Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07.2023 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Arkkitehti T. Hällström, 1917. | ||||
|
18.07.2023 20:42 | Pasi Utriainen | ||
| Olisiko samanlainen nostalgiajunia ja samalta vuodelta kuin https://vaunut.org/kuva/163116. | ||||
|
18.07.2023 18:23 | Vesa Höijer | ||
| Kysyn taas kerran: ei olisi kuvaa Kanavuoren seisakkeesta? | ||||
|
|
18.07.2023 17:50 | Jyrki Längman | ||
| Kiitoksia tästä hienosta kuvasta | ||||
|
18.07.2023 17:31 | Uwe Geuder | ||
| Juu, Väyläviraston kartan mukaan 132,6 km. Mäntyluotoon 152,4 km. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d56780c-9d86-8695-02b5-37031b9e69d8/Rataverkko_01012021.pdf?t=1608032206939 VR:n taulokkoaikatauluissa ei ole ikävä kyllä enää kilometrilukuja. |
||||
|
18.07.2023 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Aivan. Ja vielä ennen kuin laakerit ovat saavuttaneet normaalin käyntilämpönsä Ilmiö on havaittu mm. Jokioisten museorautatiellä joulupukin junissa. |
||||
|
|
18.07.2023 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teppo: puhumattakaan tästä yhdistelmästä: - talvipakkanen, liukulaakerit, umpipääty-Hdk (ym.) , tuulen suunta ja tietysti vetokalustoyksikön kuntokin. |
||||
|
|
18.07.2023 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta. | ||||
|
|
18.07.2023 15:40 | Tapio Keränen | ||
| Tk3 1150 oli heinäkuussa 1980 liikenteessä ainakin Savonlinnan suunnalla. | ||||
|
18.07.2023 15:07 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, Topparoikka ry:n vaunut jää kuvassa museojunan taakse piiloon. Kalusto on tällä hetkellä seis-levyjen takana, mutta luultavasti ei ikuisesti. | ||||
|
|
18.07.2023 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan veturinkuljettajat totesivat 1980-luvun alussa, että raskaimpia vedettäviä suhteessa junan painoon olivat tyhjistä Hk ja Hdk vaunuista kootut junat. Niiden rullaus kun oli jo sen aikaisiilla normaaleilla tavarajunanopeuksilla heikkoa juurikin ilman vastuksen vuoksi. | ||||
|
|
18.07.2023 11:55 | Jussi Laukkanen | ||
| Ilmanvastuksen muodostuminen rautatiekalustossa on aika jännä kokonaisuus. Nopeus on tietysti tärkein muuttuja, mutta junan rakenne, joka muodostuu yhteen kytketyistä vaunuista, on merkittävämpi kuin yleensä tulisi ajatelleeksi. Suurnopeusjuna tehdään yhtenäisen putken muotoisiksi ja junan päädyt on muotoiltu ajatellen alhaisinta mahdollista vastusta. Se on havaittu parhaaksi ratkaisuksi. Tavarajunassa ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Siinä esimerkiksi jokainen vaunuväli tuo oman lisänsä ilmanvastukseen ja veturin nokan muoto menettää lopulta merkityksen kokonaisuudessa, kun juna pitenee riittävästi. Siksi tavarajunan veturin muotoilussa huollettavuus voi olla tärkeämpi tekijä kustannusten minimoimisessa pitkällä välillä. Yllättäen melko tylpältä vaikuttava nokka voi olla kohtuullisen hyvä kun nopeus ei ylitä 90 km/h. Kuorma-autoissa käytetyissä tylpissä keuloissa imanvastusta voidaan oleellisesti vähentää pyöristämällä esimerkiksi vain hytin pystysivut. Mainitsin nimen omaan pystysivut erikseen siksi, että niiden yhteispituus on noin kolme kertaa katon vaakapituus, joten parannus kannattaa kohdistaa ensin niihin. | ||||
