Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2023 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, herra Timo, luulin pitkään että "Ploirin" Nasse-setä olisi ollut hänen uransa huipentuma...? Katsoin eilen DVD:ltä "Kaksipäisen kotkan varjossa", Loiri veti roolinsa siinä hyvin, ei ollut pettymys. Ei alkuunkaan! |
||||
|
|
16.01.2023 11:53 | Timo Salo | ||
| Siinä filmattiin elokuvaa "POJAT", jossa V-M Loiri teki parhaan roolisuorituksensa...!https://fi.wikipedia.org/wiki/Pojat_(elokuva) | ||||
|
16.01.2023 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vakituisen liikenteen "Porkkanamakaroonipannukakun" maistelu loppui Haapamäen tiellä tyystin aikataulukauden vaihtuessa alkukesästä 1985. | ||||
|
16.01.2023 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Tilaston mukaan 1962 käytettiin Tv2-vetureissa 16,2 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden, 1963 käytettiin 6,3 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden ja 1964 enää 0,38 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kahden. Toisin sanoen 1962 oli hiilien käyttö vielä vähäistä tässä sarjassa (ehkä varapolttoainetta antamaan lisää tehoa lähdöissä ja mäkipaikoissa) mutta 1964 oli tilanne kääntynyt päinvastaiseksi. Tosin sanoen Tv2-veturit lienee vaihdettu (viimeisen kerran) haloilta hiilille pääasiassa vuoden 1963 kuluessa. Olikohan tehohukka merkittäväkin, jos vetureilla olisi ajettu halkovarustuksessa hiilipolttoisena vai joku muu syy taustalla, kun muutoksien toteuttaminen 2-3 vuoden päästä poistumassa oleviin vetureihin ei vaikuta erityisen kaukonäköiseltä sekään? Näin varsinkin, koska ko. vetureiden käyttöaste laski samaan aikaan selvästi. Hiileen siirtyminen sinänsä on ymmärrettävää, koska oli taloudellisempi ja pidemmän toimintasäteen mahdollistama polttoaine ja vähensi lämmittäjän työtaakkaa. Kuva on hieno. |
||||
|
|
16.01.2023 11:08 | Seppo Rahja | ||
| Piippu on ainakin sadevedeltä suojattu, muistini mukaan Oulussa ei 60-luvulla vielä naakkoja näkynyt. | ||||
|
16.01.2023 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvauspäiväksi voi asettaa 1.10.1968. Lähes sama kuva ja samassa vaunussa on Suomen teollisuusradat sivustolla. Teksti siinä on: Lokomo C600 n:o 634/1968 Naantalissa 1.10.1968 matkalla tilaajalleen Korsnär-Marma AB:lle Gävleen. Naantalista eteenpäin matka jatkui junalautta Starkella. Edelisestä suomalaisen teollisuusveturin toimituksesta ulkomaille oli jo vierähtänyt monta vuotta. Perillä veturille annettiin n:o 2. Yhtiö hankki seuraavana vuonna vielä toisen samanlaisen, n:o 3 (Lokomo 638/1969). Aluksi vetureissa oli Cummins VT12-700 B1-moottori, mutta myöhemmin ne saivat Caterpillar 3412-moottorit. Linkki: https://www.facebook.com/groups/407010126638118/search/?q=C600 |
||||
|
16.01.2023 10:36 | Petri Nummijoki | ||
| Lunta raiteilla-kirjasta ymmärsin, että koneauroissa siipien liikutteluun tarvittava voima saatiin veturin tuottamasta paineilmasta. Miksihän joissain auroissa tarvittiin silti oma moottori? Olivatko nämä jotenkin pidemmälle koneistettuja vai oliko veturin tuottaman paineilman kanssa ongelmia? Lieneeko esim. letkuissa jäätymis- tai vaurioitumisriski auraustöissä ja niiden toimimaan saaminen olisi epävarmaa, jos veturi joudutaan vaihtamaan työpäivän aikana mahdollisesti useaankin kertaan auran päästä toiseen? Oliko muuten Tuulia-aurassa moottoria vai saiko se kaiken tarvitsemansa voiman veturin paineilmasta ja akseligeneraattorin tuottamasta sähköstä? |
||||
|
|
