Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2023 00:10 | John Lindroth | ||
| Pienoisrautatieharrastajille voidaan ilmoittaa että SMJ(Stockholms modelljärnvägsklubb Ekenholmabanan) tuottaa veturista H3/A6 messinki rakennussarjaa mittakaavassa HO asiasta kiinnostuneille. Ps tuo Eljaksen linkkaama video on erinomainen kohdassa 4.00 kaksi ruotsalaista Ten-Wheeleriä lähettää ilmoille todellisen äänellisen spektaakkelin! |
||||
|
17.02.2023 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se, kumpaan suuntaan kuormausovea laajennettiin, on selvästi nähtävissä oven sijainnista suhteessa portaihin. | ||||
|
17.02.2023 16:51 | Jussi Laukkanen | ||
| Aivan samaa aattelin. Voisi olla vaikea poimia noita millään kauhalla. Jännä sinänsä, että on kerätty, kun ei tuolla metallimäärällä oikein pääse tuntipalkoille. | ||||
|
|
17.02.2023 15:51 | Kari Roininen | ||
| Saattaapi olla nostomagneetilla tehty kasa. Kun on noin pyramidimainen. Sillä tulee ainakin kuvan kaltaista jälkeä... | ||||
|
17.02.2023 15:20 | Topi Lajunen | ||
| ...eli lisäyksenä vielä, koska ilmeisesti asia on hieman epäselvä: JKV ja liikenteenohjauksen raiteiston valvonta eivät mene yksi yhteen - eivät ole sama asia. On täysin mahdollista, että raiteet on valvottu virtapiireillä tai akselinlaskijoilla - ja näin varatut osuudet näkyvät liikenteenohjauksella - mutta paikalla ei ole JKV:tä lainkaan. | ||||
|
|
17.02.2023 15:17 | Topi Lajunen | ||
| Kuljettajan näkökulmasta JKV-alueelle ajaminen tai siltä poistuminen ei vaadi mitään erityisiä lupia. Lupa liikennöintiin annetaan samalla tavalla riippumatta JKV:n toiminnasta. Vilkkain alue ilman JKV:tä lienee Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet laitureita lähimpine vaihteineen - asemalle saavuttaessa (Asemalta lähdettäessä JKV "herää" ennen vaihteita.) |
||||
|
17.02.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava dokumentaatio ysilinjan rakentamisen vaiheista. Osa tuon linjan raiteista rakennettiin ja viimeisteltiin sangen myöhään liikenteen aloittamista ajatellen. Teollisuuskatu oli yksi niistä. Jämsänkadulle kiskot oli asennettu suurimmaksi osaksi paikoilleen jo 2007. Liikenne linjalla 9 alkoi 10.8.2008 eli vain reilu pari kuukautta Juhan kuvausajakohdan jälkeen. | ||||
|
|
17.02.2023 14:32 | Hannu Peltola | ||
| Lähinnä muistikuva on, että olen pikkupenskana ajanut junalla Järvenpään ohi mm. serkun luo matkaillessa ja juurikin makasiinin vierellä oli enemmän tai vähemmän pysyvästi parkissa Gg. | ||||
|
|
17.02.2023 14:25 | Juha Kutvonen | ||
| Iisalmen vaunusta onkin täällä kuva: https://www.vaunut.org/kuva/36142 Järvenpään aseman seuduilla olen pyörinyt 1970-luvun lopusta alkaen, mutten muista Gg:tä siellä nähneeni. Olikohan se jossain siinä makasiinin nurkilla? |
||||
|
17.02.2023 13:45 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä vetivät. Koko radan pituudelta ja molemmista suunnista. 1962 alkaen tulivat Vv15 ja vähän myöhemmin Vv16 aikataulukirjoihin. Tk3 säilyi kauimmin Jy-Äki välillä. Sielläkin se korvautui karhukoirilla 1964. Sv12 ja Sr12 aloittivat radalla jo 1966, aluksi läpiajavien tavarajunien vetäjinä, myöhemmin lyhyemmätkin junat vallaten. |
||||
|
|
17.02.2023 13:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Kylla Ameriikan mantereen poikki vievän rautatien viimeinen naula oli ihan oikea kultanaula, 17,6 karaattia, eli 75 % kultaa. Ei sitä varsinaisesti lyöty ratapölkkyyn, vaan se painettiin valmiiseen reikään. - Eikä sitä varmaankaan jätetty sijalleen. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_spike |
||||
|