|
|
18.07.2023 10:52 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Aseman viereisellä raitella taisi olla kalustoa säilytyksessä. | ||||
|
18.07.2023 07:48 | Simo Virtanen | ||
| Liikenteen ohjauslaitteiden on syytä olla säädetyn mukaisia. Eikä niin, että joka pitäjässä ja Väylän verkolla vielä erikseen tehdään mitä sattuu. Nytkin poikkeuslupa on saatu ja asiaa päästään kokeilemaan. Hyvä niin. |
||||
|
|
17.07.2023 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei veturi olisikin Pikkujumbo Tk3 1139? | ||||
|
17.07.2023 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi ihmisryhmä, joka herra Erkin mainitsemia maaston "Hot spoteja" käyttää on juuri purjelentäjät. Heidän tavoitteenaan on löytää lämmenneestä maastonkohdasta ylös kohoavia lämpimän ilman virtauksia, eli termiikkejä. Näissä termiikeissä eli "ilmapatsaissa" pyörimällä purjelentäjät saavat lisää korkeutta, joten pitkätkin liukulennot seuraaviin termiikkeihin onnistuvat. Sanotaanhan, että mistään ei ole lentäjille yhtä vähän hyötyä kuin korkeudesta yläpuolellaan ja kiitotiestä takanaan. Kymin kentällä olevat purjelentäjät kertoivat, että heillä homma oli vaikeampaa, koska mereltä tuleva merituuli puhaltaessaan "hajotti" termiikkejä. Kymin kenttähän perustettiin sodan aikana hävittäjäkentäksi Kotkan puolustusta silmällä pitäen. Jämijärvi taas oli kangasmaastoineen ihanteellinen purjelentäjille. Mitä hra Erkin pariin aiempaan kommenttiin tässä ketjussa tulee, niin sopii vaan kysyä, että kuka hyötyy paniikin lietsomisesta? Tai ketkä? Onko tämänkin pointin vaikuttimena viheliäinen ahneus? |
||||
|
|
17.07.2023 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, saksalaisten veturinsuunnitteluoppikirjojen (mm. Meineke - Röhrs: Dampflokomotiven) mukaan ilmanvastuksen osuus kulkuvastuksista alkaa olla merkittävä 120 km/t nopeudessa. Sen vaikutus alkaa jo noin 80:ssa km/t. Yksi kulkuvastuksista on ns. kaarrevastus. Jos ajatellaan tavanmukaista XY-koordinaatistoa ja siihen sijoitetaan 90 asteen kaarre. Koordinaattiakseleiden suunnista katsottuna junan toinen "vektori"-nopeus pienenee nollaan ja toinen vektori kasvaa nollasta kulkunopeuteen. Siten junan pyörien nojaaminen ulkokaarteen puoleiseen kiskoon aiheuttaa juuri kulkuvastusta, johon osana kuuluu myös keskipakoisvoima (vaikka sitä yritetään "hillitä" kaarteen kallistuksella). |
||||
|
17.07.2023 20:27 | Kimmo Huhta | ||
| Tuo keltanokka on erittäin tyylikäs. Harmittaa, että niin useat jäljelläolevista vaunuista on sininokkaistettu. | ||||
|
|
17.07.2023 19:33 | Markku Naskali | ||
| Eipä pääse. Työkone ei ole missikilpailuihin tarkoitettu, mutta olisi mukava tietää, miten paljon ilmanvastus noissa nopeuksissa vaikuttaa. Pendolinot ja nopeammat kyllä hyötyvät paljonkin sopivasta muodosta. | ||||
|
17.07.2023 18:49 | Antero Airola | ||
| Sama juna vuonna 1989 https://vaunut.org/kuva/137844?u=2333&maa=63 | ||||
|
|
17.07.2023 15:59 | Erkki Nuutio | ||
