Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2005 20:58 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Minulta tulossa lähiaikoina muutama kuva satamasta. Vaihtotöistä jne... :) | ||||
|
27.01.2005 20:54 | Lari Nylund | ||
| Venäjällä asemalaiturit ovat ainakin kansainvälisten junien käyttämillä asemilla juuri näin korkeat. Sibeliukseen on kaikkiin vaunuihin asennettu irtorampit, jotka asetetaan vaunuihin asemalla seisomisen ajaksi. Yleensä rampit laitetaan vain vaunuun tai kahteen, koska asiakkailta tarkistetaan matkaliput ennen junaan nousemista. Tällä vältetään "mafian" pääsy junaan eli vähennetään ilkivallan mahdollisuutta ja annetaan asiakkaille oma turvallinen matka jo junaan nousemisen jälkeen. Sibeliuksessahan on noita muitakin "venäläisvarusteita" mm. loppuopastimet, välisiltojen valaistus, rampit, tupakointi(avo)osasto, juoma-automaatit jne jne jne... Eikun tervemenoa matkalle Pietariin. Päivittäin Helsingistä kello 07:42 raiteelta 6. | ||||
|
27.01.2005 20:30 | Olavi Huotari | ||
| Siis Kontiomäki-Taivalkoski historiaa etsitään. | ||||
|
|
27.01.2005 20:12 | Olavi Huotari | ||
| Kun nyt Berliinistä ja Uhtuasta tuli kerran puhetta niin onko kellään tietoa, löytyykö mistään netistä enemmän tietoa tämän rataosuuden (Kontiomäki-Taivaskoski)historiasta? Olsi sille vähän käyttöä. | ||||
|
27.01.2005 19:24 | Mikko Martimo | ||
| Lyhtypylväissä hienosti avolinja! | ||||
|
|
27.01.2005 19:04 | Teemu Lokka | ||
| Kyl tuossa toisenluokan vaunussakin joku tuollainen "ramppi" on... | ||||
|
|
27.01.2005 18:09 | Timo Liuska | ||
| Joo, laiturit on todellakin korkeat. Ykkösluokan vaunussa oli kävelysilta, jonka kautta junaan kuljetaan. Laituri on siis samassa tasossa kuin junan kävelytaso, niinkuin kuvastakin näkyy. Virroitin on jo ylhäällä :) | ||||
|
|
27.01.2005 17:43 | Nikolas Peippo | ||
| Oho, onpas korkeat laiturit... vai kuvittelenko vain? (p.s., onko virroitin ylhäällä ;) | ||||
|
27.01.2005 17:04 | Otto Vesterinen | ||
| Mutta eipä tuo paikallis- sen enempää kuin kaukoliikenneyritys voisi sitotua toimialansa kehittämiseen, jos ei saisi tuottaa voittoa. Mistä se ottaisi investointirahat ja kuka ylipäänsä sijoittaisi mitään nollatulosyritykseen? VR konserninkin voitto syntyy edelleenkin kai lähinnä ratatöistä, joten ei tuolla nollatuloslinjalla paljon vaikutusta esim. henkilöliikenteen lippujen hintoihin olisi. Junaliput kun ovat Suomessa joka tapauksessa länsimaisittain halpoja, vaikka sitten mitattaisiin millä hyvänsä indekseillä. Ja tokihan nuo kansantaloudelliset ja ympäristöhyödyt otetaan Suomessa aina huomioon erilaisista ratahankkeista päätettäessä. Niistähän lasketaan yhteiskuntataloudellinen (siis ei liiketaloudellinen) kannattavuus. Operointipuoli on vain asia erikseen. Tokihan on sellainen mahdollisuus, että liikennettä hoitaa yhteiskunnan omistama liikennelaitos, jonka ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta onko tuollaiselle järjestelylle tarvetta, onkin toinen juttu. Ainakaan sellaista ei tunnuta kaipaavan niissä maissa, joissa tuo rautateiden paikallisliikenne toimii paremmin kuin Suomessa ja joista esimerkkiä olisi otettava. | ||||
