Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Hyrynjärven seisake ja sahan raiteisto |
17.06.2022 07:58 | Mika Hakala | ||
| Näkyvät tuosta https://vaunut.org/kuva/79018?paik=Hyrynsalmi ja Paikkatietoikkunan 1960 ilmakuvasta. | ||||
|
17.06.2022 02:38 | Teemu Tuomisto | ||
| Olen itsekin kuullut siitä puhuttavan! Tässä videossa on myös erittäin hyvä historiapläjaäys Roslagsbananista sekä metroon siirtymiseen suunnittelusta. Suosittelen myös tätä kanavaa, mikäli ruotsalainen/tukholmalainen rautatiehistoria ja joukkoliikenne kiinnostavat: https://www.youtube.com/watch?v=PC7aRL6KyV0&ab_channel=Stockholmshj%C3%A4rta . | ||||
|
17.06.2022 02:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasitteko Raudaskylän laiturin? :) | ||||
|
17.06.2022 02:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisätty kuvatekstiin Resiina-lehden 2 / 2022 mukainen tieto. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynjärven seisake ja sahan raiteisto |
17.06.2022 01:27 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Mahtoiko Hyrynjärven sahalle olla koskaan raideyhteyttä valtion rataverkolta? | ||||
|
17.06.2022 01:07 | Juho Myllynen | ||
| On kyllä hieno lättähattu! | ||||
|
17.06.2022 00:10 | Oula Ahlholm | ||
| Eilen 16.6.2022 tuo 2823 oli T 55137 keulilla. | ||||
|
16.06.2022 22:20 | John Lindroth | ||
| Jopas onnistui hyvä otos ja tuo tunneliportaali! | ||||
|
16.06.2022 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Jos veturia yrittää tunnistaa sijoitustietojen mukaan, niin 1918 ensimmäinen puolisko ei ole niitä helpoimpia, koska vetureiden todellisia sijoituspaikkoja jatkuvasti kyseltiin "ilmoittakaa mitä vetureita teillä on siellä ... käytössä". A3, A5, A6 ja A7 eivät esiintyneet lainkaan Keski-Suomen varikoilla. Sen sijaan Jyväskylän-Pieksämäen rautatierakennuksella olivat A6 98 ja A3 223. Maaliskuussa 1918 ne olivat Pieksämäellä, mutta jo toukokuussa 1918 niiden perään huhuiltiin ja pyydettiin ilmoittamaan havainnoista. Kuten Erkki sanoo, niin A6 ei oikein vastaa kuvaa. Jäljelle jää A3 223, jota voinee pitää suosikkiehdokkaana. | ||||
|
16.06.2022 21:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
16.06.2022 21:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos! Dv:tä esiintyi kyllä kiitettävästi. Iso Vaaleeta ei tainnut olla kuin Oulussa eikä sielläkään näkyvissä montaa tai ainakaan minun silmään ei sattunut. |
||||
|
|
16.06.2022 21:05 | Petri Sallinen | ||
| G- ja Ga-sarjojen vaunuja muutettiin 1910-luvulla useita kymmeniä FG-sarjaan, jolloin ne numeroitiin 4000-sarjaan. Tarkemmat tiedot muutoksista löytyvät Kansallisarkiston vaunuluetteloista. Kävin kaikki G- ja Ga-vaunut listoista läpi, mutta en löytänyt — tai silmään ei osunut — muunnosta G- tai Ga-sarjoista. Sen sijaan F-vaunujen listasta löytyi F-vaunu numero 3525. Mittojensa perusteella se vaikuttaa G(a)-sarjan vaunulta. Muutosvuodeksi ilmoitetaan 1916 ja vaunun rakennusvuodeksi 1891. Listasta ei kuitenkaan käy ilmi alkuperäinen littera. | ||||
|
|
16.06.2022 20:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Aikoinaan suunniteltiin että Roslagsbanan muutetaan metroksi. Asukaat vastustivat, mutta nyt se näyttää kuitenkin toteutuvan, tosin eri muodossa kuin alunperin ajateltiin. | ||||
|
16.06.2022 20:26 | John Lindroth | ||