| En tunne kiinalaisia erämaita, mutta tiedän että Kiina lisää jatkuvasti kivihiilen polttoa ja polttolaitokset ja terästehtaat ovat laajalti vailla rikkipäästöjen poistolaitteita. Periaate on entistä korkeampi savupiippu, joten kyllä niihin erämaihinkin asti nämä päästöt yltävät. Niinikään Kiina on tunnettu kaupunkiensa suurista pilvenpiirtäjäkeskittymistä. Pilvenpiirtäjiin tarvittu ja yhä tarvittava valtava betonimäärä tehtiin/tehdään niinikään paljon saatuttavissa betonitehtaissa ja betoniteräkset jo mainituissa pahoin saastuttavissa terästehtaissa. Mitä Suomeen tulee, on täälläkin muutamia pienempiä hiekka-aavikoita. Yksi esimerkiksi Niinisalossa, josta eräs Suomen lämpöennätys julistettiin tänä kesänä. Aikaisemmin Suomessa oli käytäntönä, että eri seutukuntien mittauspisteet lämpötilalle sijoitettiin paikkoihin, joiden lämpötilat ovat kokemusperäisesti tyypillisiä kyseiselle seutukunnalle. Ennen ei siis haluttu tietoisesti johtaa harhaan. Niinisaloakaan ei otettu mittauspisteeksi. Tiedettiin että aurinkoisilla ilmoilla kyseinen umpikuiva hiekkatasanko on pari astetta kuumempi kuin ympäröivä seutu. Nyt se on otettu mittauspisteeksi, koska halutaan näin näyttää Suomenkin lämmenneen "ilmastonmuutoksen" seurauksena. Muistaakseni lehdessä paljastettiin sama vihertemppu jossakin Lapin kunnassa (Muonio?). Haluttiin näyttää ilmaston lämmenneen pari astetta maamme napaseudulla. Osallistuin kesällä 1971 T54-vaunuilla PsvP:n kovapanos-ammuntaleiriin Niinisalossa. Aina kun ammuimme vaunun 100 mm:n kanuunalla se sytytti maastopalon kentän vähäisessä käkkäräkasvustossa. Siirtoajoissa kentän ja majoituksen välillä nostivat ylöspäin puhaltavat moottorien jäähdytyspuhaltimet kymmenen metriä korkeita, lähes läpinäkymättömiä hiekkapilviä. Oli siinä menemistä kolmannen vaunujoukkueen johtajana. Vaunumoottorit varmasti saivat tehokasta öljyhiekka -läppäystä suodattimista huolimatta. |
||||
|
|
17.07.2023 15:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki on toki oikeassa kaupunkilämpötilojen osalta sekä siitä, että tiheaä rakentaminen ja pintojen asvaltointi ovat hullun hommaa. Pientä helpostusta asiaan saataisiin istuttamalla katujen varsille lehtipuita. Mutta paikallisilmaston lämpenemiset eivät tietenkään selitä manner- ja vuoristojäätiköiden sekä ikiroudan sulamista eivätkä korallie joukkotuhoa sekä koko maapallon keskilämpötilan nousua. En tiedä, miten tämä keskustelu liittyy tai sopii rautatiehin, mutta pitäähän iso kuva pitää kirkkaana. |
||||
|
|
17.07.2023 13:53 | Markus Selin | ||
| Mitkäs pilvenpiirtäjät on aiheuttaneet 'urban heat islandin' keskelle kiinalaista erämaata, missä lämpöennätys rikottiin. | ||||
|
17.07.2023 12:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta Edo-tötteröitä :) | ||||
|
