Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.02.2023 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Talvi 1970 oli niin ankara, että merenkulkua jouduttiin rajoittamaan voimakkaammin, kuin yhtenäkään muuna talvena 70-luvulla ja 60-luvun talvinakin satamia pystyttiin pitämään auki paremmin lukuun ottamatta vuosia 1963 ja 1966. Tietysti jäänmurtajalaivaston suorituskyky kasvoi vuosien mittaan, joten eri vuodet eivät ole täysin vertailukelposia. Silti 70-luvun alkupuolen talvista tähän varmaan kävisi mikä tahansa muu paremmin. | ||||
|
|
20.02.2023 09:57 | Kari Haapakangas | ||
| Sähköistys Keravalle valmistui 1970, joten ei tuo vanhempikaan voi olla. | ||||
|
|
20.02.2023 09:19 | Erkki Nuutio | ||
| Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968 | ||||
|
20.02.2023 09:04 | Erkki Nuutio | ||
| Auton valmistumisvuodeksi katson 1934-1938. Oletan kuvan olevan 40-luvun loppupuolelta tai viimeistään 50-luvun alkuvuosilta. Ottaen huomioon että auto ehti nauttia sodasta viisi vuotta, se tuskin olisi kuvan loistokunnossa ilman mittavaa remonttia. Mielestäni takapyörät ovat ylisuuret, eli kyseessä olisi dragsterin esiaste jolla kierreltiin Loviisan katuja hyvän saaliin toivossa. Automerkkiä ja -mallia joutuu arvailemaan. Kaksiovinen (kaksi sivuikkunaa) Ford Y Junior 1934 kävisi, mutta sen etupuskurissa kuuluu olla keskellä kaari alaspäin. Etupuskuri voitu vaihtaa suoraksi myöhemmin. Melko samanlaisia ovat myös muut brittien pikkuautot ja esimerkiksi Opel. |
||||
|
|
20.02.2023 08:59 | Petri Nummijoki | ||
| Voikohan kuvausvuosi olla joku muu? Talvi 1970 oli se, kun jo käytöstä poistunut viimeinen höyrymurtaja jouduttiin vielä kerran ottamaan käyttöön ankaran talven vuoksi. Hieman epäilyttää, että ankarana talvena Tikkurilassa olisi helmikuun lopulla näyttänyt tältä. https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Tarmo_(1907) |
||||
|
Kuvasarja: John Lindrothin pienoismalleja |
20.02.2023 00:10 | John Lindroth | ||
| Juha! Kiitos palautteesta ,itsekin sain kipinän nuorena harrastajana silloisilta pienoismallien rakentajilta ja junaharrastajilta. | ||||
|
20.02.2023 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Pitää kai ilmoittaa yhdistykselle, että ensi kerta ei tolpan taakse, kiitos! :) | ||||
|
19.02.2023 23:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä Massikoita on metrossa useampi, joten en tiedä vaunun käytössä ollutta numeroa. https://vaunut.org/kuva/121393 | ||||
|
19.02.2023 23:35 | Roope Prusila | ||
| Esitän, että palaamme keskustelemaan kuvan tylsyydestä 50-vuoden kuluttua ;) | ||||
|
|
19.02.2023 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkistin DKW:n, IFA:n ja Opelin 30-50 luvun mallien kuvat eikä täsmännyt. Mutta joku 30-luvun eurooppalainen pikkuauto tai sellaisen uusintapainos itä-Euroopasta sen täytyy olla. | ||||
|
Kuvasarja: John Lindrothin pienoismalleja |
19.02.2023 23:04 | Juha Kutvonen | ||
| Junat-lehden numerossa 1/1985 julkaistu artikkeli Johnin silloisesta kotiradasta oli minulle mahtava inspiraation lähde. Se innoitti paitsi malliharrastukseen, niin myös dokumentoimaan suomalaista rautatiemiljöötä ja -kalustoa. | ||||
|
