Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.06.2022 17:28 | Panu Breilin | ||
| Raudaskylän, Lavapuron ym. nimikyltit ovat kovasti uhanalaisia, koska "tarpeettomina" niitä tuskin maadoitetaan vaan poistetaan sen sijaan maastosta. | ||||
|
17.06.2022 14:13 | Jaakko Pehkonen | ||
| Niinhän ne tietysti ovat. Mikähän ajatuskatkos lie ollut kuvatekstiä kirjoittaessa? Kiitokset Paulille tarkkaavaisuudesta! IC28 oli muuten odottamassa tosi paljon matkustajia. |
||||
|
17.06.2022 13:56 | Mikko Herpman | ||
| Sinänsä tuo erottuva ilmastointiboksi on juuri passaava ajan henkeen. Eihän niitä ole mitenkään koitettu piilottaa. Ja jahka MGO taas lähtee käymään maastoutuu boksi suhteellisen nopeasti katon tummaan sävyyn. | ||||
|
17.06.2022 13:33 | Jan Jahkola | ||
| Kesäyön kuvissa tunnelma kohdallaan! Näyttävä on junakin. | ||||
|
|
17.06.2022 13:13 | Hannu Oinas | ||
| Minusta ilmastointi erottuu muusta veturista puhtaan valkoisen värin vuoksi. Voisiko sen maalata veturin kylkiraidan keltaisella, jolloin se sulautuisi paremmin veturin värimaailmaan? | ||||
|
17.06.2022 13:02 | Juhana Nordlund | ||
| Muistikuvani on se, että P 143 / 144:n dieselveto koko matkan tuolta erää (eli kesästä 1984 alkaen) kesti vain yhden kauden. Kesällä 1985 tapahtui 141 / 142:n kohdalla sellainen muutos, että se muuttui Porkkanajunasta veturivetoiseksi. Osuus Hki - Tpe - Hki hoitui silläkin Sr1:llä. Ilmeisesti Savonlinnan oopperajuhlien takia Porkkana palasi lyhyeksi aikaa 141 / 142:een. Näkemykseni mukaan dieselvetoa Porin junissa pääradan osuudella nähtiin laajassa mittakaavassa vasta kesästä 1988 alkaen. Silloin 141 / 142, 143 / 144 ja 145 / 146 vedettiin koko matkan Dr13:lla (joskus ehkä 2 Dv12:lla). Käyttövoiman osalta palattiin kevään 1980 tilanteeseen, jolloin Porin junat olivat kaikki olleet edellisen kerran koko matkan dieselillä. Kesä 1990 puolestaan muutti käytännöt jälleen, dieselveto Porin junissa loppui Tampereen eteläpuolella. 1990-luku vähensi suoria yhteyksiä muutenkin. | ||||
|
17.06.2022 12:44 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä ei juuri näitä (matala sn), mutta vastaavia. Ja niitähän on jo yöjunissa. Ehkä joihinkin päiväjuniin sopisi myös, en tiedä, onko suunnitelmissa. | ||||
|
|
17.06.2022 12:35 | Topi Lajunen | ||
| Museokalustoakin käyttää ihmiset, ja vieläpä vapaaehtoisesti. Ehkä sallimme heille ilmastoinnin. | ||||
|
|
17.06.2022 11:51 | Rasmus Viirre | ||
| Emme valitettavasti päässeet sinne, vaikka yritystä oli.. Tien reunassa olisi pieni kohta josta sinne voisi metsän läpi mennä, mutta korkea heinä ja täydessä lehdessä oleva pajukko esti tällä kertaa. Pitäisi koittaa kumpparit jalassa vaikka syksyllä. | ||||
|
|
17.06.2022 11:40 | Petri Nummijoki | ||