| Antin prässikysymys omalta osalta on en tiedä mutta ehkä joku Tr2 asiantuntija tietää?Tuollainen laite kulkee ainakin nimellä hydrostatic lubricator.Pitkälle viety järjestelmä ajan säästön vuoksi lienee ainakin ollut Norfolk/Westernin veturisarjassa J. | ||||
|
|
16.06.2022 20:12 | Panu Breilin | ||
| Ulkonaisten piirteiden puolesta tuo voisi olla FG, mutta kyljessä lukee kuitenkin F. Myös numero on normaalia konduktöörinvaunujen sarjaa, siinä missä FG-vaunuilla näkyy ainakin parissa tapauksessa olleen 2- ja 7-alkuisia numeroita. | ||||
|
16.06.2022 16:34 | Alex Chudoba | ||
| Hyvin tarkasti vuoden 2010 asu taitaa olla tällä hetkellä tuloillaan, kun RFID-tagi on alustaa maalatessa poistettu mutta ilmastointilaitteen kotelo on vielä uutta mallia. | ||||
|
|
16.06.2022 14:27 | Ilkka Hovi | ||
| Ga muutos, katso sisäinen https://www.vaunut.org/kuva/90687 | ||||
|
|
16.06.2022 13:09 | Petri Nummijoki | ||
| Dr13 2343:n osalta ulkoasua on kyllä palauteltu 90-lukulaisesta enemmän alkuperäiseksi, joskin sen osalta tämä on ehkä perusteltua, kun Rautatiemuseon 2349 on säilytetty loppuaikojen asussa. | ||||
|
16.06.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi olla aikoinaan leppoisa virkapaikka asemamiehelle? | ||||
|
|
16.06.2022 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, muuten hyvä perustelu, mutta ainakin minun silmäni näin toivottomana fossiilina sairastaa tuota katolle heitettyä ilmastointilaitetta. Etenkin kun 2720 aloitti virkauransa vuonna 1967. En nyt sentään Claytonia mene itkemään asennettavaksi. |
||||
|
16.06.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, Rainer hyvä. Dr12 2210 ja Dm7 4152 oli keulat maalattu päiväloistekeltaisella. Kummankin ensiesittely oli Helsingin asemalla maaliskuussa 1977. Dm7 4176 oli sitten ensimmäinen tavallisella keltaisella tuhrittu lättä. Kuvia löytyy vorgista. Työkoneista en mene sanomaan mitään, voi tulla läpi päähän. Edellisessä kommentissani en tullut maininneeksi sarjaa Sm2, johon sitä päiväloistetta laitettiin. |
||||
|
|
16.06.2022 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| Käytönaikaisessa asussahan HMVY:n muutkin museoveturit on pidetty eli ei ole lähdetty purkamaan pois myöhempinä vuosina tehtyjä muutoksia ulkoasuun. Eli 2010-luvun käytön viimeisten vuosien asu säilynee tässäkin. | ||||
|
16.06.2022 09:41 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos kaikille kalustohavainnoista. Tuosta päätellen Vv13-parin käyttö Riihimäellä kesti vähintään muutaman kuukauden eli ei olisi aivan pelkkä koeajo. Antaa myös lisävalaistusta ko. veturikaksikon varhaisimpien käyttövuosien liikkeisiin. | ||||
|
|
16.06.2022 09:40 | Kari Kuusela | ||
| Minkähän vuoden ulkoasuun tämä on tarkoitus entisöidä? | ||||
|
16.06.2022 09:34 | Lari Åhman | ||
| Tämä se onkin vaaranpaikka kun matkustajajunien läheisyydessä otetaan tavarajuna kakkoselle. Liikenteenohjauksen ollessa vielä paikallista, suorittajat pyrkivät välttämään tällaista tilannetta. Varsin pitkässä puussa taitaa olla Iisalmen laituriremontti kun vuosikymmenet se on ollut samanlainen. | ||||
|
16.06.2022 09:11 | Petri Sallinen | ||
