista likimainkaan nykyisillä suuntauksilla. Tässä on muuten tyyppiesimerkki siitä, kuinka sähkön tehokkuus pääsee esille. Eräs kuljettaja kehui kuinka Hirvaan kaarteet menevät että heilahtaa Sr2:n ollessa vetäjänä. Vauhtia voi jopa kiihdyttää ylämäkeen jos keli on kuiva.
	15.11.2005 16:40	Tapio Muurinen
		Se on siis myyty. Kukahan lie ostanut? Leikilläni ehdotin kotona, että ostetaan me. - Meinasin saada turpiin.
	15.11.2005 16:31	Eija Mari
		Kaunis rakennus ja hieno luminen maisema - itse taas pitäisi lähteä vetiseen myrskyyn taivaltamaan kohti varakotia (=hotelli)
	15.11.2005 16:07	Tapio Juomukkaharju
		On usein tullut paikan ohi mennessä mietittyä sitä milloin viimeksi tässä on vaihde ollut ja koska sivuraidetta on käytetty, sillä on ne koivut jo jonkun vuoden ikäisiä jotka kasvavat kiskojen välissä. :)
	15.11.2005 15:25	Juha Kutvonen
		Hyvä että tästäkin tapahtumasta on dokumenttia. Se on tainnut jäädä 21.4. Jokelassa "sattuneesta syystä" toteutuneen avustustehtävän varjoon. Silloinhan K-junat ajettiin Järvenpäähän saakka ja siitä jatkettiin Jokelaan vempuvetoisella Sm:lla, joka taisi kulkea T-tunnuksin. Aiheesta on tietoa kuvan kera Resiinassa 2/96.
	15.11.2005 15:19	Juha Kutvonen
		Hitsin hitsi, v.org tuli muutama vuosi liian myöhään!
	15.11.2005 15:10	Petri Nummijoki
		22-vaunuinen pikajuna painaa noin 1100 t. Tietysti vauhti tuollaisen junan kanssa putoaa nousussa mutta ei se sentään mäkeen jää. Tavaraliikenteessä yhdellä Dr16-veturilla vedetään jopa 2000 tonnin junia ja nousuista selviävät nekin.
	15.11.2005 13:47	Lari Åhman
		Kyllähän myös Vimpelinmäki Kajaanin eteläpuolella teettää tiukkaa joillekin junille, noin kymmenvaunuinen P84 Valakkovedolla ryömii 50-60 km/h sitä mäkeä ylös. Ei tuo nyt niin paha ole kuin illalla T5038 lähtee Kajaanista 3 Dv12 vedolla niin silloin kyseinen mäki mennään kahtakymppiä koneiden huutaessa täysillä kierroksilla.
	15.11.2005 13:47	Tapio Muurinen
		Normaalisti 80 aks. on maksimi, esim. turistikaudella ja juhlapyhinä niitä näkyy. Joskus on tosiaan ollut, esim. autovaunujen palautuksissa, jopa pitempiä.
	15.11.2005 13:41	Lari Åhman
		https://vaunut.org/kuvasivu.php/15431.html myös tuossa kuvassa näkyy Dr13:n punavalot käytössä.
	15.11.2005 13:40	Tapio Muurinen
		Tosiaan, pieniä punaisia hehkuja on näkynyt.
	15.11.2005 13:36	Juha Kutvonen
		Junien numerointi muuttui muistaakseni vuoden 1972 kesäaikataulun yhteydessä.
	15.11.2005 13:15	Jouni Ijäs
		Vuonna 1999 tulin Rovaniemeltä Ouluun yöpikajunalla, jossa oli 1xDr16 ja muistaakseni 22 vaunua. Välillä tuntui niinkuin olisi tavarajunan kyydissä ollut. jos olisi tullut Kemistä rovaniemelle, niin olisi varmaankin hyytynyt tähän mäkeen.
	15.11.2005 12:44	[Tunnus poistettu]
		Heh, hyvä juttu pjh :D!
	15.11.2005 12:43	[Tunnus poistettu]
		Ja tarkoitin siis Tapio Keräsen kirjaa Rautatien arkea. Lipsahti vain tuo äskeinen kommentti väärän kuvan kohdalle :).
	15.11.2005 12:38	Mika T. Polamo
		Kuvaaja kuvassa? Kilautitko kaverille vai oliko kolmijalka oljenkortena?
	15.11.2005 12:30	Mika T. Polamo
		Pahkeinen. Tässäpä olisi ollut mainio kuwa JJ Kutvoksen rautatiemainosartikkeliin (Junat-lehti).
