|
|
10.03.2023 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että on hieno kuva hienosta koneesta! Veturissa vielä tasoluistit, vaikka valaistusturbogeneraattori on tätä päivää edustamassa. Aikamoinen kolmivuotias pitää olla, jos mielii niellä veturin "hasardimaisesti" ja kokonaisena...? Joskus taannoin USA:n tuotevastuulaki oli riemuvoitto rahastusmielisille "väärinkäyttäjille" asianajajineen. Tämän vuoksi muun muassa suositun Cessna 172:n tuotanto jouduttiin poikkaisemaan, hillittömät korvausvaatimukset olisivat muuten kaataneet tehtaan! |
||||
|
|
10.03.2023 10:47 | Markus Selin | ||
| Tuo oli Juliadatan mukaan perillä Kouvolassa 11:07 ja lähti takaisin jo 12:01. Onko tietoa, mistä noin lyhyessä visiitissä oli kyse? | ||||
|
|
10.03.2023 10:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Oikoradalla "Vihti" tarkoittaa kokonaan uutta asemaa "Vihti-Nummela" työnimellä, sijoittuen nykyisestä Nummelan taajamasta pari km etelään. Lisäksi karttojen mukaan sen aseman länsipuolella alkaisi lenkki joka yhdistää Hangon rataan suurin piirtein Nummenkylän kohdalla ja liittyy uudelleen päärataan. Vekslaaminen Hangon ja oikoradan välillä molempiin suuntiin olisi mahdollista tämän lenkin kautta. ks https://www.tunninjuna.fi/ratasuunnitelmat/ Suhtaudun oikorataan siinä mielessä myönteiseesti että toteutuessaan se mahdollistaisi uusia kombinaatioita henkilöliikenteelle, mm suoria taajamajunia Helsinki-Vihti-Lohja-Karjaa, palauttaisi 2016 poistetun junayhteyden Helsingistä rantarataa pitkin Karjaalle ja Hankoon ja lyhentäisi kaukojunien matka-aikaa Turkuun yli puolella tunnilla hitaampien IC-junien osalta ja mahdollistaisi nopeiden non-stop junien ajon. Turku saataisiin siten matka-ajallisesti yhtä lähelle Helsinkiä kuin mitä Tampere on, nyt Turku on puoli tuntia kauempana. Huonoa on ainoastaan kalliit rakenuskustannukset koska maasto huomioiden joudutaan rakentamaan paljon tunneleita, kallioleikkauksia ja siltoja. Ainoa järkevä vaihtoehto jos halutaan kunnollisia ajansäästöjä rantaradalle olisi rakentaa kokonaan uusi rautatie kaukojunille Helsingin keskustasta Kirkkonummelle, viivansuoraan tunnelissa Espoonlahdelle asti n 20 km ja sieltä maanpintaa pitkin Kirkkonummelle. Nykyisen rantaradan välityskyky Helsingin ja Kirkkonummen välillä on huono, IC-junat matelevat ja keskinopeus on 75 km/h vaikka junat eivät des pysähdy Kirkkonummella. Syynä lukuisat nopeusrajoitukset mutkissa ja rataa ylittävien kinttupolkujen takia sekä lähijunaliikenne. Lähijunaliikenne saadaan mahdollisesti eri raiteille Leppävaaran ja Espoon välille mutta muilta osin ei ole luvassa parannuksia. Esim Norjassa on rakennettu uusi oikorata n 20 km pitkässä tunnelissa Oslosta etelään, pelkästään kaukojunia varten, ja Itävallassa samoin Wienistä länteen. |
||||
|
|