19.02.2023 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Pitkä kolmonen. 1111 on jäljellä Haapamäellä ja sen tenderin kunnostus ehti edetä pitkälle ennen kuin päätettiin vaihtaa kunnostettava veturi 1136:ksi. Niinpä 1136:lla on mukanaan 1111:n tenderi. Sorsapoikue 2222 on puolestaan romutettu jo kauan sitten, mutta jäi yhdeksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista. Viimeinen ajo oli 26.11.1990 Jyväskylän Pv3:na. 3333 pysyy liikkeellä vielä pitkään. | ||||
|
19.02.2023 22:47 | Jouni Hytönen | ||
| Taaempi on 3109. | ||||
|
19.02.2023 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Hauska VKM-tunnus: D-ZUG. Sehän tarkoitti perinteisesti Saksassa pikajuna. | ||||
|
|
19.02.2023 22:20 | Petri Nummijoki | ||
| Eivät tainneet 1940-luvulla rakennetut henkilöautot olla Suomessa yleisiä sodan ja säännöstelytalouden vuoksi, joten olisiko 1930-luvun puolelle ajoittuva vuosimalli todennäköisempi? Se voi muuttaa asiaa, jos auto olisi käytettynä tuotu esim. Korean suhdanteen aikaan mutta silloin kuva olisi pakostakin 1950-luvulta. | ||||
|
|
19.02.2023 22:02 | Heikki Jalonen | ||
| Epähelppo on tämä. 1-sukupolven Ford Anglia E04A (1939-47) on vähän tuota muotoa, mutta siinä olisi astinlaudat ja maskin kehys maalattua peltiä, ilman tuota pientä koristetta. Lyhtyjen paikat sopisivat siihen tasan just, ja monissa oli tuollainen kangaskatto. Vaan ei oikein ole tuo sellainen. Morrikset ja Austinit jäävät pois laskuista, niissä oli maskeissa sellaista kaarevuutta ja alaspäin kapenevaa muotoa. Etulokasuojatkin olivat useimmisssa malleissa sutjakkaasti astilaudoiksi venyvää mallia. Mutta, entäpäs DKW F7? Mallia Meisterklasse Cabrio Saloon ja vuosiluokkaa 1938-39. Ehkäpä jopa jonkin matkaa 1940-luvun puolelle, sellaisia aikansa "uustuontiautoja", suoraan ensimmäiseltä omistajalta; rekisterikilven alku "WH"... Siihen suuntaan vinkkaisi kenttämallinen suora etupuskuri. Lokasuojien muoto ja korin astinlaudattomuus sopisivat melkoisen hyvin DKW:lle. Paremmissa varusteluissa maski oli kromikehäinen, keskellä olevalla pystypienalla ja siinä oli täsmälleen tuollainen pikku embleemi ja tasan tuossa samassa kohdassa. Tuossa embleemissä oli - sattumoisin - ne tutut neljä rinkulaa, jotka nykyään löytyvät merkin perillisen keulalta. Nykyinen mallisto ei tosin ole kaksitahtista... |
||||
|
|
19.02.2023 21:42 | Kari Aho | ||
| Timo: Olen aina halukas oppimaan jotain uutta, niin pistä pari esimerkkikuvaa kuinka tällainen kuva pitäisi ottaa. Itse en siinä näe reilua ylivalotusta enkä taiteellisuutta. Arvot mielestäni mahdollisimman maltilliset ISO 300, f5.6, 1/320 sek. Jälkikäsittelyssä valotusta on nostettu 0,09%. Olen myös kuvannut paljonkin filmille mutta kuvat kehitin itse, joten silloin oppi myös niistä pilalle menneistä miksi ne olivat pilallisia. | ||||
|
19.02.2023 21:07 | Antti Grönroos | ||
| Martinlaakso tuli itsellenikin mieleen. | ||||
|
19.02.2023 21:05 | Antti Grönroos | ||
| Sanon Tervola. | ||||
|
|
19.02.2023 20:30 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n arkistossa tuon kuvan kommenteissa (Virtasen Martin käsialaa) lukee, että kuva olisi 1940-luvulta ja auto ehkä Morris E mallin(?) henkilövaunu. Kähärän Pentin kanssa oli sovituu, että katsotaan ja ajoitetaan näitä kuvia, mutta sitten tuli Korona väliin ja sitten olikin liian myöhäistä. Kuva löytyy täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/411 |
||||
|