17.07.2023 12:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri näistä tiedoista. Ne valottavat XE 01801-01819 vaunuryhmän historiaa. Törmäsin tähän ryhmään tuota XE 0601:tä selvitellessäni, mutta aina on hyvä panna tietoja talteen, ikäänkuin varastoon pahan päivän varalle. Ts. jos joskus intoudun selvittelemään tämän ryhmän asioita perusteellisemmin. Olen itsekin kuvannut monia Kansallisarkistossa olevia käsinkirjoitettuja vaunukirjoja. En ilmeisesti ole kuitenkaan osunut siihen kirjaan, jossa nämä XE-vaunut ovat. Tai sitten - koska kuvaaminen on uuvuttavaa - olen jättänyt X-alueen kuvaamatta, koska en silloin ole ymmärtänyt olla siitä kiinnostunut. Lienen kuvitellut, että koska varsinainen kiinnostuksenaiheeni on autonomian aika, ei X-alue olisi kiinnostava. Jos niin ajattelin, niin väärässä olin. |
||||
|
|
17.07.2023 11:59 | Erkki Nuutio | ||
| Monet muutkin kuin gretat ovat kauhuissaan seuranneet viime päivien harhaan johtavaa YLE-uutispropagandaa lämpötilaennätyksistä. Todellisuudessa kuumat lukemat, joskus ennätyksetkin ovat pääosin seurausta paikallisilmaston lämpenemistä. Sellainen tapahtuu ylitiiviisti rakennetuilla pilvenpiirtäjäalueilla, syynä pääosin ns. kaupunkilämpö (kts. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_heat_island ). Luonnollisesti tämäkin on ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, mutta rajatuilla alueilla. Sellaisille alueille esim. Suomen vihreiden ja kiinteistökeinottelijoiden tavoitteiden mukaisesti tungetaan nykyään ihmisiä ahdetun alueen ahtaisiin luukkuihin. Luukkuihin joissa ihminen ei voi kesällä asua ilman koneellista ilmastointia. Kyse ei ainakaan valtaosin ole väitetystä "maapallon ilmastonmuutoksesta", vaan asianomaisten paikkojen ja maiden poliitikkojen edistämämästä toiminnasta. Paljolta samojen poliitikkojen jotka jeesustelevat ilmastonmuutosten "torjujina". Jotta rajatun alueen ilmastonmuutos havainnollistuisi, otetaan esimerkiksi kuvan rautatiealue (noin 0,5 km x 0,5 km). Vaikka se ei ollut luonnontilassa (päältä on kaivettu noin 20 m kerros harjusoraa), imeytyi sade vaikeuksitta koko alalla ja päätyi soran ja maabakteerien suodattamana lähinnä Viinikanojaan. Kivihiilikasoistakaan ei päästöjä aiheutunut. Entä nykyään? Moukat keinottelijat rakennuttivat sinne Nokia Areeeenan. Sadeveden imeytyminen maaperään estyy nyt koko alalta. Esimerkiksi keskisuuri 10 mm:n sade merkitsee 0,01 x 500 x 500 m3 = 2500 m3 sadevesimäärää. Aikaisemmin se siis imeytyi maaperään, ylläpiti tervettä paikallisilmastoa, hillitsi haihtumisellaan lämpötilan nousua päivällä ja laskua yöllä noin viikon ajan. Mittavamman kasvillisuuden kanssa hyöty olisi ollut vielä suurempi. Nyt sekin vesimäärä pumpataan megawatti-pumpuilla kauas puhdistamoon ja sieltä Pyhäjärveen. Entä itse Areeeeena. Sen vuotuinen ostoenergian (sähkö, kaukolämpö ja -viilenns) on yli 400 MWh. Paljon muutakin lämpöä ympäristöön leviää. Areeeeenaa suuremman kaupunkilämpöalueen tilannetta selvittää esimerkiksi "Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu" ( https://ilmastotyokalut.fi/files/2014/07/ILKKA_raportti_paakaupunkiseudun_ilmasto_muuttuu.pdf ) Yleiskuvan saaminen vaatii enemmän vaivannäköä, koska "korrekti" selvitys on varovainen muussa paitsi esittelemällä kaikkein liioittelevimmatkin tutkijoiden ennustukset. Esimerkiksi sellaiset joissa meri nousee toista metriä vuoteen 2100 mennessä (kun todellisuudessa pinta on laskenut). Puolustakaa osaltanne järkeviä ilmastotoimia. Vaikka tuskin suuria mahdatte noille Nokia-Areeeeenoille ja vastaaville ökyilyille. Suomalaisten vastuullisuuden ansiosta maassmme ei ole sellaisia ilmastopaiseita, joita moni maa on aiheuttanut omassa maassaan ja entisissä alusmaissaan. Meillä ei ole velvollisuuksia heidän virheittensä korjausten maksamiseen. Loppukoon myös harhaanjohtava (=valhepropagandan uskottavuus vaatii PIENEN totuussiemenen) ilmastoasioissa YLE-uutisissa. |