10.03.2023 09:59 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi joinain kausina olla kaksikin suoraa junaa Riihimäeltä Karjaan kautta Turkuun. Vuoden 1960 aikataulukirjassa sellaisia ovat Vv15-vetoinen TP2035/2036 sekä Tv1-vetoinen T2037/2038. Jälkimmäisen paluujuna on tosin merkitty Karjaalta Riihimäelle lisätavarajunaksi eli tunnukselle LT2038. Helsingin ja Turun välillä oli suorana junana Vr11-vetoinen TP1031/1032, jossa kai käytettiin yleensä Vr11-paria. En tiedä oliko TP2035/2036 yhdellä vai kahdella Vv15-veturilla ajettu. Tosin Riihimäen ja Turun välinen suora liikenne hoidettiin kai vuodesta 1966 lähtien mieluummin Toijalan kuin Karjaan kautta, kun Toijala-Turku oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskoille. Sitä kauttahan Naantaliin ajetut öljyjunatkin kulkivat. | ||||
|
|
10.03.2023 09:03 | Kimmo Huhta | ||
| On. Pitkä pakoputki Otsossa. | ||||
|
|
10.03.2023 09:00 | Vertti Kontinen | ||
| Sama veturi on pyörinyt nyt ainakin viikon Jämsän ja Suolahden junissa | ||||
|
|
10.03.2023 08:58 | Ilkka Hovi | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
10.03.2023 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Sanoisin, että Bachmann # bac80130. Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 This is the HO Scale DCC Great Northern Baldwin Modern 4-4-0 Locomotive and Tender (#124) from the Bachmann Spectrum Series. Suitable for Ages 14 & Up. Comments: Keep away from children under 3 years of age due to choking hazard Bachmann Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 HO Scale Model Train Steam Locomotive #80130 |
||||
|
|
10.03.2023 02:32 | John Lindroth | ||
| Veturi junineen tulee tyylikkäästi onnistuneessa kuvassa olisiko mahdollisesti Bachmann valmiste? | ||||
|
|
10.03.2023 01:14 | John Lindroth | ||
| Tämä on aivan totta !Tuonne Meiningeniin korjattavaksi meni 7.3.23 HSBn Malletti esiintyäkseen radan 125v. juhlissa ensi vuonna. Tietojen mukaan radan uuden korjauspajan kapasiteetti ei riitä ammattiosaajapulan takia! | ||||
|
|
10.03.2023 01:01 | John Lindroth | ||
| Sympaattinen nostalgiatuntuinen ohjaamo "I Like". | ||||
|
|
10.03.2023 00:31 | Eljas Pölhö | ||
| Kysyin kyllä ja siksi kysyin, että joskus Hangon radan varrella asuneena Vihti oli sellaisella puolella Hangonrataa, ettei Hangosta varmasti voi olla yhteytta Turkuun Vihdin aseman kautta. Tai sitten "uusi" Vihti on jossain ihan muualla kuin 1950-luvulla. Jokohan nykyisin on Ruotsin Trafikverketille toimitettu suunnitelmakartta, jossa olisi "uusi Vihti" vaihtoasema, jottei tarvitsisi käydä Albergassa (Leppävaarassa) vaihtamaassa suuntaa Åboon (Turkuun). Joskus ennenvanhaan Riihimäen ja Turun välillä oli yksi junapari, muistaakseni T2035/T2036, pitkään Tr2 ja sitten Tr1 vetoinen Karjaalle, jonkun aikaa jopa Saloon asti. Mutta se oli ainoa kaudella, jolloin vielä ajettiin enemmän junia kuin nykyisin. Silloin oli jopa yksi suora tavarajuna Helsingin ja Turun välillä (T1031/T1032). Suomeen palattuani olen huomannut, että täällä puheet ovat puheita ja teot tekoja vielä suuremmalla eroavaisuudella kuin Ruotsissa. Turun "tunnin junaa" kaupiteltiin ulkomailla nopealla yhteydellä Turku-Helsinki-Pietari (avitettiin vielä Kerava-Porvoo-Kouvola oikoradalla), mutta nyt se Pietari on unohdettu [Suomessa] ja keksitään pikkuisia aikasäästöjä Helsinkiin pyrkiville Suomen sisällä. |
||||
|
|
10.03.2023 00:30 | Otto Tuomainen | ||