19.02.2023 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alokkaat periaatteessa olivat koeajalla. Monissakin käskylehdissä on nimiluetteloita, joissa on lueteltu VR:ltä kelpaamattomana erotettuja. Saattoi olla pitkäkyntisiä tai terveydeltään vähän sitä sun tätä. Asennevammaisiahan nyt ei pitkään siedetty. Vasta liikenneosaston peruskurssin käynyt saattoi ajatella saaneensa jalkansa oven väliin ja siten jäädä taloon. |
||||
|
19.02.2023 16:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Voishan tuonne jotain rekkajunaliikennettäkin olla, mutta on "halvempaa" ajaa rekoilla. | ||||
|
|
19.02.2023 15:38 | Jouni Halinen | ||
| Henkilökuntaa ainakin (ovatko näissä luvuissa mukana kaikki Helsingin eri liikennepaikkojen henkilökunnat?) riitti. Luvut ovat kirjasta Rautatiehakemisto. Helsingin henkilökunnan määrä vuonna 1964 oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä (ei mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Tähän vielä päälle konttorihenkilökuntaa ym. erillaisia päällikköjä | ||||
|
19.02.2023 13:40 | Panu Breilin | ||
| Ruotsissa saa liikkua yksityisillä teillä ja metsissä ihan siinä missä Suomessakin, eli ei ole estettä miksei tähän sillalle voisi mennä kuvaamaan. | ||||
|
19.02.2023 13:30 | Uwe Geuder | ||
| Täysin villi arvaus on, että tämä oli Baarle-Nassaun asemarakennus: https://www.google.com/maps/@51.4431395,4.9275452,3a,75y,192.74h,86.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sCC41BTKsLmvXHZjF17L0jA!2e0!7i16384!8i8192 Rata oli talon toisella puolella ja se on nyt pyöräbaana. | ||||
|
|
19.02.2023 13:10 | Uwe Geuder | ||
| > Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... Hyvä pointti. Oli siellä joskus rautatie. Meni 5,5 km:n matkalla 7 kertaa valtionrajan yli. https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg Asemasta en ole löytänyt nopeasti kuvaa. Tässä eräs rajanvartijatalo: https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg#/media/Bestand:Bels_lijntje_-_seinwachtershuisje_20_-_Baarle_Nassau.jpg |
||||
|
|
19.02.2023 12:24 | Timo Salo | ||
| Vertille ja Karille: Jotta ymmärtäisitte mistä on kohdallani kysymys noitten taidekuvien suhteen. Kuvasin 70-, 80- ja 90-luvulla jonkun verran Petrin kinofilmikameralla. Filmi ja vallankin kehitys Nokian Valokuvatarvikkeessa maksoi asuntovelkaiselle paljon. Niinpä teimme oranssilla kuplafolkkarilla ajavan toimarin kanssa sopimuksen. Hän katsoo kuvat ennen kehitystä ja poistaa kaikki reilusti tärähtäneet, rajausvikaiset, ali-/ylivalottuneet kuvat kehityskulujen säästämiseksi. Tuo ylläoleva kuva olisi joutunut silloin armotta roskiin. Nyt se on taidetta ja tehosteita. Digikuvaus on lyönyt ällikällä tälläisen kinomiehen. Silloin kuvia ei kehityksen yhteydessä juurikaan pystynyt petraamaan (ainakaan taloudellisesti järkevällä tavalla), mutta nyt on toista. Kuvia saa räpsiä ja kokeilla kaikkea mahdotonta ja mahdollista.... | ||||
|