||||
|
|
17.07.2023 10:36 | Petri Sallinen | ||
| Kaivelin lisää. XE-vaunu 01819 oli alunperin E-sarjan vaunu nro 1903, joka valmistui vuonna 1893. Vaunu oli alunperin kolmiakselinen. | ||||
|
|
17.07.2023 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| En nyt tiedä onko tuo erityisen suomalainen kansanluonteen piirre, ja jos onkin, niin taitaa olla saksantuliaisia... | ||||
|
17.07.2023 08:40 | Asmo Rasinen | ||
| Olen nähnyt vähän aikaa sitten Sr2:kosen menossa Joensuuhun. | ||||
|
17.07.2023 08:24 | Jari Välimaa | ||
| Raide-Jokerille sitten ei tule kumpikaan merkeistä, ei Valtion eikä Tampereen merkeistä vaan punainen ruutu. Olisiko hyvä että nämäkin merkit standardoitaisiin ? |
||||
|
17.07.2023 08:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Etsin parhaan ymmärrykseni ja osaamiseni mukaan valokuvaa tästä keisarillisen junan toisesta keittiövaunusta. Mitään en onnistunut löytämään mistään lähteestä. Omituista. Yksi mahdollisuus olisi, että vaunu luuraa jossakin 1940-luvulla Pasilan ratapihalta otetusta kuvasta. Kun vain löytäisi moisia kuvia tutkittaviksi. |
||||
|
16.07.2023 23:39 | Tero Korkeakoski | ||
| No viimeistään nyt olisi. Mutta kun VR ei sitä tartte niin ajatellaan ettei valtakunnassakaan tarvita. Mutta eiköhän nykyinen hallitus sen rakenna. | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 12.7.2023 |
16.07.2023 23:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllähän hiipunut Venäjän liikenne on hiljentänyt Kouvolaa ja miksei koko Suomen rataverkkoakin. | ||||
|
16.07.2023 23:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Suomessa ainutlaatuinen. Onhan noita ainakin VTA:n light raililla Bay arealla. | ||||
|
|
16.07.2023 23:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Porissa on Itsenäisyydenkadun ja Yrjönkadun risteyksessä ollut jo jokusen vuoden tuollaiset. | ||||
|
16.07.2023 22:48 | Harri Helminen | ||
| Tuon korkean lastaussillan alla seisoi yleensä romuvaunu, ainakin 70 luvulla silloin kun lähiseudulla asuin. | ||||
|
16.07.2023 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR ei näköjään turhaa huolta kanna kalustonsa edustavuudesta. Kun se kerran maksaa ja on poissa paljon tärkeämmästä - (tiedätte kyllä mistä!). | ||||
|
|
16.07.2023 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä prötkötes ei pääse liiallisella virtaviivaisuudella rehvastelemaan...! | ||||
|
16.07.2023 21:15 | Uwe Geuder | ||