| Slovakiassa tämä sarja tunnetaan nimellä "Okuliarnik". | ||||
|
|
10.03.2023 00:17 | John Lindroth | ||
| Saksalaiset tuntevat tämän veturisarjan nimellä"Taucherbrille"- | ||||
|
|
09.03.2023 23:29 | Heikki Jalonen | ||
| Petri muuten on varmasti oikeassa: näyttäisi, että rahdattava tavara on selluloosapaaleja. Niiden kulkusuunta oli enimmäkseen Suomesta vientinä poispäin. Siihen viittaa myös vaunulla tehtävän työn tekotapa: pudota paali vaunusta (aluslavalle) ja kokoa tarakka, jonka nosturi sitten heivaa laivaan. Jos paaleja lastattaisiin junaan, olisi vastaanottolava ylhäällä vaunun oven korkeudella, ei noita paaleja maasta miesvoimin tuonne vaunuun heitellä jos parempi keino löytyy. Vain tyhmä tappelee maan vetovoimaa vastaan... | ||||
|
|
09.03.2023 23:26 | Otto Tuomainen | ||
| Itseasiassa pysähdyspaikkoja näyttäisi olevan enemmän. Löytyy myös seisakkeet Brezno-Halny ja Brezno-Rohozná. Näiden lisäksi Bujakovo zastávka sijaitsee Breznon kaupungin alueella mm. puolankielisen wikipedian mukaan. | ||||
|
|
09.03.2023 23:11 | Heikki Jalonen | ||
| Trippeli tarkoittaa oikeastaan sitä, että koneessa on 3 paisuntajaksoa, ei siis sylinterien lukumäärää; samanasteinen paisunta voidaan jakaa useammalle sylinterille ihan käytännön dimensiosyistä. "Paisunta" tarkoittaa höyryn painetason (ja lämpötilan) alentamista josta koneen antama teho otetaan. "Dimensio" tarkoittaa tässä sylinterinhalkaisijoita yli 1 metri. Esimerkiksi Finlaysonin Sulzer on nelisylinterinen kaksitoiminen trippeli. Matalapainejakso on jaettu kahteen sylinteriin, muutoin halkaisija tulisi valmistuksen suhteen liian suuri, samoin männän ja renkaiden toiminta suuressa sylinterissä olisi huonoa. Kompoundikoneella tarkoitetaan kaksipaisuntakonetta. Useimmiten ne ovat niin pieniä koneita, että myös sylintereitä on kaksi kappaletta. Mutta, vaikkapa Spillingin kompoundi on kolmisylinterinen. Spillingin trippelikone on puolestaan kuusisylinterinen. Ratkaisu johtuu siitä, että Spilling-koneissa kaikkien sylinterien halkaisija on sama, samoin tietysti iskunpituus. Siten, alempien paisuntajaksojen suurempi tilavuus saadaan aikaan rinnakkain kytketyillä sylintereillä. Ja kvadruppelikone ei ollenkaan välttämättä ole nelisylinterinen. Esimerkkinä kovin kuuluisa Titanic: sen koneiston kytkentä oli eteenpäinajossa 8-sylinterinen kvadruppeli. Eli, kaksi nelisylinteristä trippelikonetta rinnakkain (joiden matalapainejaksot jaettu kahteen sylinteriin) ja sarjaan kytkettynä viimeisenä jaksona ennen lauhdutinta Parsons-turbiini. Siis kahdeksan kaksitoimista sylinteriä ja yksi turbiini joiden läpi kuljettuaan, 4 paisuntaa suoritettuaan, höyry oli tehnyt työnsä (kehittäen 46000 ihv) ja palautui takaisin vedeksi, odottamaan pääsyä uudelleen kattilaan (joita oli 29 kpl...) uudelleen kuumennettavaksi. Taaksepäinajossa olivat käytettävissä ainoastaan mäntäkoneet (30000 ihv). Juuri tämä selvästi alempi peräytysteho saattoi olla suuri yllätys perämies Murdoch'ille. Tuo S/S Garryvalen kone oli perusmuotoinen 3-sylinterinen, luonnollisesti kaksitoiminen; siis 6 vaikuttavaa työiskua suorittavaa tilaa. Piiskaventtiili löytyy myös useimmista laivakoneista; se on hyödyllinen kun pitää varmuudella saada kone kääntymään ja lähtemään. |
