Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.07.2022 18:24 | Panu Breilin | ||
| Hienossa kunnossa on Huutokosken asemarakennus nykyisin. | ||||
|
12.07.2022 17:17 | Topi Lajunen | ||
| Simo & Joona, kiitoksia korjauksista. Tosiaan tuon Koffin ratikan vuoksi ainoastaan tulkitsin, että sallittua on yleisemmin. En kuitenkaan hoksannut fiilistellä, olenko nähnyt mainoksia muualla. Taisi Keravan tehtaan suuri mainostölkkikin muuttua Batteryksi tästä syystä. Viimeksi ohi kulkiessani se mainosti alkoholitonta olutta (Crisp). | ||||
|
12.07.2022 16:38 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Esa, huomautuksesta! Korjasin luovuttajavaunun numeron. |
||||
|
12.07.2022 16:07 | Hannu Peltola | ||
| 75K17 näkyy olevan varsin yleinen museotykki. Tein 9.-11.7.2022 pienen sotahistoriallisen retken Pohjois-Karjalaan ja Kuhmoon ja tällä matkalla näin kolme vastaavaa tykkiä. | ||||
|
12.07.2022 15:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kyllä Raahen on ajettu vakituisessa liikentessä 1956-1966. | ||||
|
|
12.07.2022 14:51 | Joona Kärkkäinen | ||
| Koff-ratikka saa mainostaa olutta sillä se on ravintola. | ||||
|
|
12.07.2022 14:31 | Kari Haapakangas | ||
| Muistanko väärin vai oliko niin, ettei lättien aktiiviaikana Raaheen ajettu lättävuoroja? Henkilöliikennehän ehti Raahessa loppua siinä 60-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
12.07.2022 14:20 | Simo Virtanen | ||
| Kerrotko Topi (tai Rainer) millä perusteella olutmainokset on kuorma-autojen kyljissä sallittuja? Alkoholilain mukana yleisillä paikoilla tapahtuva alkoholimainonta on kiellettyä ja Valviran ohjeessa vielä erikseen linjataan panimotuotteita kuljettavien kuorma-autojen alkoholimainokset ovat kiellettyjä. Televisiossakin olutta saa mainostaa vain klo 22-7. Se on totta, että enää ei tarvitse pienellä präntätä sitä I-olutta vaan voi mainostaa keskioluttakin. Panimot joutuivat teippaamaan uusiksi lukemattoman määrän kuorma-autoja ja peräkärryjä. https://yle.fi/uutiset/3-7710402 Täältä vielä Valviran ohje alkoholimainonnasta. Se on toki vain ohje alkoholilain tulkinnasta. https://www.valvira.fi/documents/14444/221693/Alkoholin_markkinoinnista.pdf/ac0ffcc8-1719-50d1-f7e5-f078c15a40a2?t=1600767303184 Raideliikenteeseen palataksemme, Koff-ratikka on kieltämättä mielenkiintoinen tulkinta mainoskiellosta. |
||||
|
12.07.2022 13:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Huopalahtihan on myös samalla tavalla vähän hassun mallinen. Nopeat raiteet rantaradalla Valimon seisakkeen kohdalla ovat Huopalahden liikennepaikan sisällä, mutta samalla kohtaa olevat laiturit kaupunkiraiteilla taas eivät. | ||||
|
12.07.2022 13:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Antti-Matti arvasi. Radan päässä oli 80-luvulla Teboilin varasto. Muistan vielä vaakamalliset säiliöt. | ||||
|
12.07.2022 13:32 | John Lindroth | ||
| Esa laitan kuvia myöhemmin sekä HC että Motala räsbusseiste kiitoa kysymästä. Jep kyllähän kuvassa näkyykin auki asennossa olevat tavaratelineet.Näistä jokin firma Ruotsissa tekikin HO messingistä työstettäviä etsipeltejä.Ainakin Ruotsissa Perl tuotti aikanaan tuota 2-akselista versiota ja Rimbo Grandelta sai tuohon neliakseliseen rak.sarjoja ja ehkä vielä jokin muukin firma . | ||||
|
|