19.02.2023 12:22 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä kysymys. Alun perin tuollaista läpyskää sen paremmin kuin läpyskän alla olevaa luukkuakaan ei näissä ollut. Olisiko läpyskä liittynyt ohjaamolämmityksen muutokseen ja siltä osin varmaankin ilmanottoon, kun näissä näyttäisi olevan jo parannettu ohjaamolämmitys asennettuna? Tuo läpyskä oli vetureissa myöhemminkin mutta tässä se on erityisen silmiinpistävä, kun läpyskän maalausta ei ole vielä sovitettu veturin muuhun ulkoasuun. Luukun takana taisi olla latauksen pistoke, joka alun perin oli ohjaamossa sisällä eli kaapeli piti viedä alkuperäisessä mallissa jostain oven tai ikkunan raosta ohjaamoon sisälle. Olisivat siis merkittäviä käyttömukavuutta parantaneita muutoksia. Joku veturin tekniikan tuntija korjannee, jos selitys meni metsään. Molemmat kuvan veturit modernisoitiin 90-luvun alkupuolella ja olivat liikenteessä Dr13-vetureiden loppuaikoihin asti, joten kuvaan on valikoitunut kaksi varsin hyväonniseksi osoittautunutta Dr13-veturia. |
||||
|
|
19.02.2023 10:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä nuo läpykät etukulmissa ovat? | ||||
|
|
19.02.2023 10:18 | Vertti Kontinen | ||
| Mielestäni tälläisissä lumipyryssä otetuissa kuvissa lievä ylivalottaminen on oikein hyvä keino korostaa lumimyräkkää. Ratapenkan yksityiskohdilla ei tämän tyyppisissä kuvissa ole niin väliä, kun se siistii kuvan etualaa ja entisestään korostaa kuvan aihetta, vauhtia ja lumisateen täyttämää keliä. Jos kyseessä olisi kirkas, aurinkoinen talvipäivä, olisi asia aivan toinen |
||||
|
19.02.2023 10:11 | Timo Salo | ||
| Tämä hieno otos kävisi hyvin joulukortista, talvista tunnelmaa parhaimmillaan... | ||||
|
|
19.02.2023 08:05 | Timo Salo | ||
| Arktista tunnelmaa Kari on ilmeisesti korostanut kokeeksi(?) reilulla ylivalotuksella. Pidän kyllä "alkuperäistä" kuvaa parempana. (vähensin reilusti valoisuutta kokeeksi tuolla W10:n kuvankäsittelyllä. Alkoi penkaltakin näkyä yksityiskohtia) | ||||
|
|
19.02.2023 05:30 | Kari Haapakangas | ||
| Hupaisa video, hyvinhän tuosta sai tekstityksellä selvää. Rajat aiheuttavat varsin mielenkiintoisia... ongelmia. Omalla länsirajallamme Märket ja suvereniteettisaaret ovat tällaisia ...ongelmia. Ja viime kesänä tuli huvittuneena pohdittua, mitä tapahtuisikaan jos lomalla oleva varusveijari hieman poikkeaisi naapurivaltakunnasa käydessään på Gränsen -kauppakeskuksessa. Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... |
||||
|
|
18.02.2023 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Vertille harvinaisesta (!) kuvasta - KAKSI ehjää (ehkä ?) Dm12:a matkalla Seinäjoelle. | ||||
|
|
18.02.2023 23:32 | Martti Vuorikoski | ||
| aamulla aura töitä tarjolla koko maassa. | ||||
|
|
18.02.2023 22:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea, arktinen kuva. | ||||
|
|
18.02.2023 22:26 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tämä silta yleinen silta, jossa saa vapaasti kuvata? | ||||
|
|
18.02.2023 20:38 | Petri Nummijoki | ||
| Nykyiset raiteet 1-3 sijaitsevat kyllä suurimmaksi osaksi vanhan ratapihan kohdalla mutta pohjoispäästään niille raivattiin puiston puolelta lisää tilaa. Kaippa työt aloitettiin Kaisaniemestä sen vuoksi, että ratapihan laidalta keskelle edettäessä riitti ehkä 1-2 vanhan raiteen poistaminen käytöstä kerrallaan. Kun nämä saatiin valmiiksi ja siirryttiin seuraavaan kohtaan, oli vastaavasti käyttöön saatu uudistettuja ja aikaisempia pidempiä sekä paremmilla laitureilla varustettuja raiteita, jolloin ratapihan suorituskyky parani tätä kautta. Näin ratapihan välityskysy oli töiden aikanakin ehkä vain hieman alentunut normaalitilanteeseen verrattuna, kun taas töiden aloittaminen ratapihan keskeltä olisi varmaan puolittanut ratapihan välityskyvyn vuoden ajaksi tai jotain. | ||||