16.01.2023 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| On jotenkin hyvin suomalainen kuva. Tässä ollaan aivan kaupungin ytimessä hyvinkin urbaanilla alueella, mutta vain lähinnä taustalla häämöttävä koskenniskan ru... eh, komistus viittaa kaupunkiin, muutoinhan ollaan aivan umpimetsässä. No, Oulusa tietysti tuo hautuumaa tuossa oikialla vihertää keskustan tunnelmaa. Eipä Oulu toki ainoa paikkakunta ole, missä vainajien viihdykkeenä on junaliikenteen seuranta. |
||||
|
|
16.01.2023 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Olikohan piipunhattu naakkojen vai sadeveden varalta... | ||||
|
|
16.01.2023 06:11 | Tapio Keränen | ||
| Tämä ei ollut ainoa lumiauravaunu, jossa oli moottori kehittämässä voimaa siipien ja terien liikutteluun: https://vaunut.org/kuva/159231?u=701&tag0=22%7CEtv-Rto%7C https://vaunut.org/kuva/158904?u=701&tag0=22%7CEtv-Rto%7C | ||||
|
|
16.01.2023 00:36 | John Lindroth | ||
| Hieno Wilski kuva! | ||||
|
16.01.2023 00:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin jo 12.3.2021 siinä oli Sr2 sekä Edo, tietysti en osaa taata oliko Edo junan keulilla. https://juliadata.fi/timetables?s=716&d=12.3.2021 | ||||
|
16.01.2023 00:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Silta avattiin virallisesti liikenteelle 23.12.1954, eli 68 vuotta. | ||||
|
16.01.2023 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! | ||||
|
|
15.01.2023 23:50 | Jimi Lappalainen | ||
| ...ja näin ollen asetin kuvausvuodeksi 1968. | ||||
|
|
15.01.2023 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasta https://vaunut.org/kuva/99934 voikin hyvin päätellä että ylempi teksti on Korsnäs-Marma AB ja alempi teksti Korsnäsverken. Eli kuvassa on joko 634 tai 638. | ||||
|
|
15.01.2023 23:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Siltä minustakin näyttää. Kuvausvuosi ei ole 1960, mutta asetin sen siihen vuoden ollessa epävarma. Kuva lienee kuitenkin otettu 1960-luvun aikana, voisiko Oa-vaunun korjausmerkinnästä päätellä jotakin? | ||||
|
|
15.01.2023 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Hytin kyljessä on jokin pitkä teksti ja melkein voisin veikata siinä lukeva Korsnäs-Marma. | ||||
|
|
15.01.2023 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Mistähän Suomen Rautatiemuseo on löytänyt "asiantuntijansa" nimeämään tämän kuvan? Ovatkohan useammatkin kuvat saman henkilön tuotantoa? | ||||
|
|
15.01.2023 22:20 | Teppo Niemi | ||
| P43 (Helsinki -) Tampere - Haapamäki - Seinäjoki ja P44 Seinäjoki - Haapamäki - Tampere ajettiin Dm8-9 kalustolla. Lisätietoja löytyy K. Pyrhönen kirjasta. | ||||
|
|
15.01.2023 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Haapamäen radalta? Mitä junia ajettiin siellä porkkanoilla v 1982? Eivätkö ne olleet siirtyneet kaikki oikoradalle? | ||||
|
15.01.2023 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Nämä vaununkääntöpöytien kautta olevat raiteet ovat menneet Helsingin telakalle. Telakan alueella näkyy vielä jälkiä vanhasta rataverkosta. Oliko vuonna 1941 jo rannassa olevat viljasiilot rakennettu? Jos kyllä, niin kaksi alinta raidetta menivät siiloille. Fordin tehdasta ei ollut vielä 1941, se valmistui sotien jälkeen Hernesaareen, joka tämän ratakaavion aikoihin oli edelleen saari. Mutta mikä on ollut tuo Merisataman ratapihalta haarutuva pistoraide 4? |
||||
|
15.01.2023 20:25 | Antti Grönroos | ||
| Kannattaa mennä kuvamaan vielä kun se on mahdollista. | ||||
|
|
15.01.2023 20:24 | Ilkka Hovi | ||
| En siten että olisin tunnistanut. Kiva yksityiskohta on höyrkupuun asennetut viheltimet. (Seuraa kaapelia) | ||||
|
|
15.01.2023 20:21 | Erno Pintinen | ||
| Mukavia kuvia taas | ||||
|
|
15.01.2023 20:11 | Hannu Peltola | ||
