Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.06.2022 22:43 | Juhani Katajisto | ||
| Jorman kysymykseen. Eipä juuri käytetty ainakaan loppuaikoina Pr1-sarjan vetureita Riihimäellä päivystyksessä. Mutta esim. Pr1 773 oli 26.1.1970 Riihimäellä vaihtotöissä (TK 342). Hyvinkäällä on Pr1-sarjan eri vetureita kirjattu vaihtotöissä 1960-luvun loppuvuosina esim. 770, 771 ja 773 ja lisääkin varmaan löytyisi. Pr1:t ovat tulleet todennäköisesti korvaamaan Vr5-vetureita päivystystyössä Hyvinkäällä. Aiemmin Hyvinkäällä oli myös Vr1-vetureita vaihtotöissä. Ei sovi unohtaa, että koska Pasilassa ei ollut 1930-luvun jälkipuoliskalla tavaraliikennevetureita, vedettiin usein Pr1-sarja vetureilla tavarajunia Riihimäelle jopa Tampereelle saakka. Pr1-veturit oli 1930-luvun loppuvuosina hyvin tuttu näky Riihimäellä. Sotavuosina joutuneet siellä ilmahyökkäysten kohteeksikin (762). Ei varmaan mikään ihme vaikka Pr1-vetureita löytyisi tuolloin Riihimäellä myös vaihtotöissä. 1960-luvun puolivälin jälkeen Vr5:t 1410-1416 (osa siirretty Tampereelta) olivat ahkerasti Riihimäellä vaihtotöissä yhdessä Vv15-sarjan vetureiden kanssa. Myös Vv13-sarjan vetureita esiintyy usein vaihtotöissä mm. tavaramakasiineilla. Petri vahinko, kun TAE ei ollut merkinnyt Vv13 parin numeroa, mutta Kilpinen on Vv13 1786+1785 vaihtotöissä 11.1.1966, mutta tästä puuttuu tarkempi paikka, missä päin ratapihaa työskentelivät. Yksi harvinaisempi Pr1:n käyttö paikka oli syksyllä 1967 Turku. Siellä 769 oli sokerijuurikas liikenteessä. |
||||
|
15.06.2022 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Jäähdytin komeron ja ohjaamon katot luovat pienet tahrat tähän upeaan kokonaisuuteen. | ||||
|
|
15.06.2022 21:07 | Robin Raita | ||
| Tarkasti havaittu tämä maalipinta. Maalin sekoittajana L.Tauriainen ja maaliruiskun kahvassa R.Raita | ||||
|
15.06.2022 20:36 | Timo Oinonen | ||
| Ai Deeveri palaa takaisin Haapamäelle. Mitä sille tehtiin Hyvinkäällä ja vieläkö on kunnostustöitä edessä? | ||||
|
15.06.2022 20:30 | Erkki Nuutio | ||
| A6:t voinee poistaa vaihtoehdoista, koska niissä sivupellin alaosa ei jatkunut ohjaamosta eteenpäin. Latowskin soittokelloja jälkiasennettiin ohjaamon katolle osaan A3 ja A7 -vetureista, ilmeisesti ei A5 -vetureihin. Taistelut ja rankat jälkipuuhat olivat helmikuun loppupuolella, sillan väliaikainen korjaus ehkä jo maaliskuun puolella. |
||||
|
|
15.06.2022 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä olikin minulle aivan uusi tieto, että tavaravaunuja oli muutettu noihin aikoihinkin kipparivaunuiksi! Tosin FG-keissi nyt oli selvää pässinlihaa, mutta... Kuvasta on vaikea erottaa, että onko ähvässä päätyovia ylikulkusiltoineen. |
||||
|
15.06.2022 20:07 | Jyrki Längman | ||
| Jaha tässä ollaan vielä vanhassa paikassa. Näille tasoristeys laitteille on jo tiedossa uusi koti... Ne jotka lukivat Resiina 2/2022 tietävät mistä puhun... | ||||