|
17.02.2023 13:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä tyyppikuva Gg:stä! Vaunu on ollut kyllä hauska ilmestys! Aloin miettiä, etten varmaan ole koskaan nähnyt Gg:tä liikenteessä. Järvenpään ja Iisalmen tavara-asemilla seisoi vuosia Gg:t hylättyinä, mutta koskaan en saanut niistä kuvaa. | ||||
|
17.02.2023 13:01 | Mikko Herpman | ||
| Sinänsä liikennöinti kyllä periaatteessa onnistuu talvellakin mutta useimmilla museo-operaattoreilla kalusto seisoo ulkona taikka kylmässä hallissa. Sieltä kun lähdetään kalustoa herättelemään, on aika monen tunnin juttu. Lisäksi vielä mahdolliset lumityöt ratapihalla jotta päästään rataverkolle. Porhalla onneksi on mahdollisuus säilyttää kalustoa lämpimässä hallissa, josta pääsee suhteellisen helposti rataverkolle. Ja vaikka tosiaan moottorit ja koneisto saadaankin lämmittimillä "hereille" on sisusta kylmä ja kostea. Sitä ei nopeasti lämmitetä mukavaksi. |
||||
|
|
17.02.2023 12:02 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä taida löytyä kultaista naulaa joukosta. Epäilen kyllä vahvasti, että aikoinaan käytettiin erikoistapaukseen kultaisehkoa naulaa. Täyskultainen ei taitaisi edes upota ratapölkkyyn. | ||||
|
|
17.02.2023 11:56 | Timo Salo | ||
| AP:lle nöyrä kiitos häkellyttävän suuresta vaivannäöstä. Video on katsottu ja ymmärrys lisääntynyt huomattavasti. Rohkenen sanoa, etten ole ainoa tässä porukassa (VORG) joille tästä löytyy PALJON uusia asioita. (vallankin EI VR:n henkilökuntaan kuuluvien keskuudessa) Lisäkommenttina voisi lisätä, että tälläinen vaivannäkö antaa uskoa koko junakuvausharrasteen olemassaolon oikeutukseen! Valitettavaa on vain se pieni joukko oikeinkirjoituksentarkistajia, saivartelijoita ja aikakoneella matkustavia virheenetsijöitä! Aiheuttavat täysin turhaa pahaa mieltä tarpeettomilla, usein ivallisilla kommenteillaan. Päivän virhe jonkin junakuvan yhteydessä tuskin rajoittaa sivuston dokumentaarista merkitystä.Vielä kerran iso kiitos Ari-Pekalle ja tuon videon saisi näyttää myös TV:ssä uusiksi digitv-aikana. (ehkä terävämpi kuva) Jotenkin kyllästynyt pullanleivonta ja ihmissuhdetositv:seen, loputtomien "die hard"-uusintojen lomassa!!! | ||||
|
|
17.02.2023 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Minä taas puolestani olen teletekniikan DI, mutta jotenkin rautatieharrastus on ollut hyvää vastapainoa jatkuvalle televerkkojen pyörittämiselle ja hyvät insinööritieteet meinaavat harrastuksessa unohtua! Kasa voisi olla purettu kuorma-autosta kahmarilla tai kasattu pyöräkuormaajalla. Tämä oli varmaan parikymmentä metriä radan varresta, joten rautatievaunusta näitä ei ole purettu. | ||||
|
|
17.02.2023 11:01 | Timo Anttila | ||
| Kiitos Teille! En ole insinööri. Aivojumppa vaan on hyväksi. Sitä mietin että millainen laitos on sen naulakasan tehnyt? |
||||
|
|
17.02.2023 10:44 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Timo! Lähestymistapasi oli kiitettävän insinöörimäinen ja todennäköisesti varsin lähellä oikeaa! | ||||
|
17.02.2023 09:54 | Jouni Halinen | ||
| Salmelasta löytyy toinenkin video Veljekset Salmela 60 vuotta (1983) Laatu on kyllä aika surkea. https://www.youtube.com/watch?v=f17fNHtSYzw |
||||
|
|