| Suomalainen tavaravaunukalusto modernisoitui 1950-luvulla. Vuonna 1954 valmistuivat ensimmäiset ”uuden ajan” avotavaravaunut. Ne saivat sarjatunnuksen Hk. Vaunussa yhdistyvät uuden ajan tarpeet ja menneen ajan perinteet. Perinteisesti tolppavaunujen päädyt oli tuettu vaunun sivuihin vinotukien avulla. Tämä rajoitti vaunun käyttöä. Hk-vaunussa vinotuista haluttiin päästä eroon. Siksi Hk-vaunun päätytolpat ovat terästä ja reunimmaisten alaosa muodostaa kolmiomaisen rakenteen, joka tukee päätyä. Myös päätyjen reunat on vahvistettu aikaisemmista päätymalleista poiketen. Päädyt voidaan myös irrottaa nostamalla ne pois, mikäli kuormaus sitä vaatii. Nostamista varten päätytolpissa on teräslenkit. Hk-vaunun on viimeinen tolppavaunu, jossa on sivulaidat — ehkä tämä on vielä sitä perinteistä avovaunujen suunnittelua. Tosin sivulaidat saattoi tarvittaessa kääntää vaunun alustan alle. Vaunun lattiasta rakennettiin niin vahva, että se kestää trukkikuormauksen. Tällä haluttiin vähentää ihmistyövoiman käyttöä lastauksessa ja purkamisessa. Sarjan alkupään vaunujen aluskehykset rakennettiin niittaamalla, mutta vuoden 1960 jälkeen rakennettujen vaunujen aluskehykset koottiin hitsaamalla. Uuden ajan ajattelua edustavat teleskooppipylväät. Ne voidaan laukaista eli irrottaa vetämällä päädyssä olevasta kahvasta. Laukaisumekanismi vapauttaa pylväät tuppeloistaan, jolloin esimerkiksi tukkilasti purkautuu automaattisesti — vyörymällä. Tästä syystä kaikki pylväät oli kytketty toisiinsa ketjuilla. Ennen laukaisua oli tarkistettava, että ketju yhdisti pylväsparit — muuten laukeava tolppa lensi kuorman kanssa jorpakkoon. Samanlaista mekanismia käytettiin myöhemmin myös Hkk-, Hkb- ja Ob-sarjan vaunuissa. Laukaisulaitteet eivät ilmeisesti toimineet aivan toivotulla tavalla ja toisaalta niiden tarve myös väheni. Myöhemmin laukaisulaitteet purettiin ainakin Hkb- ja Ob-sarjan vaunuista. Tässä yhteydessä tolpat myös hitsattiin kiiinni vaunujen sivulaitoihin. Alun perin Hk-vaunun teleskooppipylväät oli rakennettu suorakaiteen mallisesta putkesta,. Myöhemmin otettiin käyttöön pyöreä putkimallinen pylvästyyppi. Sivulaidassa on myös harvakseltaan asennettuja vanhanmallisia pylvästuppeloita — kiramotukia. Niihin voitiin tarvittaessa asentaa lyhyt puinen pylväs, jonka avulla matala kuorma voitiin sitoa. Uudemmissa Hkb-vaunuissa tämä ajatus korvattiin kuormaliinoilla sekä sivulaitoihin kiinnitetyillä koukuilla ja hihnavinttureilla. Hkb- ja Ob-vaunuista kiramotuet poistettiin myöhemmin, jolloin sivuun jäi jäljet vanhasta hitsiliitoksesta. En tiedä, ehdittiinkö myös Hk-vaunuista niitä poistamaan. Hk-vaunuissa oli jo uudemman ajan pyöräkertaripustukset. Ripustuksien muoto on selvästi järeämpi kuin vanhemman polven vaunuissa, esim. Hk-vaunun edeltäjässä Hdk-vaunussa. Kaikissa Hk-vaunuissa oli herkkätoimiset rullalaakerit. Sanottiin, että yksi mies jaksoi työntää Hk-vaunua ratapihalla. Teknisesti Hk-vaunu oli ilmeisen onnistunut. Ainakin alkusarjan vaunuissa jarrusylinteri ja apuilmasäiliö olivat samanlaiset kuin Hdk-sarjan vaunuissa. 1960-luvulla jarrulaite muutetiin kuormavaihteella toimivaksi. Hk-vaunut sijoitettiin numerosarjaan 108750-110999. Viimeiset vaunut rakennettiin vuonna 1962. Vaunuja rakennettiin yhteensä 1874 kappaletta. |
||||
|
|
16.06.2022 09:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko näin? Mulla on sellaien muistikuva että vain Huruissa (Dr12) ja joissakin lättähatuissa (Dm7) ja joissain työkoneissa olisi päiväloistekeltaista varoitusväriä? | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
16.06.2022 01:06 | Aapo Niemelä | ||
| Mainio kuvasarja, aimo määrät Deevereitäkin tullut reissulla vastaan. | ||||
|
|
16.06.2022 00:01 | Mikko Herpman | ||
| Konesuoja näyttää jo olevan hienossa kunnossa. Hytti varmaan tarvitsee vielä vähän sipistelyä...? | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