|
15.06.2022 17:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Tulevatkohan nämä Azotin tehtaalta Toljatista(?) | ||||
|
15.06.2022 16:50 | Timo Salo | ||
| Kukahan noista kaiffareista on saanut antaa nimensä tuolle kadulle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Federley | ||||
|
15.06.2022 16:45 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Hk-vaunu ollut ensimmäinen kokonaan uuden mallinen tavaravaunutyyppi sotien jälkeen ja niistä ensimmäiset valmistuivat muistaakseni 1954? Sitä ennen rakennetut perustuivat ratkaisuiltaan sotia edeltävän ajan suunnitteluun. | ||||
|
|
15.06.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä ollut vanhojen aluskehysten uusiokäyttöä? Sotakorvausteollisuus jyräsi kaiken muun yli... |
||||
|
Kuvasarja: Reißzug, maailman vanhin rata jo 550 vuotta käytössä! |
15.06.2022 16:10 | Jouni Halinen | ||
| Funikulaari 137 vuoden takaa. Teollisen vallankumouksen innovaatioita. 6 osainen sarja Yle Areenassa. Systeemi toimii ”vesivoimalla” eli vaunu tankataan ylä- asemalla ja kun se on sitten painavampi kuin alavaunu niin matka alaspäin/ylöspäin alkaa. Näitähän on muuallakin, ainakin jossain Etelä-Euroopan maassa? Tämä katsottavissa 31.3.2024 asti. Jakso 2 kestävät koneet. Alkaa noin 3.40 min https://areena.yle.fi/1-61938343 |
||||
|
|
15.06.2022 16:02 | Hannu Peltola | ||
| Vuosi 1950 on ollut vielä pula-aikaa, mutta on erikoista, että niinkin myöhään on vielä rakennettu uutena vaunuja, joissa on liukulaakerit ja varsipuskimet. | ||||
|
15.06.2022 14:59 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Teemu nämä Göteborgin kuvat kuvasarjaksi, niin olisi jatkossa helpompi löytää! | ||||
|
|
15.06.2022 14:55 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos informaatiopläjäyksestä Vertti! Korjataan tunnisteisiin. :) | ||||
|
15.06.2022 14:34 | Nikolas Peippo | ||
| Olen suorittanut kiskobussilla joskus alle 5 sekunnin pysähdyksiä. Jos juna on tyhjä eli tietää ettei kukaan ole poistumassa kyydistä, laiturilla tai sen lähialueella ei ole ketään ja lähtöaika on jo täynnä, mitä sitä turhia odottelemaan. | ||||
|
15.06.2022 14:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tilapäiset nopeusrajoitukset on aina merkitty. | ||||
|
|
15.06.2022 13:47 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Vv13-parin käyttö liittynyt kokeisiin Vr12-hankintaa ajatellen, joka tuolloin 60-luvun puolivälissä oli suunnitteluvaiheessa? Kaksinajolaitteilla varustetut Vv13-veturit 1785 ja 1786 palvelivat myöhemmin ainakin Kokkolassa ja ilmeisesti Pietarsaaressakin https://vaunut.org/kuva/48002 mutta niiden alkuperäinen käyttö on jäänyt hämäräksi. Tampereen varikon kirjoissa olivat noin 1966 asti mutta missä töissä? Kenties yksittäin käytössä muiden Vv13-vetureiden tapaan eivätkä parina? Pori-Mäntyluoto ja Toijala-Valkeakoski voisivat olla mahdollisia Vv13-parin käyttökohteita mutta tilastoissa esim. 1962 on näillä väleillä liikkuvien dieselvetoisten tavarajunien veturipaino ja yksittäisten dieselvetureiden keskipaino 55-57 t, joka puhuisi sen puolesta, että Vv15-16-vetureita näissäkin kohteissa käytettiin. | ||||