	15.11.2005 12:27	[Tunnus poistettu]
		Itsekin pitäisi joskus lainata tuo kirja tai ostaa. Vaikuttaisi ihan tutustumisen arvoiselle teokselle.
	15.11.2005 12:24	[Tunnus poistettu]
		Hienot hurukuvat Muurisen Tapsalta!
	15.11.2005 12:24	Jouni Suominen
		Dr13:ssa ainakin oli puskinlyhtyjen sisällä punavalot. http://www.seisake.net/kuva.php?tiedosto=dr13_9.jpg Harvemmin näkee kuvissa.
	15.11.2005 12:22	[Tunnus poistettu]
		Tapsa tekaisi viime vuonna tällaisen kirjan, osta tai käy lainaamassa kirjastosta. http://www.alfamer.fi/naytatuote.asp?haku=SM670
	15.11.2005 12:22	Petri Nummijoki
		Ainakin osassa Dr12-vetureista oli puskinlyhtyjen sisällä myös punainen valo eli punalasinen lamppu, vaikka se ei päällepäin kunnolla näy. Uskoisin, että se oli kaikissa samalla tavalla.
	15.11.2005 12:18	[Tunnus poistettu]
		Hupsista, meni päällekkäin nuo kaksi linkkiä. No tässä toinen niistä uudestaan. https://vaunut.org/kuvasivu.php/8955.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x=
	15.11.2005 12:18	Tapio Keränen
		Kiitojunarungon vaunuissa oli omat erityiset telit, akseliväli 2400 mm. Tietääkseni niillä ei ollut omaa tyyppitunnusta, kuten A12, jota käytettiin uusimmissa puuvaunuissa. Miksiköhän VR jätti väliin näiden telien tyypityksen, samoin kuin 12-akselisten suurkuormavaunujenkin telien kohdalla kävi?
	15.11.2005 12:16	[Tunnus poistettu]
		Tältä näyttää Voikoski nykyään. https://vaunut.org/kuvasivu.php/546.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x= https://vaunut.org/kuvasivu.php/8955.html?paikka=Voikoski&tyyppi=10&x=
	15.11.2005 12:11	[Tunnus poistettu]
		Vammalassa minulle on kerrottu tarina turistista, joka tuli junalla ja kyseli siinä sitten paikallisilta, että miksi ihmeessä asema on niin kaukana keskustasta. "Oishan me se tänne keskustaankin kelpuutettu, mutta kun VR halusi sen radan varteen", kuului vastaus.
	15.11.2005 12:10	Tapio Keränen
		Äkkikatsomalta liitevaunu saattaisi olla FPoab tai PFoab.
	15.11.2005 12:08	Tapio Muurinen
		Maantaisin T5235 on 3xDv12. Paluu arkiöisin paperipuulastissa Kemiin klo 1 jälkeen. Perässä on vähintään 80 aks, joskus 120 aks. Tiistaisin ja perjantaisin toinen vetureista käy tarvittaessa Kelloselässä vaihtamassa vaunut.
	15.11.2005 11:58	Tapio Muurinen
		Miten se Dr13:ssa oli?
	15.11.2005 11:56	Tapio Muurinen
		Eikö se vaan ole harmaaksi maalattu katto? Ei enää parhaassa värissään. Kattoluukkukin näkyy olevan.
	15.11.2005 11:38	Tapio Muurinen
		Juuri noin. Toinenhan niistä pysähtyy/pysähtui Muurolassa.
	15.11.2005 11:38	Petri Nummijoki
		Ehkä muuten pelkkä voimansiirron hyötysuhde ei vielä selitä, miksi Dr16 pärjäsi Dv12-parille, vaikka tehoa on vain 2080 hv Dv12-parin 2720 hv vastaan. Ei hyötysuhteen ero noin suuri voi olla. Onkohan Dr16-veturin teho ilmoitettu eri standardin mukaan kuin vanhemmilla dieselvetureilla?
	15.11.2005 11:35	Kimmo Pyrhönen
		Tämä lienee kolmas asemarakennus. Tätä edeltävän kohtalovuodeksi on merkitty 1918. Tuhoutuiko sotaisuuksien aikana?
	15.11.2005 11:32	Kimmo Pyrhönen
		Niin G10, Gb, Gbk, Gbly, Gbln ja jos vielä laittaisi nykyiset suuret umpivaunumme Sim ja Simn, niin olisihan oiva esittelyrivistö vaikkapa kuljetusmessuille!
