Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.05.2023 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi, kun kaikki elämän aikana saatu kieliopetus ei vain kumuloidu entisten päälle, vaan tynnyri vuotaa koko ajan. Saksaa olen opiskellut viimeksi lukiossa 30 vuotta sitten. Vuonna 2001 olin World Congress on Railway Researchissa (WCRR) Kölnissä ja siellä oli mahdollista osallistua excursioihin erilaisiin rautatiekohteisiin. Tuolloin vielä ymmärsi melko hyvin saksankielistä esittelyä ja pystyi jotain itsekin sanomaan. :) Vuonna 2014 Innotransissa käydessä ilahduin jo siitä, että ymmärsin saksankielisen poikkeuskuulutuksen junassa ja pystyin toimimaan sen perusteella oikein päästäkseni kohteeseen. Nyt on siitäkin kulunut jo kohta yhdeksän vuotta. Ei ehkä enää irtoaisi M:ää saksan ylioppilaskirjoituksissa. :( | ||||
|
|
30.05.2023 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Kieli muuttuu ja aggressiivi alkaa tosiaan olla nykynuorison yleisimmin käyttämä sijamuoto - naisen ruumiinosaan vittaava osamorfeemi yhdistettynä persoonapronominiin... | ||||
|
|
30.05.2023 02:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Uwe. Kaikki on OK, kunhan sijamuodon nimeltä "aggressiivi" käyttö unohdetaan ab und zu. Itsekin olen omatekoinen "Deutschmeister", eikä minulla ole harmaintakaan hajua akkusatiivin ja datiivin välisestä erosta. Kunhan nyt joskus osaan jotakuta anteroa joskus "Schweinehundiksi" tituleerata...? Enimmäkseen "kunnioitan" puhelimitsekaupustelijoita näin. |
||||
|
|
30.05.2023 01:42 | Uwe Geuder | ||
| Nyt menin kyllä ansaan. Topin antama linkki s.htm ei ollutkaan lisää off-topicia s-viilaajasta, mutta ihan asiaa opastimista :) Kyllä OSShD:stä olisin pitänyt jo arvata. | ||||
|
|
30.05.2023 01:36 | Uwe Geuder | ||
| Tuukka: En minä tässä elämässäni en opi enää inessiivin ja adessiivin käytön vivahteita. Enkä paljon muutakaan. Siis jos lasketaan kielivirheitä "sivulta", minulla on mielestäni erittäin hyvät mahdollisuudet sijoittua ensimmäiseksi :) Mutta eikö tämä ole sivusto, joka koostuu monesta sivuista? Siis yksiköstä vai monikosta lähtisin melkein väittelemään. Korostus melkein ;) |
||||
|
|
30.05.2023 01:26 | Topi Lajunen | ||
| https://www.sh1.org/osshd/s.htm | ||||
|
|
30.05.2023 01:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sivulta, tarkoittanit sanoa? .... ;) |
||||
|
|
30.05.2023 01:23 | Topi Lajunen | ||
| Opastimesta: Tässä tapauksessa tosiaan merkitys on lähes sama kuin Suomessa, joskin vain lähes sama. Tämä nimittäin jäsentyy siten, että alempi keltainen tarkoittaa jo itsessään "aja sn 40", ja ylempi virheä on itse asiassa "odota aja". Näin ollen tämä vastaa Suomen opastinyhdistelmää "aja 35, odota aja" (lyhyen vaihteen nopeusrajoitus poikkeavalla on tuolla 40, meillä 35 km/h). Suomessa siis tuon jälkeen seuraava pääopastin tarvitsee erillisen esiopastimen, kun taas tässä kuvassa on jo esiopaste "odota aja". |
||||
|
|
30.05.2023 01:05 | Uwe Geuder | ||
| Kuka? Aikajärjestyksessä Jorma, Topi, Uwe :) Vai löytyykö sivuista vielä lisää? | ||||
|
|
30.05.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Pilkunviilaaja, joka huomauttaa puuttuvasta s-kirjaimesta ;) | ||||
|