|
|
15.06.2022 13:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joidenkin kuhisevien muurahaispesiemme ripeäraajaisille asukkaille varttiminuutti on eittämättä pitkästyttävältä tuntuva ajanjakso, jossa ehtii vipeltää yhtä sun toista. Mutta tiedän rataverkkomme varsilta löytyvän niitäkin tienoita, joilla ei erota tapahtuvan mainittavaa edistymistä oikeastaan neljännesvuosisadassakaan. | ||||
|
15.06.2022 13:17 | Tero Laakso | ||
| Tämähän oli Auran kunnan tilausjuna, ja paluumatkan matkustajat tekivät suunnitellusti linja-autolla. https://aura.fi/ajankohtaista/kesaretkelle-turusta-auraan-junalla-tiistaina-14-6/ kertoo: "Kesäretki Auraan starttaa Turusta nostalgisella junalla Turun rautatieasemalta klo 15.50 ja kotimatka tehdään linja-autolla Suomen uusinta matkailutietä, Aurajoentietä pitkin paikallisoppaan opastamana. Linja-auto kohti Turkua lähtee klo 19." Junan 1993 aikataulu on Julian mukaan sitä paitsi hyväksytty jo 31. toukokuuta. |
||||
|
|
15.06.2022 12:53 | Mikko Nyman | ||
| Kappas, tuolla on 14-nopeusmerkit. Milloin maastoon on palautettu yli 80 km/h:n nopeusrajoituksista kertovat kyltit (JKV-rataosilla)? | ||||
|
15.06.2022 12:04 | Timo Salo | ||
| Upea ei rautatieaiheinen kuva... Muista Hannu hiukan oikoa noita kuviasi, Sulla näyttää olevan sama vika kun mulla: Kallistaa vasemmalle, vaikka mitä tekisi! Yleinen ongelma kait? | ||||
|
|
15.06.2022 11:57 | Vertti Kontinen | ||
| Veturi taitaa kyllä olla Rd2 :) Joskus vuoden 2010 kieppeillä GreenCargo päätti uudelleenrakentaa kaikki Rc2-veturinsa, tällöin vetureihin asennettiin tietokonepohjainen ohjausjärjestelmä, radio-ohjaus sekä ohjaamot rakennettiin uudelleen vastaamaan nykyajan stantardeja. 2014 eteenpäin ei GreenCargolla ollut enää yhtään Rc2-sarjan veturia, vaan kaikki oli muutettu tähän Rd2-sarjaan. Tuon uudistuksen myötä Rd2-sarjaa voi ajaa moninajossa (Rc-sarjan lisäksi) esim. Td-sarjan dieselvetureiden, sekä Br185-sarjan kanssa. Lisäksi 16 veturia varustettiin ERTMS kulunvalvontalaitteilla, jonka takia esimerkiksi Haaparannan radalla ei käytännössä muilla vetureilla ajeta |
||||
|
|
15.06.2022 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehden lukijoiden kirjeissä on nyt toistuvaa ihmettelyä ja paheksuntaa siitä, että raitiolinja vedettiin lähes asumattomien alueiden lävitse. Se sivuuttaa kaukaa mm. Lielahden liikekeskuksen, terveyskeskuksen ja kirjaston. Tämä toki oli tarkoituskin kun Hiedanrannan markkinointipalaveri määräsi Tampereen kaupungin rakentamaan rahoillaan (veronmaksajien /lainarahoilla) raitiotien edistämään kiinteistökeinotteluaan. Vasta nyt kun raitiolinja on fyysisesti paikoillaan heräävät useimmat Lielahden suunnan veronmaksajat karuun todellisuuteen. Monet heistä eivät ole tajunneet vieläkään paikkaansa keinottelutalouden ravintoketjun peränpitäjinä. |