12.07.2022 13:31 | Topi Lajunen | ||
| Tikkurilasta puheen ollen, siellähän pohjoisen suunnan liikennepaikan raja on hyvinkin eri kohdilla eri raiteilla. Pisimmillään se on Kehäradan sillan rampilla, tosiaan Asolan liikennepaikan rajalla, mutta kaukoliikenneraiteilla raja on jo Hiekkaharjun aseman kohdalla. Hiekkaharjun asema siis kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan, mutta sen kohdalla kulkevat laiturittomat raiteet suurimmaksi osaksi ei kuulu. | ||||
|
12.07.2022 13:23 | Topi Lajunen | ||
| Tässä vieläpä alkuperäisessä värityksessään. | ||||
|
12.07.2022 13:13 | Topi Lajunen | ||
| TasaKYLKINEN, ei tasasivuinen. Hyvin täyttää sen määritelmän. Oma keskustelunaiheensa on se, onko esimerkiksi Allegron valot tasakylkisen kolmion muodossa. Siinä kun (Suomessa) käytössä olevan valonheittimen varsinainen valo on keskilinjasta sivussa. Ehkä sen katsotaan täyttävän määräyksen, sillä kolme lamppua sisältävä kokonaisuus on keskilinjalla. Myöskin kaksoisvalonheittimellisien valomuoto on oikeastaan tasakylkinen puolisuunnikas. Mutta ehkä tässäkin kaksoisvalonheitin lasketaan yhdeksi kokonaisuudekseen, ja sen geometrinen keskipiste on se mikä ratkaisee. Joissain ratatyökoneissa kolmiomuoto ei ole tasakylkinen, vaikka otettaisiin huomioon yllämainitut. Ehkä niillä on jokin poikkeuslupa. |
||||
|
12.07.2022 13:09 | Hannu Peltola | ||
| Ja raitiovaunu on Jenkki, Brill/GE:n vuonna 1920 valmistama vaunu. HRO:lla näillä oli numerosarja 151-170 ja HKL:llä 71-90. Perävaunu on ilmeisesti HRO:n numerosarjasta 251-289 eli HKL:n 601-639, vuosilta 1910-1911 tai 1916-1918. | ||||
|
|
12.07.2022 13:07 | Topi Lajunen | ||
| Sen lisäksi, että Simon viestissä virheellisesti mainitaan olutmainosten laittomuus (Spårakoff?), siinä mainitaan myöskin Transpointin olevan historiaa. No ei ole. Vain Transpointin kappaletavaraliikenne myytiin Postille (silloin Itella), ja Transpoint jatkaa edelleen, ollen VR:n koko olemassaoleva rahtiyhtiö. | ||||
|
12.07.2022 13:07 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ja nyt niissä ei edes voi käyttää muita sähkövetureita, sillä osa Kemijärven ja Patokankaan väliä täytyy siirtyä dieselvoimalla, sillä ajolangat on nostettu ylös. | ||||
|
12.07.2022 12:31 | Antti Ojala | ||
| Kuva johdattaa ajatukseni vuoteen 1231, jolloin fransiskaanimunkit saapuivat mainitulle paikkakunnalle tarkoituksenaan perustaa irlantilainen panimokulttuuri. Hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta, paikalla pantiin olutta yhtä painoa vuoteen 2013 saakka, jolloin panimo oli vuosisatoja kestäneen kysynnän kasvun vuoksi pakotettu muuttamaan suurempiin tiloihin Dublinissa. 782 vuotta yhtäjaksoista tuotantoa tekee Kilkennystä ilmeisesti Irlannin vanhimman teollisuuslaitoksen, siis vain vähän nuoremman kuin puusepänliike Kongō Gumi, joka perustettiin Japanissa 1444 vuotta sitten. | ||||
|
12.07.2022 12:26 | Hannu Peltola | ||
| Hieno! | ||||
|
12.07.2022 12:24 | Hannu Peltola | ||
| Raitiovaunu on Pikkuruotsalainen, HRO:n numerosarjasta 36-111 eli HKL:n 1-67 vuosilta 1908-1917. Huom. Tässä kuvassa raitiovaunussa on jo saksivirroitin, toisessa Pikkuruotsalaisen kuvassa vastaavassa vaunussa on lyyravirroitin: https://vaunut.org/kuva/156272 | ||||
|