| Muistatko Junana, ajettiinko P143/144 koko matkan Dv12-vedolla vain tuon yhden aikataulukauden (1984-1985) vai vielä seuraavanakin aikataulukautena? Minulla olisi mielikuva, että olen nähnyt P143:n lähtevän Helsingistä kesäoloissa useamman kerran Dv12-vedolla ja havainnointipaikasta johtuvat syyt epäillä, etteivät ole vielä vuoden 1984 puolelta. Kumman lyhyt aika, jos mahdollinen havainnointijakso olisi vain noin toukokuu 1985 ja siihenkin osuu vielä Mariellan käyttöönotto eli Helsingin bongausreissuilla muutakin nähtävää kuin junat. Saattaa tietysti mielikuvaa sotkea, että 1988-1990 ajettiin Porin junat Helsingin ja Tampereen välillä taas dieselvedolla mutta silloin veturina oli yleisimmin Dr13 ja Dv12-sarjaa käytettäessäkin Dv12-pari, joten mieltäisin yhden Dv12-veturin vetämän Porin junan juuri tuohon välikauden ratkaisuun P143/144:n vetovoimana. | ||||
|
|
17.06.2022 11:28 | Mikko Herpman | ||
| Kieltämättä lisätila tuntuisi olevan kohta tarpeen. Pari kertaa nyt tullet mentyä lomareissulle junalla ja isompia laukkuja alkaa olla hankalampi saada hyvin kyytiin. Nykyiset laukkutilat käyvät ahtaiksi. Business luokan uusi perälaukkukomero on kyllä hyvä, mutta ei kehtaa välttämättä maksaa lisähintaa isolle porukalle. Miten lienee lähivuosina, tuleeko juniin entistä enemmän ruuhkaa nykyisten polttoainehintojen takia. Lentoyhteyksiäkin tunnutaan karsivan korkean polttoaineen hinnan takia. |
||||
|
|
17.06.2022 10:57 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on toukokuulta 1985 ja silloin rautateillä elettiin aikataulukautta 184. Se oli siitä erikoinen aiktataulukausi Porin pikajunia ajatellen, että 143 / 144 vedettiin päivittäin Hki - Pri - Hki dieselvedolla. Alunperin vetokalustoksi oli minulle kerrotun mukaan ajateltu Dr12:ta, mutta keväällä 1984 tehtiin päätös rajata Dr12:n käyttö vain tavaraliikenteeseen. Niinpä 143 / 144:n veturiksi tuli Dv12 koko aikataulukautta 184 ajatellen. Kuvan tilanne on siis poikkeuksellinen, Dv12 olisi ollut ensisijainen veturi tuohon junaan. Joinakin aikataulukausina P 144:ssä oli osuudella Tpe - Hki Dr12 maanantai-iltaisin. Se johtui sähköradan huoltotöiden aiheuttamasta jännitekatkosta. Tammikuussa 1984 eräänä maanantaina tulin Porista Helsinkiin pikajunalla 144, ja siinä veturien kohdalla asiat menivät niin hauskasti, että Dr12 vaihtui Tampereella toiseen Dr12:een. Jos ei olisi ollut maanantai, Dr12 olisi vaihtunut Sr1:een. Tuolloinen aikataulukausi oli alkanut kesällä 1983. Sinä aikataulukautena 143 / 144:ssä näki osuudella Tpe - Pri - Tpe myös Dv12:ta varsin paljon. |
||||
|
17.06.2022 10:53 | Marko Vornanen | ||
| Upea-ajankuva! | ||||
|
|
17.06.2022 10:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Olispa näitä vieläkin käytössä, ihan järjettömän vähän nykyisin tilaa. Ja pyöräilyä pitäisi lisätä... | ||||
|
|
17.06.2022 10:36 | Juha Kutvonen | ||
| P 144 vedettiin maanantaisin koko matka dieselillä, mutta poikkeavaa tässä tilanteessa oli vikaantuneen Deeverin korvaaminen Hurulla Tampereelta eteenpäin. | ||||
|
17.06.2022 10:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kokoonpanohavaintoja löytyy kyllä loputtomasti, aloitin itse niiden taltioimisen joskus lokakuun alussa 1987 ja parhaiten edustettu on Jyväskylän ympäristö 80-luvun lopusta 90-luvun loppuun, nyttemmin Karjalan rata, tosin en ole koskaan kulkenut junalla mitään yhteysväliä säännöllisesti. Melko paljon on ollut alla IC 104 Karjalan radalla, siitä voisi koostaa 10 vuoden muutosjanan 2010-2019. | ||||
|
|
17.06.2022 09:52 | Juha Kutvonen | ||
| Vuoden 1984 kesäturistin mukaan klo 18:27 Helsinkiin saapuva P 130 oli moottorijuna (kirjattua matkatavaraa vain rajoitetusti). Minäkin suoritin varusmiespalvelukseni HanRPstossa muutama vuosi Juhanan jälkeen, 10.87 - 6.88 (peruskoulutus Säkylässä 10. - 12.87). Tuolloin lähes kaikki Turun junat vedettiin Dr13:lla. |
||||
|
|
17.06.2022 08:43 | Pauli Kyllönen | ||
| Taitaa IC:t olla toisinpäin eli 28 raiteella 1 ja 27 raiteella 2. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynjärven seisake ja sahan raiteisto |
17.06.2022 07:58 | Mika Hakala | ||
| Näkyvät tuosta https://vaunut.org/kuva/79018?paik=Hyrynsalmi ja Paikkatietoikkunan 1960 ilmakuvasta. | ||||
|
17.06.2022 02:38 | Teemu Tuomisto | ||
| Olen itsekin kuullut siitä puhuttavan! Tässä videossa on myös erittäin hyvä historiapläjaäys Roslagsbananista sekä metroon siirtymiseen suunnittelusta. Suosittelen myös tätä kanavaa, mikäli ruotsalainen/tukholmalainen rautatiehistoria ja joukkoliikenne kiinnostavat: https://www.youtube.com/watch?v=PC7aRL6KyV0&ab_channel=Stockholmshj%C3%A4rta . | ||||
|
|
17.06.2022 02:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasitteko Raudaskylän laiturin? :) | ||||
|
17.06.2022 02:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisätty kuvatekstiin Resiina-lehden 2 / 2022 mukainen tieto. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynjärven seisake ja sahan raiteisto |
17.06.2022 01:27 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Mahtoiko Hyrynjärven sahalle olla koskaan raideyhteyttä valtion rataverkolta? | ||||
|
17.06.2022 01:07 | Juho Myllynen | ||
| On kyllä hieno lättähattu! | ||||
|
17.06.2022 00:10 | Oula Ahlholm | ||
| Eilen 16.6.2022 tuo 2823 oli T 55137 keulilla. | ||||
|
16.06.2022 22:20 | John Lindroth | ||
| Jopas onnistui hyvä otos ja tuo tunneliportaali! | ||||
|
16.06.2022 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Jos veturia yrittää tunnistaa sijoitustietojen mukaan, niin 1918 ensimmäinen puolisko ei ole niitä helpoimpia, koska vetureiden todellisia sijoituspaikkoja jatkuvasti kyseltiin "ilmoittakaa mitä vetureita teillä on siellä ... käytössä". A3, A5, A6 ja A7 eivät esiintyneet lainkaan Keski-Suomen varikoilla. Sen sijaan Jyväskylän-Pieksämäen rautatierakennuksella olivat A6 98 ja A3 223. Maaliskuussa 1918 ne olivat Pieksämäellä, mutta jo toukokuussa 1918 niiden perään huhuiltiin ja pyydettiin ilmoittamaan havainnoista. Kuten Erkki sanoo, niin A6 ei oikein vastaa kuvaa. Jäljelle jää A3 223, jota voinee pitää suosikkiehdokkaana. | ||||
|
16.06.2022 21:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
16.06.2022 21:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos! Dv:tä esiintyi kyllä kiitettävästi. Iso Vaaleeta ei tainnut olla kuin Oulussa eikä sielläkään näkyvissä montaa tai ainakaan minun silmään ei sattunut. |
||||
|
|
16.06.2022 21:05 | Petri Sallinen | ||
| G- ja Ga-sarjojen vaunuja muutettiin 1910-luvulla useita kymmeniä FG-sarjaan, jolloin ne numeroitiin 4000-sarjaan. Tarkemmat tiedot muutoksista löytyvät Kansallisarkiston vaunuluetteloista. Kävin kaikki G- ja Ga-vaunut listoista läpi, mutta en löytänyt — tai silmään ei osunut — muunnosta G- tai Ga-sarjoista. Sen sijaan F-vaunujen listasta löytyi F-vaunu numero 3525. Mittojensa perusteella se vaikuttaa G(a)-sarjan vaunulta. Muutosvuodeksi ilmoitetaan 1916 ja vaunun rakennusvuodeksi 1891. Listasta ei kuitenkaan käy ilmi alkuperäinen littera. | ||||
|
|
16.06.2022 20:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Aikoinaan suunniteltiin että Roslagsbanan muutetaan metroksi. Asukaat vastustivat, mutta nyt se näyttää kuitenkin toteutuvan, tosin eri muodossa kuin alunperin ajateltiin. | ||||
|
16.06.2022 20:26 | John Lindroth | ||
| Antin prässikysymys omalta osalta on en tiedä mutta ehkä joku Tr2 asiantuntija tietää?Tuollainen laite kulkee ainakin nimellä hydrostatic lubricator.Pitkälle viety järjestelmä ajan säästön vuoksi lienee ainakin ollut Norfolk/Westernin veturisarjassa J. | ||||
|
|
16.06.2022 20:12 | Panu Breilin | ||
| Ulkonaisten piirteiden puolesta tuo voisi olla FG, mutta kyljessä lukee kuitenkin F. Myös numero on normaalia konduktöörinvaunujen sarjaa, siinä missä FG-vaunuilla näkyy ainakin parissa tapauksessa olleen 2- ja 7-alkuisia numeroita. | ||||
|
|
16.06.2022 16:34 | Alex Chudoba | ||
| Hyvin tarkasti vuoden 2010 asu taitaa olla tällä hetkellä tuloillaan, kun RFID-tagi on alustaa maalatessa poistettu mutta ilmastointilaitteen kotelo on vielä uutta mallia. | ||||
|
|
16.06.2022 14:27 | Ilkka Hovi | ||
| Ga muutos, katso sisäinen https://www.vaunut.org/kuva/90687 | ||||
|
|
16.06.2022 13:09 | Petri Nummijoki | ||
| Dr13 2343:n osalta ulkoasua on kyllä palauteltu 90-lukulaisesta enemmän alkuperäiseksi, joskin sen osalta tämä on ehkä perusteltua, kun Rautatiemuseon 2349 on säilytetty loppuaikojen asussa. | ||||
|
16.06.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi olla aikoinaan leppoisa virkapaikka asemamiehelle? | ||||
|
|
16.06.2022 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, muuten hyvä perustelu, mutta ainakin minun silmäni näin toivottomana fossiilina sairastaa tuota katolle heitettyä ilmastointilaitetta. Etenkin kun 2720 aloitti virkauransa vuonna 1967. En nyt sentään Claytonia mene itkemään asennettavaksi. |
||||
|
16.06.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, Rainer hyvä. Dr12 2210 ja Dm7 4152 oli keulat maalattu päiväloistekeltaisella. Kummankin ensiesittely oli Helsingin asemalla maaliskuussa 1977. Dm7 4176 oli sitten ensimmäinen tavallisella keltaisella tuhrittu lättä. Kuvia löytyy vorgista. Työkoneista en mene sanomaan mitään, voi tulla läpi päähän. Edellisessä kommentissani en tullut maininneeksi sarjaa Sm2, johon sitä päiväloistetta laitettiin. |
||||
|
|
16.06.2022 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| Käytönaikaisessa asussahan HMVY:n muutkin museoveturit on pidetty eli ei ole lähdetty purkamaan pois myöhempinä vuosina tehtyjä muutoksia ulkoasuun. Eli 2010-luvun käytön viimeisten vuosien asu säilynee tässäkin. | ||||
|