||||
|
15.06.2022 09:50 | Pasi Seppälä | ||
| Petriltä kaunis kolmen kuvan kesäsetti. Tässä varsinkin kesäyön tunnelma mainiosti aistittavissa. | ||||
|
15.06.2022 08:51 | Pasi Seppälä | ||
| Keskiviikkona 22.6 olis Loviisaan menossa juna. Menisivätköhän siinä? | ||||
|
|
15.06.2022 08:01 | Oula Ahlholm | ||
| Taitaa Jorma nyt tarkoittaa sitä, että 1991 peruttiin ja 1993 asetettiin kulkuun tuntia aiemmin :) | ||||
|
|
15.06.2022 07:28 | Aku Lehtola | ||
| Kyllä tämä ihan aikataulunmukaisesti kulki; https://juliadata.fi/timetables?s=1993&d=14.6.2022 | ||||
|
|
15.06.2022 00:03 | Topi Lajunen | ||
| Hyvin ehtii. | ||||
|
|
14.06.2022 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tainnut olla paljon matkustajia, kun tunnin etuajassa palattiin takaisin Kyröstä. | ||||
|
|
14.06.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Petrin viittaamaan kuvaan ( https://www.vaunut.org/kuva/150125 ) tuskin Risto on vaihtotöissä ratapihalla "kankeudensa" vuoksi. "Alapäässä" oli melkoisen keveitä vaihtotöitä - "vedä", "heitto", "heitto", "vedä", "heitto" jne. Ehkä juna on lähdössä jollain JK-junalla pohjoiseen tai itään (Ry, Lpk, Tu, Hl, Jr) jossa ei ollut mahdollisuutta veturin kääntöön. Tuo Vv13-parin käyttö laskumäessä taisi olla vain ohimenevä kokeilu. Tr1- ja Tr2-sarjan vetureiden käyttöä laskumäessä en käy kiistämään. |
||||
|
|
14.06.2022 21:57 | Petri Nummijoki | ||
| Vv13-pari Riihimäen laskumäkipäivystäjänä on mainittu Höyryveturit tositoimissa-kirjan sivulla 252. | ||||
|
14.06.2022 21:44 | Jaakko Pehkonen | ||
| On kyllä sangen kesäinen lättäkuva! Lättähattu istuu hyvin suomalaiseen maisemaan. | ||||
|
|
14.06.2022 21:19 | Taavi Jalkanen | ||
| Kaunis kesäinen kuva! :) | ||||
|
14.06.2022 20:41 | Julius Ylitalo | ||
| Uimaharju on kiehtova paikka, asemalla poikkesin 2021 kesällä, tiedossa oli että asemarakennus on asuinkäytössä, joten kuva piti ottaa vähän kauempaa kenosti. | ||||
|
|
14.06.2022 20:39 | Julius Ylitalo | ||
| 15 sekunnin pysähdys on todella pikainen, eihän siinä edes kerkeä junaan/junasta ulos. Voisivat vähän pidentää pysähdysaikaa vaikka 1 minuuttiin kuten useilla pikkuasemilla. | ||||
|
14.06.2022 20:37 | Juhana Nordlund | ||
| Niin siinä sitten kävi. | ||||
|
14.06.2022 20:33 | Veeti Heino | ||
| Jimi, sitten ei tarvita kuin enää 7009 mukaan ;) | ||||
|
14.06.2022 20:28 | Jarno Piltti | ||
| Varovasti. Tulikohan ehjänä perille? | ||||
|
14.06.2022 20:25 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs kuva eikä vähiten vinon tolpan takia. Tämä 3023 tuntuu olevan melko tylsä nykyään. Taitaa konepajalle menevät monipuoliset hajavaunut mennä Jyväskylän kautta? | ||||