||||
|
|
09.03.2023 22:44 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko kuitenkin toisin päin kuvatekstiin verrattuna eli laivan lastia ei purettaisi junaan vaan junan lastia laivaan? Kotkahan oli perinteinen vientisatama, vaikka varmasti laivat sinne tavaraa toivatkin parhaansa mukaan. | ||||
|
|
09.03.2023 21:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Trippelikone tarkoittaa kolmisylinteristä höyrykonetta, joka toimii kompoundiperiaatteella. Siinä sama höyryannos kulkee pienempihalkaisijaisesta korkeapainesylinteristä muihin sylintereihin, joista viimeinen on suurempihalkaisijainen matalapainesylinteri. Laivakäytössä ei ole tarvista veturipuolelta tutulle piiskaventtiiliille. Olemassa on ollut myös kvadruppelikoneita, eli nelisynterisiä hökötyksiä. |
||||
|
|
09.03.2023 21:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Turku-Hyvinkää, tavarajunia varmaan? Joka tapauksessa oikoradalle tulisi vaihteet että myös se olisi mahdollista. Hankesuunnitelman mukaan osa IC-junista pysähtyisi Vihdissä ja osa Lohjalla. Vihti olisi vaihtoasema Hangon radalta Turkuun päin. Itsehän esitit kysymyksen että miten länsiuusmaalaiset pääsevät Turkuun jos Karjaa-Salo lakkautetaan? Helsinki-Hanko ajettaisiin varmaan myös rantarataa pitkin. Siinä vaiheessa kun ja jos oikorata on pystyssä on Suomessa varmaan muitakin matkustajajunaoperaattoreita kuin VR. |
||||
|
|
09.03.2023 19:59 | Eljas Pölhö | ||
| Mitähän liikennettä Hyvinkään ja Turun välille oikein kuvitellaan, jos se tarvitsee sekä Karjaa-Salo-välin että Suoran yhteyden Lohjan tienoilla. "Tunnin junat" ei edes pysähdy Lohjalla ja loput Hki-Turku junat eivät taatusti tule pysähtymään Lohjan kummallakin puolin. Helsinki-Hanko-yhteyttä vielä voidaan lupailla, ettei heti huomattaisi Kirkkonummen-Karjaan välin joutumista vähäliikenteelliseksi, mutta Hanko-Turku-yhteyttä ei ole ajateltu (Miksi kukaan haluaisi Turkuun?). |
||||
|
|
09.03.2023 19:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Hankesuunnitelman kartan mukaan "Lohjansolmun" ja "Vihti-Nummelan" asemien välille tulee suoran päälinjan lisäksi pohjoisempi koukkaus joka yhtyy Hangon rataan niin että junia voi ajaa joko Helsingin suunnalta Karjaalle tai Turun suunnalta Hyvinkäälle. | ||||
|
|
09.03.2023 18:46 | Esko Peranto | ||
| Tunnin junan ratalinjaus ei paljon Hanko-Hyvinkää rataa palvele. Asemalle paras paikka olisi, missä radat mahdollisesti kohtaisivat. Nummenkylä-Muijala akselille. | ||||
|
|
09.03.2023 18:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos nyt oikorata tosissaan rakennettaisiin niin Lohjaan Lempolaan tulee asema. Helsingin ja Lohjan välille suunnitellaan myös taajamajunaliikennettä ja olisi aika kummaa jos ei jotkut niistä jatkaisi Lohjalta Karjaalle tai peräti Hankoon. Tietysti jos verrataan nykytilanteeseen niin vuorotiheys luultavasti huonompi kuin mitä junia nyt menee Karjaalta Turkuun. Toisaalta Hangon ja Karjaan välillä ei kulje nyt ollenkaan junia eikä ole