29.05.2023 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä, mutta Sr12:a lisättiin lisäpainoja höyrynkehittimen poiston yhteydessä? Käyttäjäkokemuksia: Dr14:ssa tehonhallinta oli nopeampaa (esim. ymp.lyönnin tapahtuessa). Tavarajunissa (sn 75km/h) käyttö todella surkeaa - ahdin ujeltaa korvia vihmojen, muttei mitään tapahdu... Vaihtotyössä +++. |
||||
|
|
29.05.2023 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä tai kuka on s-viilaaja? Kaine anung? | ||||
|
29.05.2023 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Vieläkö Tanskan hiilivoimaloille on kivihiilikuljetuksia rautateitse? | ||||
|
29.05.2023 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on hauska härveli! Tunnen tanskalaisia junia todella huonosti ja esim. tämä veturi oli jäänyt minulle täysin vieraaksi. Onneksi Vorgin kautta nämä tulevat tutuiksi! | ||||
|
|
29.05.2023 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Marcipanbrød on kyllä niin aitoa tanskalaista mitä voi olla! | ||||
|
29.05.2023 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Voi vitsi on hienot maisemat! Priekopa alkaa selvästi olla jo ihan Tatra-vuoriston kainalossa. | ||||
|
29.05.2023 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa ilmastointilaitteena perinteinen torpedoventtiili! Ja suomikalustossa vaan ruma laatikko katolla. |
||||
|
|
29.05.2023 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja täällä annetaan Hr11:n maatua olemattomiin...! | ||||
|
|
29.05.2023 20:20 | Uwe Geuder | ||
| Ainakin Carlsbergia kuljetaan. Tapahtuihan 2019 ikävä onnettomuus, kun myrsky paiskasi tavaranjunan lastia päin vastaantulevaa henkilöjunaa Ison Beltin sillalla. Muistan olutkorit ja sirpaleet. Tainnut sekin ollut rekkajuna. Paljon bulkkia ei ehkä kuljetakaan. |
||||
|
29.05.2023 20:14 | Pasi Utriainen | ||
| Laillisesti ei oikein mihinkään. Linja-autopysäkki on tehtaan risteyksen luona, josta kävelymatkaa tulee 400 m. | ||||
|
29.05.2023 20:06 | Uwe Geuder | ||
| > Tällaista en ole itse huomannut esimerkiksi muualla Keski-Euroopassa. Tarkemmin sanottu siellä, missä 3000 Voltin tai jopa vain 1500 Voltin ajolankajännite. Kun jännite on vain kymmenesosa, virta on kymmenenkertainen, jos halutaan saada samaa tehoa. Jossain on muistaakseni sitten myös kaksinkertainen ajolanka, mutta tässä ei näytä olevan. Vanhoilla saksalaisilla veturilla (esim. BR 118 tai BR 144) ajettiin vielä 1980-luvulla myös säännöllisesti molemmat virroittimet ylhäällä, vaikka jännite onkin 15 kV. Syy siihen oli, että vanhassa virroitinmallissa oli vain yksi kontaktihiili. |
||||
|
|
29.05.2023 19:50 | Pietu Tuovinen | ||
| En ole juuri perehtynyt asiaan, mutta itsekin olen siinä käsityksessä että enimmäkseen läpikulkuliikennettä on | ||||
|
29.05.2023 19:45 | Uwe Geuder | ||
| Ei saada, olisi minun arvaus, ei ainakaan ilman erikoisviritelmää. Oli vain vitsi, koska se näytti siltä. Oikeasti siellä oli pieni rako. | ||||
|
|
29.05.2023 19:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Millaista on muuten Tanskan oma tavaraliikenne? Sen mitä google mapsin ilmakuvia on katsonut niin kauheasti ei sellaisia laitoksia ole mihin menisi raiteita. | ||||
|
|
29.05.2023 19:38 | Uwe Geuder | ||
| > Vaunujen välissä näköjään Jacobin teli. Periaatteessa kyllä. Paitsi, että s-viilaajat huomauttavat, että se on Jakobsin teli :) https://vaunut.org/kuva/117610 https://vaunut.org/kuva/157194 |