17.02.2023 09:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junien kulunvalvontajärjestelmä JKV arvotetaan nykyajan rautatieliikenteessä korkealle, ja se on integroitunut vahvasti junan kuljettamiseen. Siltikään tällaiset hiljaiset rataosat, jotka eivät ole JKV:n piirissä, eivät toki ole sääntöjä vailla, vaan niilläkin liikenne perustuu välttämättömiin fundamentteihinsa. Toisaalta rataverkolla liikkuvat yksikötkään eivät ole poikkeuksetta varustettuja JKV-veturilaitteilla ― kuten ei ollut tässä kuvausalustana toiminut Dr13-vetoinen museojunakaan. Jt-2021:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-03_jt_web.pdf ) s. 19 löytyy kohta 3.3.3 »Junan kulkutien turvaaminen kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla»: »Kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla liikenteen turvaaminen perustuu liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjauksien ja lupapaikkojen välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. Kulunvalvonnalla varustamaton rata voi olla myös vain yhden liikenteenohjauksen aluetta, jolloin kyseinen liikenteenohjaus vastaa itsenäisesti liikenteen turvaamisesta ja siihen liittyvästä luvanannosta. Lupa lähtöluvan antamiseen on pyydettävä vastaanottavalta liikenteenohjaukselta. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo, mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista.» Jos on kiinnostunut JKV:n sielunelämästä, netistä löytää materiaalia hyvinkin kotitarpeiksi. Tässä yhteydessä ei saata olla nostamatta esille monistetta »Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 10 Junien kulunvalvonta JKV»: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-40_rato10_web.pdf . Prujun s. 52 on eritelty rataverkkomme erilaiset JKV-alueet: JKV:llä varustettu alue, varustamaton alue, JKV-rakennusalue sekä vieraan kulunvalvontajärjestelmän alue. JKV:llä varustamattomia alueita saattaa löytää paitsi kaukaa Kainuun korvesta, myös ihan täältä sivistyksen parista. Lähimpänä tulee itselleni mieleen Rauman asemaratapiha: https://www.vaunut.org/kuva/143685 . Kuvassa näkyvän »JKV päättyy» -merkin kääntöpuolella on »JKV alkaa» -merkki: https://www.vaunut.org/kuva/129738. Merkillä osoitetun kohdan sivuuttaessaan Raumalta kohti Siuroa ja edelleen Tamperetta lähtevän tavarajunan JKV-veturilaite havahtuu välittämään veturinkuljettajalle rataverkkomme baliiseilta saamaansa tietoa sekä valvomaan junan kulkua näiden ja kuljettajan ennen junan lähtöä JKV-laitteelle lataamien junakohtaisten tietojen mukaisesti. Sunnuntaina 12/12-1999 julkaistu televisiodokumentti »Pohjantähden alla: Veturimies vastaa» ( https://www.youtube.com/watch?v=Q3nq3lh-JX0 ) keskittyy juuri JKV:n syvimmän olemuksen pohtimiseen. Dokkarin kaikki 28 minuuttia ovat painavaa asiaa, ja raina on lunastanut rautateistä kiinnostuneiden keskuudessa pysyvän paikkansa »veturinkuljettajan apologiana». Harva harrastaja osaa nähdä Sr1-veturia nro 3106 ilman, että video tulee mieleen ―, eiväthän välttämättä kaikki ammattilaisetkaan valmistella käytölle sähköveturia Perkiön »Raatopätkästä» (r. 996a). Alkaen kohdasta 13:13 veturinkuljettaja Lumirae naputtelee JKV-veturilaitteelle junaa koskevat tiedot: »Sinne syötetään junan suurin sallittu nopeus, jarrulaji, junan pituus metreissä, paino tonneissa ja sitten tämmönen jarrupaino, joka kuvaa junan jarruvoimaa ―, ja kelitieto siittä, että minkälainen keli; onko keli kuiva vai liukas.» |
||||
|
|
17.02.2023 09:22 | Jouni Halinen | ||
| Tästä ”museoliikennettä” harjoittaneesta firmasta on ollut näilläkin sivuilla puhetta, onko joskus R-harrastajaporukka tehnyt jopa reissua heidän ”museobussinsa” kyydissä?. Näin siinä lopulta kävi. https://www.youtube.com/watch?v=iQym7Vzh96U Niklas Savisaari kävi ostamassa konkkapesästä oman "onnkikan" (harvinainen Kutter 8), siinä olisi oiva kyytipeli R-harrastajille siirtymätaipaleille. Miten nykysäädösten mukaan saa harjoittaa (maksullista) tilausliikennettä ilman liikennelupaa? (kopsattu keskustelun puolelta) |