12.07.2022 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö kuvaa ajoittamaan? Taustalla näkyy vanha kadettikoulu, joka valmistui 1919. Raitiovaunu on ilmeisesti Pikkuruotsalainen ja siinä on vielä lyyravirroitin. | ||||
|
12.07.2022 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvittelisin että kaasunaamari olisi turkulaisten keksimä ja nessling liikennelaitoksen henkilökunnan, koska normi kaduntallaaja tuskin tiesi Tor Nesslingistä mitään. Kuma että Stadissa ei kutsuttu noita pula-ajan Karian vaunuja kaasunaamareiksi? |
||||
|
|
12.07.2022 11:56 | Erkki Nuutio | ||
| Etummaisen ratikan ikkunasivu on oudon näköinen. Taustalla taitaa häämöttää alkuvuosien linjuri, Rochet-Schneider ? Vuosi on viimeistään 1925, haarukka 1922-1925. Tässä kuvassa kaupunkilinjuri ja tässä vanhempi postilinjuri : http://www.bussivarikko.net/kuvasivu/1920/1920c.jpg |
||||
|
12.07.2022 11:54 | Hannu Peltola | ||
| Auton olisin tunnistamassa Peugeot DMA:ksi ( http://www.kfzderwehrmacht.de/Homepage_english/Motor_Vehicles/France/Peugeot/Peugeot_DMA/peugeot_dma.html ). Hytin malli ja maski ovat poikkeavat ja helposti muista malleista erottuvat. Mitä sanoo esim. Heikki? Peugeot DMA:ta valmistettiin Wehrmachtille yli 15 300 kappaletta, joista valtaosa palveli itärintamalla, mm. 333. jalkaväkidivisioonassa. Peugeotin teho oli 50 hv ja maksimilasti kaksi tonnia. (Divisioonatieto alan klassikkokirjasta "Kraftfahrzeuge und Panzer der Reichswehr, Wehrmacht und Bundeswehr", Werner Oswald, Stuttgart 2004) |
||||
|
|
12.07.2022 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Autojenkin perusteella laittaisin kuvausvuodeksi 1926. Oikean alalaidan viimeinen luku on 6 (se ei voi olla 0). Ratikat jätän niiden tuntijoiden tunnistettaviksi. |
||||
|
|
12.07.2022 11:49 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Joensuun Puumerkin alue tulee tästä mieleen, rakennuksen taakse tulisi Jokikone ja selän taakse Kauppakaari. Polttoaineita ja Teboilia en vain saa tähän yhdistettyä.. | ||||
|
|
12.07.2022 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä se juontuikin (Tor Nesslingin) ulkonäon perusteella. | ||||
|
|
12.07.2022 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Niiralassakin taisi olla samassa Niirala-raja. Ihan 100% varma en ole. | ||||
|
|
12.07.2022 10:15 | Petri Sallinen | ||
| Kuvassa näkyvä Bm2 nro 20 on Hilding Carlssonin valmistama ja tuntuisi peräti omituiselsta, että vaunu nimettäisiin "Motala-bussiksi". Motala kyllä valmisti muutamia samantyyppisiä moottorivaunuja, joista kaksi kappaletta päätyi VR:lle litteralla Bm 3 (numerot 21 ja 22). Lähtökohtaisesti Motala oli kuitenkin kiskokalustovalmistajana Hilding Carlsssonin kilpailija. Linkin takaa löytyy VR:lle toimitettavaksi tarkoitettu Bm3 Motalan tehtaalla. https://digitaltmuseum.se/021018091161/vr-bm3-22 Ruotsissa on pohdittu sitä, miksi Motala ylipäätään rakensi muutaman Hilding Carsson -tyyppisen moottorivaunun, jotka jäivät lukumäärältään vähäisiksi. Oliko ajatuksena päästä mukaan jakamaan keveiden moottorivaunujen markkinoita. Motalan valmistussarja jäi kuitenkin pieneksi. Kaksi vaunuja myytiin vuonna 1939 SJ:lle ja kaksi samana vuonna VR:lle. Lisäksi vuonna 1940 valmistettiin vielä kaksi vetovaunua ja vuonna 1942 kaksi liitevaunua NBJ:lle. Lars Olov Karlssonin ja Sven Malmbergin kirja ”Nora