||||
|
29.05.2023 19:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mahtava kuvakulma. Voi itsekin oikein tuntea sen odotuksen aiheuttaman jännityksen, kun ääni alkaa kuulua Selänpään suunnasta ja juna viimein ilmestyy näkyviin... | ||||
|
29.05.2023 19:11 | Markku Naskali | ||
| Kuvan henkilö on ehkä luvatta matkaan lähtenyt? Se siitä tunnelmasta. |
||||
|
|
29.05.2023 19:00 | Timo Haapanen | ||
| HMVY:n museojuna lähdössä Kaskisiin kellontarkasti aikataulussa. | ||||
|
29.05.2023 17:24 | Seppo Rahja | ||
| Hannu, kuvasin reissua videokameralla, joten diakuvat jäivät vähiin, erityisesti junakuvat. Ainoa, joka on tallella, on jo täällä julkaistu. https://vaunut.org/kuvat/?u=916&d=30.12.2018&ns=1 | ||||
|
29.05.2023 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näistä remonteista sen verran, että en ole ennen nähnyt raiteen 11 kiskoja pintaruosteessa, päätepuskurin luona. Juuri rde 11:ltä lähti Kirkkonummen paikut ja rantaradan pikajunatkin silloin joskus 1980-luvulla, aika säännöllisesti vieläpä. |
||||
|
29.05.2023 16:51 | Mika Hakala | ||
| Ainakin kuvassa kauempaa näkyvillä oleva halli ja sen katolla osin näkyvät vihreät kirjaimet sopisivat niiltä osin muodostamaan yrityksen nimen Loviisan Puu -Lovisa Trä. Tuo liike on sijainnut ainakin Googlen Drivetilan näkymien mukaan 2011 ja 2019 Porvoonkatu 23:lla, ilmeisesti nykyään Seppäläntie 53:ssa. | ||||
|
|
29.05.2023 16:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Melkein sama tuore näkymä, sillalla oleva ER2-tosin jää patsaan taakse piiloon: https://www.google.com/maps/@56.9445241,24.1081354,3a,75y,172.35h,79.14t/data=!3m6!1e1!3m4!1s70ocyCsLRRlp0vEFCdcPmg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 16:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuvasarja | ||||
|
|
29.05.2023 16:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin tässä saa auton parhaiten parkkiin? Tehdas-alue kun on. | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 15:41 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno finaali tähän kevääseen. Kauniita kuvia kerta kaikkiaan! | ||||
|
|
29.05.2023 15:32 | Markus Räsänen | ||
| Miten nuo kaksi edes saadaan yhteen? Sähkövetureiden (pendojen)liitoskappaleella tuskin. | ||||
|
|
29.05.2023 15:20 | Hannu Peltola | ||
| Tuliko Seppo sinulla otettua junakuvia tuolta matkalta? Jos tuli, laita ihmeessä jakoon! | ||||
|
|
29.05.2023 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Juu, tuo kesä meni tiiviisti Baltian maissa ja Venäjällä. Baltian maissa kaikkialla oli aistittavissa todella positiivinen tunnelma vapauden koitettua. | ||||
|
|
29.05.2023 15:05 | Seppo Rahja | ||
| Kas, Hannu on ollut Riiassa pari viikkoa ennen meitä. Teimme kahdella autokunnalla ensimmäisen via Baltica matkan ja pidimme taukoa samalla puolen Väinäjokea, mutta juuri tämän sillan toisella puolella. Junia meni sillalla jatkuvasti. Matka oli mieleenpainuva, elämä tuolla jatkui kuten Neuvostoliitossa. Se jolla valta oli, se myös sen näytti. Erityisesti Liettuan-Puolan tullissa jonoa seisotettiin (vain) kaksi tuntia ilman mitään syytä, yhtäkkiä alkoivat tarkastaa papereita eikä se kestänyt kuin muutaman minuutin. Etukäteen peloteltiin jopa vuorokauden seisokeista. Myös tulliin jonottavien paikallisten 1-2 km pitkä jono kehotettiin vain kylmästi ohittamaan. Eikä meitä kivitetty, eivät mitenkään reagoineet, olivat tottuneet kyseenalaistamatta Neuvostoyhteiskunnassa oleviin etuoikeutettuihin. | ||||