| Translohrista ei ole tullut menestystarinaa. Nyt Lohr on taas onnistunut saada EU-rahoitusta seuraavalle idealle: Akkukäyttöinen kevyt sähkömoottorivaunu DRAISY. 50 km toimintasäde ei kävisi Suomessa mihinkään, mutta Ranskassa se on ehkä pienempi ongelma. 10 tonnin akselipaino ei ole kai pienille radoille huono asia, säästyy ylläpitoa. Mutta ohjattavat akselit herättävät kysymyksen, minkälaisia teknisiä ongelmia tulee tällä kerta. https://www.lohr.fr/uploads/2023/05/plaquette-draisy-en.pdf | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 12.7.2023 |
16.07.2023 20:27 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä kuvasatsi tutuilta nurkilta. Keli on ollut komea ja saaliskin täyttää samat kriteerit. | ||||
|
16.07.2023 19:59 | Panu Breilin | ||
| VR:llä tuntuu olevan koko ajan korkeampi kynnys dieselvedon käyttöön. Toisaalta sitten, kun Dr19-sarja tulee suurilukuisena käyttöön, niin luulisi tämän kynnyksen laskevan, kun nykyaikaisten dieselvetureiden taloudellisuus on ihan eri luokkaa kuin Dv12-sarjalla. | ||||
|
16.07.2023 19:27 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On paikat tukossa.. Missä on Tka? | ||||
|
16.07.2023 18:34 | Robert Sand | ||
| Potkimalla niitä käännellään. | ||||
|
|
16.07.2023 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syynä oli juuri se, kun lättähattu oli kovin heppoinen tasoristeysrysäyksissä. Yksi pahimpiahan oli se kun Haavasta lähtenyt lättä rysäytti kivilastissa olleen kuorma-auton kylkeen Porttilan tasoristeyksessä Keuruulla 1968. Vetovaunussa lensi moottorikin irti kiinnikkeistään matkustajapuolelle. Luojan kiitos kuolleita ei tullut, mutta sairaalareissu monellekin kyydissä olleelle. Itseltäni lätän keltanokkaisuus ei maailmaa kaatanut, kun olin lukenut Rautatieuutiset - lehdestä, missä asia tuli esille Dr 12 2210:n keltanokkaisuuden lisäksi. Järkisyyhän se itse asiassa oli. |
||||
|
16.07.2023 16:20 | John Lindroth | ||
| Kuva lienee paikasta Wernigerode-Hasserode. Siellä aiemmin oli eri yritysten sivuraiteita. | ||||
|
16.07.2023 16:02 | Jaakko Tuominen | ||
| Onko oikealla metrovarikko? | ||||
|
|
16.07.2023 15:45 | Joona Kärkkäinen | ||
| Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu olennaisena osana juurikin tuo periaate, että jos jotain ei ole erikseen sallittu, on se kielletty. | ||||
|
16.07.2023 15:36 | John Lindroth | ||
| Näissä kaupunkialueen järjestelijöissä oli useasti vetureina 3 akselinen tankkiveturi 996101 tai 99602 lempinimiltään Fiffi ja Pfiffi. Alkuperäisiltä nimeroiltaan NWE 6 ja 7. Näistä sisarvetureista 996101 Pfiffi on tulistinveturi ja Fiffi 996102 on märkähöyrykone. Ne on valmistanut Henschel &Sohn.Tämän kuvan veturi lienee kuitenkin 9972xx sarjalainen. | ||||
|
|
16.07.2023 14:58 | Uwe Geuder | ||
| Tämä näyttää melkein kuin havainnekuva tulevasta. Vain rakennustarvikkeiden varastointi etualalla vahvistaa, että tämä on valokuva. | ||||
|
|
16.07.2023 14:39 | Uwe Geuder | ||
| Uutuus vaatii poikkeusluvan. Ilmeisesti kaikki, mitä ei ole erikseen sallittu, on kielletty. https://yle.fi/a/74-20026542 | ||||
|
|
16.07.2023 13:58 | Petri Nummijoki | ||
| Useimmat museovaunut on palautettukin kokonaan sinisiksi mutta mielestäni muutama keltanokkainenkin sopii joukkoon hyvin. 1980-luvullahan keltanokkaisuus oli enemmän sääntö kuin poikkeus, joten se ei ole pelkkä kuriositeetti Lättähattujen historiaa ajatellen. | ||||