|
14.06.2022 20:08 | |||
| Olikohan suomalaisissa Trumaneissa paineilmakäyttöinen prässi rasvaukseen? | ||||
|
|
14.06.2022 19:26 | Miro Heinonen | ||
| Edellisen kirjoittama skenaario toteutui lopulta noin yksitoista ja puoli vuotta kommentin jälkeen. | ||||
|
|
14.06.2022 14:56 | Petri Nummijoki | ||
| Karjaallakin on käytetty Pr1-vetureita, joten Riihimäen Pr1:n sijoituspaikka voisi olla myös siellä. Taisi olla Lahdessakin. | ||||
|
14.06.2022 14:51 | Miro Heinonen | ||
| Vastataan vajaat pari vuotta myöhässä: eivät olleetkaan. Pori ja Rauma olivat kaupunkeja, mutta Ikaalinen (epäitsenäinen), Lauritsala ja Loimaa olivat kauppaloita. | ||||
|
14.06.2022 14:16 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On nuot tehottomia vehkeitä..videolta sen taas huomaa ja kuulee..molemmat huutavat täysillä, pienen kuormansa kanssa.. normaali polkupyörälläkin menee lujempaa.. | ||||
|
14.06.2022 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä ei vissiin ole sama rata kuin mikä menee Iglsiin Patscherkofel-vuoren rinteessä? Kalusto oli samanlaista v 1970 tai 71 kun menin sillä. | ||||
|
14.06.2022 13:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Karjaalla oli ennen kuntaliitosta alle 10.000 asukasta ja tunneli raiteiden alla. Kauniaisten ja Humppilan tunnelit ovat laiturialueiden päässä, mutta ajavat saman asian. Helsinki oli Suomen suurin kaupunki ja asema ilman mitään tunnelia kunnes se rakennettiin 2000-luvun alussa! |
||||
|
|
14.06.2022 13:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Kauniainen on pinta-alallisesti pienin, mutta väkimäärällisesti ei tosiaankaan. Empä tiennyt että Humppilassa on tunneli ja luulin Pieksämäen asukaslukua pienemmäksi, mutta on kasvanut kuntaliitoksilla. Itse perinteinen Pieksämäki on kuitenkin vain 10t asukkaan kaupunki. Nää kuntaliitokset on kyllä sotkenut pakkaa viime vuosikymmenenä. |
||||
|
14.06.2022 09:22 | Juhana Nordlund | ||
| Puolustautuminen hyväksytty. Olen erittäin ilahtunut siitä, että tietoja ylipäänsä on kerätty. Jos jossain on jotain aukkoja tai muita epätarkkuuksia, ne pitää tietenkin tunnistaa ja sitten yrittää löytää oikea tieto epätarkkuuksien poistamiseksi. Keräsin joskus Suomen Kulkuneuvot -kirjoja. Sitten jouduin myöhemmin heittämään ne paperinkeräykseen. Myös Valtionrautateiden aikataulukirjoja (sellaisia joita veturinkuljettajatkin joskus tarvitsivat työssään) sain joiltakin tutuilta eräänä aikakautena. Niitä en ole tietoisesti hävittänyt milloinkaan, mutta arkistointitavoissani voisi olla korjattavaa. Aikataulukirjoja keräsin vain joiltakin rataosilta, niitähän oli iso määrä kaiken kaikkiaan. |
||||
|
|