| Wau, Wilsoneista on vähän kuvia ylipäätään ja värikuvat ovat jo todella harvinaista herkkua! Näitkö Ilkka näitä koskaan ajossa? | ||||
|
|
15.01.2023 19:57 | Kimmo Ylitalo | ||
| Polttomoottori taitaa pyörittää hydrauliikkapumppuyksikköä entisen mekaanisten terien käyttölaitteiden tilalla. Ei auta liikkumisessa joka jatkossakin hoitui veturilla. |
||||
|
15.01.2023 16:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielenkiintoisia ja vaihtelevia kuvia tässä sarjassa. Tämäkin upea kuva. | ||||
|
|
15.01.2023 16:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tämäpä tuli yllätyksenä! | ||||
|
15.01.2023 16:29 | Tuomas Pätäri | ||
| No onpahan sattunut "erilämpöiset" vaunut oikein mukavaan järjestykseen. Tämä on epäilemättä niitä kuvia, joiden lopputuloksesta ei vielä kuvauspaikalle raahautuessa tiennyt ihan kaikkea! | ||||
|
15.01.2023 14:13 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika, maisemat ovat tuolla kyllä upeat! | ||||
|
|
15.01.2023 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut mielenkiintoinen viritelmä! Jotenkin hassulta tuntuisi tehdä tällainen muutos ainoastaan yhteen auraan, ellei tämä ollut prototyyppi muutoksen testaamiseen. | ||||
|
15.01.2023 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Jussi, aivan totta! Selvästi myös EMD mielsi alkuvaiheessa veturiyksiköt kiinteiksi. Vetotanko kytkinten tilalla oli ainakin FT-sarjan vetureissa 1940-luvun alussa. Näitä sai EMD:ltä kahdessa peruskonfiguraatiossa: kolmen yksikön FT A-B-A -veturina ja kahden yksikön FT A-B -veturina, joita useat rautatieyhtiöt kuitenkin käyttivät neliyksikköisenä A-B-B-A -veturina. Vielä F3-vetureissa oli ainakin optiona saatavissa kiinteä vetotanko kytkinten tilalle, mutta en muista, oliko näin vielä F7:ssä. Tultaessa 1950-luvulle kiinteiden vetotankojen käyttö kuitenkin hiipui, kun rautatieyhtiöt oppivat käyttämään vetureita tehokkaammin. | ||||
|
|
15.01.2023 13:43 | Jussi Laukkanen | ||
| Mallin tarkkuus on tosiaan aivan upea. Mainitsemaasi alkuvaiheen numerointitapaan voi olla syypäänä EMD:n myynti-ihmiset. Muistaakseni näkemässäni varhaisessa myyntiesitteessä oli tarjolla kolme veturivaihtoehtoa, jotka koostuivat ohjaamollisten A-unittien ja ilman ohjaamoa olevien B-unittien yhdistelmistä: A-B, A-B-A ja A-B-B-A. Kukin yhdistelmä oli mainoksen sanoin veturi, jossa teholukemana oli aina perusyksikön kerrannainen. Alkuvaiheessa unittien välissä oli kai jonkinlainen tankokytkin, mikä rajoitti liitäntämahdollisuuksia. |
||||
|
15.01.2023 13:10 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläinen muotoilu oli 1950- ja 1960-luvuilla varsin ennakkoluulotonta! Totta, tässä on jotain samaa kuin Wiima M-64:ssä. Minulle Laminátkasta tulee mieleen 1960-luvun brittiläinen nukkeanimaatiosarja Thunderbirds: https://www.google.com/search?q=thunderbirds&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjvlryKt8n8AhXNUXcKHbniBloQ_AUoAXoECAEQAw&biw=1536&bih=721&dpr=2.5 | ||||
|
|
15.01.2023 12:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä on kyllä jotain samaa kuin 60-luvun Wiima M-64:ssa. | ||||
|
15.01.2023 12:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vähän näyttää olevan retuperällä itse aurojen huolto.. Aurattava lumikaan ei näytä olevan kevyimmästä päästä.. | ||||
|
|