|
27.01.2005 17:00 | Ilari Eskelinen | ||
| Pendolinoista lisää löytyy esim: http://www.hochgeschwindigkeitszuege.com/italy/index_italy.htm (saksaksi) | ||||
|
27.01.2005 16:12 | Eero Heinonen | ||
| Ja samaan aikaan pläjäytettiin, näemmä...:) | ||||
|
|
27.01.2005 16:11 | Eero Heinonen | ||
| Ei suinkaan, eiköhän se piste löydy Linnunlaulusta Helsingistä tai Riihimäeltä ja onkohan sitten vielä 'Sköldvik kauko'-piste... | ||||
|
|
27.01.2005 16:11 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ei ole Kerava miehitettynä normaalisti. Kyseisen tasoristeyksen turvalaitteita kauko-ohjattiin Linnunlaulusta. Keravan oikea taivutusmuoto muuten on Keravalla eikä Keravassa ;) | ||||
|
|
27.01.2005 16:00 | Reijo Talka | ||
| Tämäkö on se työpiste, jossa tehtiin siihen kohtalokkaaseen tapaturmaan myötävaikuttanut toimenpide Keravassa tammikuussa 2005? | ||||
|
|
27.01.2005 15:51 | Väinö Savela | ||
| Cisalpino on nimenomaan Pendolino, malliltaan ETR 470. Näillä ajetaan Italiasta Alppien läpi Sveitsiin ja Saksaan. Italian sisäisessä liikenteessä käytetään Pendolinoja ETR 450, ETR 460 ja ETR 480. | ||||
|
27.01.2005 15:51 | Reijo Talka | ||
| Hyvin valaistu ja ristikkokiskojen toimintaa hyvin valaiseva kuva! | ||||
|
27.01.2005 15:39 | Eero Heinonen | ||
| Sen funkiota tuli itsekkin ihmeteltyä, oiskohan toisella puolella joku ovihässäkkä, mistä pöllitkin on saatu sisään ja ulos... Toisessa pytyssä on ollut ilmeisesti kyllästysaine ja toisessa kyllästys pönttö. Oli muuten 50-luvun Hy knp leimat kyljessä. :) Huomatkaa toisen pytyn kolmiakseliset telit, voin laittaa sellaisestakin kuvan, jos jotakuta kiinnostaa. | ||||
|
27.01.2005 15:34 | Eero Heinonen | ||
| Niin, onkohan tämä joskus täräyttänyt johonkin kovempaakin, kun tämän puolen laatoitus puuttuu? ;) | ||||
|
|
27.01.2005 15:29 | Juha Kutvonen | ||
| Ok, siis Uudessakaarlepyyssä näyttäisi... :) | ||||
|
|
27.01.2005 15:07 | Eija Mari | ||
| Minä olen Repen kommentin alkuosan kanssa samaa mieltä. Junavuoron valitsen sen perusteella ettei tarvitse matkustaa pendolla. | ||||
|
|
27.01.2005 14:52 | Reijo Talka | ||
| Vaalea värisävy on paljon miellyttävämpi kuin luotaan työntävä myrkynvihreä tai muu tummanpuhuva. Kun muotoili on vielä virtaviivainen, houkuttelee junarunko matkustajia sisuksiinsa paljon tehokkaammin nopeamman kyydin toivossa (ainakin VR-infon mukaan). Itselleni tärkein (ja useimmiten ainoa) kriteeri on omaan aikatauluuni sopiva junavuoro - laatuluokituksesta viis! | ||||
|
|
27.01.2005 14:39 | Reijo Talka | ||
| Kuva-arvoitukset ovat hauska osio vaunut.org-sivustolla ja aina tervetulleita. Suosittelisin kuitenkin säilyttämään alkuperäisen arvuuttelutekstin kuvan ohessa kilpailun jo ratkettua. Kiitos Teppo Niemelle ja Jorma Rauhalalle oikein taivutetuista liikennepaikkanimistä ("Uuttakaarlepyytä" ja "-Uudenkaarlepyyn"). Suomen kielessä adjektiiviattribuutti taipuu pääsanansa /substantiivin/ tavoin - myös yhdyssanoissa! Näin opastettiin IsoNtaloN Antinkin suhteen. | ||||