||||
|
17.02.2023 08:12 | Timo Anttila | ||
| Pienoismallin rakentelijalle hyviä mallikuvia nämä. Kiitos! |
||||
|
17.02.2023 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Onhan Resiinalehden Artikkeleista Kalusto-kohdasta löytyvä luettelo http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 tuttu? Sieltä tuon muutostiedon olisi saanut varmistettua. | ||||
|
|
17.02.2023 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Timo. Ensimmäistä kertaa eläissäni havaitsen naulan käytön pituusmittana! Mittayksikkönähän naula vielä eilen tarkoitti painon mittaa, jolloin yksi naula [lb] oli (eipä ole enää!) oli Strömin taulukkokirjan mukaan 0,454 kg. Jatkanpa ajatusta: - tarpeeksi pitkä naula olisi teranaulan pituinen eli lyhennettynä Tlb. Ilman sarvia ja hampaita (ja vi**uilu poisjätettynä) keissi osoittaa, että ongelman ratkaisuun auttaa myös ei-perinteinen lähestymistapa. Tällaine levitköön maailmalle ja pian! Tulin tästä iloiseksi, maailmasta tuli hitusen verran parempi paikka, joten kiitän ja kumarran! Mitä naulamoottoreihin tulee, niin jenkkiautohistoriasta lienee tuttu Buickin Nailhead - moottori, eli suomeksi naulapää. Kyseessä EI ollut kauppanimi, vaan harrastajaslangia, johtuen venttiilien muodosta. Herra Erkki N.: mitä hevosvoimaan tulee, niin sen suosioon lienee vaikuttanut monien yhteiskoululaispolvien käsissä kuluneet fysiikan oppikirjat, joissa hevosvoiman käsitettä oli selvennetty hyvinkin havainnollisella piirroskuvalla. Siinä mielessä kilowatti on vähän samanlainen kuin saippuanpala kylpyammeessa, ei saa otetta! |
||||
|
|
17.02.2023 06:02 | Tapio Keränen | ||
| Kumpikin vaunu, A1 ja A2 saivat samanlaisen sini-harmaan värityksen, kun ne muutettiin sarjaan Cmc. | ||||
|
|
17.02.2023 05:48 | Timo Anttila | ||
| Hannu, minun nyt vaan piti edes yrittää… Elikkä: Valitaan mittayksiköksi naula. Kasan halkaisia olkoon 16 naulaa ja korkeus 10 naulaa. Joten kasan tilavuudeksi saadaan 670 kuutionaulaa. Kuutionaulaan sopinee 6*6 eli 36 naulaa. Epäjärjestyskerroin olkoon 0,65 eli tulee 23,4 naulaa kuutiolle. Joten… 670*23,4= 15 678 |
||||
|
|
17.02.2023 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielekiintoisen värinen ExpressBus - tunnuskuvion sovellus. | ||||
|
|
17.02.2023 00:36 | Petri Soronen | ||
| Historiaa, eikös Velj. Salmela mennyt konkurssiin taannoin? | ||||
|
|
17.02.2023 00:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Vetivätkö Dv15 ja Dv16-sarjojen veturit koskaan tavarajunia Jyväskylästä Äänekoskelle tai sieltä pidemmälle? Vai hoidettiinko kaikki Dv12 ja Dr13-sarjojen vetureilla? Toki joskus myös Dr12 hoiti junan vetämisen Äänekoskelle, ainakin kirjan mukaan. | ||||
|
17.02.2023 00:16 | John Lindroth | ||
| Harvinainen ja onnistunut kuva! | ||||
|
16.02.2023 23:55 | John Lindroth | ||
| Tässä näkyy mielenkiintoisesti puskinten korkeusero .On myös ymmärrettävää että tankopuskimista siirryttiin kuvan tyyppeihin. | ||||
|
16.02.2023 23:22 | John Lindroth | ||
| On edustava Paikkukuva! | ||||
|
16.02.2023 23:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivätköhän ne siellä edelleen ole. https://www.lapinkansa.fi/hylatyt-hyppyrit-lapissa-oli-ennen-makitorni-melke/156182 | ||||
|
16.02.2023 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
16.02.2023 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinkahann monta kertaa autovaunupäivystäjä on yrittänyt repiä lastauslaituria mukanaan? | ||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Taas oikein mukava kuvasarja! | ||||
|
16.02.2023 22:34 | Panu Breilin | ||
| Ruotsissa rekkojen kuljetus junassa kannattaa, vaikka kuormaus on hoidettava näinkin hankalalla tavalla... | ||||
|
|
16.02.2023 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Jenkkien metrihässäkän 150:n alkulämmittelyvuoden vaiheita: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_the_United_States . Kuluu vielä 150 vuotta asian loppuunsaattamiseen - ja yksikkömuutosvirheiden tuhoamia vehkeitä, kuten avaruussukkuloita. Vaikka desimaalijärjestelmäkin otettiin siellä käyttöön yli 150 vuotta sitten, ei centigrade kelpaa, vaan yhä Fahrenheitiä tuputetaan Britit onnekseni (ja onnekseen) siirtyivät SI-järjestelmään muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa. Oppikirjoissa luki SI-edition. Vain yksi opettaja vuodatti kyyneliä Good Old English units´eille. Toki pint on säilynyt jokailtaisessa käytössä ja ehkä kiinteistöpapereissa eekkerit ja vastaavat hupiyksiköt. En tiedä onko heillä lämpöopissa yhä käytössä esimerkiksi BTU ja vastaavia sadistis-masokistisia yksiköitä. Eipä silti, riittäähän meilläkin hevosmiehiä, jotka esittävät tehon hevosvoimina jopa sähkömoottoreille !!!! |
||||
|
|
16.02.2023 21:36 | Hannu Peltola | ||
| Nopeasti laskien pääsin 15 679 ratanaulaan, vai olisinko vahingossa laskenut jonkin naulan kahdesti? | ||||
|
16.02.2023 20:11 | Arttu Räsänen | ||
| Tosi hyvä kontrasti tässä. | ||||
|
|
16.02.2023 19:43 | Jukka Viitala | ||
| On siellä pari ankkuriakin... Merlin taisi olla lentokonemoottorina vähemmän naulapitoinen ja (Rover) Meteor panssarivaunun moottorina enimmäkseen nauloista koottu? Packard/RR Merlinien mitoituserot vauhdittivat tuumajärjestelmien yhdenmukaistamista rapakon molemmilla puolilla, millainen hässäkkä tarvittaisiin metrijärjestelmään siirtymiseen? |
||||
|
16.02.2023 19:14 | Markku Naskali | ||
| Toimiiko Föri vielä? Taitaisi olla luotettava väline joen ylitykseen. | ||||
|
|
16.02.2023 18:43 | Kari Haapakangas | ||
| Turussa on, ilmeisesti kateudesta Tamperetta kohden, viritelty rakentamista aseman seudulle. Suunnitelmaan kuuluu jälleen yksi siltä yli ratapihan. Tämän kuvan sillan perusteella tekisi mieli todeta:" jäljet pelottavat" |
||||
|
|
16.02.2023 18:20 | Timo Anttila | ||
| Palataan alkuun ja nauloihin. Voisiko niitä olla 15 678 kpl? |
||||
|
|
16.02.2023 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laivarauta on siitä vekkulia, että se kelluu vetten päällä, hah hah! | ||||
|
16.02.2023 17:22 | Jukka Ahtiainen | ||
| Rikkaassa suomenkielessä erikseen ja yhteenkirjoitettuna vähän eri asia :) | ||||
|
|
16.02.2023 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö tämä ole entinen valtioneuvoston vaunu A2? Presidentin A1 oli kokosininen. Vai maalattiinko se uudestaan kun siitä tuli Cmc? | ||||
|
|
16.02.2023 16:58 | Petri Soronen | ||
| Vvieläkö Muurolassa on se mäkihyppytorni joka näkyi junan ikkunaan. | ||||
|
|
16.02.2023 16:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..siis miesten... Vai ootteko kaikki tosiaan 'vanhoja poikia'..hehe heh.. ) | ||||
|
16.02.2023 15:23 | Hannu Peltola | ||
| Wikipedian tietojen mukaan Gulf-huoltoasemaketjun toiminta päättyi Suomessa 1973, mikä ajoittaa kuvan ottoajankohdan takalaudan. | ||||
|
|
16.02.2023 14:21 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin täällä sorakuopan raiteella on viimeksi tavaraa kuljetettu? Tervatehtaan historiikki antaa otsikossaan ymmärtää, että toiminta olisi päättynyt 1975, mutta täsmällisesti asiaa ei kirjan sisäsivuilla kerrota. Keuruun Terva Oy keskittyi 70-luvulla ilmeisesti liimapuupalkkien valmistukseen. | ||||