|
|
18.02.2023 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Vielä 60-luvulla oli Helsingin ja Pasilan välillä vain neljä raidetta, joista kaksi läntisintä Pasilan alaratapihalle johtavia raiteita päivystäjille ja Pasilan talleille matkalla oleville vetureille. Pasilan matkustaja-asemalle johti vain kaksi itäisintä raidetta eli normaalitilanteessa kaikki Helsingistä lähtevät matkustajajunat niin Pääradalle kuin Rantaradalle käyttivät yhtä ja samaa raidetta ylös Pasilaan ja saapuvat matkustajajunat toista raidetta alas Pasilasta Helsinkiin. Sen vuoksi junia ei erityisesti vekslattu ratapihan laidalta toiselle ellet tarkoita sitä, että Töölön ratapihalla säilytyksessä olevat lähtevien matkustajajunien rungot jouduttiin kyllä siirtämään ratapihan yli, jotta ne saatiin lähtöraiteilleen. Käytännössä Ilmalan ratapihan käyttöönotto olikin edellytys Martinlaakson radan liikenteen käynnistämiselle, koska lisääntynyt paikallisliikenne ei olisi mahtunut enää Töölön ratapihan huoltoliikenteen sekaan. | ||||
|
|
18.02.2023 20:07 | Petri Nummijoki | ||
| 60- ja 70-lukujen vaihteen suuret ratatyöt Helsingin puolessa sisälsivät sähköistyksen lisäksi kiskonvaihtoa, lisäraiteiden rakentamista, turvalaitetöitä ja ratapihamuutoksia (muuallakin kuin Helsingissä). Näiden töiden voitanee katsoa alkaneen kovana pakkastalvena 1966 soranajolla Korson ja Keravan välille. Pikajunahuollon siirtyminen Ilmalaan, Martinlaakson radan käyttöönotto ja suurasetinlaitteen valmistuminen touko-kesäkuun 1975 aikana olisi ehkä takaraja, milloin alkoi olla valmista ellei sitten katso töiden jatkuneen vuoteen 1981 asti, kun Tikkurilan ja Keravan välinen kolmas raide saatiin käyttöön. | ||||
|
|
18.02.2023 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Esa on kyllä lukenut historiansa. Jos sallitaan sivuraiteen kommentti: Aiheesta Euroopan historia minulle tuli heti mieleen tämä hauska video: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ Vinkki: On erilaisia kieliversioita (puhekuplan takana). Suomi ei ole yksi niistä, mutta jos valitsee toistonopeudeksi 0.75 (hammaspyörän takana) pystyy ehkä seuraamaan koulun vieraskielitaidolla. |
||||
|
|
18.02.2023 18:21 | Jouni Halinen | ||
| Oliko syy se että ensimmäisenä tehtiin sähköraiteet Kaisaniemenpuiston puolelle, että ne tehtiin "neitseelliseen" paikkaan=tuli lisäraiteita käyttöön, eli uusi kiskotus ja sähkösysteemit tehtiin samalla kertaa?. Junathan jouduttiin veklaamaan ennen Ilmalaa raiteiden itäpuolelta länsipuolelle. | ||||
|
18.02.2023 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/13206 keskusteltu, tuo ei ole amerikkalainen Janney-kytkin vaan belgialainen Henricot-kytkin. Linkki on hieman muuttunut, se on nykyisin https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler#Henricot_coupler . | ||||
|
|
18.02.2023 17:08 | Pasi Utriainen | ||
| Sekin vaikuttaa asiaan, että rataosan Helsinki-Kirkkonummi sähköistystyöt aloitettiin Kauniaisten ratapihalta ja ensimmäisenä valmistui osuus Leppävaarasta Kirkkonummelle. Helsingin pää valmistui viimeisenä. | ||||
|
|
18.02.2023 14:06 | Petri Nummijoki | ||