|
|
27.01.2005 14:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Itse vain epäilen vahvasti liberalistisen talousajattelun soveltuvuutta rautatieliikenteen kannattavuuden arviointiin. Kun tahtoo olla niin, että toimiva rautatieliikenne edistää kestävää kehitystä ja sen hyödyt ulottuvat kansantaloudessa paljon liikennesektoria laajemmalle. Paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen erottaminen toisistaan varmasti olisikin järkevää, koska tällöin paikallisliikenteestä vastaava yritys todennäköisemmin sitoutuisi toimialansa kehittämiseen ja tukiostorahat todella ohjautuisivat siihen mihin ne on tarkoitettu. | ||||
|
|
27.01.2005 14:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se ap on siellä ihan normaalit viikkotunnit tehnyt. Toki täytyy muistaa, että VR:n "ovelta ovelle" kuorma-auto on siellä käynyt joka arkipäivä ja tuonut pienemmät kollit kumipyörillä. Mutta on tuo työpaikka varmasti ollut melko stressitön. Junasuoritusta Upy:ssä ei ollut. Tämäkin juna vain pöllähti yhtäkkiä ratapihalle ja aiheutti pienen toimintapiikin tälle henkilölle. Päällikkö onkin juuri aseman kuistilla muuntautumassa vaihdemieheksi. | ||||
|
|
27.01.2005 13:19 | Otto Vesterinen | ||
| Jaaha, tilanne on sitten muuttunut. Sopiikin toivoa, että RHK nyt laskisi vähäliikenteisten ratojen uusimiskustannukset vähän halvemman kautta kuin aiemmin. No, jos rata kestää uusimisen jälkeen kymmeniä vuosia, niin elinkaarimallilla tulee vuotuinen kustannus joka tapauksessa mitättömän pieneksi. Ja tuosta Mikon nollatulosajattelusta sen verran, että tahtoo vain olla niin, että jos jo valmiiksi pyritään nollaan niin saadaan miinus. VR:hän on valtion yritys, joten jos se ei tuottaisi mitään, niin taas olisi yksi reikä lisää valtion budjetissa. Mielestäni on ihan nyvä, että meillä sentään on voittoa tuottava rautatieyhtiö, toisin kuin niin monessa Euroopan maassa. Parempi vaihtoehto Suomessa olisi VR:n nollatuloslinjan sijaan sen henkilöliikennemonopolin purkaminen siten, että VR hoitaisi vain kaukoliikenteen ja paikallisliikenne pantaisiin kuntoon esim. ruotsalaisen länstrafik-mallin mukaisesti. Nykyinen tukiostosysteemimme kun jakaa rahaa tehottomasti sen enempää kysymättä, mihin esim. VR loppujen lopuksi rahansa käyttää. Kokonaisvaltaisella mallilla kilpailutuksineen saataisiin enemmän vähemmällä rahalla, kuten niin monessa Euroopan maassa tapahtunut paikallisraideliikenteen renessanssi on osoittanut. | ||||
|
|
27.01.2005 13:03 | Otto Vesterinen | ||
| Hienoa nähdä tällaisia kuvia! Sitä onkin ollut työtä kiusaksi asti Upyn asemapäälliköllä, vai oliko paikalla vain joinakin päivinä? | ||||
|
27.01.2005 12:27 | Eero Heinonen | ||
| No tekniikka ja tekniikka...:) Olin oikeastaan vasta pari iltaa aiemmin kokeillut kamerasysteemejäni ja tässäkin reissussa oli pientä kokeilua mukana, mutta kyllähän tämä omastakin mielestäni ihan hyvä kuvasarja. Nuo pylvääthän ovat alihakinta työtä ilmeiseti Finnforestille, kyllästämön varsinainen työsarkahan on ratapöllien kyllästäminen. |