varmuutta palaavatko ne, eikä kulje Kirkkonummen ja Karjaan välillä yhtään junaa, eli ei se tilanne nykytilanteeseen verrattuna kovin paljon huonommaksi voi mennä. Jos VR:n ja LVM:n tavoite on että kaikki matkustajajunaliikenne läntisellä Uudellamaalla lopetetaan ja porukka saa mennä bussilla tai millä menevät, Helsinkiin ja Turkuun, niin sitten se on niin, tuli oikorata tai ei. Mun kysymys Pohjankurusta koski sitä että käyttävätkö siellä olevat tehtaat ja satama ollenkaan rautatiekuljetuksia? |
||||
|
|
09.03.2023 18:00 | Petri Nummijoki | ||
| Viime kesänä kulkeneet Ruokosuo-Hangonsaari-junat olivat poikkeusreitillä ratatöiden vuoksi. Onko kuluvana talvena kulkeneille Karjaa-Salo-junille sellainen tarve, joka löytyisi normaalitilanteessakin vai johtuvatko vain siitä, ettei Salon raakapuuliikennettä ole ratatöiden vuoksi mahdollista hoitaa tällä hetkellä Turun kautta? | ||||
|
|
09.03.2023 17:59 | Eljas Pölhö | ||
| "...länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla." Mihin kohtaan Lohjalle tulee se asema, jolla Hanko-Karjaa-suunnan matkustajat voivat vaihtaa Turun juniin? Jimin listalta näkyy hyvin, ettei se tavaraliikenteen määrä riitä minkään radan ylläpitoon, jos ne junat jostain kumman syystä haluttaisiin kierrättää Karjaan kautta. | ||||
|
|
09.03.2023 17:27 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan paljon rahaa on tuossa "Vihrein valinta"-imagohössötyksessä poltettu ihan turhaan? | ||||
|
|
09.03.2023 16:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään vetovoimasta vastasi veturi numero 104. | ||||
|
|
09.03.2023 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tavarajunia Salon ja Karjaan välillä: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=3000&type=T&cancelled=notall&via=ERV | ||||
|
|
09.03.2023 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Meneekö Pohjankuruun rahtia ollenkaan nykyään? | ||||
|
|
09.03.2023 13:26 | Petri Sallinen | ||
| Puupylväillä varustetut Gb-vaunut 40375-42132 (muodostuu kuudesta valmistuserästä) numeroitiin uudelleen siten, että sarjanumeron ensimmäinen nelonen vaihtui vitoseksi. En tiedä tarkkaa ajankohtaa, milloin uudelleen numerointi toteutettiin. Hallinnollinen päätös numeroiden muuttamisesta on kuitenkin tunnetusti eri juttu kuin asian toteuttaminen käytännössä. Saattoi viedä oman aikansa ennen kuin kaikkien vaunujen numerot oli vaihdettu. Vaunut 40231-40374 numeroitiin uudelleen vuosina 1935-1938. Tämäkin muutos toteutettiin vaihtamalla ensimmäinen nelonen vitoseksi. Ensimmäinen jo uutena vitossarjalaiseksi rakennettu vaunu oli Gb 52133, joka valmistui vuonna 1933. |
||||
|
|
09.03.2023 13:19 | Timo Anttila | ||
| Sellu- ja paperitehtaiden laitteita täällä tehdään edelleen. Sukurasite rautateihin on kova. Ja nyt sitten vielä työpaikan historia huokuu vaikutteita… Kiitos tiedosta! |
||||
|
|