|
Kuvasarja: Toukokuun lopun junaliikennettä savonradan eteläpäästä. |
29.05.2023 13:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiva, että koostit nämä kuvasarjaksi, niin löytyvät helpommin jatkossa! | ||||
|
29.05.2023 11:19 | Hannu Peltola | ||
| Minulla oli käynyt jokin ajatusvirhe Haarajoen sijainnista. Muutin kuvatekstit Antin kommentin perusteella. | ||||
|
29.05.2023 11:00 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Hannu. Vielä saa kuvia, mutta pusikoituminen valtaa kovaa vauhtia ratapenkkaa. Huomaa hyvin junan peräpään kohdalla. | ||||
|
|
29.05.2023 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Onpa hieno keväinen kuva! Tätä samaa lampea katselimme Jussin kanssa toissakesänä ja mietimme, että sen tältä puolelta saisi varmasti hienoja kuvia. Totta se on! | ||||
|
|
29.05.2023 10:12 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvähän sitä on varautua isompaankin miehistöön, kuten tässä: https://www.vaunut.org/kuva/110614. | ||||
|
|
29.05.2023 09:53 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ihan modernin oloinen moottorivaunu, joku tällainen voisi olla sopiva Vankkojen korvaajaksi tai esimerkiksi jollekin "Savonrata Oy":lle, kun henkilöliikenne vapautuu. | ||||
|
|
29.05.2023 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta näyttää siltä, että Moottori II:n vetovoimakäyriä on piirrelty laskeskelujen tuloksena. Todellisuushan on sitten ihan muuta, aina säätilasta, lämpötilasta, kuljettajan taidoista ym alkaen. Minkälaiset mittausvehkeet vaunussa A 24 oli niihin aikoihin, kun ensimmäiset Sv 12 - protot valmistuivat koeajoja varten? A 17:ää varten oli tuolloin vasta "malmit louhinnassa". |
||||
|
|
29.05.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän. | ||||
|
|
29.05.2023 07:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä. | ||||
|
|
29.05.2023 07:46 | Petri Nummijoki | ||
| Mielestäni joidenkin Dv12-vetureiden kyljessä on näkynyt viime vuosina merkintää jopa 71 tonnin painosta. | ||||
|
29.05.2023 07:37 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin voi näkyä Halisten suvun kädenjälki. Isoisäni Gunnarin isä Kalle oli kivimiehenä rautateillä. En tiedä muuta varmaa työmaata kun Rantarata. Gunun syntymäpaikaksikin (1902) on merkitty Kilon asema. Hän myös kertoi minulle 1960 luvulla, että näki pikkupoikana kun isänsä veisteli Hangon kraniitissa aseman kivimiehiä. Toinen työ mistä Gunu kertoi oli se että Kalle teki Hangon kaupungin tilauksesta aivan rantaviivassa olevan hiidenkirnun pohjalle tyhjennysreiän, kirnu kun täyttyi aallokossa vedellä ja eihän siinä sen jälkeen mitään kirnua näkynyt. Kävin tutkimassa 90-luvulla kirnua, laskeuduin vesirajaan ja 10 minuutin etsinnän jälkeen löysinkin ko. reiän ja kirnun pohjalla ei ollut muuta kuin tyhjä kossupullo. Gunu oli sitten itse eduskuntatalon työmaalla viimeistely kivenhakkaajana. Hänelle ajatettiin ajokorttikin ja hän kävi valitsemassa kivilouhoksella Kalvolassa sen kivimateriaalin joka työmaalle (priimaa) toimitettiin. |
||||
|
|
29.05.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra. | ||||