||||
|
27.01.2005 12:23 | Eero Heinonen | ||
| Juu, tämä onnistui hyvin. Kiitokset Mauri autokyydistä! ;) | ||||
|
|
27.01.2005 09:57 | Mauri Lagerstedt | ||
| Mukavan talvinen tunnelma. Tuo kyllästämön höyry sopii hyvin kuvaan. | ||||
|
|
27.01.2005 09:48 | Jorma Rauhala | ||
| Suuret kiitokset arvaajille. Kaikki tiesivät jotain ja ihan oikein. Aihe oli varmasti tosi vaikea, mutta voin joskus, jos tämä vanhempien kuvien arvuuttelu kiinnostaa yleisöä, laittaa vähän helpompiakin joskus toiste esille. | ||||
|
|
27.01.2005 09:42 | Jorma Rauhala | ||
| Asemapäällikkö jne. saapuu odotussalin ovesta ja kohta on paikalliseen osuuskauppaan osoitettu umpivaunu sivuraiteella odottamassa kuorman purkamista. Tämä oli viimeisimpiä kaupallisen liikenteen junia Upy:yyn, sillä lakkautus oli edessä saman kuun lopussa. Ainakin vielä kerran siellä piti käydä Kauhavan Tka3:lla, nimittäin hakemassa tuo vaunu tyhjänä pois. Tulipahan matkustettua tuokin rataosa, tosin Tka:n ohjaamossa. Asemarakennus on vissiin edelleenkin olemassa. Liikenne alkoi Kovjoen-Uudenkaarlepyyn VR-radalla vasta 1940-luvun lopulla eli lyhyt oli sen historia. | ||||
|
|
27.01.2005 08:26 | Juha Kutvonen | ||
| Uusikaarlepyyssä näyttäisi Tka3 ilmeisesti ainokaisen vaununsa kanssa olevan. Mitähän radalla kuljetettiin? 70-luvun rautatietilastojen mukaan radalla kulki keskimäärin yksi vaunukuorma kolme kertaa viikossa, joten ei ihme että rata lakkautettiin. | ||||
|
|
27.01.2005 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Jonkin jo lakkautetun (ja myös puretun haararadan pääteasemalta). Paikka ei sovi Kristiinankaupunkiin, jotenka veikataan Uuttakaarlepyytä. | ||||
|
27.01.2005 07:31 | Jouni Heikniemi | ||
| Toista puolta ei ole näkynyt, en tiedä tulisiko sitten tänään vai onko jo mennyt... Juhanalle kiitokset numeroinnin täsmennyksestä, ei voi kaikkea muistaa :-( | ||||
|
|
27.01.2005 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno lumitunnelma! Erittäin tyylikkäät lyhtypylväät! Katuvalobongaajana voin vain ihailla niitä. Paikkaa en kykene tunnistamaan enkä oikein tuon junan kalustoakaan. Joltain nk. Punatulkulta junan veturi näyttää.... | ||||
|
|
27.01.2005 05:25 | Juhana Nordlund | ||
| Jaa-a, mutta kun minun mielestäni Sm4 6428 näkyy tuossa kuvassa ihan kokonaisena :). Sen vakikumppaniksi suunniteltu Sm4 6328 sen sijaan on jossain muualla... Oli miten oli, kuva on upea! | ||||
|
|
26.01.2005 22:33 | Teemu Lokka | ||
| Missäs toinen puoli on ? laivassa vai varikolla? | ||||
|
26.01.2005 22:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Onhan Fh myös Ruosniemen päivystäjässä ja viikonloppuisin välillä Poricopper - Harjavalta - Poricopper | ||||
|