09.03.2023 13:16 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, vaunuista viis! Katsokaapa tuota laivaa!! Se on erikoistakin erikoisempi!!! Huomatkaa tuo rungon muoto: varsinainen kanavamaksujen pihistäjä, hyvin skottilaisen varustamon (Crawford&Barr, Glasgow) säästöpossu (juuri "possu" sopii muotoon)... Runko on nimittäin noin kaksi kertaa leveämpi pullea pötkylä kuin täkki. Katsokaapa tuota pollaria tuossa rungon makkarapahkan päällä. Ei ihme, että lippalakkipäinen mies kuvan keskellä moista sukellusvenettä ihmettelee... Kyseessä on S/S Garryvale. Rakennettu vuonna 1907, rakentaja William Doxford & Sons Lts, Pallion, Newcastle-Upon-Tyne, UK. 3908 BRT, 350x49 jalkaa (107 x 14,9 m). Kone 1 x 292 ihv trippeli, yksi potkuri. Siirtyi Suomen lipun alle 1922, varustajana Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy. Edelleen, vuonna 1929 Rederi A/B Garryvale (Kristian Hansen, Helsinki). Vaurioitunut pohjakosketuksessa tammikuussa 1939. Romutettu Inverkeithingissä (UK) 1939. Kuva on siis sitä aikaisemmalta kaudelta, siis viimeistään syksyltä 1938. Lisäkuvia tarjoilee Google. |
||||
|
|
09.03.2023 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Lypsyniemen konepaja valmisti 6 kpl 0-4-0F höyrysäiliövetureita, 750 mm raideleveydelle, SOTEVAn tilauksesta. Valmistusvuosi 1951. Veturit minivät ilmeisesti jonkin tehdastoimituksen kylkiäisenä. Yhden sijainti tunnetaan, Kalinin kartonkitehdas Nizhniy Novgorodissa. Valitettavasti ei ole jäljellä. | ||||
|
|
09.03.2023 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Jos unohdetaan Kupittaan Turun välinen ratatyö, na muut kiertolaiset, nii onkos Salon ja Karjaan välillä kulkenut paljon rahtijunia viimeisen 15 vuoden akana? Eiköhön nekin mahdu Salon ja Lohjan välille uudelle radalle. Pelkän varayhteyden kustannukset eivät vastanne käyttömääriä. | ||||
|
|
09.03.2023 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos nyt oikorata jostain syystä rakennettaisiin niin länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla. Karjaa-Salo jää joka tapauksessa tavaraliikenteelle ja varayhteydeksi jos oikoradalla on katkos. |
||||
|
|
09.03.2023 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu | ||||
|
|
09.03.2023 10:55 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on vielä KO-SAN . Ajauduin -85 kesällä Riksun lähelle perinteiselle tanssilavalle. Sielä arvottiin (pääsylipun numeron mukaisesti) palkintoja, palkinnot arpoi Reijo Taipale Pääpalkinto oli 400 markalla bensaa Karavaanin Shelliltä (kuka muistaa?) Minähän sen voitin. Menin sitten lavalle noutamaan palkintoa ja Reijo kysyi, että mistä kaukaa vieras on tullut, vastasin että Helsingistä, saliin laskeutui syvä hiljaisuus. ”Että tulit sa***na varastamaan meidän bensat”. En edes tarvinnut bensoja mulla oli työsuhdeauto, joten ajeltiin sitten kesän mittaan Stadista Riksun kautta Kangasniemelle jerrykannun kanssa appiukolle venebensaa kuskaillen, kovasti kiitteli tuliaisista. Olisko bensa maksanut silloin noin 3 mummoa litra, joten noin 130 litraa 400 markalla sai. Taisi toimitukset jatkua vielä vuonna 1986? |
||||
|
|
09.03.2023 10:54 | Timo Anttila | ||
| Kiitos tuosta kuvasta! Sattumoisin olen töissä kyseisellä konepajalla koneasentajana täällä Savonlinnassa. |
||||
|
|
09.03.2023 10:15 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaa zoomattaessa Gb:n perästä voi lukea "Korjattava x.34", x-numerosta ei saa ihan selvää. | ||||
|
|
09.03.2023 09:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa hyvä, luottamuksesi tietämystäni kohtaan on toki imartelevaa, mutta harrastukseni kohdistuu lähinnä autonomian ajan kalustoon. Vaan onneksi Petri, jonka osaaminen ei ole yhtä aikarajoitettua, ehtikin sinulle jo vastaamaan. Olen kuitenkin monin osin lipsunut omasta aikarajastani. Niinpä muistiinpanoistani löytyy Gb-vaunuista seuraava merkintä: "Vuonna 1933 siirryttiin 5-alkuisiin numeroihin ja vuosina 1935-1938 myös vanhat 4-alkuiset vaunut saivat uuden numeron siten, että ensimmäinen numero 4 vaihtui numero 5:ksi." Kuva voi siis olla jopa vuodelta 1938. Jos vaunun korjausmerkintä-tekstistä saisi selvää, ajankohta ehkä täsmentyisi. |
||||
|
|
09.03.2023 09:39 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Tai rouvaa kohtaan (esim. Reijo Taipaleen levyttämässä tangossa Humiko: "...Humiko-san, on nimi tytön, jota yhä rakastan...". San. Sauvo Puhtila). | ||||
|
|
09.03.2023 09:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Valtion velkatrendi? Tuotos/panos? Eurolla enemmän vaihtoehdot? https://www.valtionvelka.fi/ https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#cf3fcd93 Minuutit näkee tuomiopäivän kellosta https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tuomiopaivan-kello-ihmiskunta-nyt-90-sekunnin-paassa-tuhosta/e9a76b7f-af51-41aa-8f34-4b8830918588 |
||||
|
|
09.03.2023 08:38 | Ossi Rosten | ||
| ...jonka myöden Kangasalastakin tuli ratikkakaupunki :) | ||||
|
|
09.03.2023 08:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jos nyt tulee "tunnin juna", niin tuo oikaistu Karjaa-Salo joutuu lakkautettavien ratojen listalle. Dragsvikin varusmiesten ja ruotsinkielisten Åbo Akademissa ym käyvien Hanko-Karjaa välin opiskelijoiden määrät eivät sitä pidä pystyssä. | ||||
|
|
09.03.2023 07:23 | Petri Sallinen | ||
| Nelossarjalaisia ryhdyttiin muuttamaan vitossarjalaisiksi vuodesta 1933 alkaen. | ||||
|
|
09.03.2023 05:27 | Jouni Halinen | ||
| Oikeasssahan sinä Esa olet https://fi.pinterest.com/pin/551339179387049762/ Tässäkin tapauksessa Esalla (kylläkin Pakarinen) oli tiukka kuri kotona. | ||||
|
|
09.03.2023 05:19 | Joni Jurmu | ||
| Taivalkoskelaisena jotenkin oudon kontrastikas yhdistelmä tämä kiiltävä kisko ja tumma ratapölkky. | ||||
|
|
09.03.2023 02:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni - san, unohtamattakaan tosiasiaa, että jokaisen menestyvän herran takana on nainen. San - nimitys on japanilainen tapa ilmaista kunnoittavaa asennetta puhuteltavaa herraa kohtaan. |
||||
|
|
08.03.2023 22:49 | Henri Hovi | ||
| Kuparista. | ||||
|
|
08.03.2023 22:28 | Jouni Halinen | ||
| Sir (Suomeksi noin "arvon herra") Esa, eikö vaunun numero ole kuitenkin 62,187, näin ainakin mun vanhat silmät näkee. Sir etuliitettä ei voisi käyttää Esan tapauksessa, se kun on tarkoitettu lähinnä Brittiläisen kansanyhteisön "sisäiseen käyttöön". Mutta myönnetään se kuitenkin Esalle tässä tapauksessa, tämä kertoo sen että täälläkin herralla on herransa (sirsönsä). | ||||