14.06.2022 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisin puolustautua junannumeroepäselvyyksistä sillä, että lähtevien junien numerointi oli kyllä selviä, mm. aikataulunäytöissä. Saapuvien kanssa oli hieman toista. Niin, ja aikaa on kulunut ja pitkästi! Junien numerointien "juoksevuudessakin" oli oma johdonmukaisuutensa, joka ei välttämättä aina avautunut. "Besta passsasssserare! Detta äär snelltooget nummer etthundratsuuguniiu till Oobo hamn. Tooget stannar vid Tsyrkslett, Kaaris, Skuugbööle, Bjernoo ok Saalo. Tooget ankommäär tillll Oobo klokkan XXXX. Det finns ett restaurangsvaagn i tooget. Trevlli reessa!" Linja-autopuolella on jo olemassa nettisivusto jossa on vanhoja bussiaikatauluja . Olisi varmaan paikallaan ehdottaa vastaavaa myös junien kohdalla? Kirpputoreilla ei Turisteja kovin suuressa määrin liiku, tarvitaan hyvää tzäkää. No, voin laittaa vielä näitä, kiinnostuneiden riemuksi: sunnuntai 7.9.1980: juna H516: Dm7 4134 - EFiab 11639 - Dm7 4144. H516 kulki Hpk-Tpe. samana päivänä: juna H543: Dm7 4149 - EFiab 11632. (Tku-Tpe). juna P48: Dm9 5109 - Dm8 5014 - Dm8 5004. Dm9-runko liitettiin junaan Tpe. (Sk-Pko-Hki). juna P104: Dr12 2210 -> Tpe, Ei 22285 - 22245 - Eit 23114 - 23014 - Rkt 23815 - EFit 23511 - CEhit 26010, vet Dr12 2219 Tpe ->. (Jns-Jäs-Tku). juna P155: Sr1 3015, CEhit 26013 - Eift 23402 - Rkt 23814 - Eit 23042 - 23152. (Hki-Tpe). juna P105: Dm9 5115 - Dm8 5016. (Tku-Tpe) kohdattu Urjalassa. juna H545: Dm7 4033 - EFiab 11636 - 11631 - Dm7 4029, (Tku-Tl), kohdattu Lm. tiistai 23.9.1980: juna P107: Dv12 2715+2736, EFi 22398 - Eit 23138 - CEift 2691 - Gblk 50'215-3 - Gbl 48'410-5 - 48'589-6 - 48'400-6 - Gbkk 47'065-8 (Tku-Tpe). samana päivänä: juna P106: Dr12 2218, CEhit 26007 - EFit 23508 - Rkt 23817 - Eit 23039 - 23094 (Pm-Tus laivojen kulkupäivinä). perjantai 3.10.1980: juna P97/41: Dv12 2634, EFi 22395 - Ei 22295 - 22763 - 22791 - CEit 2655 [(Hki-) Tpe - Pm], perjantaijuna samana päivänä: P41: Dr12 2222, A 91 - CEit 2653 - EFit 23504 - Eikt 23609 - Eit 23093 - 23036 - Ei 22280 - 22764 - 22788 - Not 3045 (Hki-Hpk-Sk) juna H469: Dm7 4139 - EFiab 11630 (Tpe-Pri). juna EP57 Lapponia: Sr1 3020, Eit 23011 - 23122 - Eift 23406 - Eit 23028 - 23033 - Rt 23704 - Cht 2366 (Hki-Ol). sunnuntai 12.10.1980: juna H522: Dm7 4161 - EFiab 11635 - 4132 - (Dm7 4160 Ov-Tpe). (Hpk-Tpe). samana päivänä: juna P106: Dv12 2713+2723, Eit 23106 - 23057 - 23001 - 23080 - 23121 - 23012 - Rkt 23813 - EFit 23514 - CEhit 26005 (Pm-Tus). juna P68: Sr1 3081+3031, Cht 2372 - EFit 23502 - Rkt 23820 - Eit 23002 - 23131 - Eht 23308 - Eit 23004 - 23010 - 23064 - 23025 - 23021 - 23136 - 23109 - 23074 - Eht 23325 (Roi-Hki). Vai Oulustako oli lähtenyt? Kaksi viimeistä vaunua tuli Vaasasta. juna P107: Dr12 2229, Ei 22799 - EFi 22398. (Tku-Tpe). |
||||
|
|
13.06.2022 23:57 | John Lindroth | ||
| Tarkistin ainakin 9/67 alkaen 2konepiiriin on ollut sijoitettuna Paikkuja ja ne ovat ainakin osittain hoidelleet lähiasemien järjestelyjunia kuvakin on ainakin Hyvinkäältä.En tiedä oliko ne koskaan toimissa Korttion ratapihalla! | ||||