26.01.2005 20:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mulle henkilökohtaisesti mikään dieselvetoinen juna ei voi edustaa tyypillistä rantaradan museojunaa vaan lukemattomat kerrat rantaradan pikajunissa näkemäni Hv1-sarjan veturit, joten tältä osin ainakin teoriassa tällainen museojuna voitaisiin vielä ajaa. Mutta lienee yhtä utopiaa, kuin nähdä vielä raitiovaunu ajossa Turussa. No mikäs siinä, jos näin käy niin silloinhan olisi mukava taas ottaa vertailevia katukuvia samoilta paikoilta, joissa tuli silloin kauan sitten otettua raitiovaunukuvia. | ||||
|
|
26.01.2005 20:38 | |||
| Ilmeisesti joku nuorempi ratateknillinen ilkiö on päättänyt antaa Vempulle kuonoon ja antanut huvudiin siihen malliin, jotta käyntisilta on taipunut hytin oven edustalla, hui! | ||||
|
|
26.01.2005 20:31 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Kiva kuvasarja! :) | ||||
|
26.01.2005 19:21 | Lari Åhman | ||
| Ainakin minun ymmärrykseni mukaan siellä saattoi olla jopa tsekkiläisiä asentajia tms. mukana. Ainakin näin Ilm tp selvitti :) Mutta kuljettajina on toiminut pari kappaletta pieksämäkeläisiä tyyppikoulutajia. | ||||
|
|
26.01.2005 19:17 | Ville Saarelainen | ||
| Minkälaisella miehityksellä tuo maraton tehtiin? Ilmeisesti muutama kuski ja mekaanikko, ja tietenkin kaffinkeittäjä. :-) | ||||
|
|
26.01.2005 19:10 | Mikko Martimo | ||
| Mikä tuo "sauna" tuossa keskellä lienee? | ||||
|
|
26.01.2005 19:07 | Mikko Martimo | ||
| Tosin kulkuväline, jolla rantaradalla kuljetaan saattaa olla jotain muuta kuin 1970-luvulla... Ellei sitten vetäistä museojunia rantaradalla! |
||||
|
26.01.2005 19:06 | Ville Saarelainen | ||
| Lämpiminä pidetään, ainakin jos niillä on tarkoitus ajaa siirron jälkeen. | ||||
|
|
26.01.2005 19:05 | Mikko Martimo | ||
| Juhanillekin tiedoksi, että Turun kaupunki selvittää museoraitiotien rahoitus- ja toteutusmallin vuoden 2006 kesään mennessä!!! Saattaa olla siis niin, että jokusen vuoden päästä "määränpäässä" pystyy taas matkustamaan raitiovaunujen kyydissä! |
||||
|
|
26.01.2005 18:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taas on Eero saanut tunnelman kaapattua hienosti. Mulle assosioitui tästä mieleen jenkkien tukkijunarunko, jossain syvällä korpien takamailla miehitettyn caboosen keikkuessa viimeisenä. Vain se kuuluisa savu kiehkura piipusta puuttuu. No näissähän lämmitys hoituu ilmeisesti muilla avuin. Hyvin sulla on tekniikka hallussa. | ||||
|
26.01.2005 18:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Öh... 15 on vielä Italiassa. :-) | ||||
|
|
26.01.2005 18:51 | Ilari Eskelinen | ||
| Joo. Onhan sitä tullut Eims-vaunuilla matkustettua. Todella mukavaa kyytiä niissä verrattuna härkävaunuihin (Gbl). | ||||
|
26.01.2005 18:43 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Onhan se hienoa, että kaluston kuntoon kiinnitetään huomiota, mutta Mikko Itälahden kommentti häpeälliseen kuntoon päästetyistä ei mielestäni pidä paikkaansa - ei tekniikan tai matkustamon puolesta - mikäli vertaillaan esimerkiksi kansainvälisesti. Jo länsinaapurimme pääkaupungin lähiliikenteestä löytyy huomattavasti tuhotumpaa kalustoa. Elähtänyt kalusto on tosin in, mutta vandalisoitu ei. Sm-junat kärsivät mielestäni juuri vandalismista, luonnollinen kuluminen on muutoin varsin vähäistä. | ||||