Bergslags Järnväg 125 år — en minnesskrift" käsittelee asiaa. Ulkoisesti Motalan vaunut muistuttavat Hilding Carlssonin vaunuja, mutta rakenteellisesti niiden sanotaan olleen hyvinkin erilaisia, joten teknisessä mielessä ne eivät ole suoranaisia HC:n kopioita, vaikka konsepti lieneekin pitkälti kopio. Sellainenkin väite on esitetty, että Motalan vaunu olisi syntynyt SJ:n suunnittelutoimistossa, jotta SJ:llä olisi vaihtoehtoinen hankintakanava HC:n valmistamille vaunuille. Tämä saattaa olla myös yksi syy, miksi Motala rakensi muutaman vaunun: testatakseen ideoita ja kokeillakseen millä hinnalla ja kuinka nopeasti keveitä moottorivaunuja syntyy. Ehkä SJ myös epäili HC:n kykyä valmistaa suurempia sarjoja. Suomeen toimitetun Bm kakkosen ja Ruotsissa käytössä olleen sisarvaunun välillä on muitakin eroja kuin yksi puuttuva valonheitin. Eroja on esim. ikkunajaossa ja ikkunoiden koossa. Tämä tulee ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhtyy rakentamaan aiheesta pienoismallia :) |
||||
|
|
12.07.2022 09:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunu on Sggn, ja kyllä siinä on kahdet normaalia matalammat kontit päällekkäin: https://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Sggn | ||||
|
|
12.07.2022 09:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei vieläkään satu. Teboil liittyy aiheeseen. | ||||
|
|
12.07.2022 09:02 | Jan Jahkola | ||
| Toisena tulevan vaunun, ennen nestekonttia, kontti/kontit näyttää erikoisen kokoisilta, kuin olisi kaksi päällekkäin mutta ehkäpä ei ole. | ||||
|
|
12.07.2022 08:38 | Jan Jahkola | ||
| Kok ja Yks oli myös ennen ainakin samassa tolpassa, maastossa nähtävissä. Siihenkin on varmasti syynsä miksi Kok ja Yks välissä on nykyään noin kilometrin väli? Olin itsekin tuossa lähes samassa paikassa kuvailemassa tunti-pari myöhemmin kun juna oli jo mennyt takaisin, tyydyin kuvaamaan tasoristeystä ja en jäänyt odottamaan seuraavaa junaa, olisi saattanut ollut pitkä odotus. | ||||
|
|
12.07.2022 07:20 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä ihan arvaus: Olisikohan Vzntaan Martinlaakso? Vihjeet sopisivat tähän. | ||||
|
|
12.07.2022 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä on. Nimeä ilmeisesti käytettiin vaunumallin ollessa uusi. Silloinhan ulkonäkö poikkesi hieman tästä, ja saattoi joidenkin mielestä olla kovastikin kaasunaamarin näköinen. Toinen lempinimi oli Nessling. Se ei juontunut ulkonäön perusteella, vaan valmistajakonsernin (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) toimitusjohtajan sukunimestä. Oy Karia Ab oli SAT:n tytäryhtiö. | ||||
|
11.07.2022 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan "matkustajatulva"...? | ||||
|
11.07.2022 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin näkymä ei olisikaan täältä Finljandijasta...? | ||||
|
|
11.07.2022 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| John Brüderchen, kyllä kuvan "Motala-bussissa" näkyy olevan Carlssonin vakiomallinen matkatavarateline. Se on vasemmassa päässä kuljetusasennossa. Kuvassa sen taustalla erottuu Kovjoen kampiasetinlaite, joka hiukan sotkee . Raju zoomaus tosin on avuksi. Oikeastaan erona ruotsalaisten ja VR:n rälsbussien välillä on tuo ylävalonheitin. Niin ja raideleveys tietysti. John, saammeko odottaa kuvaa pienoismalli-Motala-bussistasi? |