| Monet noista kuvista ovat Helsingin huoltoratapihalta (Töölön ratapihalta). Kaukojunien huolto siirtyi Ilmalaan vasta muutama viikko ennen kesäaikataulun 1975 alkua. Ei kai Töölön puolella sähköistykselle ollut koskaan muuta tarvetta, kuin kiitotavarajunien lähtöraiteina toimiminen ja sekin oli vasta 1975 lähtien, kun sähkövedolla päästiin Helsingistä Seinäjoelle asti. Vai vaihdettiinko johonkin kiitotavarajunaan veturia Toijalassa silloin 1974-1975, kun sähköistys ulottui Toijalaan? Vähän epäilen, kun kiitotavarajunilla ei liene ollut Toijalassa muuten pysähtymistarvetta. Kesällä 1969 oli Helsingissä sähköistystä vielä niukasti https://vaunut.org/kuva/114654. Mutta kesäaikataulukauden 1970 alussa eli niihin aikoihin, kun pääradan puolellakin ajettiin sähköjunilla Tikkurilaan asti https://vaunut.org/kuva/117456, näytti Helsingin aseman sisäpihalla jo aika lailla samalta, mikä näkymä oli 90-luvun puolivälissä tapahtuneeseen laitureiden korottamiseen/raiteiden madaltamiseen (ja ratapihan myöhempään kattamiseen) asti. |
||||
|
18.02.2023 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä näin on. Eikä toisaalta JKV:kään taivu autopilotiksi ― ainakin toistaiseksi se kuljettaja saa sitä junaansa ihan ajamalla ajaa, vaikka onkin JKV turvavarusteena. | ||||
|
|
18.02.2023 13:09 | Timo Salo | ||
| Eli, jos ymmärrän nyt oikein, niin esim. junan pysäyttäminen ulkopuolelta ilman JKV:ta on mahdotonta. Kuskin täytyy "oikeasti" ajaa junaansa, kun JKV ei pidä sitä "hallinnassa"...? (Näinollen Helsingissä on edelleen kuskin niinhalutessa "mahdollisuus" ajaa junansa asemahalliin asti. Kuten joskus HV-aikana vissiin kävikin? Mielenterveyden säännöllinen seuranta on yhtä tarpeen, kun lentokoneissa!)https://www.theguardian.com/world/2015/mar/24/german-a320-airbus-plane-crashes-french-alps | ||||
|
|
18.02.2023 12:31 | Jouni Halinen | ||
| Ihmeen vähän näissä kuvissa (rapiat 200 kpl) näkyy merkkejä ajolangoista, vuosina 1968-1972 ja kun vielä huomioidaan se että sähköjunat kulkivat jo pääradallakin vuonna 1972 https://vaunut.org/kuvat/?kv=1968&kv2=1972&paik=Helsinki+asema |
||||
|
|
18.02.2023 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta. Harvassa kuvassa vanha ratapiha näkyy näin avoimena ja yksityiskohtia sisältävänä. Eikös sähköistys ollut vuoden 1969 alkupuolella valmis vasta itäisen siipirakennuksen päässä olevilla raiteilla eli tässä kuvan etualalla ei vielä vuotta myöhemmin ollut likimainkaan valmista? Tosin ei tuolla Kaisaniemessäkään taida näkyä vielä merkkejä sähköistyksestä mutta varmaan jotain jo olisi, jos tuo puuvaunurunko ei olisi tiellä. Ravintola Kaisaniemen läheltä raivattiin lisää tilaa, kun nykyisen ratapihan raiteita 1-3 pidennettiin ja suoristettiin sähköistyksen yhteydessä. Nämä maastotyöt ja raiteiden linjauksen muutostyöt olivat varmastikin jo käynnissä, vaikka sitä ei tästä erota. |
||||
|
|
18.02.2023 08:39 | Jouni Halinen | ||
| Noin vuosi sähköiseen aikaan siirtymiseen, mutta siitä ei ole mitään merkkejä näkyvissä? | ||||
|
18.02.2023 00:10 | John Lindroth | ||
| Pienoisrautatieharrastajille voidaan ilmoittaa että SMJ(Stockholms modelljärnvägsklubb Ekenholmabanan) tuottaa veturista H3/A6 messinki rakennussarjaa mittakaavassa HO asiasta kiinnostuneille. Ps tuo Eljaksen linkkaama video on erinomainen kohdassa 4.00 kaksi ruotsalaista Ten-Wheeleriä lähettää ilmoille todellisen äänellisen spektaakkelin! |
||||