15.01.2023 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyskorjattu Vaasan konepajalla tammikuussa 1971. Vaikuttaisi siltä, että Etv-Rto 45 olisi moottoroitu silloin. Varikkotyönä muutos olisi hieman työläs tehdä, koska uskoisin piirustuskonttorilla jonkin aikaa kuluneen suunnittelutyöhön. Sopivan moottorin valintaa ei tehdä hihasta ravistelemalla (Porkkanasta yli jääneen Bredan heittäminen auran sisälle, aiottuun tarkoitukseen käyköön vitsistä?)... Valmet 311- diesel? Onko kyseessä koemalli, vai oliko moottoroituja laatikkolumiauroja enemmänkin? Aura värikin näyttää olevan muuta kuin perinteinen maalarinvalkoinen. |
||||
|
15.01.2023 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kommentoinut tästä asiasta ennenkin: ehdotan veturin 2744 säilyttämistä, vaikkapa "Lentävänä Laihialaisena", eli "The Flying Penny-Pincher", eli suomeksi: lentävä kitupiikki! LNER-yhtiön veturinahan oli Sir Nigel Gresleyn suunnitteleman kolmisylinterisen A3-sarjan nro 4472, The Flying Scotsman. Silleen, pilan päiten...? |
||||
|
14.01.2023 23:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri! Erikoista, jos Woodland Scenics käyttää orgaanista materiaalia tuotteissan. Tuota en ollut kuullutkaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Veturinumeroinnista voi tietenkin kirjoittaa pari sanaa. Great Northernilla ei ollut alkuaikoina aivan selvää, miten uusia dieselvetureita pitäisi käyttää. Alkuvaiheessa kuviteltiin, että veturiyksiköt olisivat olleet kiinteitä ja ainoastaan tiettyyn käyttötarkoitukseen varattuja. Veturiyksiköt oli numeroitu numerolla ja kirjaimella, esimerkiksi tämä kolmen veturin yksikkö oli numeroiltaan #363-A, #363-B ja #363-C. Kiinteiden veturiyksiköiden käyttö oli kankeaa ja ei mennyt montaakan vuotta, kun GN oppi käyttämään yksittäisiä vetureita rakennuspalikoina tarvittavan vetovoiman aikaansaamiseksi. 1960-luvun loppupuolella saattoi nähdä hyvinkin mielenkiintoisia veturiyhdistelmiä, joissa saattoi olla sekaisin F-, GP- ja SD-sarjojen vetureita. | ||||
|
|
14.01.2023 23:32 | Petri Kiviniemi | ||
| Hyvän näköinen kivikko ja taustamaisema. Em. pähkinöistä tuli mieleen: Woodland Scenicsin joissakin ballast tuotteissa on allergiavaroitus, "Contains tree nut by-products". Mitä sitten tarkoittaakaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on joko Walthersin tai Athearnin Genesis-sarjan malli. En enää muista kumpi, mutta kumpikin ovat aivan uskomatoman tarkkoja malleja. Huomioi esim. EMD:n logo portaiden oikealla puolella! Ainoa, mikä selvästi mallista puuttuu, on nopeusmittarin kaapeli toiselta akselilta. | ||||
|
|
14.01.2023 23:17 | Petri Kiviniemi | ||
| Minkä valmistajan kalustoa? Walthers? | ||||
|
|
14.01.2023 23:14 | Petri Kiviniemi | ||
| Zinadi Mostissa Sloveniassa kaatui muuntajakuljetus muutama päivä sitten. Keskustelun mukaan muuntaja olisi ollut Suomeen matkalla. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10311953 | ||||
|
14.01.2023 23:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Odotus palkittiin. Hyvä kuva! | ||||
|
|
14.01.2023 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vuonna 1998 ottamani kuva on melkein samoilta jalansijoilta otettu: https://vaunut.org/kuva/98617?s=1 | ||||
|
|
14.01.2023 22:07 | Simo Virtanen | ||
| Montako vuotta nuo palkit ovat kannatelleet rautatietä Aurajoen yllä? | ||||
|
14.01.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Vetopyörät ovat todella pienet eli vetovoimaa lienee yhtä paljon kuin pienessä kylässä! Mikään vauhtihirmu tämä ei varmaankaan ollut. | ||||
|
|
14.01.2023 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Muutama tunti odotusta ja kuva joka säilyy koko lopun elämän, ja ehkä senkin jälkeen, ei huono. | ||||
|
14.01.2023 21:27 | Jarno Piltti | ||
| Facebook on vihonviimeinen paikka säilöä vanhoja kuvia, hienoa että toit tämän vorkin ns pysyväisarkistoon. | ||||