15.06.2022 23:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitokset Jorma! | ||||
|
|
15.06.2022 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en varsinaisesti muista Pr1 Riihimäen vaihtotöissä (matkakertomukset voivat olla eri mieltä kuin muistini), mutta Hyvinkäällä ne olivat tavallinen näky. Osittain kyseessä oli vaihtotyö Jokelan tai Rajamäen suunnan järjestelijöiden työvuoron osana. Vv13-parista minulla ei ole mitään omaa muistikuvaa Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Vr5 sen sijaan kyllä kävi Rajamäellä ainakin 1968 saakka. Numeroista ei ole tietoa, koska rata kulki liian kaukaa kotoani. Näin jälkiviisaana on todella harmillista, etten kirjannut eri junien vetureiden sarjamerkkejä, vaikka näin kotoani tai leikkimaalta teoriassa lähes kaikki junat Hyvinkään ja Rajamäen välillä kesäkausia lukuunottamatta ja koulutuntien ulkopuolella syksystä 1955 jonnekin 1967/68 saakka. | ||||
|
|
15.06.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkujaan sähköjunien keltainen varoitusmaalaus oli tehty päiväloistekeltaisella maalilla. Sittemmin tuli tavallinen keltainen, muistaakseni juuri vaunuista 6081-6281 alkaen. Tietääkseni päiväloistemaalit vaativat enemmän pohjatöitä kuin normaalimaalit. |
||||
|
15.06.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistini mukaan 3040 oli ensimmäinen "kaalihäkki", joka maalattiin kuvassa näkyvään keulamaalaustyyliin. Hyvä kuva, tulee muistoja mieleen kollivuosinani tekemistäni reissuista. ( Mitähän Satu-neidille nykyään mahtaa kuulua?) |
||||
|
15.06.2022 23:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ratikka nelosen vieressä toinen "nelonen". | ||||
|
Kuvasarja: Tilausajo Oulu-Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska-Oulu 12.6 |
15.06.2022 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuvasarja Jaakolta. (Näistä minä pidän...) | ||||
|
15.06.2022 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Kolmisen viikkoa taukoa pitänyt Dv12 Sysmäjärvellä sai vihdoin kuljetuksen mahd. korjaukseen. Hieno havainto Pertulta, odotellaan mielenkiinnolla kuvasarjaa. |
||||
|
15.06.2022 22:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Nähtävästi T58548 vei ne Haminaan kun katosivat niihin aikoihin. Myöhästyin parilla minuutilla. | ||||
|
|
15.06.2022 22:43 | Juhani Katajisto | ||
| Jorman kysymykseen. Eipä juuri käytetty ainakaan loppuaikoina Pr1-sarjan vetureita Riihimäellä päivystyksessä. Mutta esim. Pr1 773 oli 26.1.1970 Riihimäellä vaihtotöissä (TK 342). Hyvinkäällä on Pr1-sarjan eri vetureita kirjattu vaihtotöissä 1960-luvun loppuvuosina esim. 770, 771 ja 773 ja lisääkin varmaan löytyisi. Pr1:t ovat tulleet todennäköisesti korvaamaan Vr5-vetureita päivystystyössä Hyvinkäällä. Aiemmin Hyvinkäällä oli myös Vr1-vetureita vaihtotöissä. Ei sovi unohtaa, että koska Pasilassa ei ollut 1930-luvun jälkipuoliskalla tavaraliikennevetureita, vedettiin usein Pr1-sarja vetureilla tavarajunia Riihimäelle jopa Tampereelle saakka. Pr1-veturit oli 1930-luvun loppuvuosina hyvin tuttu näky Riihimäellä. Sotavuosina joutuneet siellä ilmahyökkäysten kohteeksikin (762). Ei varmaan mikään ihme vaikka Pr1-vetureita löytyisi tuolloin Riihimäellä myös vaihtotöissä. 1960-luvun puolivälin jälkeen Vr5:t 1410-1416 (osa siirretty Tampereelta) olivat ahkerasti Riihimäellä vaihtotöissä yhdessä Vv15-sarjan vetureiden kanssa. Myös Vv13-sarjan vetureita esiintyy usein vaihtotöissä mm. tavaramakasiineilla. Petri vahinko, kun TAE ei ollut merkinnyt Vv13 parin numeroa, mutta Kilpinen on Vv13 1786+1785 vaihtotöissä 11.1.1966, mutta tästä puuttuu tarkempi paikka, missä päin ratapihaa työskentelivät. Yksi harvinaisempi Pr1:n käyttö paikka oli syksyllä 1967 Turku. Siellä 769 oli sokerijuurikas liikenteessä. |