||||
|
|
11.07.2022 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto kuuluu rekkarista päätellen Wehrmachtin eli maavoimien inventaarioluetteloon. Vasemmanpuoleisimman sotaherran hihanatsa kertoo jannun olevan arvoltaan Gefreiter eli suomeksi korpraali. Vaunun aluskehyksestä erottuu zoomaamalla merkintä 10.41, eli revisio tehty lokakuussa 1941. Toinen ukko vasemmalla: hänellä on kovasti kirkasvärinen valtakunnanpulu rintapielessään, eikä ukko vaikuta ulkoasultaan olevan upseerikastia. Oikeanpuoleisimmalla jannulla näyttää olevan vyö "Gott mit uns"- vyönsolkineen. Kaikilla käryää "Juno" tai "Attika Auslese" sormissa; keuhkoahtaumatauti palkintona tulevaisuudessa, ellei Talliinin Joopin musikat kerkiä ensin poistamaan näitä parkoja muonavahvuudesta...? |
||||
|
11.07.2022 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Mutta museoveturit harvoin joutuvat enää antamaan niin kaikkensa kuin normaaliliikenteessä, esimerkiksi Iisalmen ja Ylivieskan välillä ehtii vielä nähdä Dv12-vetureita tositoimissa raskaiden tavarajunien vedossa. | ||||
|
|
11.07.2022 23:13 | Jouni Hytönen | ||
| Näistä Dv12 ja Dr13 puhuttelevat ihan eri tavalla kuin Tk3, koska höyryvetureita en itse ole ehtinyt nähdä normaaliliikenteessä. Dr13-vetureiden normaaliliikennettä sentään ehti noin 14 vuotta seurailla hyvinkin tiiviisti Jyväskylässä aina vuoden 1997 loppuun ja tunneliajokieltoon saakka. Sen jälkeen etupäässä Tampere-Turku-rataosalla. Höyryveturit ovat kiehtovia laitteita, mutta kontaktipinta omaan arkielämään puuttuu. | ||||
|
|
11.07.2022 23:04 | John Lindroth | ||
| Kuvan yhdistelmä on kannatettava ja tekee taas mieli Berliiniin! | ||||
|
|
11.07.2022 23:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kuopion Kumpusaari? | ||||
|
11.07.2022 22:55 | John Lindroth | ||
| Aamuhetki kullan kallis! | ||||
|
11.07.2022 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Dr25, Otso 4, Saalasti 113/1975. Entinen Kemi-yhtiön veturi Kemissä ja sittemmin käytössä Metsä-Botnialla Joutsenossa. | ||||
|
|
11.07.2022 22:19 | Jukka Suortanen | ||
| Upeaa varhaisen aamun tunnelmaa Hillosensalmelta. | ||||
|
|
11.07.2022 22:10 | John Lindroth | ||
| Tuohon Hannun kysymykseen sen väristä voin mainita maalanneeni oman HO mallin vaununruskeaksi samoin kuin muutkin rakentamani suomalaiset moottorivaunut. Kuvan vaunun nokalta puuttuu tyypillinen avattava tavarateline. | ||||
|
|
11.07.2022 22:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Pyhäkumpu & Pyhäkumpu erkanemisvaihde, Mänttä & Vilppula, Kouvola & Kuusankoski, Tikkurila & Asola, Vaasa & Vaskiluoto, Kemi & Ajos, Tornio & Röyttä, Pori & Aittaluoto, Lappeenranta & Mustolan satama, Imatra & Imatrankoski-raja, Jämsä & Kaipola, Mäntyluoto & Tahkoluoto, Alholma & Pietarsaari (lunttasin Digitrafficin infra-apista, ei ole näköhavaintoa, ovatko maastossa varmasti näin) | ||||
|
|
11.07.2022 22:02 | Aapo Niemelä | ||
| Pyhäkummun erkanemisvaihteen (PYE) ja Pyhäkummun (PYK) raja on samassa tolpassa. | ||||
|
|
11.07.2022 21:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Helsingin ja Huopalahden sekä Uudenkaupungin ja Hangonsaaren rajat ovat samassa tolpassa. | ||||
|
|
11.07.2022 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