16.06.2022 09:41 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos kaikille kalustohavainnoista. Tuosta päätellen Vv13-parin käyttö Riihimäellä kesti vähintään muutaman kuukauden eli ei olisi aivan pelkkä koeajo. Antaa myös lisävalaistusta ko. veturikaksikon varhaisimpien käyttövuosien liikkeisiin. | ||||
|
|
16.06.2022 09:40 | Kari Kuusela | ||
| Minkähän vuoden ulkoasuun tämä on tarkoitus entisöidä? | ||||
|
16.06.2022 09:34 | Lari Åhman | ||
| Tämä se onkin vaaranpaikka kun matkustajajunien läheisyydessä otetaan tavarajuna kakkoselle. Liikenteenohjauksen ollessa vielä paikallista, suorittajat pyrkivät välttämään tällaista tilannetta. Varsin pitkässä puussa taitaa olla Iisalmen laituriremontti kun vuosikymmenet se on ollut samanlainen. | ||||
|
16.06.2022 09:11 | Petri Sallinen | ||
| Suomalainen tavaravaunukalusto modernisoitui 1950-luvulla. Vuonna 1954 valmistuivat ensimmäiset ”uuden ajan” avotavaravaunut. Ne saivat sarjatunnuksen Hk. Vaunussa yhdistyvät uuden ajan tarpeet ja menneen ajan perinteet. Perinteisesti tolppavaunujen päädyt oli tuettu vaunun sivuihin vinotukien avulla. Tämä rajoitti vaunun käyttöä. Hk-vaunussa vinotuista haluttiin päästä eroon. Siksi Hk-vaunun päätytolpat ovat terästä ja reunimmaisten alaosa muodostaa kolmiomaisen rakenteen, joka tukee päätyä. Myös päätyjen reunat on vahvistettu aikaisemmista päätymalleista poiketen. Päädyt voidaan myös irrottaa nostamalla ne pois, mikäli kuormaus sitä vaatii. Nostamista varten päätytolpissa on teräslenkit. Hk-vaunun on viimeinen tolppavaunu, jossa on sivulaidat — ehkä tämä on vielä sitä perinteistä avovaunujen suunnittelua. Tosin sivulaidat saattoi tarvittaessa kääntää vaunun alustan alle. Vaunun lattiasta rakennettiin niin vahva, että se kestää trukkikuormauksen. Tällä haluttiin vähentää ihmistyövoiman käyttöä lastauksessa ja purkamisessa. Sarjan alkupään vaunujen aluskehykset rakennettiin niittaamalla, mutta vuoden 1960 jälkeen rakennettujen vaunujen aluskehykset koottiin hitsaamalla. Uuden ajan ajattelua edustavat teleskooppipylväät. Ne voidaan laukaista eli irrottaa vetämällä päädyssä olevasta kahvasta. Laukaisumekanismi vapauttaa pylväät tuppeloistaan, jolloin esimerkiksi tukkilasti purkautuu automaattisesti — vyörymällä. Tästä syystä kaikki pylväät oli kytketty toisiinsa ketjuilla. Ennen laukaisua oli tarkistettava, että ketju yhdisti pylväsparit — muuten laukeava tolppa lensi kuorman kanssa jorpakkoon. Samanlaista mekanismia käytettiin myöhemmin myös Hkk-, Hkb- ja Ob-sarjan vaunuissa. Laukaisulaitteet eivät ilmeisesti toimineet aivan toivotulla tavalla ja toisaalta niiden tarve myös väheni. Myöhemmin laukaisulaitteet purettiin ainakin Hkb- ja Ob-sarjan vaunuista. Tässä yhteydessä tolpat myös hitsattiin kiiinni vaunujen sivulaitoihin. Alun perin Hk-vaunun teleskooppipylväät oli rakennettu suorakaiteen mallisesta putkesta,. Myöhemmin otettiin käyttöön pyöreä putkimallinen pylvästyyppi. Sivulaidassa on myös harvakseltaan asennettuja vanhanmallisia pylvästuppeloita — kiramotukia. Niihin voitiin tarvittaessa asentaa lyhyt puinen pylväs, jonka avulla matala kuorma voitiin sitoa. Uudemmissa Hkb-vaunuissa tämä ajatus korvattiin kuormaliinoilla sekä sivulaitoihin kiinnitetyillä koukuilla ja hihnavinttureilla. Hkb- ja Ob-vaunuista kiramotuet poistettiin myöhemmin, jolloin sivuun jäi jäljet vanhasta hitsiliitoksesta. En tiedä, ehdittiinkö myös Hk-vaunuista niitä poistamaan. Hk-vaunuissa oli jo uudemman ajan pyöräkertaripustukset. Ripustuksien muoto on selvästi järeämpi kuin vanhemman polven vaunuissa, esim. Hk-vaunun edeltäjässä Hdk-vaunussa. Kaikissa Hk-vaunuissa oli herkkätoimiset rullalaakerit. Sanottiin, että yksi mies jaksoi työntää Hk-vaunua ratapihalla. Teknisesti Hk-vaunu oli ilmeisen onnistunut. Ainakin alkusarjan vaunuissa jarrusylinteri ja apuilmasäiliö olivat samanlaiset kuin Hdk-sarjan vaunuissa. 1960-luvulla jarrulaite muutetiin kuormavaihteella toimivaksi. Hk-vaunut sijoitettiin numerosarjaan 108750-110999. Viimeiset vaunut rakennettiin vuonna 1962. Vaunuja rakennettiin yhteensä 1874 kappaletta. |
||||
|
|
16.06.2022 09:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko näin? Mulla on sellaien muistikuva että vain Huruissa (Dr12) ja joissakin lättähatuissa (Dm7) ja joissain työkoneissa olisi päiväloistekeltaista varoitusväriä? | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
16.06.2022 01:06 | Aapo Niemelä | ||
| Mainio kuvasarja, aimo määrät Deevereitäkin tullut reissulla vastaan. | ||||
|
|
16.06.2022 00:01 | Mikko Herpman | ||
| Konesuoja näyttää jo olevan hienossa kunnossa. Hytti varmaan tarvitsee vielä vähän sipistelyä...? | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
15.06.2022 23:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitokset Jorma! | ||||
|
|
15.06.2022 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en varsinaisesti muista Pr1 Riihimäen vaihtotöissä (matkakertomukset voivat olla eri mieltä kuin muistini), mutta Hyvinkäällä ne olivat tavallinen näky. Osittain kyseessä oli vaihtotyö Jokelan tai Rajamäen suunnan järjestelijöiden työvuoron osana. Vv13-parista minulla ei ole mitään omaa muistikuvaa Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Vr5 sen sijaan kyllä kävi Rajamäellä ainakin 1968 saakka. Numeroista ei ole tietoa, koska rata kulki liian kaukaa kotoani. Näin jälkiviisaana on todella harmillista, etten kirjannut eri junien vetureiden sarjamerkkejä, vaikka näin kotoani tai leikkimaalta teoriassa lähes kaikki junat Hyvinkään ja Rajamäen välillä kesäkausia lukuunottamatta ja koulutuntien ulkopuolella syksystä 1955 jonnekin 1967/68 saakka. | ||||
|
|
15.06.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkujaan sähköjunien keltainen varoitusmaalaus oli tehty päiväloistekeltaisella maalilla. Sittemmin tuli tavallinen keltainen, muistaakseni juuri vaunuista 6081-6281 alkaen. Tietääkseni päiväloistemaalit vaativat enemmän pohjatöitä kuin normaalimaalit. |
||||
|
15.06.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistini mukaan 3040 oli ensimmäinen "kaalihäkki", joka maalattiin kuvassa näkyvään keulamaalaustyyliin. Hyvä kuva, tulee muistoja mieleen kollivuosinani tekemistäni reissuista. ( Mitähän Satu-neidille nykyään mahtaa kuulua?) |
||||