	15.11.2005 11:31	Petri Nummijoki
		Sn90 siinä minunkin muistini mukaan oli (tai on?). Vauhdin keräämisen kannalta ongelmana oli kai lähinnä se, että matkaa Muurolaan oli liian vähän. Raskas yöpikajuna ei siten ehtinyt saavuttaa täyttä ajonopeutta ennen nousun alkua. Ei varsinkaan, jos Muurolasta lähdettiin vielä sivuraiteelta.
	15.11.2005 11:17	Harri Pesonen
		Kuvatkaapa joskus se muuttaja kone!! Eikös se muuttanut tasavirran vaihtovirtaan tai toisin päin....
	15.11.2005 11:16	Harri Pesonen
		Tai tarkemmin lievästi radioktiivista Radiumia loisteaineena tuohon kun vie säteilymittarin ihan viereen niin näyttää pientä lukemaa aktiivisuudesta.
	15.11.2005 11:14	Harri Pesonen
		Voi sitä koneapulais parkaa kuka joutui tuolla kulkemaan junan liikuessa! Niin ohan näissä se sisäinen sireeni konehuoneessa ja ohjaamossa jolla voi vinguttaa kun tuntuu yksinäiseltä. Liekkö tässä enään se toiminnassa??
	15.11.2005 11:14	Tapio Muurinen
		Jahas, mielenkiintoista, että samanlaisia Kello-Kalleja on muitakin. Muurolan jälkeen on pitkä tasainen suora, jossa vauhtia voitiin kerätä, mutta jo enne Hirvasta alkaa nousu. Varsinainen kova nousu on kaksinkertainen S, jossa mutkien takia oli muistaakseni juuri tuo sn 90. Nousun lopussa on loivempi vaihe "lepotasanne", myös loivempine kaarresäteineen, ettei vauhti olisi hyytynyt kokonaan. Linjauksen suunnittelussa nämä kaikki on tietenkin huomioitu. Höyryveturikaudella siinä on kuulemma oltu vaikeuksissa sopivilla keleillä.
	15.11.2005 11:12	Harri Pesonen
		Voi olla aikomoinen "saundi" kun mennään koneitten vääntömomentin yläpäähän ja vedätetään kunnolla.....
	15.11.2005 11:08	Tero Korkeakoski
		No Äetsän pysäämättömyyden ymmärtää siinä mielessä että asema on liian syrjässä. En muista että itse olisin nähnyt kenenkään jäävän tai tulevan kyytiin kun ollaan pysätty täällä.
	15.11.2005 10:52	Jarkko Korhonen
		Niin, voi olla että peli on jo pelattu ja matkustajat karkoitettu autoihin. Käytännössähän se valitettava tosiasia, mikä "mikrokoossa" on jo pääkaupunkiseudulla, on, että poikittaisliikenne on todella haastava toteutettava. Mutta jokunen hidas paikkujuna vähemmän liikennöidyille rataosuuksille, joilla liikenne voisikin sitten jäädä paikallispainotteiseksi, esim juuri Jyväskylä-Sjoki tuskin tarvii IC:tä (no harvoin olen kyllä siellä matkustanut, myönnän enkä tiedä matkustajatarpeesta). Ikinähän ei voida kaikkia palvella, se on näin. Mutta mielestäni pääreiteille hyvät nopeat junayhteydet plus etelän "bermudan kolmioon" (Hki-Tre-Tku) välille kunnon paikallisliikennettä kehiin nopeiden lisäksi. Ja ELSA-rata äkkiä kasaan ja Hki-Tku-väli kaksiraiteiseksi.
	15.11.2005 10:35	Petri Nummijoki
		Jollain Jyväskylä-Seinäjoki radalla ei vain millään riitä potentiaalia IC-liikennettä varten. Pysähdyspaikkojen lisääminen puolestaan pidentää matka-aikoja karkoittaen pitkämatkaisia kulkijoita. Siinä on melkein pakko tehdä valinta joko kaukoliikenteen tai lähiliikenteen puolesta.
	15.11.2005 10:26	Jarkko Korhonen
		Nykyään tämä taitaa olla yksityisomistuksessa ja väriltään vaalea ellen ihan väärin muista. Erikoinen ja uniikki (ainakaan en ole muualla nähnyt) arkkitehtoninen detalji tuo ovaali-ikkuna, joka rikkoo mukavasti 20-30-luvun(?) suoria linjoja
	15.11.2005 10:25	Petri Nummijoki
		Nämä on siis mitattu aikana, jolloin Dr16-vetureiden teho oli jo pudotettu arvoon 2080 hv. Alkuperäisellä 2280 hv:n teholla tulokset olisivat varmaan parempia. Dv12-parin hengettömyys selittynee hydraulisen voimansiirron huonommalla hyötysuhteella.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset