Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Pääsiäisenä taas malmiradalla 2023 |
15.04.2023 16:05 | Jarno Piltti | ||
| On hyvä kuvasarja tämä, kiitos! | ||||
|
15.04.2023 16:04 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva, veturien erot tulee hyvin esille. | ||||
|
15.04.2023 16:00 | Reijo Salminen | ||
| Kiitokset, Timo, tämä on tämän palstan ehdotonta kermaa että saamme lukea asioista joita ei google tai mikään muukaan tietolähde anna mitään vinkkejä. | ||||
|
|
15.04.2023 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Timo ja kiitokset! | ||||
|
15.04.2023 13:53 | Tero Korkeakoski | ||
| Tottakai ne olisi kiva saada takaisin mutta se vaatinee uuden liikennöitsijän ja vaunuston. | ||||
|
15.04.2023 11:46 | Seppo Rahja | ||
| Tämän malmiradan jatkeen deadweight on 169,056 mt, pituus 287,5 m, leveys 45 m ja syväys tällä lastilla 17,7 m. On jo matkalla Egyptiin Port Saidiin, perillä 30.4.2023 klo 20.00. Matkanopeus kommenttia kirjoitettaessa 11,7 solmua. https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/shipid:654764/zoom:7 |
||||
|
Kuvasarja: Pääsiäisenä taas malmiradalla 2023 |
15.04.2023 09:05 | Timo Salo | ||
| Kiitos Seppo UPEAsta kuvasarjasta!!! Kuinkahan moni muuten tietää missä on Yykeänperä??? :-) (ja vielä ilman Googlea) | ||||
|
|
15.04.2023 04:44 | Timo Salo | ||
| Öljyyn nuo "patruunat" liittyy, muttei lauhduttamiseen. Aikanaan rakennettiin koemielessä hydraulipaineella toimivia tehoservoja (80-luvulla) ja niissä oli tuollaisia suodinasemia. Servotekniikkahan (kuten myös propoventtiilit) vaatii puhtaat öljyt toimiakseen. Muistan nähneeni noita käytössä niin, että noissa oli ISO vaihtoventtiili tulo- ja menolinjassa, jolla valittiin kumman suodinpatruunan kautta öljy kulki...Onneksi kuitenkin sähköservot yleistyivät ja luotettavuus nousi heti jättiloikan! Öljyn ongelmana on nimenomaa tehonsiirrossa/säädössä sen voimakas lämpeneminen ja öljyyn kertyvät pienet partikkelit, jotka "jumittivat" liikkuvat osat milloin mihinkin asentoon... "Parhaissa" järjestelmissä saattoi olla jopa kolminkertainen suodatus ja öljyn reguloinnin tuottama lämpö oli lähes hallitsematonta!80-luvulla kokeiltiin muitakin "hulluja" ideoita, vai miltä kuullostaa pneumatiikalla toteutettu logiikka? Parhaat ideat jäivät elämään, mutta olin aitiopaikalla näkemään ne LUKUISAT epäonnistumiset! :-(Verrataanpa vielä sähköä ja nestepainetta ominaisuuksiltaan. Molempia voi säätää ja muutenkin suureet vastaa toisiaan lähes identtisesti. (Paine=jännite, Virtaus=sähkövirta, putken sisähalkaisija=johtimen poikkipinta jne...) Molempien säädössä muodostuu lämpöä, eli sähkössä se on vaan helpompi hallita. Vain reguloiva (säätävä) tehokomponentti lämpiää ja se on "helppo" jäähdyttää. Sensijaan öljyn lämmetessä lämpö siirtyy hetkessä koko järjestelmään aiheuttaen kaikenlaista ongelmaa lämpötilan muuttuessa. Esim. analogia-aikana nollapistesäädöt olivat hankalia juurikin lämmönvaihtelujen takia. 90-luvulla PWM-tekniikka alkoi yleistymään oikein kunnolla jäädäkseen elämään. Ajatus öljyllä tehdystä PWM-säätimestä on lähinnä huvittava, pelkästään paineiskujen takia, jotka saattaavat suorastaan "räjäyttää" putket vaihtoon... (jokainenhan tietää tämän kolauksen, kun esim. vipuhanan "lyö" kiinni, niin koko talon putkisto kolahtaa. Isompi paine=isompi kolaus... ) Sähköllä tuon edellämainitun "takapotkun" poisto on helppoa. DC-piirissä ison jännitekeston omaava tehodiodi toimii hienosti ja AC-piirissä taas ns. RC-piiri hoitaa asian. (R=resistance C=capasitance) Mutta koitappa rakentaa nestepiireihin vastaavat komponentit, voi sitä jousien ja luistien jumiutuvaa määrää... :-)Eiköhän tämä aivopieru riitä tälle aamulle.... :-) | ||||
|
15.04.2023 03:04 | Jouni Halinen | ||
| Sain vaihdettua hiukan paremman kuvan. | ||||
|
|
15.04.2023 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulle tulee mieleen moottorin tai muuntajaöljyn lauhdutin, asiaa tarkemmin tuntematta. Veturihan on dieselsähköinen. Voi myös olla suodatinsysteemikin, mene tiedä. |
||||
|
|
14.04.2023 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän "lisävaruste" on tuohon käyntisillalle lisätty? | ||||
|
14.04.2023 23:34 | Arto Papunen | ||
| 104 | ||||
|
|
14.04.2023 23:22 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tietoa, että mikä oli eilisen T7145/T7146:n veturin numero? | ||||
|
14.04.2023 23:07 | Kai Krause | ||
| Tää on aika hieno | ||||
|
|
14.04.2023 23:03 | Vertti Kontinen | ||
| Pari viikkoa sitten traficom julkaisi selvityksen yhdistettyjen kuljetusten palauttamiseksi Suomeen. Olisi kyllä mahtavaa, jos ne saataisiin takaisin https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/uusi-selvitys-kartoittaa-toimia-yhdistettyjen-kuljetusten-kaynnistymiseksi-suomessa?toggle=Selvitys%20toimenpiteist%C3%A4%20yhdistettyjen%20%20kuljetusten%20k%C3%A4ynnistymisen%20mahdollistamiseksi |
||||
|
14.04.2023 22:00 | Petri Nummijoki | ||
| 762 löytyy Kouvolasta jo kesäkuun 1963 sijoituslistasta https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/. Lisäksi se oli 1958 lainassa Riihimäellä sijoituspaikkanaan ainakin Lahti mutta palautettiin vielä muutamaksi vuodeksi Pasilaan. Tammikuun 1959 listassa veturi on yhä Riihimäellä mutta vuotta myöhemmin taas Pasilassa. | ||||
|
14.04.2023 21:31 | Raimo Hämäläinen | ||
| Jos tässä on kaikki niin en odota enää enempää............ | ||||
|
14.04.2023 20:02 | Juhani Katajisto | ||
| Tuttu veturi. - Kuvauskuukautena huhtikuussa 1968 Pr1 764:lle kertyi melkein 4 000 km ainostaan vaihtotöissä. Mutta pääsi tästä vielä linjalle tositoimiin Ylä-Savoon, jossa veti lajitoverinsa 766:n kanssa kesällä 1969 kaksinvedossa mm. raskaita 60:n Ma-vaunun sorajunia Lapinlahdelta Iisalmeen. Pr1 764 tuli kerran niin kovaa, että soravaunuista ilmavirran mukana irronnut pölypilvi seurasi junaa, sen ohittaessa Taipaleen pysäkkirakennuksen. Kamerassa oli käytettävä yksi viidessadasosa sekuntia suljin nopeutena, että junan sai pysähtymään. Noin nopea suljin nopeus oli aika harvoin tarpeen höyryveturikuvauksissa. Tämän veturin nokkalaatta on ilahduttanut allekirjoittanutta muistoesineenä noista Paikkujen Ylä-Savon soranajoista jo kauan. | ||||
|
14.04.2023 17:53 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva "paneeli Express" junasta! | ||||
|
|
14.04.2023 17:13 | Martti Vuorikoski | ||
| Kiitos Tapio, hienoja kuvia. | ||||
|
14.04.2023 17:10 | Martti Vuorikoski | ||
| Pohjolan liikenteen entinen sekajuna, ajoi muistaakseni Rovaniemi-Ivalo väliä, vai oliko peräti Inariin. Takana vaihtolava laitteet, edessä 15 matkustaja paikkaa. | ||||
|
14.04.2023 16:18 | Timo Salo | ||
| Aivan uskomattoman tyylikkäät/tutut varusteet/vaatteet ornitologilla, vallankin tuo hattu! Upeaa... (Kiikari Kesko 7*50) | ||||
|
14.04.2023 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko kaavio siis tämä vuoden 1963 versio? https://vaunut.org/kuva/63488 Keskivaihteethan hävitettiin jo aikaisemmin ja lopulta syksyllä 1989 uusittiin/yksinkertaistettiin eteläpään vaihdekujat ja kesällä 1990 vastaavasti pohjoispää. | ||||
|
|
14.04.2023 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 1989 puolella vaunujen käyttö oli muotoutunut siihen asentoon, että täyspuisia runkoja nähtiin vain perjantaista sunnuntaihin. Muina päivinä H 512/511:ssä oli EFi+Eit. | ||||
|
14.04.2023 12:59 | Arto Papunen | ||
| Mä vähän luulen, että ei tulekaan olemaan paljoa eri sinisten kohtaamiskuvia. Koskahan vain toisen siniset maalataan toisiin väreihin. | ||||
|
14.04.2023 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuhan sillä tontilla puuta edelleen, se vaan tulee eri suunnista kuin aikaisemmin. | ||||
|
14.04.2023 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas Pölhön kuvaamilta vaunutietosivuilta löytyi maininta, että kyseinen alapilkkujen muuttaminen yläpilkuiksi tavaravaunujen numeroissa "komennettiin" kirjeessä Ko 153/286, päiväyksellä 9.2.1956. Asian oli käynnistänyt Standardisoimislautakunnan antama suositus tavaravaunujen numeroiden jakamisesta kolminumeroisiin ryhmiin, esim. 106'300. Nelinumeroisia numeroita ei tällä tavalla ryhmitelty. Alapilkut määrättiin peitettäväksi maalaamalla. |
||||
|
|
14.04.2023 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, kuvassa https://vaunut.org/kuva/64856 olevassa ratapihakaaviossa on raide 43a, joka johtaa kääntöpöydältä etelän suuntaan (kuvassa vasemmalle) kohti raidetta 60. Sieltä pääsee vaihteen (nro epäselvä) kautta raiteelle 42a hakemaan liitevaunua (raiteilla 41a ja 42a säilytettiin lättien liitevaunuja). Sieltä edelleen pääsee pikku vekslailemisen jälkeen eteläpään vaihteiden kautta lähtöraiteelle VI. Näin siinä tapauksessa, että H 518:ssa oli vain veto ja liite. Usein vaunuja oli enemmän. Vekslailu helpottuu oleellisesti, mikäli runkona olikin veto-liite-veto ja lähtöraiteena IV. Sunnuntaisin vetovaunuja oli useampiakin. Kyseiseltä H 518:lta oli yhteys Tampereelta Helsinkiin junassa P 156, muutaman minuutin vaihtoajalla. Ja mitä lättien liitevaunuihin tulee, ei niitä nyt kovin montaa koskaan siellä seisoskellutkaan, olisiko ollut siinä kuutisen vaunua. Kerran - yllätys - yllätys - siellä seisoi Pieksämäeltä tullut FPoab 10207. |
||||
|
|
13.04.2023 22:31 | Miska Sallinen | ||
| Kulkeeko näitä Move66:sia enään missään? Myös Imatran veturipalveluiden vempuista olisi kiva kuulla jotain tietoa, kun Venäjän liikenne loppui. | ||||
|
13.04.2023 20:40 | Pasi Seppälä | ||
| Nämä Höljäkän pylväskuljetukset ovat kyllä tyylikkäitä. Tässä kuvauspaikassa varsinkin näkyy komeasti. | ||||
|
|
13.04.2023 20:38 | Pasi Seppälä | ||
| Erinomainen kuva. Eri operaattoreiden sinisten vetureiden kohtaamiskuvia ei taida vielä liiemmin olla? En ainakaan muista... Vaunustokin tässä lähemmässä aiemmin varsin tavallista Kouvola-Vainikkala välillä. Nyt voi jo sanoa piristäväksi poikkeukseksi raakapuujunien ja kotimaisten umpivaunujen seassa. |
||||
|
13.04.2023 19:44 | Harry Rajala | ||
| Kyseinen kaksiakselinen vaunu E: 636 on kuvassa oikealla tuon vaalean lasikuitukopin takana. Tässä enempi juttua: https://vaunut.org/kuva/24256?liikp1=625 | ||||
|
13.04.2023 19:39 | Timo Salo | ||
| Tuomas: Tervetuloa klubiin...! Se on lentsu/muu räkätauti, jos haistat vielä jotain? Tässä on rouvan kanssa oltu sisätiloissa ko. p.....een taudin takia parhaaseen vuodenaikaan. Uskomatonta kuinka joku virus voi viedä hajuaistin niin totaalisesti, ettei edes etikka haise miltään...Täällä on ollut paljon kuvauskokeiluja mielessä, mutta ne täytyy tehdä nyt olohuoneen ikkunasta!!! Tuo Pasin otos on kyllä hyvä malli mihin pitää pyrkiä! (lasin läpi tuskin onnistuu) | ||||
|
|
13.04.2023 19:00 | Tuomas Pätäri | ||
| On upea! Tällä kertaa sattunut Tadejakin mukaan. Vuosi sitten kun tämä myös kierteli poikkeavaa reittiä, ei sattunut Tadillisia omalle kohdalle. Käytetäänkö vaunutyyppiä tai sen sukulaisia enää muussa kuin Ruokosuon liikenteessä (sekä tässä Uudenkaupungin että jossain Pohjanmaan suunnan junissa)? Ennenhän vaunua meni myös vaikkapa Taavettiin ja Kaipiaisiin. Pitääkin kokeilla jos joku lauantai ehtisi mennä kuvaamaan, ehkä jo seuraavana jos tämä korona / flunssa / mikä sitten onkaan ehtii tästä helpottamaan. |
||||
|
Kuvasarja: Semmeringin rataa |
13.04.2023 18:17 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt on Itävallan matka varattu 15.-18.6.!!! | ||||
|
13.04.2023 17:43 | Timo Anttila | ||
| Varhaisimmat lapsuusmuistot liittyy Pieksämäen veturitalliin ja höyryveturikyytiin. Varmaankin olin kuusi vuotias. Olin isän mukana veturissa ja isä oli nuori lämmittäjä. Meteli ja hiilen lapionti sekä isän kuumasta hikiset hymyilevät kasvot jäi elämään muistissa. Ja se ettei höyryletkuihin saa koskea. Kiitos tästä kuvasta. |
||||
|
|
13.04.2023 16:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä uudelleennumeroinnissa oli kyse valtion kaikkien rautateiden kaikkien vaunujen uudelleennumeroinnista yhteisiin numerosarjoihin entisten rautatiekohtaisten numerosarjojen sijaan. Iso ruljanssi siis. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887 luettelee mihin numerosarjaan mikin vaunutyyppi numeroitiin. Toteutustavasta on Koneosasto varmasti antanut tarkat ohjeet, jotka oliskin mukava löytää. Avoimia tavaravaunuja oli tuon luettelon mukaan 654 kappaletta, katettuja tavaravaunuja oli 829 kpl. |
||||
|
|
13.04.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Aikakone kuvailemaani ajanhetkeen 17.6.1988: https://vaunut.org/kuva/116135 | ||||
|
|
13.04.2023 15:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinka tuollainen juna siirtyi lähtöraiteelle? Jos vetovaunu lähti tästä kääntöpöydältä vasemmalle hakemaan liitteen mukaansa, se oli ainakin aluksi väärässä päässä Tampereelle lähtemistä ajatellen. Pitikö liite viedä asemalle ja kiertää sitten toiseen päähän? Vai pystyikö talliraiteiston läpi ajamaan siten, että pääsi kytkeytymään suoraan kiinni liitteen oikeaan päähän? Haapamäen talliraiteisto on tänä päivänä niin tukossa kaikesta kalustosta, että on vaikea kuvitella, kuinka tyhjä sama paikka oli vielä Höyryveturipuiston avajaisten aikaan kesällä 1988. Tai että joskus (myöhemminkin) on voitu ajaa höyryveturilla ja A91-vaunulla melko pitkäkin matka vapaasti edestakaisin. | ||||
|
|
13.04.2023 14:33 | Petri Sallinen | ||
| Rautatiehallitus antoi yleisellä tasolla määräyksen siitä, että tietyn vaunusarjan numerot muutetaan. Koneosasto taas antoi määräyksen siitä, miten asia toteutetaan käytännössä — vaunukohtaisesti. Vastauksia saattaa löytyä koneosaston johtajan kiertokirjeistä tai koneosaston lähetetyistä kirjeistä. Em. kirjeet ovat melkoisia tilkkutäkkejä ja niitä on paljon. | ||||
|
13.04.2023 14:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Google Mapsilla samaan paikkaan: https://www.google.com/maps/@51.5052527,-0.089112,74a,35y,294.61h,43.71t/data=!3m1!1e3 |
||||
|
|
13.04.2023 13:58 | Heikki Jalonen | ||
| Yritetäänpäs löytää kuvasta lähimmän Transport for London-henkisen kiskoliikenneharrastajan asuintalo... | ||||
|
|
13.04.2023 13:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitäisi löytää käskykirje tms. ukaasi, josta näkisi, miten tuo numeroinnin muutos on käsketty toteuttaa. Rautatiehallituksen kiertokirje vain toteaa, että numerointi muutetaan. Jotkut muutoksethan ajoitettiin tehtäviksi silloin, kun vaunu muuten joutui varikolle. Mutta numeroinnin kanssa sellaiseen suurpiirteisyyteen ei kenties ollut varaa. Kysehän oli sentään valtion kaikkien rautateiden kaiken vaunukaluston uudelleennumeroimisesta. On myös varmaan jaettu listat, minkä numero millekin vaunulle piti antaa. |
||||
|
|
13.04.2023 11:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kurt, sain ajatuksen, että koneosaston johto sai tarvittaessa viestinsä vaunujen etsinnästä ja laskennasta lennätinteitse aika rapsakasti pitkin rataverkkoa. Jos vaunujen numeroiden muuttaminen olisi vienyt aikaa runsaasti, niin olisikohan uusinumeroiset jotenkin pitänyt erotella vanhanumeroisista? Sekaannusten välttämiseksi. Käskylehtikaudella pikkumuutoksia tehtiin myös varikkotöinä, asianmukaisten muutosten teettämisestä vaunukortteihin puhumattakaan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta oli esimerkiksi tavaravaunujen numeroiden tuhatlukuerotinpilkun muuttamisesta "ala-asemasta" yläpilkuksi. Tämä tehtiin tosin suurinpiirten sotavuosien tienoilla eikä siten koskettele kuvan aihetta. |
||||
|
|
13.04.2023 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kotiasemalle Parolaan 80 km"? Heko heko! | ||||
|
13.04.2023 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä kuvaa jäin katsomaan pitkään. Tunnelma miltei käsin kosketeltava. Tosissaankin hyvä kuva! |
||||
|
|
13.04.2023 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ollut yksi tai kaksi kertaa, vaan paljonkin useammin, kun tallimies kurkotti kääntöpöydän kopin ikkunasta kättään ja heilautti sitä ympyrässä: - "vedä". Vastausvihellys, jonka jälkeen vetovaunu siirtyi vaunujen seisontaraiteelle hakemaan liitettä ja sieltä lähtöraiteelle. Asiaan kuuluvien vaihteenlimpun "heittelemisten" jälkeen. Ja sitten kello 14.50 lähti raiteelta kuusi H 518 Tampereelle, eräs puolijauhoinen harrastaja mukanaan. Tämä tapahtui yli kaksikymmentä kiloa sitten. |
||||
|
|
13.04.2023 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunussa on vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero. Vuonna 1887 avonaiset tavaravaunut numeroitiin kaikkien rautateiden yhteiseen numerosarjaan 4 001-5 000. (Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887) Maalausmerkinnät vaikuttavat suhteellisen uusilta, joten kovin monta vuotta ei liene vielä vierähtänyt niiden maalaamisesta, joka on tapahtunut jonakin vuonna vuoden 1887 kesän jälkeen. Koko vaunukannan uudelleennumerointihan on varmasti vienyt vuosia. Merkintöjen asettelu on myöhempiin asetteluihin verrattuna epätavallinen: Litteramerkintä on ainoastaan sivulaudan päässä, eikä aluskehyksessä ole muita merkintöjä kuin vaunun numero. |
||||
|
12.04.2023 23:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen muistan että Repinissä on joskus 1980-luvulla ollut punainen ravintolavaunu, mutta punaisia makuuvaunuja en muista nähneeni sen jälkeen kun idän junat alettiin vetää sähköllä. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäisen kuvailua |
12.04.2023 22:44 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava kuulla, että Eemil on päässyt mukaan museo-ajeluille. Odoteltavissa ollee, että kuvasarjoja tullee myös tulevaisuudessa HMVY:n museo-ajeluista. Hyvä Eemil!!! | ||||
|
|
12.04.2023 22:36 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän punaisia ja vihreitä ollut aikoinaan rinnakkain käytössä Suomen liikenteessä https://vaunut.org/kuva/58234. Yhtä punaisista vihreäksi vuotta ei taida sen vuoksi olla mahdollista määrittää. Sen sijaan totta kyllä, että jossain vaiheessa punaisten käyttö päättyi jokseenkin kokonaan. En ole tainnut koskaan nähdä kuvaa Sr1-vetoisesta idän pikajunasta Neuvostoliiton olemassaolon ajoilta, jossa olisi ollut punaisia vaunuja (enkä omin silmin sen paremmin), joten varmaan tästä kuvasta muutaman vuoden sisällä olisi punaisten käyttö loppunut. | ||||