||||
|
|
15.06.2022 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Jäähdytin komeron ja ohjaamon katot luovat pienet tahrat tähän upeaan kokonaisuuteen. | ||||
|
|
15.06.2022 21:07 | Robin Raita | ||
| Tarkasti havaittu tämä maalipinta. Maalin sekoittajana L.Tauriainen ja maaliruiskun kahvassa R.Raita | ||||
|
15.06.2022 20:36 | Timo Oinonen | ||
| Ai Deeveri palaa takaisin Haapamäelle. Mitä sille tehtiin Hyvinkäällä ja vieläkö on kunnostustöitä edessä? | ||||
|
|
15.06.2022 20:30 | Erkki Nuutio | ||
| A6:t voinee poistaa vaihtoehdoista, koska niissä sivupellin alaosa ei jatkunut ohjaamosta eteenpäin. Latowskin soittokelloja jälkiasennettiin ohjaamon katolle osaan A3 ja A7 -vetureista, ilmeisesti ei A5 -vetureihin. Taistelut ja rankat jälkipuuhat olivat helmikuun loppupuolella, sillan väliaikainen korjaus ehkä jo maaliskuun puolella. |
||||
|
|
15.06.2022 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä olikin minulle aivan uusi tieto, että tavaravaunuja oli muutettu noihin aikoihinkin kipparivaunuiksi! Tosin FG-keissi nyt oli selvää pässinlihaa, mutta... Kuvasta on vaikea erottaa, että onko ähvässä päätyovia ylikulkusiltoineen. |
||||
|
15.06.2022 20:07 | Jyrki Längman | ||
| Jaha tässä ollaan vielä vanhassa paikassa. Näille tasoristeys laitteille on jo tiedossa uusi koti... Ne jotka lukivat Resiina 2/2022 tietävät mistä puhun... | ||||
|
15.06.2022 17:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Tulevatkohan nämä Azotin tehtaalta Toljatista(?) | ||||
|
15.06.2022 16:50 | Timo Salo | ||
| Kukahan noista kaiffareista on saanut antaa nimensä tuolle kadulle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Federley | ||||
|
|
15.06.2022 16:45 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Hk-vaunu ollut ensimmäinen kokonaan uuden mallinen tavaravaunutyyppi sotien jälkeen ja niistä ensimmäiset valmistuivat muistaakseni 1954? Sitä ennen rakennetut perustuivat ratkaisuiltaan sotia edeltävän ajan suunnitteluun. | ||||
|
|
15.06.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä ollut vanhojen aluskehysten uusiokäyttöä? Sotakorvausteollisuus jyräsi kaiken muun yli... |
||||
|
Kuvasarja: Reißzug, maailman vanhin rata jo 550 vuotta käytössä! |
15.06.2022 16:10 | Jouni Halinen | ||
| Funikulaari 137 vuoden takaa. Teollisen vallankumouksen innovaatioita. 6 osainen sarja Yle Areenassa. Systeemi toimii ”vesivoimalla” eli vaunu tankataan ylä- asemalla ja kun se on sitten painavampi kuin alavaunu niin matka alaspäin/ylöspäin alkaa. Näitähän on muuallakin, ainakin jossain Etelä-Euroopan maassa? Tämä katsottavissa 31.3.2024 asti. Jakso 2 kestävät koneet. Alkaa noin 3.40 min https://areena.yle.fi/1-61938343 |
||||
|
|
15.06.2022 16:02 | Hannu Peltola | ||
| Vuosi 1950 on ollut vielä pula-aikaa, mutta on erikoista, että niinkin myöhään on vielä rakennettu uutena vaunuja, joissa on liukulaakerit ja varsipuskimet. | ||||
|
15.06.2022 14:59 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Teemu nämä Göteborgin kuvat kuvasarjaksi, niin olisi jatkossa helpompi löytää! | ||||